Maakuntahallitus koolla Mikkelissä VAALIPIIRILAUSUNNON VALMISTELU JATKUU

Transkriptio

1 TIEDOTE Maakuntahallitus koolla Mikkelissä VAALIPIIRILAUSUNNON VALMISTELU JATKUU Maakuntahallitus palautti esityslistallaan olleen vaalipiirilausunnon jatkovalmisteluun 20. helmikuuta Mikkelissä. Päätimme palauttaa lausunnon jatkovalmisteluun, jotta saataisiin mahdollisimman tarkat arviot siitä, millä kaikilla tavoin vaalipiiriuudistus vaikuttaa maakuntaan, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa. Käymässään keskustelussa hallitus korosti, että maakunnan tulee säilyä yhtenäisenä. Vaalipiirimalli jäi nyt jatkokeskusteluun, jossa pohditaan, miten maakunta säilyy yhtenäisenä ja mikä on maakunnan kunnille paras mahdollinen ratkaisu, sanoi maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Keskustelussa ilmaistiin myös toive, että vaalipiiriuudistus johtaisi laajaan uudistukseen, totesi hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd). Hirvonen viittasi hallituksen aiempaan kantaan, jossa se on korostanut, ettei uudistus saa tarkoittaa muutoksia vain itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa, vaan sen tulee koskea koko maata. Maakuntahallitus aikoo muodostaa oman vaalipiirikannan, mutta tällä erää mukana on vielä liian monta liikkuvaa osaa. Tänään ei ollut vielä oikea hetki, tiivisti Kakriainen. Kunnat ilmaisivat kantansa Lausuntonsa pohjaksi maakuntahallitus on kerännyt kuntien näkemykset vaalipiiriasiasta. Kunnista valtaosa kannattaa Itä-Suomen kolmen maakunnan Etelä-Savon, Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan muodostamaa vaalipiiriä. Toinen esillä ollut vaihtoehto Etelä-Savolle on Kymen vaalipiiri. Etelä-Savon 17 kunnasta Itä-Suomen vaalipiirin nostaa ykkösvaihtoehdoksi 9 kuntaa (Enonkoski, Heinävesi, Joroinen, Kerimäki, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Ristiina

2 ja Savonlinna). Nykyistä vaalipiiriä tai ns. vaalialuemallia kannattaa ykkösvaihtoehtona 6 kuntaa (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Pertunmaa, Punkaharju ja Sulkava). Mikkelille käy yhtä hyvin Itä-Suomen vaalipiiri kuin Kymen vaalipiirikin. Mäntyharjulta maakuntahallitus ei ehtinyt saada kantaa. Lausunnoissaan Hirvensalmi, Juva ja Sulkava muistuttavat, ettei maakuntaa saa vaalipiiriuudistuksessa jakaa. Kangasniemi nostaa kakkosvaihtoehdokseen Keski- Suomen vaalipiirin. Vaalipiiriuudistuksen taustalla on muun muassa tarve alentaa äänikynnystä. Äänikynnys on nykyisellä vaalipiirijaolla noussut Etelä-Savossa ja muissa pienissä vaalipiireissä liian korkeaksi: pienessä vaalipiirissä kansanedustajaehdokas tarvitsee eduskuntaan päästäkseen huomattavasti enemmän ääniä kuin suuressa, esimerkiksi Uudellamaalla. Tämä heikentää demokratiaa. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh puh , ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Kuntarakenteesta lausunto maaliskuussa Maakuntahallitus sai kokouksessa tiedokseen ajankohtaistiedot kuntauudistuksesta. Valtiovarainministeriö on pyytänyt myös maakuntien liitoilta lausuntoja kuntarakenneselvityksestä ja sen vaikutuksista maakuntaan ja sen kuntiin. Lausunnon Etelä-Savon maakuntahallitus antaa 19. maaliskuuta. Ministeriössä sen on oltava 13. huhtikuuta. Kuntauudistuksen Etelä-Savon aluetilaisuus pidetään 14. maaliskuuta Mikkelissä konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Maakuntahallitus valitsi edustajikseen tilaisuuteen maakuntahallituksen puheenjohtajan Markku Kakriaisen ja maakuntajohtaja Matti Viialaisen. Jokaisella kunnalla on hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen vetämässä tilaisuudessa lyhyt puheenvuoro. Tilaisuuden järjestää valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto. Kunnilta pyydetään myös kirjalliset lausunnot, jotka tulee toimittaa ministeriöön 13. huhtikuuta mennessä. Kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen hallitus tekee keväällä 2012 linjauksensa kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä ja uudesta kuntarakenteesta.

