Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11332/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 11015/17 Asia: ONU 104 GENDER 24 CONUN 181 CYBER 116 COHOM 86 COAFR 213 CFSP/PESC 692 MAMA 149 COPS 251 COASI 98 CSDP/PSDC 438 COEST 190 CONOP 65 COTRA 13 COTER 76 COLAC 61 DEVGEN 175 MIGR 134 CLIMA 215 CODUN 33 COHAFA 58 EU:n prioriteetit Yhdistyneissä kansakunnissa ja Yhdistyneiden kansakuntien 72. yleiskokouksessa (syyskuu 2017 syyskuu 2018) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan 17. heinäkuuta 2017 hyväksymät EU:n prioriteetit Yhdistyneissä kansakunnissa ja Yhdistyneiden kansakuntien 72. yleiskokouksessa (syyskuu 2017 syyskuu 2018) /17 1 DG C 1 FI

2 LIITE EU:n prioriteetit Yhdistyneissä kansakunnissa ja Yhdistyneiden kansakuntien 72. yleiskokouksessa (syyskuu 2017 syyskuu 2018) Monenvälisyyden vahvistaminen Euroopan unioni sitoutuu yhtä määrätietoisesti kuin tähänkin asti vahvistamaan monenvälisyyttä. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa 1 vahvistetaan, että EU pyrkii tukemaan Yhdistyneitä kansakuntia vahvana, sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestyksen kulmakivenä. 2 EU:lla on edessään mahdollisuuksia ja haasteita sisältävät ajat, minkä vuoksi se aikoo puolustaa ja tukea Yhdistyneitä kansakuntia. Nyt on myös aika puolustaa ja tuoda esiin eurooppalaisia perusarvoa ja intressejä. Kuluneen vuoden aikana on ollut nähtävissä uutta dynamiikkaa. YK:n uusi pääsihteeri Antonio Guterres vahvisti kolme prioriteettia (konfliktinesto, kestävä kehitys ja hallintouudistus), jotka ovat yhteneväisiä EU:n globaalistrategiassa unionin ulkoiselle toiminnalle asetettujen tavoitteiden kanssa. EU tukee vahvasti uutta YK:n uudistussuunnitelmaa, ja EU:n strategisiin intresseihin kuuluu muutoshankkeen edistäminen. 1 2 EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia, jäljempänä 'EU:n globaalistrategia', laadittu vuonna Tämä käy ilmi myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa vahvistetuista unionin ulkoisen toiminnan periaatteista ja tavoitteista /17 2

3 Jo nyt on myös saavutettu vaikuttavia tuloksia. Historiallinen sopimus Iranin kanssa tämän ydinohjelmasta, EU:n johtava rooli Pariisin ilmastosopimusta tehtäessä, Agenda toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksyminen sekä viimeksi pakolaisia ja muuttajia koskevan New Yorkin julkilausuman hyväksyminen osoittavat, että yhtenäinen, rohkea ja vakuuttava EU voi vaikuttaa maailmanjärjestykseen. EU ja YK ovat välttämättömiä kumppaneita pyrkimyksissä edistää rauhaa ja turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä ja sitä kautta muuttaa elämäämme parempaan suuntaan. Vuodeksi 2030 asetetut kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat yhteisen myönteisen muutosohjelman sekä rakenteellisen kehyksen politiikkatulosten mittaamiselle maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Tulevana vuonna keskeistä on EU:n sitoutuminen yhteisiin toimiin kumppanien kanssa myönteisenä muutosvoimana. Edessämme on vakavia maailmanlaajuisia haasteita. Monenvälisyys on avainasemassa pyrittäessä löytämään maailmanlaajuisia ratkaisuja ennalta arvaamattomassa maailmassa, jossa vallitsee ennennäkemätön keskinäinen riippuvuus, taloudellinen ja geopoliittinen epävakaus, terrorismin uhka eri puolilla maailmaa, yhä monimutkaisemmin keskenään kytköksissä olevat konfliktit, rajatylittävät uhat ja valtasuuntaukset, kuten kansanterveyteen kohdistuvat uhat, luonnonvaroihin kohdistuva paine ja ilmastonmuutos, laiton maahanmuutto ja väestön pakkosiirrot. Monenvälisyyteen liittyy myös myönteinen näkymä maailman kansojen keskinäisestä lähentymisestä. EU tukee YK:ta maailmanlaajuisena kokoavana toimijana ja ratkaisujen mahdollistajana kaikilla politiikka-aloilla. YK tuo ainutlaatuista lisäarvoa kansalaisillemme. Aikana, jolloin monenvälisyyttä tarvitaan kaikkein eniten, YK:hon ja sääntöihin perustuvaan maailmanjärjestykseen kohdistuu eri puolilta yhä suuremmat paineet. Sen vuoksi EU:n keskeisenä prioriteettina on tulevana vuonna ylläpitää, vahvistaa ja uudistaa YK:ta ja sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä. Tässä hengessä EU pyrkii vahvaan kumppanuuteen YK:n kanssa. EU pyrkii myös pitämään yllä poliittista uudistushalua ja tekemään osansa, jotta YK pystyisi reagoimaan paremmin niin poliittisesti kuin toiminnallisestikin kaikilla tasoilla /17 3

