VAALIPIIRIUUDISTUS PUHUTTI PITKÄÄN

Transkriptio

1 Maaliskuu 2012 SISÄLLYS VAALIPIIRIUUDISTUS PUHUTTI PITKÄÄN... 1 KUNNAT EIVÄT LÄMMENNEET KUNTAJAKOSELVITYKSILLE... 2 MAAKUNTAHALLINTOAKIN UUDISTETTAVA... 3 RAKENNERAHASTOUUDISTUS ETENEE OIKEAAN SUUNTAAN... 4 ELY-KESKUSTEN VESIENSUOJELURESURSSIT TURVATTAVA... 4 MAAVOIMIEN SOITTOKUNTA MIKKELIIN... 4 LAUSUNTO TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSESTA... 5 ETELÄ-SAVO PÄIVITTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN... 5 KUUSI EU-HANKETTA HYVÄKSYTTIIN... 6 EHDOTA ETELÄ-SAVON PARHAITA... 6 PÄÄMAJAN KESÄSYMPOSIUM 6. HEINÄKUUTA MIKKELISSÄ... 7 ETELÄSAVOLAISIA VIERAILULLE KIINAAN... 7 MAHTUVATKO SEKÄ NORPPA ETTÄ MATKAILIJAT SAIMAALLE?... 8 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 8 Maakuntahallitus koolla Mikkelissä VAALIPIIRIUUDISTUS PUHUTTI PITKÄÄN Tavoitteemme on istua samaan pöytään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa ja ruveta yhdessä pohtimaan, miten tästä eteenpäin, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta Mikkelissä. Maaliskuun kokouksessaan hallitus pohti pitkään kantaansa vaalipiiriuudistukseen ja muotoili näkemyksensä siten, että ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet uusille yhteistyöavauksille. Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat 7. maaliskuuta, että Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään Kymen vaalipiirin ja Pohjois-Karjala Pohjois-Savon vaalipiirin kanssa vuoden 2015 alusta. 1

2 Uudistus ei miellytä kaikkia Vaalipiiripäätös ei miellytä kaikkia, mutta niillä korteilla pelataan, mitkä kädessä on. Se tässä tietysti mietityttää, vaikuttaako vaalipiirijako myös esimerkiksi valtion aluehallinnon rajoihin. Lisäksi edunvalvonnassa maakunnilla on varmasti erilaisia painotuksia, Kakriainen sanoi. Vaalipiiriuudistus ei ole mikään dramaattinen asia, korosti maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Vaalipiiriuudistuksesta ei seuraa muita muutoksia, ja Etelä-Savo säilyi yhtenäisenä, Selenius painotti ja muistutti, että maakuntien edunvalvontatyö on vapaaehtoista. Kymenlaakso mukaan Itä-Suomi-yhteistyöhön Tähänkin asti maakunnat ovat tehneet yhteistyötä vaalipiirirajoista välittämättä. Toivon, että itäsuomalainen yhteistyö säilyy ja että Kymenlaakso tulee mukaan Itä- Suomi-yhteistyöhön. Itä-Suomen yhteistyörakenteita ei ole mitään syytä purkaa, Selenius sanoi. Keskustan mielestä Etelä-Savolle turvallisempi ratkaisu olisi ollut Itä-Suomen kuin Kymen vaalipiiri. Lisäksi oli vastoin kansalaisten käsitystä se, että uudistus koski vain yhtä aluetta, Kakriainen sanoi. Kokonaisuudistus on tarpeen Sekä Kakriainen että Selenius korostivat, että vaalipiirijaon kokonaisuudistus olisi ollut parempi ratkaisu kuin pelkästään itäisen Suomen vaalipiirejä koskeva yksittäisuudistus. Tuki ei kuitenkaan riittänyt laajemmalle uudistukselle. Uudenmaan jakaminen useammaksi vaalipiiriksi on kuitenkin jatkossa aivan välttämätöntä, Selenius sanoi. Lainvalmistelussa maakuntia kuultava Kannanotossaan Etelä-Savon maakuntahallitus pitää valitettavana ja hyvään hallintotapaan sopimattomana, ettei maan hallitus kuullut valmistelussa maakuntia eikä hallituksen ulkopuolisia eduskuntapuolueita. Uusi vaalipiirijako voi vaikuttaa myös muihin valtion hallinnon aluejakoihin sekä maakuntien yhteistyörakenteisiin ja edunvalvontaan. Näitä vaikutuksia ja muutostarpeita on jatkossa arvioitava yhdessä maakuntien kanssa, hallitus esittää. Itä-Suomen AVIn toimialue laajemmaksi Hyvänä linjauksena Etelä-Savo pitää, sitä että Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kuuluvat hallituspuolueiden linjauksen mukaan jatkossa Itä-Suomeen. Suomen hallituksen tulisikin käynnistää yhteistyössä maakuntien kanssa valmistelut Itä- Suomen aluehallintoviraston toimialueen laajentamisesta Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Itä-Suomen aluehallintoviraston pääpaikka sijaitsee Mikkelissä, jossa virastolla on noin 70 työntekijää. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh KUNNAT EIVÄT LÄMMENNEET KUNTAJAKOSELVITYKSILLE Etelä-Savon kunnista suurin osa ei ole kiinnostunut kuntaliitoksista eikä edes kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämistä kuntajakoselvityksistä. Tämä kävi ilmi 14. maaliskuuta kuntauudistuksen aluekierroksella Mikkelissä, jossa jokaisen eteläsavolaisen kunnan edustaja käytti lyhyen puheenvuoron. Kuntien välisen yhteistyön lisääminen sen sijaan saa kunnilta kannatusta. Pakkoliitoksia kunnat eivät hyväksy. Aluetilaisuus kokosi Mikkelin Mikaeliin yli 200 kuntien ja aluehallinnon edustajaa. 2

3 Kerimäki, Punkaharju ja Suomenniemi myönteisimmät Kuntaliitoksiin ja -jakoselvityksiin suhtautuivat selvän myönteisesti ainoastaan Savonlinnan kanssa liitosneuvotteluja käyvät Kerimäki ja Punkaharju sekä Mikkelin kanssa neuvotteluja käyvä eteläkarjalainen Suomenniemi. Joroisten kanta kallistui myös myönteiseen suuntaan. Mikkelille työryhmän esittämä kuntarakenneselvitys sopii, jos valtio sen maksaa. Omalla kustannuksella kaupunki ei aio sitä teettää. Väkisin tehtyjä kuntaliitoksia Mikkelikään ei halua. Virkkunen: Kyse selvitysalueista Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen korosti puheenvuorossaan, että työryhmä on esittänyt selvitysalueita, ei piirtänyt kuntarajoja. Mediatapaamisessa Virkkunen sanoi, ettei hän usko, että valtio käyttää pakkokeinoja, jos kunnat eivät vapaaehtoisesti liitoksiin ryhdy. Tilaisuuden järjesti valtiovarainministeriö. Se esitteli kuntarakenneselvitystä kuntien ja aluehallinnon edustajille ministeri Virkkusen johdolla. Alueellisia tilaisuuksia ministeriö pitää kaikkiaan 18 paikkakunnalla. Viimeinen aluetilaisuus pidetään 21. maaliskuuta Uudellamaalla. Etelä-Savon tilaisuus kuten muutkin aluetilaisuudet - ovat katsottavissa myös jälkikäteen verkossa. Tilaisuudessa jaossa olleet ministeriön aineistot ovat luettavissa ministeriön verkkosivuilla. Kuntarakenteesta lausunto 12. huhtikuuta Valtiovarainministeriö on pyytänyt kunnilta ja maakuntaliitoilta lausunnot valmisteilla olevasta kuntarakenneuudistuksesta 13. huhtikuuta mennessä. Etelä- Savon maakuntahallitus antaa lausunnon ylimääräisessä kokouksessaan 12. huhtikuuta sen jälkeen, kun se on saanut tietoonsa maakunnan kuntien näkökannat. Painotamme lausunnossamme kuntien elinvoimaisuutta. Suomessa pitää olla erilaisia malleja toteuttaa kuntauudistus, maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta. Maaliskuun kokouksessa maakuntahallitus evästi liiton virastoa lausunnon sisällöstä. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , sekä maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh Lisätietoja myös maakunnan verkkosivuilla osoitteessa MAAKUNTAHALLINTOAKIN UUDISTETTAVA Kuntauudistus edellyttää myös maakuntien ja valtion aluehallinnon uudistamista. Tätä mieltä ovat maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat kannanotossaan, jonka ne luovuttivat 9. maaliskuuta hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle. Maakuntauudistuksen valmistelu tulee puheenjohtajien mielestä käynnistää siten, että uudet maakunnat olisivat toiminnassa vuoden 2017 alusta. Kannanotto liittyy maakuntien tulevaisuuteen, ja se sisältää kahdeksan kohtaa. Puheenjohtajat ottavat kantaa muun muassa myös sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen kehittämiseen, kuntayhtymien tarpeeseen ja yleensäkin yhtä kuntaa laajempaan alueelliseen yhteistyöhön. Palvelut ylikunnallisesti vai maakunnallisesti? Yhtenä vaihtoehtona ylikunnalliselle yhteistyölle kannanotto mainitsee maakuntatason. Tällöin maakuntaliittojen pohjalta voitaisiin muodostaa organisaatio, joka saa lakisääteisesti vastatakseen koko joukon nykyisiä kuntien tehtäviä. 3

