SISÄLLYS ETELÄ-SAVO VAHVISTAA HALLITUSOHJELMATAVOITTEET HELMIKUUSSA

Transkriptio

1 Tammikuu 2011 SISÄLLYS ETELÄ-SAVO VAHVISTAA HALLITUSOHJELMATAVOITTEET HELMIKUUSSA... 1 MATKAMESSUT ONNISTUIVAT HYVIN... 3 ETELÄ-SAVON MUUTTOTAPPIO ENÄÄ VAIN SATA ASUKASTA... 3 ALUENÄKÖKULMA TÄRKEÄ AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSESSA... 4 UHANALAISET SUOT SUOJELTAVA LAKIMUUTOKSILLA... 4 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTATÖIHIN HAETTAVISSA TUKEA... 5 ITÄ-SUOMI-YHTEISTYÖN VETOVASTUU ETELÄ-SAVOLLA... 5 LIITON ORGANISAATIO UUDISTUI... 6 HENKILÖSTÖUUTISIA MAAKUNTALIITOSTA... 6 LIITTO HAKEE YHTEYSPÄÄLLIKKÖÄ... 6 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPÄIVÄ 9. TOUKOKUUTA... 7 PÄÄMAJAN KESÄSYMPOSIUM 8. HEINÄKUUTA MIKKELISSÄ... 7 MAAKUNTAHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON KOKOUSAIKATAULUT... 7 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 7 ETELÄ-SAVO VAHVISTAA HALLITUSOHJELMATAVOITTEET HELMIKUUSSA Liikenneasiat, kuntatalous, Opettajainkoulutuslaitoksen säilyminen Savonlinnassa ja Punkaharjun bioetanolitehdas nousivat keskeisimmiksi aiheiksi, kun Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli tavoitteistaan vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan 24. tammikuuta. Päätökset hallitusohjelman tavoitteista maakuntahallitus tekee seuraavassa kokouksessaan 21. helmikuuta. Liikennepuolen ykköstavoitteena on saada korjaustyöt Viitostiellä Mikkelin ja Juvan välillä käyntiin mahdollisimman pian eli mahdollisesti jo vuoden 2012 lopulla. Hanke on Etelä-Savon ykköshanke uuteen liikennepoliittiseen selontekoon. Etelä- Savon tavoitteena on saada vastaavan sisältöinen Viitostie-kannanotto myös Itä- Suomen neuvottelukunnan yhteiseen liikennekantaan, jota neuvottelukunta käsittelee 16. helmikuuta. Hämmennystä on hieman herättänyt se, mitä tarkoittaa Liikenneviraston esiin nostama tavoite kunnostaa Viitostiellä yhteysväliä Mikkeli Kuopio, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.). 1

2 Etelä-Savolle Mikkeli Juva -välin korjaustyöt ovat kiireellisyysjärjestyksessä tärkein hanke. Seuraavaksi tärkein tiehanke selontekoon on valtatie 23:n kunnostustyöt Varkauden ja Joensuun välillä, ja kolmanneksi Viitostien korjaukset välillä Leppävirta Kuopio, Kakriainen korostaa. Parikkalan rajanylityspaikkaa kehitettävä Tiehankkeista hallituksessa nousi esiin myös esitys kehittää kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikkaa Parikkalaan. Maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine olivat neuvottelemassa asiasta viikonvaihteessa tammikuuta Petroskoissa. He tapasivat muun muassa tullin ja rajavartiolaitoksen edustajia. Viialainen kertoi hallitukselle tapaamisen tuloksia: Jotta rajanylityspaikka voisi toteutua, tarvitaan rahaa toisaalta Venäjän puolen teiden kunnostukseen ja toisaalta rakennuksiin molemmin puolin rajaa. Etelä-Savo on omalta osaltaan valmis käyttämään Suomen puolen rakennustöihin EU:n ENPIohjelman rahoitusta. Laatokan ja Saimaan välisen suoran yhteyden avaaminen tarjoaisi Etelä-Savon mielestä huomattavia mahdollisuuksia kehittää elinkeinoja, muun muassa matkailua, molemmin puolin rajaa. Käytännön töihin on tavoitteena päästä käsiksi viimeistään vuonna Aloitteelle tarvitaan korkea poliittisen tason hyväksyntä, sillä se vaatii valtioiden välistä sopimusta. Kyse Parikkalassa on nimenomaan maantieliikenteen rajanylityspaikasta. Rautatieyhteyden avaaminen ei ole Etelä-Savon mielestä