4 Monenvälisyydestä on saatava näkyvämpiä tuloksia valtioiden tasolla. Tällä hetkellä vallitsee valtava humanitaarinen kriisi, jossa nälkäkuolema ja nälänhätä uhkaa yli 20:tä miljoonaa ihmistä neljässä maassa eli Jemenissä, Tšad-järven laaksossa, Etelä-Sudanissa ja Somaliassa. Tämän hetken konfliktien ja laajempien valtasuuntausten välisen yhteyden vuoksi tarvitaan laajempi visio ehkäisevästä toiminnasta, jonka avulla kehitetään selviytymiskykyä. EU aikoo tukea ja kehittää YK:n toimia pyrkimällä yhteiseen lähestymistapaan eri aloilla ennalta ehkäisevän toiminnan tukemiseksi. Eurooppa aikoo osoittaa yhtenäisyyttä tavoitteissaan ja käyttää tulevan vuoden tilaisuutena vahvistaa monenvälisyyttä. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot 3 ovat tietoisia YK:n merkityksestä monenvälisen toiminnan keskiössä ja aikovat panostaa YK:n yleiskokouksen 72. istunnossa seuraavien kolmen pääaiheen osalta jäljempänä esitettyihin prioriteetteihin, jotka ovat keskenään sidoksissa ja vahvistavat toinen toisiaan: I II III VAHVEMPI GLOBAALIHALLINTA RAUHA JA KONFLIKTIEN EHKÄISY KESTÄVÄ MUUTOSSUUNNITELMA Sukupuolten tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen sekä aihekokonaisuus "naiset, rauha ja turvallisuus" otetaan huomioon kaikilla kolmella prioriteettialalla. 3 Tässä asiakirjassa ilmauksen 'EU' käytössä ei oteta ennakolta kantaa siihen, kuuluuko toimivalta EU:lle, EU:lle ja sen jäsenvaltioille vaiko yksinomaan jäsenvaltioille /17 4

5 I VAHVEMPI GLOBAALIHALLINTA Tarvitsemme vaikuttavan globaalihallinnan järjestelmän. EU on perusarvojensa ja EU:n ulkoisen toiminnan periaatteiden ohjaamana sitoutunut kansainväliseen oikeuteen perustuvaan maailmanjärjestykseen, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteet, joilla turvataan rauha, ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja jatkuva pääsy maapallon yhteisiin luonnonvaroihin. Tämä sitoumus merkitsee pyrkimystä pikemminkin muuttaa nykyistä järjestelmää kuin vain pitää se ennallaan 4. Sitoutuminen vahvempaan globaalihallintaan ilmenee päättäväisyytenä uudistaa YK:ta. Kaikkia kolmea uudistuksen kohdealaa (rauha ja turvallisuus, kehitysyhteistyö, hallinto ja uudistus) olisi käsiteltävä yhdessä, koska ne vahvistavat toinen toisiaan. Hallinnon uudistukset ovat tarpeen, sillä ne tukevat ja täydentävät rauhaa ja turvallisuutta sekä kehitysyhteistyötä koskevia uudistusehdotuksia. EU haluaa saada YK:n toimintaa ohjaaviksi pääperiaatteiksi selkeyden, avoimuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vastuuvelvollisuuden. Tämä on erittäin tärkeää, jotta kansalaisten ja jäsenvaltioiden luottamus YK:n järjestelmän kykyyn ehkäistä ja hallita kriisejä sekä edistää sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä voidaan palauttaa. Hallinto, kehitys sekä rauha ja turvallisuus ovat läheisesti sidoksissa keskenään. Koko YK:n kehitysyhteistyöjärjestelmä on suunnattava uudestaan tukemaan Agenda toimintaohjelmaa, myös konfliktien ennaltaehkäisyn ja rauhan säilyttämisen osalta. Nykyinen malli on hajanainen, minkä vuoksi integrointia ja vastuuvelvollisuutta on parannettava. Nykyiset kriisit edellyttävät moniulotteista lähestymistapaa, ja erityisesti siitä syystä jo toiminnan alkuvaiheessa ja valtioiden tasolla on varmistettava parempi johdonmukaisuus ja vahvempi synergiavaikutus kehitysyhteistyön, humanitaaristen toimien ja rauhanrakentamisen välillä muun muassa vahvistamalla kenttäkoordinaattorijärjestelmää. Joka neljäs vuosi tehtävällä kattavalla politiikan uudelleentarkastelulla 5 on keskeinen merkitys muokattaessa YK:n järjestelmää tarkoituksenmukaiseksi, jotta muutokseen tähtäävän Agenda toimintaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. 4 5 EU:n globaalistrategia. YK:n yleiskokouksen 21. joulukuuta 2016 hyväksymä päätöslauselma (71/243) YK:n operatiivisia kehitysyhteistyötoimia koskevasta, joka neljäs vuosi tehtävästä kattavasta politiikan uudelleentarkastelusta (QCPR, Quadrennial Comprehensive Policy Review of operational activities for development of the United Nations system) /17 5

