2 1 4 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kokousaika pe klo KUTSU ESITYSLISTA 3/2015 Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 KOKOUKSEN AVAUS NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN 3 5 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 6 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN 5 7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN VUODEN 2015 TALOUSARVION MUUTOS UUDEN SAIRAALAN TILAOHJELMAN LAAJUDEN MUUTOS; TILAOHJELMAN PÄIVITYS UUDEN SAIRAALAN RUOKAPALVELUSELVITYS; TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN JUURIKKANIEMEN SAIRAALAN LAKKAUTTAMINEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TILIVELVOLLISTEN NIMEÄMINEN VUOSILLE MUUT KIIREELLISET ASIAT ILMOITUSASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUTSU ESITYSLISTA 3/2015 Kokousaika pe klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali Päätöksentekijät n jäsenet ja varajäsenet on mainittu LIITTEESSÄ 2.1. Muut läsnäolijat Leila Lindell hallituksen puheenjohtaja Tony Melville hallituksen I varapuheenjohtaja Pekka Leppänen hallituksen II varapuheenjohtaja Jari Colliander hallituksen jäsen Maarit Heikkinen hallituksen jäsen Jari Halttunen hallituksen jäsen Satu Koskinen hallituksen jäsen Leena Laurila hallituksen jäsen Pekka Pajala hallituksen jäsen Tapani Mäki Pia Nyman Hellevi Saarenpää Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen sairaanhoitopiirin johtaja johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Mervi Ässämäki Pirkko Vilkman Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello

3 3 Kv 1 KOKOUKSEN AVAUS n puheenjohtaja Leena Yksjärvi avaa kokouksen.

4 4 Kv 2 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN Kuntayhtymän perussopimuksen 7 :n mukaan jäsenkunnat valitsevat valtuustoon jäseniä seuraavasti: "Väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otettu viimeisin tieto kunnan asukasluvusta vuoden vaihteessa Jäsenten lukumäärä Hallituksen ehdotus: tai vähemmän tai enemmän 5. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen." Luettelo jäsenkunnista ja valtuutetuista on LIITTEENÄ 2.1. toimittaa läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi nimenhuudon ja merkitsee edustettuina ja edustamatta olevat jäsenkunnat.

5 5 Kv 3 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Hallituksen ehdotus: Kutsu valtuuston kokoukseen on valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukaisesti lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kutsu on lähetetty valtuuston jäsenille, hallituksen jäsenille, tarkastuslautakunnan jäsenille ja jäsenkuntien kunnanhallituksille. Lisäksi ilmoitus on valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti julkaistu sairaanhoitopiirin Internet-sivuilla. Perussopimuksen 10 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 6 Kv 4 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Hallituksen ehdotus: Perussopimuksen 7 :n mukaan "Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti jäsenkunnalta kuntayhtymän menoihin palveluista perittyjen korvausten (18 ) ja maksuosuuksien (20 ja 21 ) yhteismäärän mukaisessa suhteessa. Jäsenkunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni kutakin alkavaa euroa kohden. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä." Ääniluettelo on LIITTEENÄ 2.1. Kuntaa edustavien valtuutettujen yhteinen äänimäärä perustuu vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaisiin kunnan maksuosuuksiin. toteaa, että ääniluettelo on tarkastettu kohdassa 2 toimitetun nimenhuudon yhteydessä ja vahvistaa tämän perusteella LIITTEENÄ 2.1 olevan ääniluettelon.

7 7 Kv 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Hallituksen ehdotus: n työjärjestyksen 33 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. n yksimielisen päätöksen mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnasta tehdään valtuuston kokouksen esityslistalle valmisteltu ehdotus. Esitys tehdään valtuutettujen aakkosjärjestystä noudattaen. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Kuurne ja Pirjo Käpylä sekä ääntenlaskijoiksi Marja Länkinen ja Mia-Riitta Allik. valitsee 1. pöytäkirjan tarkastajiksi Mervi Ässämäen ja Marke Tuomisen. 2. ääntenlaskijoiksi Eero Hakosen ja Sisko Heinämäen.