4 Kysymyksessä olisi kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista peruspalvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan, puheenjohtajien kannanotto toteaa. Kannanotto kokonaisuudessaan on luettavissa maakunnan verkkosivuilla osoitteessa Lisätietoja Etelä-Savossa antaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh RAKENNERAHASTOUUDISTUS ETENEE OIKEAAN SUUNTAAN Rakennerahastouudistus on etenemässä maakuntien kannalta oikeaan suuntaan, totesi hallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta. Uudella EU-ohjelmakaudella maakuntien asema rakennerahastoohjelmien hallinnoinnissa näyttäisi säilyvän. Maakuntaliitot säilyttänevät myös rahoittajaroolinsa ja maakunnan yhteistyöryhmä asemansa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä Halke käsittelee uuden ohjelmakauden hallintoa perjantaina 23. maaliskuuta. Mitä kehysriihi kertoo Viitostien korjauksista? Viikolla 12 selviää myös hallituksen kehysriihessä liikennehankkeiden toteutusaikatauluja ja rahoituskehyksiä. Etelä-Savolle avainkysymys on, ovatko Viitostien korjaukset välillä Mikkeli (Pitkäjärvi) Juva mukana kiireellisimmin toteutettavissa hankkeissa. Uuden EU-ohjelmakauden ja liikennepoliittisen selonteon ajankohtaisia asioita selosti maakuntahallitukselle 19. maaliskuuta maakuntajohtaja Matti Viialainen. ELY-KESKUSTEN VESIENSUOJELURESURSSIT TURVATTAVA Valtion on turvattava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten resurssit vesiensuojelussa, korostaa Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 19. maaliskuuta ympäristöministeriölle. Valtio on vesiensuojelun päärahoittaja, eikä se voi jatkossakaan rahoitustaan vähentää, lausunto korostaa. Lausunto liittyy ministeriön asettaman vesienkunnostustyöryhmän loppuraporttiin. Lausunnossa liitto korostaa myös suojelutoimien joustavuutta. Kiireelliset suojelutoimet on pystyttävä toteuttamaan nopeasti ja siten, että arvokkaimpien suurten järvien kiireelliset kunnostustoimet ovat ensisijaisia. Lausunnossa liitto viittaa Puruveden yllättävään ja runsaaseen sinileväkukintaan kesällä 2011 ja turvetuotannon mahdollisiin valumiin Puulalla. Sen kaltaisiin tilanteisiin on jatkossakin pystyttävä reagoimaan nopeasti. Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh MAAVOIMIEN SOITTOKUNTA MIKKELIIN Maavoimien soittokunnan tulee sijaita Mikkelissä. Mikkeli on soittokunnalle luonteva sijaintipaikka, koska siellä sijaitsee myös Maavoimien esikunta. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se on antanut 6. maaliskuuta puolustusvoimien Pääesikunnalle. Lausuntoa oli pyytänyt Pääesikunnan suunnitteluosasto. Perustettava Maavoimien soittokunta tulee maakuntaliiton mielestä kehittää lakkautettavasta Savon soittokunnasta. Näkemyksiään liitto perustelee paitsi Maavoimien esikunnalla myös sillä, että soittokunta on tärkeä päämajakaupungin sotilasperinteiden vaalija ja yleisimminkin koko Etelä-Savon musiikkielämän elävöittäjä. Lisäksi soittokunnan suhteellinen merkitys on suuri niin alue-, työpaikka- kuin väestökehityksellekin. 4

5 Puolustusvoimat lopettaa Savon soittokunnan vuoden 2013 lopussa. Soittokunta toimii Mikkelissä osana Itä-Suomen sotilasläänin esikuntaa. Maavoimien soittokunnan sijaintipaikaksi puolustusvoimat on kaavaillut Lappeenrantaa. Noin sata työpaikkaa katoaa Vuoden 2015 alussa puolustusvoimat tarkistaa alueorganisaatiotaan ja siirtää Itä- Suomen sotilasläänin esikunnan johdossa olevan Etelä-Savon aluetoimiston Karjalan prikaatin johtoon. Kaavaillut muutokset vähentävät puolustusvoimien työpaikkoja Mikkelissä noin sadalla hengellä. Aluetoimiston siirto on maakuntaliiton