6 EU ja sen jäsenvaltiot auttavat YK:n pääsihteeriä keräämään YK:n jäsenvaltioilta tukea yhteistyön tehostamiseksi uudistushankkeessa. Tulevan vuoden keskeisenä haasteena tulee olemaan YK:n pääsihteerin toimintamahdollisuuksien varmistaminen niin, että hänen uudistusehdotustensa toteuttamisessa päästään tuloksiin. Nyt on YK:n aika osoittaa olevansa merkityksellinen ja tuovansa lisäarvoa. Tämä edellyttää muutoksia YK:n toimintakulttuuriin, strategiaan, rakenteisiin ja toimintaan. On tärkeää, että YK on yhteyksissä kaikkiin kumppaneihin ja ulottaa keskustelun laajemmalle sekä panostaa uusiin liittolaisuuksiin. EU aikoo käyttää poliittisia ja diplomaattisia suhteitaan YK:n uudistusta kannattavan liittouman luomiseksi. Sitoutuminen vahvempaan globaalihallintaan tukee myös YK:n järjestelmän elinten uudistamista, muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston kattavaa uudistusta sekä yleiskokouksen työn tehostamista ja sen komiteoiden työn sovittamista paremmin yhteen Agenda toimintasuunnitelman kanssa. Monenvälisyys ei saa johtaa toimimattomuuteen, ja meidän kaikkien on edistettävä osaltamme luottamuksen palauttamista YK:n kykyyn saada tuloksia aikaan. II RAUHA JA KONFLIKTIEN EHKÄISY Kiireellisenä haasteena on estää turvattomuuden lisääntyminen koko maailmassa. Nykymaailman kriisitilanteet kestävät aiempaa pidempään ja ovat yhä monimutkaisempia ja räjähdysherkempiä. EU korostaa tarvetta panostaa ennaltaehkäisevään konfliktinestoon ja tehdä suunnitelmia rauhanturvaamistoimien jälkeisiä tilanteita varten ottaen samalla huomioon, että rauhanturvaaminen ja poliittiset erityisoperaatiot säilyvät YK:n tehtävien ytimessä. EU on YK:n kumppanina saanut paljon aikaan pyrkimyksissä edistää demokratiaa, rauhaa ja ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, taloudellisia mahdollisuuksia ja vakauttamista, jotka kaikki ovat olennaisia väkivallan ennalta ehkäisemiseksi. Selviytymiskyky on EU:n globaalistrategian kulmakivi /17 6

7 YK:n pääsihteeri on esittänyt konfliktinestosta laajan vision, jossa otetaan huomioon nykyiset ja tulevat riskit. Väkivaltaisia konflikteja ja terrorismia laajemmalle ulottuva visio kattaa suuren mittakaavan kehityssuuntaukset, kuten ilmastonmuutoksen, elintarviketurvan, laittoman maahanmuuton ja väestön pakkosiirrot, nuorisotyöttömyyden ja kyberturvauhat. YK:n turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen "rauhan säilyttämisen" tavoitetta varten hyväksymien menettelyjen pohjalta YK:n pääsihteeri lupasi vahvistaa diplomatiaa. Konfliktien ehkäisy on tehokkaampaa, kun ehkäiseviin toimiin ryhdytään varhaisessa vaiheessa. Siinä mielessä on tärkeää, että varhaisvaroittamista varten tehtävä analysointi otetaan osaksi laajempaa päätöksentekomenettelyä sen varmistamiseksi, että nykyisiin ja tuleviin riskeihin puututaan varhaisessa vaiheessa ja asianmukaisin toimin. Tämän mukaan huolehtiminen yhtäältä rauhasta ja turvallisuudesta ja toisaalta ihmisoikeuksien toteuttamisesta katsotaan olennaiseksi osaksi onnistunutta konfliktinestoa. YK:n järjestelmää sekä sen rauhaa ja turvallisuutta tukevia rakenteita voidaan tehostaa vain siten, että otetaan huomioon YK:n ihmisoikeuksien ja suojelun hyväksi tekemä työ, jossa yksilö on YK:n toimien keskiössä. Naisten merkityksellisen osallistumisen ja naisten voimaannuttamisen tärkeyttä ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuudessa ei voida yliarvioida. Naisilla on keskeinen rooli erityisesti rauhanvälityksessä ja rauhansopimuksissa. Naisten osallistumista rauhanprosesseihin on edistettävä rauhanaloitteiden onnistumisen ja kestävyyden lisäämiseksi. EU on edelleen sitoutunut naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja haluaa edistää kaikkien naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanoa kaikilta osin. Yhtä tärkeää on tukea sellaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan ja tosiasiallisen osallistumisen YK:n työhön, koska se on tehokas käytännön toimija ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa ja nopea hälytys- ja konfliktinestomekanismi monenvälisissä yhteyksissä /17 7

