Maakuntahallitus koolla Mikkelissä VAALIPIIRIJAKO PUHUTTI PITKÄÄN

Transkriptio

1 TIEDOTE Maakuntahallitus koolla Mikkelissä VAALIPIIRIJAKO PUHUTTI PITKÄÄN Maakuntahallitus pohti pitkään kantaansa vaalipiiriuudistukseen 19. maaliskuuta Mikkelissä. - Tavoitteenamme on istua samaan pöytään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa ja ruveta yhdessä pohtimaan, miten tästä eteenpäin, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa. Maakuntahallitus muotoili kantansa sellaiseksi, että se tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusille yhteistyöavauksille. - Vaalipiiripäätös ei miellytä kaikkia, mutta niillä korteilla pelataan, mitkä kädessä on. Se tässä tietysti mietityttää, vaikuttaako vaalipiirijako myös esimerkiksi valtion aluehallinnon rajoihin. Lisäksi edunvalvonnassa maakunnilla on varmasti erilaisia painotuksia, Kakriainen sanoi. - Vaalipiiriuudistus ei ole mikään dramaattinen asia, korosti maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). - Vaalipiiriuudistuksesta ei seuraa muita muutoksia ja Etelä-Savo säilyi yhtenäisenä, Selenius painotti ja muistutti, että maakuntien edunvalvontatyö on vapaaehtoista. - Tähänkin asti maakunnat ovat tehneet yhteistyötä vaalipiirirajoista välittämättä. Toivon, että itäsuomalainen yhteistyö säilyy ja että Kymenlaakso tulee mukaan Itä-Suomiyhteistyöhön. Itä-Suomen yhteistyörakenteita ei ole mitään syytä purkaa. - Keskustan mielestä Etelä-Savolle turvallisempi ratkaisu olisi ollut Itä-Suomen kuin Kymen vaalipiiri. Lisäksi oli vastoin kansalaisten käsitystä se, että uudistus koski vain yhtä aluetta, Kakriainen sanoi. Sekä Kakriainen että Selenius korostivat, että vaalipiirijaon kokonaisuudistus olisi ollut parempi ratkaisu kuin pelkästään itäisen Suomen vaalipiirejä koskeva yksittäisuudistus. - Tuki ei kuitenkaan riittänyt laajemmalle uudistukselle. Uudenmaan jakaminen useammaksi vaalipiiriksi on kuitenkin jatkossa aivan välttämätöntä, Selenius sanoi.

2 Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat 7. maaliskuuta, että Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään Kymen vaalipiirin ja Pohjois-Karjala Pohjois-Savon vaalipiirin kanssa. Tämä edellyttää vaalilain muutosta. Uudet vaalipiirit ovat käytössä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Lainvalmistelussa maakuntia kuultava Kannanotossaan Etelä-Savon maakuntahallitus pitää valitettavana ja hyvään hallintotapaan sopimattomana, ettei maan hallitus kuullut valmistelussa maakuntia eikä hallituksen ulkopuolisia eduskuntapuolueita. Uusi vaalipiirijako voi vaikuttaa myös muihin valtion hallinnon aluejakoihin sekä maakuntien yhteistyörakenteisiin ja edunvalvontaan. Näitä vaikutuksia ja muutostarpeita on arvioitava yhdessä maakuntien kanssa, hallitus esittää. Hyvänä linjauksena Etelä-Savo pitää, sitä että Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kuuluvat hallituspuolueiden linjauksen mukaan jatkossa Itä-Suomeen. Suomen hallituksen tulisikin käynnistää yhteistyössä maakuntien kanssa valmistelut Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen laajentamisesta Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Itä- Suomen aluehallintoviraston pääpaikka sijaitsee Mikkelissä, jossa virastolla on noin 70 työntekijää. Vaalipiiriuudistuksen taustalla on muun muassa tarve alentaa ns. piilevää äänikynnystä. Piilevä äänikynnys on nykyisellä vaalipiirijaolla noussut Etelä-Savossa ja muissa pienissä vaalipiireissä liian korkeaksi: pienessä vaalipiirissä kansanedustajaehdokas tarvitsee eduskuntaan päästäkseen huomattavasti enemmän ääniä kuin suuressa, esimerkiksi Uudellamaalla. Uusi vaalipiirijako astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Kuntarakenteesta lausunto 12. huhtikuuta Valtiovarainministeriö on pyytänyt kunnilta ja maakuntaliitoilta lausunnot valmisteilla olevasta kuntarakenneuudistuksesta 13. huhtikuuta mennessä. Etelä-Savon maakuntahallitus antaa lausunnon ylimääräisessä kokouksessaan 12. huhtikuuta, kun se on saanut tietoonsa maakunnan kuntien näkökannat.