3 Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh puh , ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , sekä maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh Liikenneselontekoon saatava keskeiset itäsuomalaiset liikennehankkeet Seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon on saatava mukaan keskeiset eteläsavolaiset ja itäsuomalaiset liikenteen kehittämishankkeet. Hankkeet on joko toteutettava tai vähintään käynnistettävä jo kuluvalla hallituskaudella. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi maanantaina 20. helmikuuta Mikkelissä. Lausunto liittyy valmisteilla olevaan liikenneselontekoon. Lähtökohtamme on, että käynnissä olevia Savonlinnan liikennejärjestelyjä ei uudessa selonteossa tule kyseenalaistaa. Niistä on jo tehty päätökset, joiden mukaan tulee edetä, korosti maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen tiedotustilaisuudessa. Selontekoon on maakuntahallituksen mielestä saatava mukaan seuraavat tiehankkeet, jotka on myös toteutettava jo kuluvalla hallituskaudella: Valtatie 5:n korjaustyöt Mikkelin ja Juvan välillä, Valtatie 23:n korjaustyöt Varkauden ja Viinijärven välillä ja Valtatie 5:n korjaustyöt Leppävirran ja Kuopion välillä. Ratahankkeista selontekoon on saatava seuraavat hankkeet, jotka on käynnistettävä kuluvalla hallituskaudella: Savonradan perusparannus Kouvolan ja Kajaani välillä ja Karjalanradan perusparannus Luumäen ja Joensuun välillä. Lisäksi maakuntahallitus korostaa hyviä liikenneyhteyksiä Venäjälle ja nostaa Etelä- Savolle tärkeistä hankkeista esiin kansainvälisen maantieliikenteen ylityspaikan saamisen Parikkalaan. Kymmenvuotiseen liikenteen kehittämisohjelmaan tulee lisäksi kirjata: ne Valtatie 5:n parannustyöt Mikkelin eteläpuolella, jotka eivät toteutuneet edellisten tietöiden yhteydessä, Valtatie 13:n parannustyöt Mikkelin ja Lappeenrannan välillä, Valtatie 14:n parannustyöt Juvan ja Savonlinnan välillä,

4 hyvät maantieyhteydet Juvan ja Imatran välille, Parikkalan ja Pieksämäen välisen rataliikenteen sähköistys ja Itä-Suomen liikennestrategian tulevaisuushankkeet. Maakuntahallitus kiittää liikennepoliittisen selonteon valmistelua sen lähtökohdista. Hallitus kaipaa selontekoon kuitenkin entistä enemmän pitkäjänteisyyttä, kokonaisvaltaisuutta ja uutta ajattelutapaa. Erityisesti alueiden erityispiirteet ja -tarpeet on otettava huomioon, hallitus korostaa. Liikennepoliittinen selonteko annettaneen eduskunnalle huhtikuussa. Maakuntajohtajat tapaavat tiistaina 21. helmikuuta liikenneministeri Merja Kyllösen. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt maakuntajohtajat keskustelemaan tulevasta selonteosta. Tavoitteena on selvittää, mitkä liikennehankkeet maakuntien mielestä pitäisi toteuttaa tällä hallituskaudella ja mitkä ovat seuraavan kymmenvuotiskauden keskeisimmät hankkeet. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh Tuulivoimakaavaa valmistellaan Maakuntahallitus antoi vastineen lausunnoista ja huomautuksesta, jotka maakuntaliitto on saanut maakuntakaavan ensimmäisestä täydennyksestä eli tekeillä olevasta vaihemaakuntakaavasta. Täydennystyö liittyy erityisesti tuulivoimaan: uuteen kaavaan merkitään ne alueet, jotka Etelä-Savossa soveltuvat tuulivoimapuistoille. Lausunnot ja huomautus liittyivät tällä erää kaavan vireille tuloon ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka oli nähtävillä loppuvuodesta Lausuntojen pohjalta maakuntahallitus täydentää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa eräiltä osin. - Kaava tulee työn edetessä lausunnoille ja nähtäville uudelleen. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy tuulivoimakaavan loppuvuodesta syyskokouksessaan. Lisätietoja antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh , ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh

5 TE-toimistojen uudistus ei saa heikentää palveluja Etelä-Savon ELY-keskus uudistaa TE-toimistojen palveluverkkoa ja organisaatiota vuoden 2013 alusta. Uusi palveluverkko rakentuu yhdestä hallinnollisesta Etelä-Savon TE-toimistosta, jolla on toimipaikat Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Lisäksi yhteispalvelupisteet toimivat niillä paikkakunnilla, joissa sellaiset pystytään järjestämään. Maakuntahallitus hyväksyy nämä linjaukset vain sillä edellytyksellä, ettei uudistus heikennä asiakkaiden, työnhakijoiden ja työnantajien palveluja nykyisestä. Mikkelin luomuinstituutti etenee Mikkeliin kaavailtu valtakunnallinen luomuinstituutti etenee. Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan rahoituksen, joka selvittää noin eurolla, miten Mikkelin luomuinstituutti parhaiten toteutuisi. Hanke selvittää muun muassa, ketkä olisivat toimintaan mukaan lähtevät tahot ja millaiset niiden roolit sekä miten toiminta rahoitettaisiin ja järjestettäisiin. Käynnistämishankkeen toteuttavat Mikkelissä sijaitseva Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos MTT. Vuoden kestävä hanke rahoitetaan maakunnan EU-ohjelmasta. Käynnistämisselvityksen lisäksi luomuinstituuttia edistetään myös ELY-keskuksen rahoittamaksi kaavaillulla hankkeella Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle valmennusohjelma. Valtakunnallisen luomuinstituutin perustamista Mikkeliin ehdotti selvityshenkilö, tekniikan tohtori Tarja Cronberg lokakuussa Selvitystä rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto. Luomuinstituutti-idean esitteli Suomen maabrändivaltuuskunta. Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh Vihreän kemian laboratoriolle ja Savonlinnan seudun kuntayhtymälle hankerahaa LUT-Savon Vihreän kemian laboratorio Mikkelissä saa maakunnan EU-ohjelmarahaa reilut euroa, jos maakuntahallituksen hyväksymä hanke menee läpi myös maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Laboratorio kehittää hankerahalla muun muassa vesien tutkimusmenetelmiä ja veden puhtauteen liittyviä seuranta- ja valvontajärjestelmiä.