8 EU:n globaalistrategian ja YK:n ennaltaehkäisyvision välinen synergia on erityisen hyödyllinen vaikutustekijä, jota on hyödynnettävä kaikissa YK:n toimissa. Pyrimme tehostamaan EU:n ja YK:n kumppanuutta ennalta ehkäisevässä toiminnassa. EU:n ja YK:n toimien on perustuttava yhteensovitettuihin poliittisiin strategioihin. Vaikka YK:n jäsenvaltioiden joukosta löytyy periaatteessa kannatusta entistä varhaisemman vaiheen ennaltaehkäisevään toimintaan, tavoitteeseen suhtaudutaan edelleen myös epäillen. EU ja sen jäsenvaltiot voivat osaltaan lievittää näitä huolenaiheita. EU tukee edelleen määrätietoisesti julmuuksien ennaltaehkäisyä, siviiliväestön suojelua ja suojeluvastuun periaatetta. EU aikoo myös lujittaa sitoutumistaan nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250) muun muassa osallistumalla YK:n turvallisuusneuvoston tilaaman nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan tilannekatsauksen laatimiseen ja tutkimalla mahdollisuuksia tehdä säännöllistä toimintapoliittista ja operatiivista yhteistyötä tässä asiassa. Seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston suhteen noudatettavan nollatoleranssin on oltava sääntönä kaikessa YK:n toiminnassa. Ennalta ehkäisevää diplomatiaa ja välitystoimia on tehostettava. YK:n sivilisaatioiden allianssilla on tässä yhteydessä oma roolinsa. Terrorismin torjunta, mukaan lukien väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäiseminen YK:lla on keskeinen rooli terrorismin torjunnassa, muun muassa väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemisessä ja kyberturvallisuutta vahvistavissa toimissa. EU on tyytyväinen YK:n yleiskokouksen 15. kesäkuuta hyväksymiin YK:n terrorismintorjunnan rakenteisiin, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa YK:n terrorismintorjuntatoimia, selkeyttää niiden yhteydessä johtajuutta sekä koordinoida toimet paremmin ja tehostaa niitä, mikä koskee myös radikalisoitumisen ja terrorismipropagandan torjuntaa sekä toimia, joilla estetään internetin käyttö terrorismitarkoituksiin ja vahvistetaan kyberturvallisuutta /17 8

9 EU ja YK ovat sitoutuneet vahvistamaan kumppanuuttaan terrorismin torjumiseksi koko maailmassa ja uhrien suojelemiseksi sekä noudattamaan siinä täysimääräisesti kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. EU toteaa jälleen, että YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian kaikkien neljän pilarin kesken on noudatettava tasapainoista lähestymistapaa. EU kannattaa YK:n väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumista koskevaa toimintasuunnitelmaa ja suositusta auttaa laatimaan kansallisia ja alueellisia väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumista koskevia toimintasuunnitelmia. Tuemme YK:ta sen pyrkimyksissä ottaa terrorismintorjunta keskeiseksi osaksi sen ennalta ehkäisevää toimintaa yhdenmukaisesti EU:n kanssa, joka on sitoutunut ennalta ehkäiseviin toimiin terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Kriiseihin reagoiminen Kriittinen tilanne edellyttää vahvoja kansainvälisiä toimia monissa maissa. Tällaisia ovat muun muassa jäljempänä mainitut maat ja alueet. EU tukee edelleen YK:n johdolla Genevessä käytäviä neuvotteluja poliittisesta ratkaisusta, jonka mukaisesti voidaan toteuttaa aito poliittinen siirtymä asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien pohjalta. EU:n Syyria-strategia ja Brysselissä 5. huhtikuuta 2017 järjestetty Syyria-konferenssi muodostavat kehyksen tuleville EU:n aloitteille. EU voi auttaa Syyrian jälleenrakentamisessa vasta sitten, kun osallistava poliittinen siirtymäprosessi on saatu vakaasti käyntiin. Lähi-idän rauhanprosessi kuuluu edelleen EU:n tärkeimpiin painopisteisiin. EU on edelleen yhtenäisesti sitoutunut kahden valtion ratkaisun saavuttamiseen. EU pyrkii tähän tavoitteeseen yhdessä YK:n ja tämän turvallisuusneuvoston kanssa. Libyassa EU antaa edelleen merkittää tukea Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle keskeisillä aloilla ja sovittaa toimensa yhteen YK:n toimien kanssa. EU jatkaa tuen antamista YK:n johdolla toteutettaville aloitteille, joiden tavoitteena on saada aikaan kokonaisvaltainen poliittinen ratkaisu. EU toimi yhdessä YK:n, Afrikan unionin ja Arabiliiton kanssa Libya-kvartetissa. EU jatkaa myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, erityisesti päätöslauselman 2292 tukemista muun muassa EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation avulla /17 9

