ETELÄ-SAVO LINJASI EDUNVALVONTAA

Transkriptio

1 Maaliskuu 2011 SISÄLLYS ETELÄ-SAVO LINJASI EDUNVALVONTAA... 1 SAVOILLE YHTEINEN ILMASTO-OHJELMA... 3 PARIKKALASTA NEUVOTTELUT HELSINGISSÄ JA MOSKOVASSA... 3 VETOOMUS OKL-FILIAALIEN PUOLESTA... 3 KOMISSAARIN NORPPALINJAUS ILAHDUTTI... 4 ÄÄNESTÄ ETELÄ-SAVOLLE MAAKUNTAJÄRVI... 4 HALLITUS LINJASI MAAKUNTARAHAN KÄYTTÖÄ... 5 LOMA-ASUKKAILLE ENERGIA- JA EKONEUVONTAA... 5 ETELÄ-SAVON RAKENNERAHASTOPÄIVÄ TOUKOKUUSSA... 5 VENÄLÄISMATKAILU SUOMEEN KASVOI 15 PROSENTTIA... 5 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 6 ETELÄ-SAVO LINJASI EDUNVALVONTAA Etelä-Savon edunvalvonnan keskeisimpinä tavoitteina on lähitulevaisuudessakin parantaa liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä koulutus- ja tutkimusedellytyksiä, tehostaa aluepolitiikkaa, maankäyttöä ja vesistönsuojelua sekä turvata maakunnan matkailulle elintärkeän Savonlinnan oopperajuhlien tulevaisuus. Maakunnan edunvalvontaa linjasi Mikkelissä 21. maaliskuuta kokoontunut maakuntahallitus. Edunvalvontaa linjatessaan hallitus jatkoi keskustelua myös maakunnan tavoitteista eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan. Jo edellisissä kokouksissaan hallitus on asettanut liikennepuolen ykköstavoitteiksi saada mahdollisimman pian käyntiin korjaustyöt Viitostiellä Mikkelin ja Juvan välillä ja Valtatie 23:llä Varkauden ja Viinijärven välillä. Ratahankkeista Etelä-Savo korostaa Savonradan kunnostusta siten, että ajonopeuksia voidaan nostaa ja matka-aikoja lyhentää. Henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Savonlinnan ja Pieksämäen välillä on myös tärkeä tavoite. Lisäksi yksityisteiden rahoitus on turvattava, samoin sujuva linja-auto- ja lentoliikenne ja koko joukko losseja on muutettava silloiksi. Parikkalasta Etelä- Savon tavoitteena on kehittää kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikka. 1