ajankohtaista eikä realistista tässä vaiheessa. Lisätietoja Etelä-Savossa antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Henkilöjunaliikennettä Savonlinnan ja Pieksämäen välille Ratahankkeista hallituksessa nousi esiin henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Savonlinnan ja Pieksämäen välille. Nopeat itäradat -neuvottelukunnan selvityksen mukaan liikenne olisi kannattavampaa kuin eräillä muilla, nyt liikennöitävillä rataosuuksilla. Valtiontukea tarvittaisiin ehkä noin 20 euroa/matka. Kakriaisen mukaan asia tulee esiin seuraavaksi siinä yhteydessä, kun VR sopii valtakunnallisesta ostoliikenteestä. Kuntatalouden tila kohentunut edelleen Kuntatalouden tuoreet tilastot kertovat, että kuntatalous on Etelä-Savossa myös vuonna 2010 vahvistunut. Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei lama purrut niin kovaa kuin, mihin kunnat alun perin varautuivat. Kunnat budjetoivat laman pelossa verotulonsa pienemmiksi kuin, mitä todelliset verotulot olivat. Hallitusohjelmaan pyritään saamaan kirjaus, että kuntien valtiontukia ei hyvän tuloksen seurauksena leikata. OKL:n säilyttävä Savonlinnassa Myös maininta Savonlinnan Opettajainkoulutuslaitoksen säilymisestä kaupungissa halutaan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan pyritään saamaan vähintääkin määrärahat, joiden turvin koulutus olisi turvattu 6 7 vuodeksi eteenpäin. Ohjelmaan pyritään saamaan myös maininta yleisemminkin yliopistofiliaalien säilymisestä. Bioetanolitehtaan saaminen maakuntaan eli Punkaharjulle olisi noin 100 miljoonan euron tärkeä investointi, josta maakunta on myös valmis taistelemaan. Omarahoitusosuuden selviäminen vahvistaisi hankkeen asemaa valtakunnallisessa kilpailussa. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh

3 MATKAMESSUT ONNISTUIVAT HYVIN Etelä-Savon näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä maakunnan messuosastoon Matka messuilla, jotka pidettiin tammikuuta Helsingissä. Ensikommentit niin maakunnan näkyvyydestä kuin osaston kävijämääristä ja rakenteesta olivat myönteisiä, sanoo maakuntaliiton matkailuvastaava, maakuntasuunnittelija Heli Gynther. Tarkempia mielipiteitä liiton väki saa palautetilaisuudessa, johon kaikki näytteilleasettajat kutsutaan vielä talven mittaan. Samalla pohdimme, miten etenemme matkamessuasiassa jatkossa, Gynther kertoo. Tänä vuonna osaston vetonaula oli onnenpyörä, jonka eteen väkeä kerääntyi jonoksi asti. Myös Kissakosken kahvila ja sen ympärille rakennettu tori saivat kiitosta. Messuihin tutustui tänä yli kävijää. Lisätietoja antavat markkinointipäällikkö Roosa Kallio, puh , ja maakuntasuunnittelija Heli Gynther, puh Lisätietoa myös osoitteessa Onnenpyörä oli Etelä-Savon messuosaston vetonaula. ETELÄ-SAVON MUUTTOTAPPIO ENÄÄ VAIN SATA ASUKASTA Etelä-Savon muuttotappio on yli puolittunut vuoden takaisesta. Vuonna 2010 maakunnan muuttotappio oli enää 108 asukasta, kun se edellisvuonna oli 250. Muuttotappioluku kertoo, onko maakuntaan muuttanut enemmän uusia asukkaita vai maakunnasta pois vanhoja asukkaita. Vuonna 2010 Etelä-Savoon muutti 7016 uutta asukasta ja vanhoja asukkaita muutti pois 7120 eli ihmistä vaihtoi kotia. Kehitys on Etelä-Savon uuden maakuntastrategian mukainen, iloitsee suunnittelija Marja Haverinen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Vuonna 2009 hyväksytty Uusiutuva Etelä-Savo -strategia asetti tavoitteeksi muuttovoiton vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on tällä vauhdilla