10 EU aikoo edelleen tukea Ukrainan itsenäisyyttä, yhtenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Se kehottaa edelleen kaikkia osapuolia panemaan täytäntöön Minskin sopimukset ja tukemaan Etyjin toimia, joiden tavoitteena on saada konflikti ratkaistua rauhanomaisesti, ja korostaa tässä yhteydessä Venäjän vastuuta. EU kehottaa edelleen kaikkia konfliktin osapuolia sitoutumaan aidon ja kestävän tulitauon täysimääräiseen täytäntöönpanoon ja osallistumaan rakentavalla tavalla konfliktin ratkaisemiseksi käytäviin neuvotteluihin. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 68/262 mukaisesti EU tuomitsee edelleen jyrkästi Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen Venäjän federaatioon ja kehottaa panemaan täytäntöön turvallisuusneuvoston päätöslauselman 71/205 ja erityisesti takaamaan kansainvälisten ihmisoikeustarkkailuvaltuuskuntien pääsyn niemimaalle. EU on myös erittäin huolissaan Jemenin katastrofaalisesta humanitaarisesta tilanteesta. Kestävä rauhantila voidaan saavuttaa ainoastaan poliittisen ratkaisun avulla. EU kehottaa edelleen kaikkia osapuolia pidättymään vihollisuuksista ja sitoutumaan jälleen osaa YK:n erityislähettilään välityksellä käytäviin rauhanneuvotteluihin. Lisäksi Afrikassa EU:n painopisteinä säilyvät Malin, Tšad-järven laakson, Somalian, Sudanin ja Etelä-Sudanin sekä Keski-Afrikan tasavallan ja Kongon demokraattisen tasavallan tilanteet. Aseriisunta ja aseiden leviämisen estäminen Joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on maailmanlaajuinen turvallisuusuhka. EU pyrkii tehostamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 täytäntöönpanoa. Tuo päätöslauselma, jota täydennettiin joulukuussa 2016 annetulla päätöslauselmalla 2325, on keskeinen osa kansainvälisissä asesulkujärjestelyissä. EU edistää edelleen nykyisten aseidenriisunnan, asesulun ja asevalvonnan monenvälisten sopimusten ja järjestelyjen yleismaailmallista soveltamista ja täysimääräistä täytäntöönpanoa /17 10

11 Ydinsulkusopimus pysyy maailmanlaajuisen ydinsulkujärjestelmän kulmakivenä, ydinaseriisunnan jatkamisen keskeisenä perustana ydinsulkusopimuksen 6 artiklan mukaisesti sekä tärkeänä tekijänä kehitettäessä tulevaisuudessa ydinenergiasovellutuksia rauhanomaisiin tarkoituksiin. Uuden tarkistusjakson alussa prioriteettinamme on noudattaa ydinsulkusopimusta ja säilyttää se keskeisenä monenvälisenä välineenä, edistää sen yleismaailmallista soveltamista ja tehostaa sen täytäntöönpanoa. Sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta on ratkaisevan tärkeä ydinaseriisunnalle ja ydinsululle, ja sen saattaminen voimaan ja sen yleismaailmallinen soveltaminen kuuluvat edelleen EU:n prioriteetteihin. Yhtenäisenä pysyen EU antaa edelleen vahvan tukensa sopimuspohjaiselle ydinaseriisunnalle ja asevalvonnalle ja muistuttaa jälleen, että juuri nyt on välttämätöntä saada aseidenriisuntakonferenssin pitkään jumittuneena ollut työ edistymään. EU aikoo korostaa kemiallisten aseiden kieltosopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon ja yleismaailmallisen soveltamisen merkitystä ja edistää toimia, joilla kemiallisten aseiden tuomittava käyttö Lähi-idässä saataisiin loppumaan. EU tukee Kemiallisten aseiden kieltojärjestön työtä merkittävillä rahoitusavustuksilla ja asianmukaisilla toimilla. EU edistää biologisten aseiden kieltosopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa sekä sen yleismaailmallista soveltamista ja kansallista täytäntöönpanoa /17 11

12 EU on jo pitkään sitoutunut noudattamaan eräitä tavanomaisia aseita koskevaa yleissopimusta (CCW-sopimus). EU on sitoutunut noudattamaan jalkaväkimiinojen kieltoa koskevaa sopimusta ja pyrkii painokkaasti edistämään osaltaan sen yleismaailmallista soveltamista ja täytäntöönpanoa. EU pitää asekauppasopimusta merkittävänä välineenä, jolla otetaan käyttöön tiukat ja tehokkaat yhteiset kansainväliset vaatimukset tavanomaisten aseiden kansainvälisen kaupan sääntelemiseksi ja jonka myötä kauppaa käydään aiempaa vastuullisemmin ja läpinäkyvämmin ja aseiden laiton kauppa ja niiden tarkoituksenvastaiset siirrot saadaan vähenemään. EU tukee Kemiallisten aseiden kieltojärjestön työtä ja biologisten aseiden leviämisen estämistä merkittävillä rahoitusavustuksilla ja asianmukaisilla toimilla. EU:n tavoitteena on, että kemiallisten aseiden tuomittava käyttö Lähiidässä saadaan loppumaan asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti, muun muassa tukemalla Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tiedonkeruuvaltuuskuntia sekä Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja YK:n yhteistä tutkintamekanismia. EU on sitoutunut edistämään tutkintamekanismin yleismaailmallista soveltamista ja tehokasta täytäntöönpanoa, myös merkittävimpien viejä- ja/tai tuojamaiden sekä kauttakuljetusmaiden osalta. EU on täysin sitoutunut tukemaan pienaseita ja kevyitä aseita koskevan YK:n toimintaohjelman ja kansainvälisen jäljittämisvälineen täytäntöönpanoa ja käytännön toteutusta, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan torjumiseksi toteutettavia tulevia toimia ja erityisesti vuonna 2018 järjestettävää kolmatta tarkistuskonferenssia silmällä pitäen. III KESTÄVÄ MUUTOSSUUNNITELMA Rauha ja turvallisuus ovat erottamattomasti yhteydessä kestävään kehitykseen, maailmanlaajuisiin normeihin sekä sääntöihin perustuviin kansainvälisiin järjestelmiin. Universaalien arvojemme vaaliminen ja EU:n intressien hyväksi toimiminen käyvät käsi kädessä /17 12

