Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman MUUTTOVOITTO JA VAHVA TALOUS TAVOITTEENA

Transkriptio

1 TIEDOTE Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman MUUTTOVOITTO JA VAHVA TALOUS TAVOITTEENA Muuttovoitto ja vahva aluetalous ovat Etelä-Savon uuden maakuntaohjelman tavoitteena. Maakuntahallitus hyväksyi uuden ohjelman kokouksessaan 26. huhtikuuta. Ohjelman kokonaisbudjetti on vuosille yhteensä reilut 750 miljoonaa. Lopullisesti maakuntaohjelman hyväksyy 31. toukokuuta Joroisissa kokoontuva maakuntavaltuusto. Ohjelma toteuttaa keväällä 2009 hyväksyttyä Uusiutuva Etelä-Savo - maakuntastrategiaa. Ohjelma suuntaa aluekehitysrahoja Maakuntaohjelma sisältää Etelä-Savon kehittämistavoitteet ja -toimet sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi. Ohjelma ohjaa keskeisten valtion aluekehitysrahojen käyttöä Etelä-Savossa, ei kuitenkaan esimerkiksi teiden ylläpitorahoja, työllistymisen budjettirahoja, yleisiä valtionosuuksia eikä maatalouden ympäristötukia. Ohjelman tavoitteena on kannustaa kuntia ja yrityksiä käynnistämään kehittämishankkeita tarjoamalla niille valtion ja EU:n lisärahoitusta. Rahan toivotaan toimivan eräänlaisena vipurahana hankkeiden käynnistymiselle. Vuosibudjetit noin miljoonaa Ohjelman vuosibudjetit ovat noin miljoonaa euroa, josta yksityistä rahaa on noin 25 milj. euroa/vuosi, kuntarahaa 28 34, EUrahaa ja valtion rahaa milj. e/v. Ohjelman kokonaisbudjetti on 754 miljoonaa euroa. Ohjelman päätavoite on muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistuva maakunta. Ohjelma sisältää neljä painopistealuetta, jotka ovat: menestyvä yritystoiminta (217 milj. e/ 4 vuotta),

2 hyvät osaamisrakenteet (107 milj. e), korkeatasoiset hyvinvointipalvelut (18 milj. e), toimivat liikenneyhteydet ja kohentunut alueellinen vetovoima (412 milj. e). Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät Saimaan, Venäjän ja pääkaupunkiseudun läheisyys sekä hyvä ympäristö ja sujuva arki ovat myös keskeisesti esillä. Kasvuyritykset tärkeitä Yritysten kasvu on yksi keskeinen maakuntaohjelman tavoite. Ohjelman toimet muun muassa vahvistavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja luovat uutta yritystoimintaa. Ohjelma sekä painottaa maakunnan vahvoja toimialoja matkailua, metsä- ja puutuoteteollisuutta, metalli- ja teknologiateollisuutta sekä metsä- ja maatalouselinkeinoja että tekee eräitä uusia avauksia, esimerkkinä ympäristöliiketoiminta. Menestys edellyttää yritysverkostoja ja -yhteistyötä, työvoiman osaamista ja johdon liiketoimintataitoja. Myös tuotekehitys, Venäjä-yhteistyö ja muu kansainvälisyys sekä sukupolvenvaihdokset ovat tärkeitä elinkeinoelämän hyvinvoinnille, samoin ekotehokkuus ja uudet palveluliiketoiminnan mallit. Yhteistyöllä tehoa koulutukseen Koulutus- ja tutkimuspuolella tavoitteena on uudistaa koulutusrakenteita. Uudistuminen ja erikoistuminen kohentavat sekä korkeakoulujen kilpailukykyä että toisen asteen koulutustuloksia. Yhteistyö, työnjako ja erikoistuminen ovat avainsanoja. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorakenteiden kilpailukyky on ohjelman mukaan turvattava ja osaamisen voimavarat koottava maakunnan tärkeimmille, ns. strategisille, toimialoille. Innovaatiorakenteiden on tuettava nykyistä paremmin yritysten tuotekehitystä. Perus- ja lähipalvelut tärkeitä Terveys- ja hyvinvointipuolella maakuntaohjelma edistäisi ennakoivaa terveydenhoitoa. Tämä lähestymistapa korostaa muun muassa ihmisen omaa vastuuta ja työterveys- ja kouluterveydenhuoltoa. Lapsiperheille ja nuorille on tarjottava hyvät hyvinvointipalvelut, jotta syrjäytyminen voidaan estää. Teknologiaa, joka tukee palveluliiketoimintaa, on käytettävä hyödyksi.

