Maakunta neuvottelee 27. syyskuuta OPETTAJAKOULUTUKSEN SÄILYTTÄVÄ SAVONLINNASSA

Transkriptio

1 TIEDOTE Maakunta neuvottelee 27. syyskuuta OPETTAJAKOULUTUKSEN SÄILYTTÄVÄ SAVONLINNASSA Etelä-Savon maakuntaliitto ja Savonlinnan kaupunki neuvottelevat 27. syyskuuta Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston johdon kanssa. Maakunnan tärkeänä tavoitteena on saada opettajien koulutus säilymään Savonlinnassa. Huoli opettajankoulutuslaitoksen (OKL) siirtymisestä Joensuuhun puhutti maakuntahallitusta pitkään sen kokoontuessa Mikkelissä 20.syyskuuta. Hallitus evästi maakuntajohtaja Matti Viialaista ja kehittämisjohtaja Eero Aarniota neuvotteluja varten. Tavoitteena on selvittää, millä edellytyksillä Itä-Suomen yliopisto olisi valmis säilyttämään laitoksen Savonlinnassa. OKLn, sen opettajien ja oppilaiden muutto merkitsisi Savonlinnalle ja koko Etelä-Savolle merkittäviä aluetaloudellisiakin menetyksiä. OKL:n siirto poikkeaisi oleellisesti myös Itä- Suomen yliopiston hyväksymästä strategiasta toimia kolmella kampuksella. Maakuntahallitus keskusteli myös Valtatie 5:n kunnostusrahoista. Hallitus edellyttää, että Mikkelin eteläpuoleisista korjaustöistä säästyneet yli neljä miljoonaa euroa palautetaan valtion budjettiin budjetin eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Rahat tulee voida käyttää Viitostien korjauksiin Etelä-Savossa. Laajakaistatöiden päävaihe pääsee käyntiin Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen haja-asutusalueille on pääsemässä Etelä- Savossa todenteolla käyntiin. Maakuntahallitus hyväksyi 20. syyskuuta omalta osaltaan Mikkelin Puhelimen tarjoukset, jotka koskevat Hirvensalmen, Joroisten ja Pieksämäen haja-asutusalueita. Muita halukkaita kuin MPY verkkojen rakentajiksi ei ilmaantunut. Runkoverkon rakentajaa haettiin loppukesästä myös Enonkoskelle ja Rantasalmelle. Julkiseen hakuun ei kuitenkaan niiden osalta tullut yhtään tarjousta. MPYn tarjousten hinnat vaihtelevat vajaasta 2 miljoonasta eurosta runsaaseen 2 miljoonaan. Kunnille koituvat kustannukset ovat 0,393 milj. euroa (Hirvensalmi), 0,667

2 milj. euroa (Joroinen) ja 0,876 milj. euroa (Pieksämäki). MPY maksaa osan ns. runkoverkon rakentamiskuluista itse. Se saa rakentamiseen myös julkista tukea. Kuntalainen maksaa liittymisen ja kuukausimaksun Haja-asutusalueella asuva kuntalainen maksaa nopeasta yhteydestä sekä kertaluonteisen liittymismaksun että kuukausimaksun. Nyt hyväksytyissä MPYn tarjouksissa liittymismaksu on 790 euroa. Lisäksi, jos kiinteistö sijaitsee yli sadan metrin päässä runkoverkosta, maksaa asiakas metrihinnan jokaisesta sata metriä ylittävästä yhteysmetristä. Lisämetrit maksavat 2 5 e/metri riippuen siitä, rakentaako yhteyden itse vai ostaako sen MPYltä. Verkkopääte maksaa 250 euroa. Asiakkaan kuukausimaksu on yhteyden nopeudesta riippuen euroa. Seuraava haku käynnistyy loppuvuodesta Julkisen haun viiden kunnan alueelle järjesti kuntien puolesta kesällä Etelä-Savon maakuntaliitto. Haut seuraavien hankkeiden toteuttajiksi käynnistyvät loppuvuodesta Hankkeet koskevat Heinäveden pohjoisosaa, Kangasniemeä, Mäntyharjua, Puumalaa, Ristiinaa ja Sulkavaa sekä Mikkelissä Juvan ja Kangasniemen suuntaa. Etelä-Savossa haja-asutusalueiden laajakaistatyöt ovat jo käynnissä Pertunmaalla. Toteuttajana sielläkin on Mikkelin Puhelin. Kunnat maksavat ainakin 10 miljoonaa euroa Valtioneuvoston käynnistämän ja tukeman laajakaistatyön tavoitteena on turvata nopeat laajakaistayhteydet myös harvaan asutun maaseudun asukkaille. Valtion lisäksi kustannuksiin osallistuvat myös kunta ja kunkin alueen rakentamistarjouksen voittava teleoperaattori. Etelä-Savon maakuntaliitto vetää nopeiden tietoliikenneyhteyksien suunnittelutyötä Laajakaista kaikille -hankkeessa. Liitto kilpailuttaa kuntien hankkeet useassa erässä. Lopullisen rakentamispäätöksen tekee kukin kunta itse tarjouskilpailun perusteella. Kaikkiaan runkoverkon teko tulee maksamaan eteläsavolaisille kunnille huomattavan summan, ainakin 10 miljoonaa euroa. Sekä kuntien että käyttäjien lopulliset kustannukset selviävät tarjouskilpailukierrosten yhteydessä. Etelä-Savo on huolissaan siitä, miten valtion rahoitus ja hankkeisiin käytettävä EUrahoitus riittävät. Etelä-Savossa on laskettu, että valtion rahoitustarve on noin 10 miljoonaa euroa ja EU-rahan tarve reilut 12 miljoonaa euroa. Rahoitustarve ylittää selvästi valtioneuvoston alkuperäisarviot.

