OPETTAJAKOULUTUKSEN SÄILYTTÄVÄ SAVONLINNASSA

Transkriptio

1 JOUSI ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Hallituskatu 3 A Puhelin kirjaamo@esavo.fi Mikkeli Faksi Syyskuu 2010 SISÄLLYS OPETTAJAKOULUTUKSEN SÄILYTTÄVÄ SAVONLINNASSA... 1 LAAJAKAISTATÖIDEN PÄÄVAIHE PÄÄSEE KÄYNTIIN... 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAA VALMISTELLAAN VUOSILLE 2011 JA RATARAHAT RIITTÄVÄT TASORISTEYSTEN POISTOON... 3 JÄRVILOHEN KOHTALO HUOLETTAA... 4 RAKKAUSTARINAT HOUKUTTELEVAT UUSIA ASUKKAITA... 4 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 5 Maakunta neuvottelee 27. syyskuuta OPETTAJAKOULUTUKSEN SÄILYTTÄVÄ SAVONLINNASSA Etelä-Savon maakuntaliitto ja Savonlinnan kaupunki neuvottelevat 27. syyskuuta Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston johdon kanssa. Maakunnan tärkeänä tavoitteena on saada opettajien koulutus säilymään Savonlinnassa. Huoli opettajankoulutuslaitoksen (OKL) siirtymisestä Joensuuhun puhutti maakuntahallitusta pitkään sen kokoontuessa Mikkelissä 20. syyskuuta. Hallitus evästi maakuntajohtaja Matti Viialaista ja kehittämisjohtaja Eero Aarniota neuvotteluja varten. Tavoitteena on selvittää, millä edellytyksillä Itä-Suomen yliopisto olisi valmis säilyttämään laitoksen Savonlinnassa. Aluetaloudellekin tärkeää OKLn, sen opettajien ja oppilaiden muutto merkitsisi Savonlinnalle ja koko Etelä- Savolle merkittäviä aluetaloudellisiakin menetyksiä. OKL:n siirto poikkeaisi oleellisesti myös Itä-Suomen yliopiston hyväksymästä strategiasta toimia kolmella kampuksella. Viitostierahat eduskunnan käsissä Maakuntahallitus keskusteli kokouksessaan 20. syyskuuta myös Valtatie 5:n kunnostusrahoista. Hallitus edellyttää, että Mikkelin eteläpuoleisista korjaustöistä säästyneet yli neljä miljoonaa euroa palautetaan valtion budjettiin budjetin 1

2 eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Rahat tulee voida käyttää Viitostien korjauksiin Etelä-Savossa. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh LAAJAKAISTATÖIDEN PÄÄVAIHE PÄÄSEE KÄYNTIIN Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen haja-asutusalueille on pääsemässä Etelä-Savossa todenteolla käyntiin. Maakuntahallitus hyväksyi 20. syyskuuta omalta osaltaan Mikkelin Puhelimen tarjoukset, jotka koskevat Hirvensalmen, Joroisten ja Pieksämäen haja-asutusalueita. Seuraavaksi kunnat tekevät omat rahoituspäätöksensä. Kuntien ja kuluttajien kustannukset perustuvat kaikissa kunnissa erikseen tehtäviin yhden tai useamman hankkeen kilpailutukseen. Siten hinnat voivat vaihdella eri kunnissa riippuen toteuttavasta operaattorista. Kuntakustannukset noin euroa Muita halukkaita kuin MPY verkkojen rakentajiksi ei ilmaantunut. Runkoverkon rakentajaa haettiin loppukesästä myös Enonkoskelle ja Rantasalmelle. Julkiseen hakuun ei kuitenkaan niiden osalta tullut yhtään tarjousta. MPYn tarjousten hinnat vaihtelevat noin 1,8 miljoonasta eurosta (Hirvensalmi) runsaaseen 2,6 miljoonaan (Pieksämäki). Kunnille koituvat kustannukset ovat verottomina noin euroa (Hirvensalmi), euroa (Joroinen) ja euroa (Pieksämäki). MPY maksaa osan ns. runkoverkon rakentamiskuluista itse. Se saa rakentamiseen myös julkista tukea enintään 66 prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista. Kuntalainen maksaa liittymisen ja kuukausimaksun Haja-asutusalueella asuva kuntalainen maksaa nopeasta yhteydestä sekä kertaluonteisen liittymismaksun että kuukausimaksun, ja