mielestä väistämätön. Se ei saa kuitenkaan lausunnon mukaan vaarantaa aluetoimiston toimintaa eikä heikentää palvelutasoa maakunnassa. Vaatetuskorjaamon säilyttävä Mikkelissä Työpaikkojen vähenemiseen liitto ei vielä ota tarkemmin kantaa, koska sillä ei ole tietoa, mitä tehtäviä vähennykset koskevat ja missä ne tapahtuvat. Liitto esittääkin, että puolustusvoimat pyytää uutta kannanottoa myöhemmin, kun suunnitelmat ovat tarkentuneet. Jo tässä vaiheessa liitto kuitenkin korostaa, että puolustusvoimien vaatetuskorjaamopalveluiden on säilyttävä Mikkelissä. Lisäksi liitto edellyttää, että henkilöstövähennykset toteutetaan ensisijaisesti eläkkeelle siirtymisten kautta, ilman irtisanomisia. Puolustusvoimat järjestää maakunnille neuvottelutilaisuuden Kuopiossa 27. maaliskuuta Etelä-Savon maakuntaliittoa tilaisuudessa edustaa kolme henkilöä. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh Etelä-Savon maakuntaliiton lausunto luettavissa osoitteessa LAUSUNTO TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSESTA Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uusia säädöksiä Taiteen edistämiskeskuksesta. Valmisteilla olevat säädökset heikentävät nykyisten alueellisten taidetoimikuntien asemaa. Ne asettavat valtakunnalliset ja alueelliset taiteenedistämisnäkemykset vielä nykyistäkin selvemmin vastakkaisiksi ja sivuuttavat maakunnan liitot alueita koskevassa päätöksenteossa. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 19. maaliskuuta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on turvattava uudistuksessa. Alueiden ääntä on kuultava ja alueellista asiantuntijuutta ja vaikuttavuutta vahvistettava. Taide- ja kulttuurialan vahva yhteys alueiden muuhun kehittämiseen on maakuntahallituksen mielestä tärkeää. Kaavailluilla Taiteen edistämiskeskuksen alueellisilla toimipisteillä on oltava vahva rooli. Se toteutuu lausunnon mukaan parhaiten aluetaitelijaverkostona, joka toimii nykyisen läänintaiteilijaverkoston tapaan. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh ETELÄ-SAVO PÄIVITTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN Etelä-Savo päivittää vuonna 2012 maakuntastrategian Uusiutuva Etelä-Savo. Uudistettu strategia tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden lopulla. Strategian päivitys käynnistyy seminaarissa 27. maaliskuuta. Seminaari tarkastelee muun muassa, miten nykyinen strategia on toteutunut, mitä uusia haasteita Etelä-Savo joutuu lähivuosina kohtaamaan ja miten strategiaa mahdollisesti tulisi niiden pohjalta muuttaa. Nykyisen strategian aikatähtäin on vuodessa Päivitetty strategia tarkastelee maakunnan asemaa vuoteen 2020 saakka. 5

6 Uusiutuva Etelä-Savo -strategia valmistui vuonna 2009, ja liitto laati sen yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallinnon ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh KUUSI EU-HANKETTA HYVÄKSYTTIIN Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan joukon maakunnan EU-ohjelmasta rahoitettavia kehittämishankkeita 19. maaliskuuta. Repovedelle unelmalomalle Repoveden kansallispuistoon Mäntyharjulle ja Kouvolaan kehitetään maastopyöräilijöille, patikoijille, melojille ja hiihtäjille mahdollisuuksia unelmalomailuun. Perheitä alueelle houkutellaan metsäisellä seikkailuradalla, luontopolulla ja pulkkamäellä. Etelä-Savon osuudesta huolehtii Mäntyharjun seudun elinkeinoyhtiö Mäsek vuoden 2013 loppupuolelle kestävässä hankkeessa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta EU:n ja valtion rahoitusta on reilut euroa ja Mäsekin rahoistusta saman verran. Ammattiopiston tilat ja teknologia kohenevat Etelä-Savon ammattiopiston vanhentuneet ja osin käyttökelvottomat tilat ja oppimisympäristöt sekä opetusteknologia kohenevat merkittävästi, kun Etelä- Savon koulutuksen kehittämishanke toteutuu. Maakuntahallitus myönsi kahdelle Esedun kehittämishankkeelle reilut euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta on reilut ja kuntarahoitusta vajaat euroa. LUT Savo muuttaa uusiin tiloihin Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo -tutkimusyksikkö Mikkelissä siirtyy Mikkelin turva- ja materiaalitekniikan kehityskeskukseen. Kehityskeskus valmistuu kesällä Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen, jolla LUT Savo voi rahoittaa siirron ja hankkia sen yhteydessä uusia laboratorio- ym. välineitä. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti korkeatasoista bioenergiateknologista, kemiallista (ns. vihreä kemia) ja materiaaliteknologista osaamista maakunnassa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta on noin euroa. Hanke kestää vuoden 2013 kesään. Ympäristöliiketoiminnalle kasvuedellytyksiä Maakuntahallitus hyväksyi myös Mikteck Oy:n hankkeen, joka kehittää ympäristöliiketoimintaa ja sen kasvua Etelä-Savossa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta reilut ja kuntarahoitusta Hanke kestää vuoden 2014 puoliväliin. EHDOTA ETELÄ-SAVON PARHAITA Etelä-Savon maakuntaliitto palkitsee toukokuussa 2012 toisen kerran maakunnan parhaita yhteishengen, identiteetin tai imagon kohentajia. Etelä-Savon parhaat - palkinnot myönnetään maakuntapäivässä 14. toukokuuta Savonlinnan Olavinlinnassa. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voi jättää jokainen iästä, asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Kuka tai mikä ansaitsee mielestäsi tänä vuonna tunnustusta Etelä-Savon hyväksi tehdystä työstä? Jätä oma ehdotuksesi ja perustelut Internetissä osoitteessa Ehdotukset tulee jättää maanantaihin 16. huhtikuuta mennessä. 6

7 Palkinnon voi saada yritys, yhteisö tai henkilö Etelä-Savon parhaat -palkinto myönnetään tunnustuksena toiminnasta, joka on merkittävällä tavalla kohentanut Etelä-Savon maakunnan yhteishenkeä, identiteettiä tai imagoa. Palkinnon voi saada taho, joka on osoittanut esimerkillistä yhteistyökykyä, innovatiivisuutta, tuloksellista toimintaa tai kehittymiskykyä. Palkinnon arvoinen voi olla myöskin merkittävä teko, innovatiivinen yritystoiminta tai huomattava menestyminen ja tunnettuus omalla alallaan. Palkinnon voi saada yritys, yhteisö tai henkilö. Palkintoja liitto jakaa 1 3 vuodessa. Palkitut saavat tunnustukseksi kunniakirjan. Valintaraati päättää Päätöksen palkinnonsaajista tekee valintaraati, jonka muodostavat Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kauppakamarin, yrittäjäjärjestön, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon rahaston, taidetoimikunnan ja maakuntaliiton edustajat. Etelä-Savon parhaat -palkinnot myönnettiin ensimmäisen kerran viime vuoden toukokuussa maakuntapäivässä Pieksämäellä. Viime vuonna palkitut olivat Ilkka Seppä ja Sylvi Symposiumi, Savonlinnan taidelukio ja SaimaaHolidayyritysverkosto. Lisätietoja palkinnosta antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh Historia ja kulttuuri maakuntapäivän teemana Etelä-Savon toisen maakuntapäivän teema on historia ja kulttuuri. Ohjelma kohottaa maakunnallista identiteettiä ja itsetuntoa muun muassa pohtimalla itäisen ja läntisen kulttuurin perintöjä sekä Venäjän ja erityisesti Pietarin merkitystä maakunnalle niin historian kulussa kuin nykypäivänä. Lasten ja nuorten ohjelmaesitykset valavat uskoa maakunnan hyvään tulevaisuuteen. Maakuntapäivä on kutsutilaisuus. Lisätietoja maakuntapäivästä antavat ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh , ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh PÄÄMAJAN KESÄSYMPOSIUM 6. HEINÄKUUTA MIKKELISSÄ Päämajan kesäsymposium 2012 pidetään perjantaina 6. heinäkuuta Mikkelissä. Jo perinteeksi muodostunut kesätapahtuma kokoaa jo viidennen kerran