6 Savonlinnan seutu saa puolestaan lisää ohjelmisto-, tietotyö- ja teknologia-alan työpaikkoja, kun kuntayhtymän euron hanke Software Savo pääsee käyntiin. Tämäkin hanke tarvitsee vielä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön siunauksen. Hallinto- ja kehittämisjohtajan virkavaali Etelä-Savon maakuntahallitus äänesti toistamiseen maakuntaliiton hallinto- ja kehittämisjohtajan viran täytöstä. Äänestyksessä voitti maakuntahallituksen puheenjohtajan kanta, jonka mukaan viran täyttämistä ei ole syytä ottaa uuteen käsittelyyn (äänestystulos 9 2, yksi tyhjä). Hallituksen päätös tarkoittaa sitä, että voimassa pysyi hallituksessa jo aiemmin 2. tammikuuta päätetty kanta, jossa virkaan valittiin hallintotieteiden maisteri Mervi Simoska Mikkelistä äänin 7-5. Tammikuun äänestyksessä Simoskaa kannattivat keskusta ja kokoomus, Väätäistä sosiaalidemokraatit ja vihreät. Tammikuun virkavaalissa toiseksi jäänyt ja maakuntajohtaja Matti Viialaisen virkaan esittämä filosofian maisteri Eija Väätäinen oli jättänyt maakuntahallitukselle vaalista oikaisupyynnön. Oikaisupyynnössään Väätäinen pitää itseään ansioituneempana kuin Simoskaa. Hänen mielestään hallitus valitsi Simoskan poliittisin perustein. Simoska on keskustapuolueen jäsen. Maakuntajohtaja Viialainen yhtyi Väätäisen oikaisuvaatimukseen ja esitti hallitukselle, että hallitus kumoaisi tammikuisen valintapäätöksensä ja käsittelisi viran täytön uudelleen. Hallitus yhtyi puheenjohtajan tekemään esitykseen, joka piti Väätäisen oikaisuvaatimusta aiheettomana, ja hallitus hylkäsi sen. (Äänestystulos 9-2, yksi tyhjä: maakuntahallituksen puheenjohtajan esitystä kannattivat Markku Kakriainen (kesk.), Pekka Selenius (kok.), Hannu Auvinen (kesk.), Varpu Vaarnamo (vihr.), Sampsa Kokko (kok.), Sirkka-Liisa Seppälä (kok.), Soili Moilanen (kesk.), Arto Seppälä (sd) ja Aune Kupiainen (kesk.); maakuntajohtajan esitystä kannattivat Pirjo Tolvanen (sd) ja Pauliina Viitamies (sd), Teemu Hirvonen (sd) äänesti tyhjää.) Väätäinen voi valittaa hallituksen päätöksestä Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valitusaika umpeutuu maaliskuun lopulla.

7 Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Liiton tilinpäätös ja kuntien alustavat jäsenmaksuosuudet hyväksyttiin Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan maakuntaliiton vuoden 2011 tilinpäätöksen. Lopullisesti tilinpäätöksen hyväksyy toukokuun lopulla kokoontuva maakuntavaltuusto tilintarkastuksen jälkeen. Liiton vuoden 2011 tilinpäätös oli noin euroa alijäämäinen. Alijäämä oli poikkeuksellisesti jo ennakkoon budjetoitu. Se jäi kuitenkin budjetoitua pienemmäksi. Toiminnallisesti vuosi 2011 oli maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan kohtalainen. Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat kolmen prosentin kasvuun, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi marraskuun 2011 lopulla. Tämä tarkoittaa liiton suurimmalle jäsenkunnalle Mikkelille reilut euron jäsenmaksukorotusta vuonna Puumala puolestaan maksaa 2700 euroa vähemmän jäsenmaksua vuonna 2012 kuin vuonna Metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma päivitetään Etelä-Savo päivittää kymmenen vuotta sitten laaditun metsä- ja puuklusteriselvityksen. Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikkö tekee uuden kehittämissuunnitelman, jonka maakuntaliitto maksaa maakunnan EU-ohjelmasta (hankkeen kokonaiskustannukset euroa). Selvityksessä painottuu aiempaa enemmän elinkeinopoliittinen näkökulma. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täsmennyksin läpi esityslistan mukaisina ja pykälä 21 palautettiin jatkovalmisteluun.