lisäksi arvonlisäveron. MPYn tarjouksissa liittymismaksu on 790 euroa, jonka päälle tulee arvonlisävero 23 prosenttia. Näin asiakkaan liittymismaksu runkoverkon rakentamisen yhteydessä on noin 971,70 euroa. Lisäksi, jos kiinteistö sijaitsee yli sadan metrin päässä runkoverkosta, asiakas maksaa metrihinnan jokaisesta sata metriä ylittävästä yhteysmetristä. Lisämetrit maksavat 2,46 6,15 e/metri riippuen siitä, rakentaako yhteyden itse vai ostaako sen MPYltä. Asiakkaan kuukausimaksu on yhteyden nopeudesta riippuen arvonlisäverollisena 39,90 87,90 euroa. Verkkopäätteen asiakas voi hankkia itsenäisesti tai MPYn kautta. MPYn kautta kuluttaja maksaa verkkopäätteestä veroineen 307,50 euroa. Seuraava haku käynnistyy loppuvuodesta Julkisen haun viiden kunnan alueelle järjesti kuntien puolesta kesällä Etelä-Savon maakuntaliitto. Haut seuraavien hankkeiden toteuttajiksi käynnistyvät loppuvuodesta Uudet hankkeet koskevat Heinäveden pohjoisosaa, Kangasniemeä, Mäntyharjua, Puumalaa, Ristiinaa ja Sulkavaa sekä Mikkelissä Juvan ja Kangasniemen suuntia. Etelä-Savossa haja-asutusalueiden laajakaistatyöt ovat jo käynnissä Pertunmaalla. Toteuttajana sielläkin on Mikkelin Puhelin. Kunnat maksavat ainakin 10 miljoonaa euroa Valtioneuvoston käynnistämän ja tukeman laajakaistatyön tavoitteena on turvata nopeat laajakaistayhteydet myös harvaan asutun maaseudun asukkaille. Valtion 2

3 lisäksi kustannuksiin osallistuvat myös kunta ja kunkin alueen rakentamistarjouksen voittava teleoperaattori. Etelä-Savon maakuntaliitto vetää nopeiden tietoliikenneyhteyksien suunnittelutyötä Laajakaista kaikille -hankkeessa. Liitto kilpailuttaa kuntien hankkeet useassa erässä. Lopullisen rakentamispäätöksen tekee kukin kunta itse tarjouskilpailun perusteella. Kaikkiaan runkoverkon teko tulee maksamaan eteläsavolaisille kunnille huomattavan summan, ainakin 10 miljoonaa euroa. Sekä kuntien että käyttäjien lopulliset kustannukset selviävät tarjouskilpailukierrosten yhteydessä. Riittävätkö rahat? Etelä-Savo on huolissaan siitä, miten valtion rahoitus ja hankkeisiin käytettävä EUrahoitus riittävät. Etelä-Savossa on laskettu, että valtion rahoitustarve on noin 10 miljoonaa euroa ja EU-rahan tarve reilut 12 miljoonaa euroa. Rahoitustarve ylittää selvästi valtioneuvoston alkuperäisarviot. Verkon valtakunnalliset kokonaiskustannukset saattavat kohota jopa lähes 500 miljoonaan euroon. Valtioneuvoston alkuperäisarvio oli 200 miljoonaa. Lisätietoja antaa Laajakaista kaikille -hankkeen projektipäällikkö Eeva Polvi, puh TOTEUTTAMISSUUNNITELMAA VALMISTELLAAN VUOSILLE 2011 JA 2012 Maakuntahallitus evästi maakuntaliiton virastoa kokouksessaan 20. syyskuuta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (Totsun) laadinnassa. Virasto valmistelee toteuttamissuunnitelmaa vuosille yhteistyössä seutukuntien ja valtion aluehallinnon kanssa. Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvioon, ja se esittää, mihin tavoitteisiin Etelä-Savoon tuleva aluekehittämisrahoitus on suunnattava. Suunnitelman loppusumma ei ole vielä selvillä. Toteuttamissuunnitelma suuntaa aluekehitysrahoja uuden maakuntaohjelman mukaisesti tavoitteisiin, jotka: tukevat yritystoimintaa, vahvistavat osaamista ja innovatiivisuutta, turvaavat hyvinvointipalveluja sekä parantavat maakunnan liikenneyhteyksiä ja lisäävät alueen vetovoimaa. Uuden aluekehityslain mukaan maakuntastrategian ja -ohjelman tulee vaikuttaa