3 Palveluiden laatu ja tehokkuus edellyttävät ohjelman mukaan kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista. Erinomainen asuin-, työ- ja vapaa-ajanalue Asuin- ja työympäristön sekä vapaa-ajan ympäristön kilpailukyky edellyttää nykyistä tehokkaampaa maankäytön suunnittelua. Kaupunki- ja kuntakeskusten on uudistuttava ja niiden tonttipalvelujen parannuttava. Asuinympäristöjäkin voidaan kehittää nykyistä vetovoimaisemmiksi. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat tärkeät, samoin luonnon ja kulttuuriympäristön hoito: ne ovat oleellinen osa maakunnan vetovoimaa. Uusi maakuntaohjelma pyrkiikin hyödyntämään sitä etulyöntiasemaa, jonka Etelä-Savon kaunis ja puhdas luonto ja sijainti pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyydessä tarjoavat. Tässä tarkoituksessa maakunta rakentaa Saimaan maakunta -brändiä ja tehostaa alueen markkinointia sekä yrittäjille että muille muuttajille. Maakuntaohjelman tekoon ovat osallistuneet maakuntaliiton vetäminä kunnat, valtion aluehallinto sekä monia eri tahoja edustavat organisaatiot. Yhteistyöhön liiton kanssa on osallistunut reilut sata henkeä. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh ja maakuntasihteeri Jyrki Kuva, puh Ympäristövastuu ja ekotehokkuus innovaatiostrategian tavoitteena Maakuntahallitus hyväksyi myös maakunnan päivitetyn innovaatiostrategian, joka on yksi keskeinen maakuntaohjelmaan liittyvä asiakirja. Innovaatiostrategia tavoittelee sellaista Etelä-Savoa, joka on erikoistunut uusiutuvaan energiaan, kuituteknologiaan, materiaali ja ympäristöteknologiaan sekä palveluinnovaatioihin. Maakunnassa on kansainvälisesti verkottunut innovaatioympäristö, joka tuottaa uutta liiketoimintaa ja alueellista kilpailukykyä. Innovaatioympäristön muodostavat valittujen alojen kasvuyritykset, tutkimusryhmät, laboratoriot ja muut innovatiiviset toimijat. Ne tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä, ja avainsanoja niiden toiminnassa ovat muun muassa ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus. Innovaatiostrategian tavoite on palvella Etelä-Savon elinkeinotoimintaa ja ohjata osittain muun muassa EU:n rakennerahastovarojen käyttöä.