2 OKL:n säilyttävä Savonlinnassa Koulutuspuolella Etelä-Savo tuntee huolta Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksesta ja erityisesti Opettajainkoulutuslaitoksen (OKL) säilymisestä kaupungissa. Koulutustavoitteena on lisäksi kehittää ammattikorkeakoulujen opetusta ja tutkimus- ja kehitystyötä. Painopisteen tulee maakuntahallituksen mielestä olla niissä maakunnissa, joissa ei ole omaa vahvaa yliopistoyksikköä. Tämä kanta maan uuden hallituksen tulee huomioida muun muassa aloituspaikkojen määrässä ja tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa. Oopperajuhlille säätiö Kulttuuritavoitteena maakuntahallitus haluaa nostaa hallitusohjelmaan Savonlinnan oopperajuhlien rahoituksen. Ratkaisuksi se esittää säätiön perustamista. Valtion tulee osallistua sekä säätiön rahoitukseen että turvata kansainvälisesti tunnetulle tapahtumalle riittävä vuotuinen rahoitus. Vaihekaavatarpeet arvioidaan syksyllä Muina tavoitteina maakuntahallitus nostaa esiin maankäyttöön sekä EU:n ja Suomen kansalliseen aluepolitiikkaan liittyvät vaatimukset. Maankäytössä kuntien ja maakunnan asemaa tulee maakuntahallituksen mielestä vahvistaa, ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden on otettava huomioon alueelliset erityisolot. Maakuntahallitus pohti, onko nykyinen maakuntakaava viimeviikkoisten eduskuntapäätösten jälkeen ajan tasalla. Vaihekaavojen tarve pitää arvioida syksyllä, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Markku Kakriainen hallituksen tiedotustilaisuudessa. Myös kuntien tulee pohtia, miten maankäyttö- ja rakennuslain muutos vaikuttaa niiden yleiskaavoihin. Laki sallii neljän vuoden siirtymäajan, Kakriainen muistutti. Itä-Suomen erityisasema turvattava Itä-Suomen huonoa asemaa on kohennettava sekä EU:n että kansallisen aluepolitiikan keinoin, maakuntahallitus linjasi. Maakuntaliittojen ja maakuntaohjelman roolia tulee aluekehitystyössä edelleen vahvistaa aluehallinnonuudistuksen edellyttämällä tavalla. Neuvotteluissa, joissa sovitaan uuden EU-ohjelmakauden ohjelmista, on Itä- ja Pohjois-Suomen etuja valvottava erityisesti. Kilpailukyvyn, kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiopolitiikan keinojen lisäksi Itä-Suomi tarvitsee edelleen monipuoliset yritystuet ja tukea pienimuotoisiin infrastruktuuri-investointeihin. EU:n alue- ja rakennepolitiikka on sovitettava olemassa olevaan aluepolitiikkaan: niiden on tuettava maakuntaohjelmien painotuksia ja rahoittajaviranomaisina on jatkossakin oltava maakuntaliittojen ja ELY-keskusten, hallitus linjasi. Vesistöjen puhtaus tärkeää Maakuntahallitus täsmensi aikaisempia hallitusohjelmatavoitteitaan korostamalla myös vesistöjen kunnostusta ja hoitoa. Siihen tulee varata aiempaa enemmän resursseja, jotka on suunnattava erityisesti Etelä-Savon kaltaisille, erittäin vesistöisille alueille. Turpeen käyttö biopolttoaineena edellyttää sitä, ettei tuotanto vaikuta vesistöjen tilaan haitallisesti, hallitus muistuttaa. Harvaan asuttujen alueiden nopeat laajakaistayhteydet huolettavat maakuntahallitusta. Hintojen on oltava kaikille osapuolille kohtuulliset ja kilpailukykyiset, hallitus korostaa. Jo aiemmin maakuntahallitus on nostanut yhdeksi hallitusohjelmatavoitteeksi kuntien talouden. Tavoitteena on turvata kuntapalveluiden rahoitus. Samaa on korostanut myös Itä-Suomen neuvottelukunta hallitusohjelmakannassaan. Lisätietoja hallituksen edunvalvontalinjauksista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero 2

3 Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh SAVOILLE YHTEINEN ILMASTO-OHJELMA Etelä- ja Pohjois-Savo laativat vuosina yhteisen Savon ilmastoohjelman Tavoitteena on ohjata kaikkia yhteiskunnan toiminta-alueita hillitsemään ilmastonmuutosta ja ohjata siihen sopeutumisessa. Tavoitteena on myös parantaa Savojen ympäristökilpailukykyä ja ekotehokkuutta. Lisäksi ohjelmassa varaudutaan ympäristöteknologian kehitystarpeisiin ja kysyntään. Maakunnallisia ilmastostrategioita edellyttää valtioneuvosto. Neuvottelukunta ohjaa Ilmasto-ohjelmatyötä ohjaa 16-jäseninen neuvottelukunta, johon sekä Etelä- että Pohjois-Savo nimittävät omat edustajansa. Etelä-Savon maakuntahallitus nimitti 21. maaliskuuta edustajakseen Markku Varjon (vihr.) ja neuvottelukunnan sihteeriksi ympäristöpäällikkö Sanna Poutamon Etelä-Savon maakuntaliitosta. Lisäksi Suur-Savon Sähkö, Lappeenrannan tekninen yliopisto, Etelä-Savon metsäkeskus, Etelä-Savon kauppakamari ja Andritz Oy nimittävät neuvottelukuntaan omat edustajansa. Edustajat neuvottelukuntaan saavat myös Etelä-Savon rakennusala ja metsäteollisuus. Hanke toteuttaa Käytännössä ilmasto-ohjelma tehdään hankkeessa, jota vetävät Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Etelä-Savon ELYyn palkataan hanketta varten projektipäällikkö. Hanketta rahoittavat ja koordinoivat maakuntien liitot. Ohjelma käsittelee ilmastoasioita yhdyskuntarakenteen, energiatuotannon ja ekotehokkuuden näkökulmista. Lisäksi se pohtii, millaiset ovat eri toimien vaikutukset luonnonvaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastostrategiaa laativat parhaillaan myös Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Keski-Suomi ja Kainuu. Lisätietoja Savon ilmasto-ohjelmasta Etelä-Savossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh PARIKKALASTA NEUVOTTELUT HELSINGISSÄ JA MOSKOVASSA Parikkalan kehittäminen kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikaksi on yksi Etelä-Savon keskeisiä liikennetavoitteita. Tavoitteet toteutuminen on erityisen tärkeää Savonlinnan seudulle. Maakuntajohtaja Matti Viialainen ja kaupunginjohtaja Janne Laine matkaavat edistämään hanketta 22. maaliskuuta Helsinkiin ulkoministeriön puheille, ja 24. maaliskuuta heillä on neuvottelut aluekehitysministeriössä Moskovassa. Molemmissa tilaisuuksissa käsitellään rajanylityspaikan rahoitusta. Tavoitteena on saada rajanylityspaikan rakennustyöt rahoitetuksi EU:n Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI -ohjelmasta. Rakennustyöt pitävät sisällään sekä rakennuksia että teiden kunnostusta. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh VETOOMUS OKL-FILIAALIEN PUOLESTA Etelä-Savon, Hämeen ja Satakunnan nykyiset kansanedustajat jättävät keskiviikkona 23. maaliskuuta vetoomuksen maakuntiensa opettajankoulutuslaitosten säilymisen puolesta. Vetoomus jätetään opetus- ja kulttuuriministeriölle ja puolueille. 3