Suomen talouden ja politiikan vahvoja nimiä konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin. Tilaisuus on avoin kaikille. Kesäsymposiumin järjestävät Sanomalehti Länsi-Savo, Mikkelin kaupunki, Yleisradio ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisätietoja maakuntaliitossa antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh ETELÄSAVOLAISIA VIERAILULLE KIINAAN Joukko eteläsavolaisia hallinnon ja koulutusorganisaatioiden edustajia vierailee Kiinassa huhtikuuta. Vierailu suuntautuu Shanghaihin, Shaoxingiin ja Pekingiin sekä Hebein aluelle. Vierailu on vastavierailu, joka poiki viime vuoden elokuusta, kun Shaoxingin ja Zheijangin aluehallinnon edustajat ja Etelä-Savon maakuntaliitto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Mikkelissä. Vierailulla allekirjoitetaan jatkosopimus yhteistyöstä. Sen teemoja ovat osaamisalat, joka liittyvät ns. vihreään teknologiaan, materiaaliteknologiaan ja vedenpuhdistukseen sekä koulutukseen. Etelä-Savon maakuntaliitosta mukaan lähtevät maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen. Matkalle osallistuu myös Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Esedun, LUT Savon, Miktechin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston edustajia. 7

8 Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, MAHTUVATKO SEKÄ NORPPA ETTÄ MATKAILIJAT SAIMAALLE? Etelä-Savon maakuntaliitto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus järjestävät 18. huhtikuuta Savonlinnassa keskustelutilaisuuden, joka pohtii sopivatko sekä norppa että matkailijat Saimaalle. Iltapäivätilaisuuden tarkoitus on arvioida, miten norpan ja matkailuelinkeinon tarpeet ovat sovitettavissa yhteen. Tilaisuus on tarkoitettu viranomaisille, Saimaan alueen kunnille, matkailuyrittäjille ja muille matkailutoimijoille. Ilmoittautumiset 30. maaliskuuta mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo ( at)esavo.fi. Lisätietoja maakuntaliitossa antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh Ohjelma luettavissa osoitteessa TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA Koheesio työryhmä Helsingissä; Rakennerahastohankkeiden rahoituskorjaustapahtumien hallinnointi ja seuranta -koulutus Helsingissä; Itä-Suomen EAKRseurantakomitean sihteeristö Mikkelissä; alueiden ennakointiseminaari Porissa; Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; maakuntahallitus Mikkelissä; Etelä-Savon kulttuuriasian neuvottelukunta Pieksämäellä; Maakunnan parhaat maisemat -maisemainventoinnin seutukuntakierrokset; työseminaari (aiheina Totsut ja Stratsut) työ- ja elinkeinoministeriössä Helsingissä; Koheesio työryhmä Helsingissä; Matkailu ja norppa -keskustelutilaisuus Saimaasta matkailun toimintaympäristönä Savonlinnassa; NSPA Forum Sundsvallissa Ruotsissa; maakuntahallitus Mikkelissä; Saimaan virkistysalueyhdistyksen kevätkokous Mikkelissä; 3.5. maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä: 8.5. Ilmastonmuutos ja yhdyskunnat, Savon ilmasto-ohjelman seminaari Mikkelissä; 8.5. Savonlinnan seudun kuntayhtymän työvaliokunta Savonlinnassa; 9.5. työ- ja elinkeinoministeriön strategiaseminaari Helsingissä: 9.5. Etelä-Savon matkailun neuvottelupöytä Pieksämäellä; Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinnassa; Koheesio työryhmä Helsingissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakuntahallitus Mikkelissä; Itä-Suomen EAKRseurantakomitea Mikkelissä; Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta ja Itä-Suomen neuvottelukunta Helsingissä; maakuntavaltuusto Punkaharjulla; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; 6.7. Päämajan kesäsymposium Mikkelissä. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen tuula.huoviala@esavo.fi. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: 8