13 Afrikka Tämä vuosi on ratkaiseva EU:n ja Afrikan kumppanuuden määrittämiselle. Afrikka on EU:lle strateginen kumppani kaikilla politiikan aloilla, ja EU haluaa tukea Afrikkaa, jotta tämä saa hyödynnettyä koko potentiaalinsa. Agenda toimintasuunnitelma toimii yhteisenä suunnitelmanamme. Afrikan omassa Agenda toimintaohjelmassa hahmotellaan rauhanomaista, turvallista ja vaurasta Afrikkaa. Afrikan ja EU:n viidennessä huippukokouksessa, joka on määrä järjestää Abidjanissa marraskuussa 2017, tarjoutuu ratkaiseva tilaisuus pohtia reagointia nopeasti kehittyvään maailmantilanteeseen ja syventää Afrikan ja EU:n kumppanuutta vuonna 2007 hyväksytyn Afrikan ja EU:n yhteisen strategian pohjalta ja sen jälkeen laadittujen politiikkakehysten mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota nuorten pyrkimyksiin ja tarpeisiin sekä työpaikkojen luomiseen. Afrikan ryhmä ja YK:ssa vaikuttava Afrikan unioni, jäljempänä 'AU', ovat keskeisiä liittolaisia YK:n roolin ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen vahvistamisessa. Monenvälisten instituutioiden vahvistamisessa tarvitaan Afrikka-johtoisia ratkaisuja. Tällä yhteistyöllä pyritään uudistamaan ja vahvistamaan monenvälisiä instituutioita sekä kehittämään sopimuksia, normeja ja toimia vastauksina maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, epidemioihin, luonnonvaroihin kohdistuviin paineisiin sekä muuttoliikkeeseen ja ihmisten liikkumiseen sekä humanitaarisiin kriiseihin. Yhteistyö auttaa myös edistämään ja tukemaan oikeusvaltioperiaatetta ja oikeutta kansainvälisellä tasolla sekä varmistamaan oikeuskäsittelyn ja vastuuvelvollisuuden vakavimpien rikosten tapauksissa, yhdenmukaisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä vahvistettujen periaatteiden kanssa. 6 EU:n ja Afrikan välinen yhteistyö auttaa myös luomaan suosiollisen taloudellisen toiminnan ympäristön sellaisille yksityisille sijoittajille, jotka haluavat edistää kestävää kehitystä ja osallistavaa kasvua. EU:n intressit ovat nyt tiiviimmin kytköksissä Afrikkaan kuin koskaan aiemmin. YK:ssa EU edistää strategista intressiään syventää kumppanuuttaan Afrikan kanssa, muun muassa yhteyksillä YK:n Nairobin toimistoon, joka on YK:n päätoimipaikka Afrikassa. YK ja EU etsivät yhdessä AU:n ja afrikkalaisten kumppanien kanssa keinoja, joilla voitaisiin tukea edelleen rauhaa ja turvallisuutta Afrikassa, myös rauhan ja turvallisuuden rakenteiden kehittämistä silmällä pitäen. 6 Yhteinen tiedonanto "Uutta vauhtia Afrikan ja EU:n kumppanuudelle", annettu vuonna /17 13

14 Ihmisoikeudet EU on vahvasti sitoutunut YK:n ihmisoikeusjärjestelmään ja aikoo edelleen tehdä aktiivista yhteistyötä YK:n ihmisoikeusneuvoston ja yleiskokouksen kolmannen komitean kanssa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden, keskinäisen riippuvuuden ja toisiinsa liittymisen puolustamiseksi ja edistämiseksi. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategiakehyksessä ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa esitetyn, EU:n tukeman kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksia koskevaan oikeuteen perustuvan maailmanjärjestyksen mukaisesti EU aikoo edelleen kehottaa näitä foorumeita kiinnittämään huomiota ihmisoikeusrikkomuksiin ja -loukkauksiin kaikkialla maailmassa sekä vastuuvelvollisuuden tärkeyteen ja rankaisemattomuuden torjuntaan. EU aikoo lisäksi korostaa myönteisiä kokemuksia, joita on saatu toimista ihmisoikeusrikkomusten ja -loukkausten estämiseksi tai korjaamiseksi. 7 EU ajaa ihmisoikeuksien, perusoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian edistämistä ja suojelua EU:n ja YK:n tiiviin ihmisoikeuskumppanuuden pohjalta. EU katsoo ihmisoikeuksien kunnioittamisen olevan ennakkoedellytys kestävälle rauhalle ja kehitykselle ja tukee siten ihmisoikeuksien huomioon ottamista kauttaaltaan YK:n järjestelmässä. Pyrimme edelleen kehittämään alueiden välisiä liittoutumia, joiden avulla voimme edistää aihekohtaisia ihmisoikeusprioriteettejamme ja tuoda esiin yksittäisten maiden tilanteita, joihin YK:n olisi kiinnitettävä huomiota. Humanitaariset periaatteet ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen EU tukee vahvasti YK:n keskeistä ja kattavaa koordinoivaa roolia edistettäessä yhtenäistä kansainvälistä reagointia humanitaarisiin kriiseihin. Ottaen huomioon nykyiset pakottavat tarpeet ja yhä monimutkaisemmat kriisit perustamme toimintamme yhteiseen sitoumukseemme säilyttää humanitaarinen toimintatila ja vahvistaa sitä. Viemme kumppanuuttamme eteenpäin pyrkimällä yhdessä vahvistamaan humanitaarista järjestelmää ja saamaan avustustoimet tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi vuonna 2016 järjestetyssä ensimmäisessä humanitaarisen avun huippukokouksessa tehtyjen sitoumusten mukaisesti. 7 Asiak. 5689/17: neuvoston päätelmät EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2017 neuvoston päätelmät ( ) /17 14