aiempaa voimakkaammin valtion aluekehitysrahan käyttöön. Toteuttamissuunnitelmat tehdään kaikissa maakunnissa vuosittain. Toteuttamissuunnitelmien ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) strategisten tulossopimusten teko kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Maakuntaliitot osallistuvat ELYjen tulossopimusneuvotteluihin. jotka käydään ministeriöiden kanssa loppuvuodesta. Maakunnan yhteistyöasiakirja on osa toteuttamissuunnitelmaa. Yhteistyöasiakirja täsmentää, mihin käyttötarkoituksiin ja kuinka paljon Etelä-Savo suuntaa EU-rakennerahastovaroja. Yhteistyöasiakirjan hyväksyy yhteistyöryhmä. Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh RATARAHAT RIITTÄVÄT TASORISTEYSTEN POISTOON Käynnissä olevat Savonradan liikenteen nopeuttamistoimet Etelä-Savon puolella keskittyvät jatkossa tasoristeysten poistoon Mikkelin ja Haukivuoren väliltä. Tasoristeyksiä Mikkelin ja Haukivuoren välillä on kuusi. Kulunvalvontaa parannetaan myöhemmin, samalla kun liikenteen nopeuttamistoimia tehdään Pohjois-Savon puolella. Tällä tavoin kustannukset pysyvät alhaisempina kuin maakunnittain toteutettuna. Maakuntahallitus hyväksyi maanantaina 20. syyskuuta muutokset ratatöistä tehtyyn ohjelmasopimukseen. Muutosten taustalla on tarve käyttää rahat 3

4 mahdollisimman tehokkaasti. Korjaustöihin on käytettävissä tällä erää 4,6 miljoonaa euroa. Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Heikki Rintamäki, puh JÄRVILOHEN KOHTALO HUOLETTAA Saimaan järvilohen kohtalo huolettaa Etelä-Savon maakuntaliitto. Maakuntahallitus vaatii lausunnossaan 20. syyskuuta, että lohikantojen elvyttämiseen on saatava lisää sekä taloudellisia että tutkimuksellisia resursseja. Maakuntahallituksen mielestä Saimaan alueen maakuntien ja ELYkeskusten on ryhdyttävä yhteistyöhön ja selvitettävä, miten uhanalaista Saimaan lohikantaa voitaisiin tehokkaimmin elvyttää. Tavoitteena on palauttaa järvilohen luontainen kutu Vuoksen vesistöön. Heinäveden Palokki erinomainen kutupaikka Etelä-Savon mielestä sopivia järvilohen lisääntymiskoskia voisivat olla esimerkiksi Heinäveden reitin kosket. Erityisesti Palokin koskialueiden käyttö kutukoskina tulisi selvittää. Palokin koskissa korkeuseroa on miltei 20 metriä, hallitus muistuttaa. Vapaaehtoiset kalastusrajoitukset saimaannorpan pesimäalueilla edistävät myös järvilohikantojen ja muiden arvokalakantojen, esimerkiksi saimaannieriän, järvitaimenen ja harjuksen, elpymistä, lausunto toteaa. Maakuntahallituksen kannanotot ja ehdotukset liittyvät lausuntoon, jonka se antoi 20. syyskuuta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle järvilohistrategian päivityksestä. Kalastusmatkailu elpyisi Luontaisen lohikannan palauttamisesta käydään neuvotteluja 24. syyskuuta Heinävedellä. Kokemukset Ruotsista kertovat, että lohikantojen elvytys kannattaa: se kasvattaa merkittävästi kalastusta ja kalastusmatkailua. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntasuunnittelija Sanna Poutamo, puh RAKKAUSTARINAT HOUKUTTELEVAT UUSIA ASUKKAITA Saimaa on hurmannut monta sydäntä. Yhdeksän rantojen rakkaustarinaa on nyt koottu yksiin kansiin. Onnestaan ja ilostaan, elämänlaadustaan ja uuden alun ihanuudesta kertovat tuoreet muuttajat. Mikkeliläiset Muinoset ovat onnellisia Etelä-Savoon muuttajia. Melonta veti Vuosaaresta Enonkoskelle Melonta veti viisihenkisen Saarelaisen perheen Vuosaaresta Enonkoskelle ja kielten ja matkailun