4 Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh ja aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh Arkistointi Mikkeliin, Metsäkeskusten keskustoimipaikka Savonlinnaan Arkistoinnin ja digitoinnin valtakunnallinen osaamis- ja palvelukeskus tulee sijoittaa Mikkeliin. Tällaisen kannan otti Etelä-Savon maakuntahallitus 26. huhtikuuta kokouksessaan käsitellessään valtion toimien alueellistamista. Muita Etelä-Savoon siirrettäviä valtion toimintoja ovat maakuntahallituksen mielestä osia uudesta Poliisihallituksesta tulisi sijoittaa Mikkeliin. Metsäkeskusten uusi valtakunnallinen keskustoimipaikka tulisi puolestaan sijoittaa Savonlinnaan. Mikkelissä säilyisi Etelä- Savon aluetoimisto. Valtion hallinnon talous- ja henkilöstöpalveluja sekä muita tukipalveluja tulisi kannanoton mukaan siirtää Mikkeliin ja Savonlinnaan nykyistä enemmän. Maakuntien päivitettyjä kannanottoja oli pyytänyt alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä, joka pyysi samalla maakuntia nimeämään 2 4 alueellistamisen kärkihanketta. Etelä- Savossa maakuntaliitto kokosi Mikkelin ja Savonlinnan alueellistamisesitykset ja maakuntahallitus teki esitykset niiden pohjalta. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntaasiamies Markku Aholainen, puh Maakunta sai turvallisuussuunnitelman Etelä-Savo on saanut yhtenä Suomen ensimmäisistä maakunnista maakunnallisen turvallisuussuunnitelman. Suunnitelma mukaan Etelä-Savon keskeiset turvallisuusongelmat liittyvät syrjäytymiseen, alkoholihaittoihin ja väkivaltaan sekä ikääntyvän väestön onnettomuusriskeihin, joita kaikkia tulee seuraavan viiden vuoden aikana pyrkiä vähentämään. Lähipoliisistrategia, koulujen turvallisuus ja toimintamallien luominen väkivallan ja päihdeongelmien ehkäisyyn ovat osa poliisin työn painopisteitä. Koulut saavat esimerkiksi ovat nimikkopoliisit. Myös pelastustoimi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota koulujen turvallisuuteen, mutta myös erityisryhmien asumisturvallisuuteen. Yksinasuvien ikääntyvien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Turvallisuussuunnitelmaa kehitetään edelleen, ja jatkossa pohditaan nykyistä tarkemmin esimerkiksi harvan asutuksen, väestön vanhenemisen ja päihteiden käytön synnyttämiä erityispulmia. Kansalaisjärjestöt otetaan mukaan suunnitelman tekoon.

5 Suunnitelman on laatinut maakuntahallituksen nimeämä turvallisuustyön ohjausryhmä, jossa on ollut laajasti turvallisuustahojen edustus. Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon maakunnan turvallisuussuunnitelman kokouksessaan 26. huhtikuuta. Samalla hallitus jatkoi ohjausryhmän toimikautta. Ohjausryhmän työnä on päivittää turvallisuussuunnitelmaa. Lisätietoja antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh Postipalvelujen tasavertaisuus tärkeää Liikenne- ja viestintäministeriön on selvitettävä, millaiseksi uuden postilainsäädännön kaavailema postin toimipisteverkko Suomessa muodostuisi. Tällaisen kanna otti Etelä- Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi ministeriölle 26. huhtikuuta postilainsäädännön uudistamisesta. Hallitus on huolissaan harvaan asuttujen seutujen postipalveluista. Palvelujen on oltava tasavertaisia, niiden on toimittava hyvin ja niiden on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla kohtuullisesti, hallitus painottaa. Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh Edunvalvonta-asioista pitkä keskustelu Edunvalvonta-asioissa maakuntahallitus keskusteli muun muassa Valtatie 5:n kunnostustöistä. Hallituksen yksimielinen näkemys on, että Viitostien kunnostuksessa tulee edetä eduskunnan hyväksymän liikennepoliittisen selonteon mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraava parannuskohde on Mikkeli Juva väli, joka sisältää Pitkäjärvi Asema -välisen osuuden Mikkelissä. Tiesuunnitelmien teko käynnistynee syksyllä Savonlinnan ja Varkauden lentoliikennetilanne huoletti hallitusta. Kuntien kontolle koituvat kustannukset uhkaavat nousta liikaa. Hallitus edellyttää valtion voimakasta mukaantuloa. Paras- eli kunta- ja palvelurakennehanke ei ole hallituksen mielestä edennyt Etelä- Savossa toivotulla tavalla. Maakuntajohtaja Matti Viialainen on asiasta eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana tiistaina 27. huhtikuuta. Aiemmin esillä olleita asiakas- ja aikataulurajoja ei ole syytä lieventää, maakuntahallitus evästi Viialaista. Hankkeen toteuttamiseen kaivataan määrätietoisuutta. Tietojärjestelmien yhteensopivuus olisi erittäin tärkeää turvata, muutoin uudistukset kaatuvat viimeistään siihen, hallitus totesi. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh

6 Hallituksen kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräitä pienehköjä täsmennyksiä lukuun ottamatta.