3 Verkon valtakunnalliset kokonaiskustannukset saattavat kohota jopa lähes 500 miljoonaan euroon. Valtioneuvoston alkuperäisarvio oli 200 miljoonaa. Lisätietoja antaa Laajakaista kaikille -hankkeen projektipäällikkö Eeva Polvi, puh Toteuttamissuunnitelmaa valmistellaan vuosille 2011 ja 2012 Maakuntahallitus evästi maakuntaliiton virastoa kokouksessaan 20. syyskuuta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (Totsun) laadinnassa. Virasto valmistelee toteuttamissuunnitelmaa vuosille yhteistyössä seutukuntien ja valtion aluehallinnon kanssa. Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvioon, ja se esittää, mihin tavoitteisiin Etelä-Savoon tuleva aluekehittämisrahoitus on suunnattava. Suunnitelman loppusumma ei ole vielä selvillä. Toteuttamissuunnitelma suuntaa aluekehitysrahoja uuden maakuntaohjelman mukaisesti tavoitteisiin, jotka: tukevat yritystoimintaa, vahvistavat osaamista ja innovatiivisuutta, turvaavat hyvinvointipalveluja sekä parantavat maakunnan liikenneyhteyksiä ja lisäävät alueen vetovoimaa. Uuden aluekehityslain mukaan maakuntastrategian ja -ohjelman tulee vaikuttaa aiempaa voimakkaammin valtion aluekehitysrahan käyttöön. Toteuttamissuunnitelmat tehdään kaikissa maakunnissa vuosittain. Toteuttamissuunnitelmien ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) strategisten tulossopimusten teko kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Maakuntaliitot osallistuvat ELYjen tulossopimusneuvotteluihin. jotka käydään ministeriöiden kanssa loppuvuodesta. Maakunnan yhteistyöasiakirja on osa toteuttamissuunnitelmaa. Yhteistyöasiakirja täsmentää, mihin käyttötarkoituksiin ja kuinka paljon Etelä-Savo suuntaa EU-rakennerahastovaroja. Yhteistyöasiakirjan hyväksyy yhteistyöryhmä. Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja maakuntasuunnittelija Jukka Ollikainen, puh

4 Ratarahat riittävät tasoristeysten poistoon Käynnissä olevat Savonradan liikenteen nopeuttamistoimet Etelä-Savon puolella keskittyvät jatkossa tasoristeysten poistoon Mikkelin ja Haukivuoren väliltä. Tasoristeyksiä Mikkelin ja Haukivuoren välillä on kuusi. Kulunvalvontaa parannetaan myöhemmin, samalla kun liikenteen nopeuttamistoimia tehdään Pohjois-Savon puolella. Tällä tavoin kustannukset pysyvät alhaisempina kuin maakunnittain toteutettuna. Maakuntahallitus hyväksyi maanantaina 20. syyskuuta muutokset ratatöistä tehtyyn ohjelmasopimukseen. Muutosten taustalla on tarve käyttää rahat mahdollisimman tehokkaasti. Korjaustöihin on käytettävissä tällä erää 4,6 miljoonaa euroa. Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Heikki Rintamäki, puh Järvilohen kohtalo huolettaa Saimaan järvilohen kohtalo huolettaa Etelä-Savon maakuntaliitto. Maakuntahallitus vaatii lausunnossaan 20. syyskuuta, että lohikantojen elvyttämiseen on saatava lisää sekä taloudellisia että tutkimuksellisia resursseja. Maakuntahallituksen mielestä Saimaan alueen maakuntien ja ELYkeskusten on ryhdyttävä yhteistyöhön ja selvitettävä, miten uhanalaista Saimaan lohikantaa voitaisiin tehokkaimmin elvyttää. Tavoitteena on palauttaa järvilohen luontainen kutu Vuoksen vesistöön. Etelä-Savon mielestä sopivia järvilohen lisääntymiskoskia voisivat olla esimerkiksi Heinäveden reitin kosket. Erityisesti Palokin koskialueiden käyttö kutukoskina tulisi selvittää. Palokin koskissa korkeuseroa on miltei 20 metriä, hallitus muistuttaa. Vapaaehtoiset kalastusrajoitukset saimaannorpan pesimäalueilla edistävät myös järvilohikantojen ja muiden arvokalakantojen, esimerkiksi saimaannieriän, järvitaimenen ja harjuksen, elpymistä, lausunto toteaa. Maakuntahallituksen kannanotot ja ehdotukset liittyvät lausuntoon, jonka se antoi 20. syyskuuta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle järvilohistrategian päivityksestä. Luontaisen lohikannan palauttamisesta käydään neuvotteluja 24. syyskuuta Heinävedellä. Kokemukset Ruotsista kertovat, että lohikantojen elvytys kannattaa: se elvyttää merkittävästi kalastusta ja kalastusmatkailua. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntasuunnittelija Sanna Poutamo, puh

5 Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräitä pienehköjä täsmennyksiä lukuun ottamatta.