3 - Painotamme lausunnossamme kuntien elinvoimaisuutta. Suomessa pitää olla erilaisia malleja toteuttaa kuntauudistus, Kakriainen sanoi tiedotustilaisuudessa. Maanantain 19. maaliskuuta kokouksessa hallitus evästi liiton virastoa lausunnon sisällöstä. Kuntauudistuksen Etelä-Savon aluetilaisuus pidettiin 14. maaliskuuta Mikkelissä konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Lyhyissä alustuspuheenvuoroissaan suurin osa eteläsavolaisista kunnista ei lämmennyt kuntarakennetyöryhmän esittämille kuntajakoselvityksille. Tilaisuuden järjesti valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallintoosasto hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla. Kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen hallitus tekee keväällä 2012 linjauksensa kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä ja uudesta kuntarakenteesta. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , sekä maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh Rakennerahastouudistus etenee oikeaan suuntaan Rakennerahastouudistus on etenemässä maakuntien kannalta oikeaan suuntaan, hallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen totesi tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta: uudella EU-ohjelmakaudella maakuntien asema rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnissa säilyy, maakuntaliitot säilyttänevät myös rahoittajaroolinsa ja maakunnan yhteistyöryhmä asemansa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee uuden ohjelmakauden hallintoa myöhemmin tällä viikolla. Tällä viikolla selviää myös hallituksen liikennepoliittisen selonteon sisältö ja rahoituskehykset. Etelä-Savolle avainkysymys on, ovatko Viitostien korjaukset välillä Mikkeli (Pitkäjärvi) Juva mukana selonteon kiireellisimmin toteutettavissa hankkeissa. Uuden EU-ohjelmakauden ja liikennepoliittisen selonteon ajankohtaisia asioita hallitukselle selosti maakuntajohtaja Matti Viialainen.

4 ELY-keskuksen vesiensuojeluresurssit turvattava Valtion on turvattava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten resurssit vesiensuojelussa, korostaa Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 19. maaliskuuta ympäristöministeriölle. Valtio on vesiensuojelun päärahoittaja, eikä se voi jatkossakaan rahoitustaan vähentää, lausunto korostaa. Lausunto liittyy ministeriön asettaman vesienkunnostustyöryhmän loppuraporttiin. Lausunnossa liitto korostaa myös suojelutoimien joustavuutta. Kiireelliset suojelutoimet on pystyttävä toteuttamaan nopeasti ja siten, että arvokkaimpien suurten järvien kiireelliset kunnostustoimet ovat ensisijaisia. Lausunnossa liitto viittaa Puruveden yllättävään ja runsaaseen sinileväkukintaan kesällä 2011 ja turvetuotannon mahdollisiin valumiin Puulalla, minkä kaltaisiin tilanteisiin on jatkossakin pystyttävä reagoimaan nopeasti. Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh Lausunto taiteen edistämiskeskuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uusia säädöksiä Taiteen edistämiskeskuksesta. Valmisteilla olevat säädökset heikentävät nykyisten alueellisten taidetoimikuntien asemaa. Ne asettavat valtakunnalliset ja alueelliset taiteenedistämisnäkemykset vielä nykyistäkin selvemmin vastakkaisiksi ja sivuuttavat maakunnan liitot alueita koskevassa päätöksenteossa. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 19. maaliskuuta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on turvattava uudistuksessa. Alueiden ääntä on kuultava ja alueellista asiantuntijuutta ja vaikuttavuutta vahvistettava. Taide- ja kulttuurialan vahva yhteys alueiden muuhun kehittämiseen on maakuntahallituksen mielestä tärkeää. Kaavailluilla Taiteen edistämiskeskuksen alueellisilla toimipisteillä on oltava vahva rooli. Se toteutuu lausunnon mukaan parhaiten aluetaitelijaverkostona, joka toimii nykyisen läänintaiteilijaverkoston tapaan. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh

5 Eteläsavolaisia vierailulle Kiinaan Joukko eteläsavolaisia hallinnon ja koulutusorganisaatioiden edustajia vierailee Kiinassa huhtikuuta. Vierailu suuntautuu Shanghaihin, Shaoxingiin ja Pekingiin sekä Hebein aluelle. Vierailu on vastavierailu, joka poiki viime vuoden elokuusta, kun Shaoxingin ja Zheijangin aluehallinnon edustajat ja Etelä-Savon maakuntaliitto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Mikkelissä. Vierailulla allekirjoitetaan jatkosopimus yhteistyöstä. Sen teemoja ovat osaamisalat, joka liittyvät ns. vihreään teknologiaan, materiaaliteknologiaan ja vedenpuhdistukseen sekä koulutukseen. Etelä-Savon maakuntaliitosta mukaan lähtevät maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen. Matkalle osallistuu myös Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Esedun, LUT Savon, Miktechin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston edustajia. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, Kuusi EU-hanketta hyväksyttiin Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan myös joukon maakunnan EU-ohjelmasta rahoitettavia kehittämishankkeita. Repoveden kansallispuistoon Mäntyharjulle ja Kouvolaan kehitetään maastopyöräilijöille, patikoijille, melojille ja hiihtäjille mahdollisuuksia unelmalomailuun. Perheitä alueelle houkutellaan metsäisellä seikkailuradalla, luontopolulla ja pulkkamäellä. Etelä-Savon osuudesta huolehtii Mäntyharjun seudun elinkeinoyhtiö Mäsek vuoden 2013 loppupuolelle kestävässä hankkeessa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta EU:n ja valtion rahoitusta on reilut euroa ja Mäsekin rahoistusta saman verran. Etelä-Savon ammattiopiston vanhentuneet ja osin käyttökelvottomat tilat ja oppimisympäristöt sekä opetusteknologia kohenevat merkittävästi, kun Etelä-Savon koulutus oy:n kehittämishanke toteutuu. Maakuntahallitus myönsi kahdelle kehittämishankkeelle reilut euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta on reilut ja kuntarahoitusta vajaat euroa.

6 Hanke tarvitsee vielä maakunnan yhteistyöryhmän hyväksynnän. Se kestää vuoden 2014 alkupuolelle. Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo -tutkimusyksikkö Mikkelissä siirtyy Mikkelin turva- ja materiaalitekniikan kehityskeskukseen. Kehityskeskus valmistuu kesällä Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen, jolla LUT Savo voi rahoittaa siirron ja hankkia sen yhteydessä uusia laboratorio- ym. välineitä. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti korkeatasoista bioenergiateknologista, kemiallista (ns. vihreä kemia) ja materiaaliteknologista osaamista maakunnassa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta on noin euroa. Hanke kestää vuoden 2013 kesään. Maakuntahallitus hyväksyi myös Mikteck Oy:n hankkeen, joka kehittää ympäristöliiketoimintaa ja sen kasvua Etelä-Savossa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta reilut ja kuntarahoitusta Hanke kestää vuoden 2014 puoliväliin. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh Hallituksen kokousasiat menivät eräin pienin täsmennyksin läpi esityslistan mukaisina.