15 Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 Agenda toimintaohjelman hyväksyminen oli erittäin merkittävä virstanpylväs kansainvälisen yhteisön yhteisissä ponnisteluissa köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. EU vahvistaa tukevansa toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja toimii siinä itse johtavassa roolissa ulkoisten ja muiden politiikkojen kautta. EU korostaa myös olevansa sitoutunut siihen, että kestävän kehityksen 17 tavoitetta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. EU pitää kyseisiä tavoitteita erityisenä tilaisuutena ja yhteisenä viitekehyksenä, jonka pohjalta tulevat toimet voidaan priorisoida niin, että ne hyödyttävät hyvinvointia, maapalloa, väestöä, rauhaa ja kumppanuutta koko maailmassa ja erityisesti kehitysmaissa. Osana tätä tavoitetta EU ja sen jäsenvaltiot vahvistivat äskettäin kehitysyhteistyöpolitiikkansa uuden yhteisen vision eli kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen. 8 Uudessa konsensuksessa on otettu huomioon Lissabonin sopimuksen mukainen uusi ulkoisten toimien kehys, ja siinä viitataan myös EU:n globaalistrategiaan. Kehitysyhteistyöpolitiikka on saatettu konsensuksessa ajan tasalle ottamalla huomioon Agenda toimintasuunnitelma, johon kuuluu olennaisena osana Addis Abeban toimintasuunnitelma. Konsensuksen tarkoituksena on myös koordinoida Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa sekä lähestymistapaa muihin muutoksiin maailmassa. EU edistää yksityisen sektorin ja usean sidosryhmän kumppanuuksien osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon ja kannustaa liikeyrityksiä panemaan täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat sekä pyrkii saamaan mukaan laajan joukon keskeisiä sidosryhmiä, jotta käyttöön saadaan keskeisen tärkeää osaamista, valmiuksia ja resursseja. EU tukee edelleen YK:n toimia sen kehitysyhteistyöjärjestelmän suuntaamiseksi uudelleen niin, että Agenda toimintaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. EU, joka on merkittävä toimija kehitysyhteistyössä, aikoo panostaa siihen ja toimia johtavassa asemassa. Yleisesti ottaen kestävä poliittinen johtajuus uudistuksissa on edelleen ratkaisevan tärkeää. Agenda toimintaohjelman täytäntöönpano ohjaa tulevina vuosina toimintaa kaikissa YK:n pilareissa. Toimintaohjelma esimerkiksi tarjoaa hyvän pohjan laajemmalle ennaltaehkäisevälle toiminnalle erityisesti siitä syystä, että sen mukaisesti ketään ei jätetä huomiotta. Yhtä tärkeä tavoite on poistaa köyhyys ja edistää kestävää kehitystä, vahvistaa yhteisöä, valtiota ja yhteiskunnan selviytymiskykyä sekä puuttua konflikteja aiheuttaviin tekijöihin EU:n globaalistrategiassa vahvistetun, selviytymiskyvyn parantamiseen tähtäävän toimintalinjan mukaisesti. 8 Asiak / /17 15