varsin realistinen, Haverinen sanoo. Maakunnassa vapautuu lähivuosina runsaasti työpaikkoja, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Oma väki ei riitä täyttämään niitä. Toivomme, että Saimaan vetovoima puree ruuhkasuomalaisiin ja nuoret perheet muuttavat tänne sujuvan arjen perässä, Haverinen sanoo. Parhaat luvut Savonlinnassa Sekä Mikkelin että Savonlinnan seudut saivat viime vuonna muuttovoittoa: Mikkelin seutu 44 ja Savonlinnan seutu 46. Suurin maakunnan muuttovoittokunta olikin Savonlinna (64) ja lähes yhtä suuri Mikkeli (60). Edellisen kerran Savonlinnan seutu sai muuttovoittoa lähes kaksikymmentä vuotta sitten eli vuonna 1992 (+158). Mikkelin seutu on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muuttovoittoaluetta kuusi kertaa, viimeksi vuosi sitten (+4). Seutukunnista ankarin muuttotappio koetteli Pieksämäen seutua (-198). 3

4 Vanhusvoittoinen ikärakenne vähentää väkeä Kaikkiaan maakunnan asukasluku pieneni 914 asukkaan verran vuonna Asukasluvun pieneneminen johtuu väestön ikärakenteesta, joka on Suomen vanhusvoittoisin. Eteläsavolaisia kuolee selvästi enemmän (2031) kuin syntyy (1225). Toivottavasti Suomen viime vuoden vauvabuumi yltää tänä vuonna Etelä- Savoon, Haverinen sanoo. Eniten asukkaita menetti vuonna 2010 Pieksämäki (-282). Kaikista kunnista ainoastaan Mikkelin asukasmäärä kasvoi (+51). Asukkaita Etelä-Savossa on nyt vajaat Lisätietoja antavat maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh , ja suunnittelija Marja Haverinen, puh , Etelä-Savon maakuntaliitosta. Väestötilastot luettavissa osoitteessa ALUENÄKÖKULMA TÄRKEÄ AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSESSA Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa alueellista näkökulmaa lausunnossaan, jonka se antoi 24. tammikuuta opetus- ja kulttuuriministeriölle ammattikorkeakouluuudistuksesta. Uudistuksen on maakuntahallituksen mielestä lisättävä ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa alueiden tarpeet huomioon ottaen. Alueellinen näkökulma korostuu niissä maakunnissa, joissa ei ole omaa yliopistoa. Etelä-Savolle ammattikorkeakoulun ja sen soveltavan tutkimuksen kehittäminen on siten erityisen tärkeää, maakuntahallitus korostaa. Toimilupaa ei tarvita Nykyisiä hallinto- ja rahoitusrakenteita onkin Etelä-Savon mielestä uudistettava siten, että alueiden erityistarpeet voidaan ottaa nykyistä enemmän huomioon. Tämä edellyttää ammattikorkeakouluille muun muassa entistä vahvempia hallituksia ja lisää itsenäisyyttä. Toimilupamenettely ei Etelä-Savon mielestä ole tarpeen. Maakuntahallituksen lausunto liittyy ministeriön teettämään raporttiin Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen, jonka ovat selvityshenkilöinä tehneet KT Hannele Salminen ja KTL Pekka Ylä-Anttila. Maakuntahallitus pitää hyvinä raportin linjauksia, joiden mukaan perusvastuu ammattikorkeakoulujen rahoituksesta kuuluu valtiolle ja omistus säilyy kunnilla. Sama oikeudellinen muoto ja nykyistä yksinkertaisempi hallinto ovat myös hyviä tavoitteita. Mikkelin AMK pärjää hyvin Mikkelin ammattikorkeakoulun tilanne on raportin esitystenkin valossa hyvä. Raportti ei ole meille minkäänlainen uhka, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Markku Kakriainen (kesk.). MAMKin kilpailukyky on hyvä, kiitos muun muassa Kymenlaakso-yhteistyön, Kakriainen sanoo. Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh UHANALAISET SUOT SUOJELTAVA LAKIMUUTOKSILLA Etelä-Savon maakuntahallitus nostaa esiin uhanalaiset suot lausunnossaan, jonka se antoi 24. tammikuuta ympäristöministeriölle. Lausunto liittyy ehdotukseen, jonka ministeriön asettama työryhmä on tehnyt uhanalaisten luontotyyppien suojelemiseksi. Suoluonnon uhanalaisuus turvattaisiin parhaiten ympäristönsuojelulakiin tehtävillä muutoksilla, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan. Lakimuutokset voisivat muun muassa vahvistaa maakuntakaavan asemaa. Suoluonnosta uhattuina ovat ennen kaikkea ojittamattomat suot. Soiden ojittaminen lisää vesistöjen kuormitusta. 4

5 Lausunnossaan maakuntahallitus korostaa, että soiden suojelutoimia mitoitettaessa on kuitenkin otettava huomioon myös bioenergian tuotanto. Toimet on toteutettava siten, että eduskunnan ilmasto- ja energiapoliittisen ohjelman tavoitteista voidaan pitää kiinni. Lisätietoja antaa maakuntasuunnittelija Sanna Poutamo, puh HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTATÖIHIN HAETTAVISSA TUKEA Teleyritykset, osuuskunnat ja muut toimijat voivat hakea julkista tukea nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen Etelä-Savon haja-asutusalueille. Seitsemää kuntaa koskeva haku päättyy 18. helmikuuta Rakentaminen alkaa aikaisintaan kesällä Haku koskee Kangasniemeä, Mäntyharjua, Puumalaa, Ristiinaa ja Sulkavaa, joissa hankealueena on koko kunta, sekä Heinävettä, jossa hankealueena on kunnan pohjoisosa, ja Mikkeliä, jossa hankealueina ovat Juvan suunta ja Ihastjärven Kangasniemen suunta. Tuki on tarkoitettu alueille, joille nopeiden yhteyksien ei oleteta leviävän markkinaehtoisesti vuoteen 2015 mennessä. Kustannukset selviävät tarjouskilpailun pohjalta Tukea myönnetään huippunopeat laajakaistayhteydet turvaavan viestintäverkon (valokuitu) rakentamiseen sekä ns. edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjontaan. Etelä-Savon maakuntaliitto hoitaa julkisen tuen hakuprosessin (kilpailutus) kuntien puolesta. Haun perusteella selviävät yhteydet rakentava operaattori sekä kuluttajille ja kunnille koituvat kustannukset. Kunnan maksuosuus laajakaistan runkoverkkohankkeessa on määritelty asetuksella. Kunnan osuus on Puumalassa 8 prosenttia. Heinävedellä, Kangasniemellä, Mäntyharjulla, Ristiinassa ja Sulkavalla kunnan osuus on 22 ja Mikkelissä 33 prosenttia. Kunnan rahoituksen lisäksi tukea saa valtiolta ja EU:lta. Runkoverkon kustannuksista 34 prosenttia jää aina verkon rakentavan teleoperaattorin maksettavaksi. Kuluttaja tai yritys itse maksaa liittymänsä rakentamisesta enintään kahden kilometrin matkan runkoverkosta kotiin/yritykseen. Pertunmaan valokuituverkko valmis ensi vuonna Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen Etelä-Savon haja-asutusalueille on osa kansallista Laajakaista kaikille -hanketta, joka kestää vuoden 2015 loppuun. Tavoitteena on, että yli 99 prosenttia Suomen vakituisista asunnoista on tuolloin huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottuvilla. Etelä-Savossa nopean laajakaistaverkon rakentamistyöt ovat edenneet kansallisten aikataulujen mukaisesti. Rakentaminen on käynnissä Pertunmaalla, jossa MPY:n (Concept.10) toteuttamat työt valmistuvat ensi vuonna. Seuraavassa vaiheessa rakentaminen käynnistyy Hirvensalmella ja Joroisissa, joissa yhteydet toteuttaa MPY (Concept.10). Julkisen tuen hakuja laajakaistarakentamiseen jatketaan Etelä-Savossa tulevina vuosina kuntien päätösten mukaisesti. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Jarkko Turkki, Etelä-Savon maakuntaliitto, puh Julkisen tuen haun asiakirjat Etelä-Savon verkkosivuilla Etelä-Savon maakuntaliiton laajakaistahankkeen verkkosivut osoitteessa ITÄ-SUOMI-YHTEISTYÖN VETOVASTUU ETELÄ-SAVOLLA Vetovastuu Itä-Suomen maakuntien yhteistyöstä on tänä vuonna Etelä-Savon maakunnalla. Kiertävä vetovastuu kestää vuoden kerrallaan, ja Etelä-Savoon se siirtyi Pohjois-Savosta. Neuvottelukunta kokoontuu tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 16. helmikuuta. Kokous pidetään Helsingissä, ja siinä käsitellään ainakin Itä-Suomen yhteisiä tavoitteita Suomen tulevan hallituksen ohjelmaan. 5

6 Samana päivänä pidettäneen myös Itä-Suomen yhteistyöalueen työvaliokunnan kokous. Työvaliokunta valmistelee asioita Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen yhteiseen päätöksentekoon. Valiokuntaan kuuluu neljä jäsentä kustakin maakunnasta eli molemmista Savoista ja Pohjois-Karjalasta. Etelä-Savossa Itä-Suomen yhteistyöasioita valmistelee kehittämisjohtaja Eero Aarnio. Lisätietoja hallitusohjelmavalmistelusta ja Itä-Suomi-yhteistyöstä antavat maakuntahallituksen puheenjohtajat Markku Kakriainen, puh , Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh ja kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh Lisätietoja myös maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa LIITON ORGANISAATIO UUDISTUI Maakuntaliito uusi yksikköjako tuli voimaan tammikuun alussa Uudistuksessa edunvalvontayksikkö lakkautettiin ja edunvalvonta-asiat siirtyivät suoraan maakuntajohtajan alaisuuteen, jonne myös kehittämisjohtaja Eero Aarnio siirtyi. Lisäksi liiton edunvalvonta vahvistuu, kun uusi yhteyspäällikkö astuu kevään kuluessa remmiin. Liiton ohjelmayksikkö muuttui vuoden alusta aluekehitysyksiköksi, jota johtaa kehittämispäällikkö Riitta Koskinen. Suunnitteluyksikkö muuttui aluesuunnitteluyksiköksi, ja sitä johtaa suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen. Hallintoyksikköä johtaa hallintojohtaja Riitta Paananen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä liitto on laatinut strategian, jonka seurauksena henkilöstön tehtävänkuvat osin muuttuvat. Muutoksista poikii kevään mittaan joukko nimikemuutoksia. Lisätietoja organisaatiouudistuksesta, strategiasta ja tehtävämuutoksista antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh HENKILÖSTÖUUTISIA MAAKUNTALIITOSTA Maakuntaliiton suunnittelijaksi on valittu Eveliina Pekkanen. Eveliinan tehtävänä on EU-hankkeiden valmistelu ja hankevalvonta. Hän myös koordinoi hankkeiden valmistelua ja EU-ohjelmien hallinnointia. Eveliinan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta eveliina.pekkanen(at)esavo.fi ja puhelimitse numerosta Maakuntaliiton Venäjä-asioiden yhteyspäällikkö Riikka DIllström on vaihtanut pariksi vuodeksi työpaikkaa. Riikka on työvapaalla vuoden 2012 loppuun. Sijaista ei vielä ole valittu. Venäjä-asioita koskeviin kysymyksiin vastaa kehittämisjohtaja Eero Aarnio. Laajakaista kaikille -hankkeen projektipäällikkö Eeva Polvi on jäänyt opintovapaalle. Opintovapaalla Eeva on toukokuun puoliväliin, mihin saakka hänen sijaisenaan toimii Jarkko Turkki. Jarkon tavoittaa sähköpostilla osoitteesta jarkki.turkki(at)esavo.fi ja puhelimitse numerosta Toimistovirkailija Anna-Maija Puurtinen on työvapaalla vuoden 2011 loppuun. Sijaisena toimii Mikko Puranen. Mikon yhteystiedot ovat: sähköposti mikko.puranen(at)esavo.fi ja puhelin LIITTO HAKEE YHTEYSPÄÄLLIKKÖÄ Etelä-Savon maakuntaliitto palkkaa yhteyspäällikön. Uusi päällikkö valitaan helmikuun kuluessa, ja hän työskentelee suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa. Yhteyspäällikön tehtävänä on tehostaa maakunnan edunvalvontaa ja sidosryhmäyhteyksiä. Päällikkö toimii maakunnallisen, kuntajohtajista koostuvan edunvalvontaryhmän sihteerinä ja osallistuu Etelä-Savon kuntataloustyöryhmän työhön. 6