4 Vetoomuksen allekirjoittajiksi ovat lähdössä lähes kaikki ja mahdollisesti jopa kaikki 19 kansanedustajaa, kertoo allekirjoittajia koonnut yhteyspäällikkö Teppo Leinonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Maaliskuun puolivälissä Etelä-Savon, Hämeen ja Satakunnan maakuntajohtajat ja Savonlinnan, Hämeenlinnan ja Rauman kaupunginjohtajat jättivät saman sisältöisen vetoomuksen Helsingissä valtioneuvoston kanslialle. Etelä-Savossa kyse on Joensuun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen säilymisestä Savonlinnassa. Lisätietoja antavat Etelä-Savossa maakuntajohtaja Matti Viialainen, , ja yhteyspääll8ikkö Teppo Leinonen, KOMISSAARIN NORPPALINJAUS ILAHDUTTI EU:n ympäristökomissaarin Janek Potocnikin viimeviikkoinen norppalinjaus oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä hyvin ilahduttava ja rohkaiseva. Potocnik korosti saimaannorpan suojelun ja alueen ihmisten näkemysten yhteensovittamista. Olemme tehneet norpan suojelemiseksi aivan valtavasti. Keväisten verkkokalastuskieltoalueiden pinta-ala on kolminkertaistunut. Tähän on päästy vapaaehtoisten sopimusten avulla. Asetuksia asiassa ei tarvita, Viialainen sanoo. Norpan hyvinvointi on Etelä-Savon myönteiselle imagolle erittäin tärkeä asia. Kaikki tahot haluavat, että norppa säilyy Saimaalla, muistuttaa maakuntahallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Markku Kakriainen. Kakriainen toivoo, että ajoittain kiivaanakin käynyt keskustelu rauhoittuu. Saimaannorpan suojelusuunnitelma luovutetaan ympäristöministeri Paula Lehtomäelle 31. maaliskuuta. Suunnitelma pitää sisällään muun muassa kalastusta, liikkumista ja asutusta koskevia asioita. Maakuntahallitus keskusteli norpan suojelusta tiedoksiantoasioiden yhteydessä 21. maaliskuuta. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh ÄÄNESTÄ ETELÄ-SAVOLLE MAAKUNTAJÄRVI Suomen ympäristökeskus Syke järjestää maakuntajärvikilpailun, jossa kansalaiset voivat ehdottaa ja äänestää maakunnille nimikkojärven. Kilpailu käynnistyi Maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta. Samanaikaisesti julkaistiin Sykkeen Järviwiki-verkkopalvelu. Siellä kansalaiset saavat esittää kilpailuun haluamiaan järviä ja perustella ehdotuksiaan. Ehdotusten jättäminen päättyy elokuussa. Äänestysaika syyskuun lopulla Äänestysaika on syyskuuta, ja Yleisradion TV2:n Suomi express - kansalaisohjelma ja Järviwiki seuraavat kilpailun etenemistä. Kussakin maakunnassa voidaan asettaa ehdolle järvi, joka sijaitsee kokonaan tai osittain maakunnan alueella. Kahteen tai useampaan maakuntaan kuuluva järvi voi olla ehdokkaana kaikissa sijaintimaakunnissaan. Lopulliset kilpailuehdokkaat valitsee arviointiraati kansalaisten ehdotusten perusteella. Loppukilpailuun kustakin maakunnasta pääsee kolme järveä. Pääpalkintona vene Voittajaksi valitaan järvi, joka saa maakunnassaan eniten ääniä. Sama järvi voi tulla valituksi useammassa kuin yhdessä maakunnassa. Pääpalkintona kaikkien äänestäjien kesken arvotaan soutuvene tai järviristeilypaketti. Suomen maakuntien symboleja ovat jo muun muassa kukat, linnut ja kivet, mutta maakuntajärviä tuhansien järvien Suomessa ei ole tätä ennen valittu. Suomessa on järviä ja lampia yhteensä Jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa on vähintään tuhat järveä tai lampea. Lisätietoja osoitteessa 4