16 Muuttajat ja pakolaiset Eurooppaan on viime vuosina alkanut tulla yhä enemmän muuttajia ja pakolaisia, minkä vuoksi EU suunnittelee kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen ja väestön pakkosiirtoihin sisällyttämällä tämä aihealue yleisesti osaksi ulkopoliittisia suhteita. Kumppanuuskehys on EU:n innovatiivinen toimintaperiaate, joka ohjaa kaikkea muuttoliikkeeseen liittyvää kahdenvälistä yhteistyötämme kolmansien maiden kanssa ja jonka yhteydessä noudatetaan kaikilta osin humanitaarisia ja ihmisoikeuksiin liittyvä velvoitteita. Kumppanuuskehys perustuu omavastuullisuuteen, jaettuun vastuuseen ja nimensä mukaisesti kumppanuuteen. Se syventää tapaa, jolla EU yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa käsittelee muuttoliikkeeseen, myös laittomaan maahanmuuttoon ja sen taustasyihin liittyviä haasteita ja tilaisuuksia osana laajempaa yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden asemassa olevien kolmansien maiden kanssa. Huhtikuussa 2016 annetun tiedonannon "Ihmisarvoinen elämä" mukaisesti EU otti käyttöön uuden lähestymistavan väestön pakkosiirtoihin ja kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena on edistää humanitaaristen, kehitysyhteistyön ja poliittisten toimijoiden varhaista mukaantuloa humanitaarisia periaatteita kaikilta osin noudattaen sekä korostaa asuinseudultaan siirtymään joutuneiden väestöryhmien ja heidät vastaanottaneiden yhteisöjen kestävää omavaraisuutta. EU toimi aktiivisesti pakolaisia ja muuttajia koskevan New Yorkin julkilausuman puolesta ja käytti kaiken vaikutusvoimansa sopimuksen aikaan saamiseksi. New Yorkin julkilausuma muodostaa yhteisille monenvälisille toimille tasapainoisen perustan, josta käy ilmi sitoutumisemme oikeuksiin perustuvaan kansainväliseen järjestelmään ja jossa muuttoliikkeeseen ja väestön pakkosiirtoihin liittyvien välittömien ja monitahoisten haasteiden käsittelyyn yhdistetään uusi kehitysyhteistyön toimintaperiaate Agenda toimintaohjelmassa tarkoitetulla tavalla. Tänä vuonna on käsillä ratkaiseva hetki vauhdittaa neuvotteluja muuttoliikettä koskevasta YK:n Global Compact -aloitteesta sekä edistää pakolaisia koskevan Global Compact -aloitteen ja pakolaisia koskevan kokonaisvaltaisen kehyksen kehittämistä pilottimaiden kanssa. EU on näissä hankkeissa johtava avunantaja. EU aikoo käyttää koko poliittista ja diplomaattista vaikutusvaltaansa, jotta toimet johtaisivat pitkälle menevään, tasapainoiseen ja tasapuoliseen tulokseen /17 16

17 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken kiireellisimmistä sisä- ja ulkopoliittisista kysymyksistä. Sen mahdolliset vakautta horjuttavat vaikutukset, jotka voivat kohdistua muun muassa muuttoliikkeeseen, elintarviketurvaan, luonnonvarojen, veden ja energian luotettavaan saatavuuteen, epidemioiden leviämiseen sekä yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen epävakauteen, moninkertaistavat uhkia. Sekä Pariisin sopimuksessa että Agenda toimintasuunnitelmassa korostetaan ilmastonmuutoksen laajalle ulottuvaa vaikutusta yhteisöjen selviytymiskykyyn. EU tukee YK:n vahvaa roolia pyrittäessä määrittelemään ja analysoimaan niitä ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, joilla on vaikutusta turvallisuuteen. Vuoden 2015 Pariisin sopimuksen täytäntöönpano on keskeinen tekijä maailmanjärjestyksen muodostamisessa. EU:n keskeisenä tavoitteena on edistää sopimuksen yleistä ratifiointia ja kunnianhimoista täytäntöönpanoa, ja se haluaa osoittaa asiassa edelleen johtajuutta kannustaakseen kaikkia sopimuspuolia pitämään kiinni korkeatasoisesta sitoutumisesta. Ensi vuonna käytävä taustoittava vuoropuhelu on tärkeä poliittinen virstanpylväs. Se tarjoaa Pariisin kokouksen jälkeen ensimmäisen tilaisuuden tarkastella yhteistä pyrkimystämme hillitä ilmaston lämpenemistä ja Pariisissa tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi toteuttamiamme konkreettisia toimia. Valtamerten hallinnointi Tämä kysymys on tämän hetken tärkeimpiä kansainvälisiä aiheita, mihin on syynä muun muassa kilpailu valtamerten luonnonvaroista, saasteiden sekä rikollisuuden, merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen vaikutus sekä valtameriin liittyvä potentiaali edistää talouskasvua. Paremmalla kansainvälisellä valtamerten hallinnoinnilla autetaan varmistamaan, että valtameret pysyvät turvallisina sekä kestävästi käytettyinä ja hoidettuina. Konkreettisena toimena EU edistää myönteisen päätöksen aikaan saamista YK:n yleiskokouksessa sellaisen YK:n merioikeusyleissopimukseen liittyvän oikeudellisesti sitovan kansainvälisen välineen laatimisesta, joka koskee merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista äskettäin annetun yhteisen tiedonannon mukaisesti EU kannattaa YK:n valtamerikonferenssin tuloksia (pääaiheena kestävän kehityksen tavoite 14) ja isännöi Our Ocean -konferenssia Maltalla myöhemmin vuonna /17 17

18 Maailmanlaajuisten toimiemme keskiö Monenvälisyys on käytettävissämme olevista välineistä voimakkain. Paras tapa tuoda esiin arvojamme ja intressejämme on tehdä yhteistyötä maailmanlaajuisesti. YK pysyy maailmanlaajuisten toimiemme keskiönä. EU:n toimintatapa on myös YK:n toimintatapa. Tulevina vuosina EU ja YK jatkavat toimintaansa yhteisvoimin muuttaakseen kansalaisten elämää parempaan suuntaan /17 18