opiskelumahdollisuudet Anu Ahlströmin Savonlinnaan. Suvun kesäpaikka sai Malisen eläkeläispariskunnan jättämään pysyvästi Vantaan ja asettumaan Kangasniemelle, eikä katua ole tarvinnut. Myös Anu ja Peter Hartwig kyllästyivät pääkaupunkiseudun vilinään ja siirsivät yrityksensä Pieksämäelle Siikamäen kylään. Ruud van Veelen puolestaan sukelsi Amsterdamin hektisestä ilmapiiristä Sulkavan rannoille. Samalla teollisuusautomaatiolaitteiden myynti vaihtui veneiden tekoon. Omat kokemuksensa kertovat myös puumalalainen puutarhuri ja kukkakauppias Kirsi Tikkanen, mikkeliläinen paluumuuttajapariskunta Mika ja Sari Muinonen ja enonkoskelainen elokuvaohjaaja ja freelance-toimittaja Mikko Keinonen sekä Virosta Helsingin kautta Mikkeliin muuttanut juristi Natalja Miettinen: kotiutuminen on ollut helppoa. Avaa uusi luku elämässä! 4

5 Uusi alku maalla tai pikkukaupungissa on tuonut kaikkien arkeen jotain sellaista, mitä maailman turut eivät ole onnistuneet tarjoamaan. Jokaisen tarina säteilee hyvinvointia. Sydämet sykkivät Saimaalle. Avaa uusi luku elämässäsi - tule tekemään oman elämäsi tarina! väestökatoa poteva Saimaan maakunta houkuttelee ja antaa pontta sanoilleen tosikertomusten voimalla. Esitteen ovat koonneet eteläsavolaiset kunnat ja maakuntaliitto yhdessä, ja sen on kustantanut Etelä-Savo Saimaan maakunta tunnetuksi -hanke. Tarinat on kirjoittanut, kuvannut ja taittanut mikkeliläinen mainostoimisto Kixit. Esitettä voi tilata maksutta Etelä-Savon maakuntaliitosta. Se on luettavissa myös maakunnan verkkosivuilla osoitteessa Lisätietoja antaa markkinointipäällikkö Roosa Kallio Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA Etelä-Savon ELYn neuvottelukunta Mikkelissä; keskiaikaisten linnojen neuvottelukuntien yhteiskokous Helsingissä; Itä-Suomen yliopiston, Savonlinnan kaupungin ja maakuntaliiton OKLtapaaminen Savonlinnassa; Itä-Suomen liikenneneuvosto Helsingissä; Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; Itä- ja Pohjois-Suomen ja työ- ja elinkeinoministeriön EU valmistelukokous Helsingissä; Etelä-Savon valmiustyöryhmä Mikkelissä; Kauppakamarin valtakunnallinen metsäseminaari Mikkelissä; Saimaa-työryhmä Savonlinnassa; Itä-Suomen rakennerahastopäivät Kainuussa; järvikalankäyttöhankkeen suunnittelupalaveri Mikkelissä; Open Days -tilaisuus oheistapaamisineen Brysselissä; Itä-Suomen sotilasläänin järjestämä yhteistoimintatilaisuus Mikkelissä; maakuntajohtajatapaaminen Helsingissä; valtakunnalliset maakuntakaavapäivät Hämeenlinnassa; Suomen seutuverkot ry:n syysseminaari Kolilla; eurooppalaisen aluekehitysorganisaatioiden yhteisjärjestön Euradan hallitus Gentissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; EAKR-arviointiseminaari Kuopiossa; maakunnan yhteistyöryhmä Pieksämäellä; maakuntahallitus Mikkelissä; Viitostieseminaari Mäntyharjulla; Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliseksi rajanylityspaikaksi -seminaari Helsingissä; ELYjen alueellinen strategiaseminaari Kuopiossa; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakuntahallitus Mikkelissä; maakuntavaltuusto; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmä; maakuntahallitus Mikkelissä. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen tuula.huoviala@esavo.fi. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä), puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (32 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: 5