5 HALLITUS LINJASI MAAKUNTARAHAN KÄYTTÖÄ Etelä-Savon maakuntahallitus linjasi kokouksessaan 21. maaliskuuta maakuntarahan käyttöä. Linjausten mukaan maakuntarahaa kohdennetaan ensisijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat Uusiutuva Etelä-Savo -strategiaa. Sitomatonta maakuntarahaa Etelä-Savolla on käytettävissään vuodelle 2011 vielä reilut euroa. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Riitta Paananen, puh LOMA-ASUKKAILLE ENERGIA- JA EKONEUVONTAA Mikkelin ammattikorkeakoulu on saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä euroa loma-asukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvontaan. Ammattikorkeakoulun hakemus päihitti monta kovaa kilpailijaa. Maakuntahallitus päätti osallistua hankkeen rahoitukseen eurolla 21. maaliskuuta kokouksessaan. Ammattikorkeakoulun hanke muun muassa: järjestää seminaarin, jossa julkaistaan loma-asumisen ekopassi, tuottaa tietopaketteja, järjestää Mäntyharjun loma-asuntomessuille neuvontapisteen, joka siirtyy sieltä Mikkeli-puistoon ja osallistuu myös muille loma-asukkaille suunnatuille messuille. Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antaa aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh ETELÄ-SAVON RAKENNERAHASTOPÄIVÄ TOUKOKUUSSA Maakuntaliitto järjestää 26. toukokuuta Etelä-Savon rakennerahastopäivän. EUohjelma-asioita käsittelevä iltapäivätilaisuus pidetään Mikkelissä, ja se on tarkoitettu hanketoimijoille ja -viranomaisille sekä muille keskeisille ohjelmatyössä mukana oleville tahoille. Tilaisuudessa muun muassa kerrotaan nykyisten rakennerahasto-ohjelmien toteutumisesta ja loppuohjelmakauden tulevista hankehauista. Lisäksi keskustellaan uuden EU-ohjelmakauden linjauksista. Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh VENÄLÄISMATKAILU SUOMEEN KASVOI 15 PROSENTTIA Venäläisten matkat Suomeen lisääntyivät vuonna 2010 yli 15 prosenttia vuoden takaisesta. Talouden vahvistuminen ja tulotason nousu Venäjällä lisäsivät erityisesti lomamatkoja Suomeen. Myös kesällä 2010 voimaantullut Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli- ja verovapaussäädös lisäsi venäläisten ostosmatkailua Suomeen. Muutos näkyi selvästi loppuvuoden kauppatilastoissa. Etelä-Savoon venäläiset tekivät matkaa, joista Mikkelin seudulle ja Savonlinnan seudulle. Venäläisten matkailua selvitti maakuntien toimeksiannosta tutkimuslaitos TAK Oy. Selvitys on luettavissa maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa Lisätietoja Etelä-Savossa antavat kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh

6 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; 1.4. Maakunnat ilmastotalkoissa - valtioneuvoston kanslian järjestämä maakuntien ilmastopäivä Helsingissä; 1.4. Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä; 5.4. Itä- Suomen liittojen Itä-Suomi -kuva työpaja Mikkelissä; 5.4. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 7.4. Mikkelin tiedepäivä Mikkelissä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Helsingissä; Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallituksen kokous ja kevätkokous Mikkelissä; Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean sihteeristö Mikkelissä; maakuntahallitus Mikkelissä; Itä-Suomen neuvottelukunta Helsingissä; Itä-Suomen yhteistyöalueen työvaliokunta Helsingissä; 9.5. Etelä-Savon maakuntapäivä Pieksämäellä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; suurpetoneuvottelukunta Juvalla; Itä-Suomen EAKR-seurantakomitea Varkaudessa; maakuntahallitus; ESR-seurantakomitea Oulussa; Etelä-Savon rakennerahastopäivä Mikkelissä; maakuntavaltuusto Kangasniemellä; 9.6. maakunnan yhteistyötyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Itä-Suomen maakuntaliittojen järjestämä toimittajatapaaminen Mikkelissä; Itä-Suomen bioenergiapäivät Mikkelissä; maakuntaliittojen aluekehitysjohtajien tapaaminen Mäntyharjulla ja Mikkelissä; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen tuula.huoviala@esavo.fi. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: 6