7 Pestin hakuaika päättyy perjantaina 28. tammikuuta. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPÄIVÄ 9. TOUKOKUUTA Etelä-Savon uusi maakuntastrategia valmistui kaksi vuotta sitten toukokuussa. Nyt maakuntaliitto kokoaa kaikkia maakunnan kehittäjätahoja arvioimaan, miten Uusiutuva Etelä-Savo -strategia on toteutunut. Arviointitilaisuus pidetään 9. toukokuuta Pieksämäen Poleenissa, jossa strategiatyö käynnistyi kolme vuotta sitten. Liitto kutsuu Maakuntapäiväksi nimeämäänsä tilaisuuteen kolmatta sataa maakunnan miestä ja naista. Tilaisuudessa kuullaan korkean tason valtakunnallisia alustajia ja julkistetaan maakunnan uusi imagotutkimus. Edellinen imagotutkimus valmistui alkuvuodesta 2008, ja sen tulokset julkistettiin myös Poleenin seminaarissa. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntasuunnittelija Jyrki Kuva, puh PÄÄMAJAN KESÄSYMPOSIUM 8. HEINÄKUUTA MIKKELISSÄ Päämajan kesäsymposium järjestetään kesällä 2011 perjantaina 8. heinäkuuta Mikkelissä. Jo perinteeksi muodostunut kesätapahtuma kokoaa jälleen komissaari Olli Rehnin johdolla Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin Suomen talouden ja politiikan vahvoja nimiä. Tilaisuus kannattaa jo nyt merkitä kalenteriin, sillä se on avoin kaikelle kansalle. Ohjelma varmistuu kevättalven kuluessa. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja Länsi-Savon päätoimittaja Tapio Honkamaa, puh MAAKUNTAHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON KOKOUSAIKATAULUT Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat: 21. helmikuuta 2011, 21. maaliskuuta, 18. huhtikuuta, 23. toukokuuta, 13. kesäkuuta ja 22. elokuuta. Maakuntavaltuusto kokoontuu kevätkokoukseensa maanantaina 30. toukokuuta. Perinteinen Itä-Suomen huippukokous pidetään tänä vuonna Savonlinnassa elokuuta. Koolla on kaikkien itäisten maakuntapäättäjiä ja -vaikuttajia kaikista itäisistä maakunnista. TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA Liikenneviraston yksivuotisjuhla Helsingissä; Kaikki ilmaston puolesta -seminaari Rantasalmella; EU-komission koheesiofoorumi Brysselissä; Nopeat Itäradat - neuvottelukunnan opintomatka Pietarin ja Tverin kautta Moskovaan; 3.2. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelman seurantakomitea Helsingissä; 7.2. nuorisofoorumi Juvalla: 8.2. Itä-Suomen EAKRohjelmatyöryhmä; 9.2. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 9.2. maakunnan tonttimarkkinointi-iltapäivä Mikkelissä; Pääministeriforum Helsingissä; Itä-Suomen neuvottelukunta Helsingissä; Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta Helsingissä (vahvistamaton päivämäärä); maakuntahallitus Mikkelissä; palkansaajaseminaari Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä rakennerahastojen työkokous Kuopiossa; EAKR-seurantakomitean sihteeristö Kuopiossa; Elyn neuvottelukunta; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; 5.4. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Etelä-Savon rakennerahastopäivä; maakuntahallitus Mikkelissä; 9.5. maakuntapäivä Pieksämäellä. 7

8 Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: tai (ä=a; ö=o); Internet: 8