8 Tarkastuslautakunta Tarkastuslauatkunta Kv 9, Kh 20H, Kh 36H, Tl 22, Tl 38, Kv 8, Kh 178H, Kv 6 VUODEN 2015 TALOUSARVION MUUTOS Kv 9, Hallituksen ehdotus: Esitys vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä vuoden 2015 talousarvioksi on LIITTEENÄ 9.1. Tuotteistuksen ja laskutuksen perusteiden kuvaukset ja kauttalaskutuksen periaatteet on LIITTEENÄ päättää, että peruspääomalle ei vuonna 2015 makseta korkoa. 2. päättää, että sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteiden ylläpidosta aiheutuvien menojen kattamiseksi jäsenkunnilta peritään vuonna ,58 euroa/asukas. 3. hyväksyy LIITTEENÄ 9.1 olevan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2015 talousarvion rakenteen sekä sitovuustasot, jotka esitetään luvussa 7.2. Talousarvion sitovuus. 4. hyväksyy LIITTEENÄ 9.1 olevan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2015 talousarvion ja siinä - luvun 1: suunnitelman lähtökohdat - luvun 2: henkilöstösuunnittelu - luvun 3: riskien hallinta - luvun 4: sitovat toiminnan tavoitteet ja mittarit - luvun 5: toiminta- ja taloussuunnitelma - luvun 6: investointisuunnitelma vuosille luvun 7: talousarvio ja taloussuunnitelma, talousarvion perusteet, määrärahat, tuloarviot, rahoituserät ja sitovuudet sekä taloussuunnitelman vuosille hyväksyy vuodelle 2015 LIITTEEN 9.2 mukaiset hoitopalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet. 6. päättää, että jäsenkuntien kalliiden hoitojen kustannukset tasataan vuonna 2015 asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja että tasausmenettely koskee yli euroa maksaneen yksittäisen potilaan erikoissairaanhoitoon kuuluvasta hoidosta vuoden 2015 aikana aiheutuneita kustannuksia riippumatta hoidon syystä. päättää, että tasausmenettelystä aiheutuneet kustannukset ja hyvitykset selvitetään vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä, jossa käytetään tilinpäätösvuoden lopun asukasmäärätietoa.

9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslauatkunta Kv 9, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 36H, Tilikauden alijäämä ,22 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan. Taseessa on edellisten tilikausien alijäämää ,71 euroa, joten vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen alijäämää on yhteensä ,93 euroa. n hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on otettu huomioon aikaisempien vuosien alijäämän kattaminen vuosina siten, että vuoden 2015 ylijäämätavoite on 1 milj. euroa ja vuosina ylijäämätavoite on vuosittain 3 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksen valmistuttua on kuitenkin selvää, että suunnitelma alijäämien kattamisesta ei ole riittävä, vaan suunnitelmaa on tarkistettava. Alijäämän kattamissuunnitelmaa esitetään muutettavaksi siten, että vuoden 2015 talousarvion ylijäämätavoite muutetaan 1 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon. Muutos esitetään toteutettavaksi erityisvelvoitemaksua korottamalla, sillä potilasvakuutuksen menot rahoitetaan erityisvelvoitemaksulla. Vuoden 2015 hyväksytyssä talousarviossa erityisvelvoitemaksu on 5,58 euroa / asukas. Erityisvelvoitemaksua esitetään korotettavan sen verran kuin potilasvakuutusmaksun ja potilasvakuutusvastuun pakollisen varauksen poikkeama vuoden 2014 talousarviosta aiheutti alijäämää, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Tällä muutoksella vuoden 2015 erityisvelvoitemaksu on 23,53 / asukas. Tilinpäätöksen perusteella on nähtävissä, että myös vuoden 2015 talousarvion toteutumiseen liittyy merkittävä riski potilasvakuutuksen osalta. Vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu potilasvakuutuksen menoihin vakuutusmaksun osalta, 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 vakuutusmaksut olivat 2,1 miljoonaa euroa ja maaliskuussa 2015 Potilasvakuutuskeskukselta saadun ennusteen mukaan potilasvakuutusmaksuihin on odotettavissa 5 % kasvu. Vakuutusmaksun lisäksi myös potilasvakuutuksen pakollisen varauksen muutokseen vuonna 2015 liittyy riski. Potilasvakuutusvastuun korotuksessa vuonna 2014 (10 miljoonaa euroa) merkittävin muutos oli se, että korvausvastuussa huomioitiin uutena eränä Potilasvakuutuskeskuksen arvioimat vammaispalvelulain takaisinsaantioikeuden mukaiset etuudet. Näistä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti vain osa huomioitiin tulosvaikutteisena pakollisen varauksen muutoksena, loput 6,1 miljoonaa euroa esitettiin taseen liitetietona (se osuus, josta kunnat eivät ole vielä esittäneet takaisinsaantivaadetta). Korvausvastuun laskentaperusteiden muutos on ollut laajasti esillä julkisuudessa tilinpäätösvaiheessa ja tämän perusteella voi olettaa, että jatkossa entistä useammat kunnat tulevat käyttämään takaisinsaantioikeuttaan, mikä vastaavasti kasvattaa pakolliseen varaukseen kirjattavaa osuutta vastuusta. Pakollisen varauksen muutos kirjataan tulosvaikutteisesti mikäli pakollinen varaus kasvaa, lisää se vuoden 2015 kuluksi kirjattavia eriä ja vaikuttaa tulokseen. Muilta osin Potilasvakuutuskeskuksen ennuste maaliskuussa 2015 on, että sairaanhoitopiirin korvausvastuu kasvaa edelleen vuonna ,9 milj. euroa.

10 Tarkastuslautakunta Tarkastuslauatkunta Riskin euromääräistä suuruutta kokonaisuudessaan on olemassa olevan tiedon perusteella mahdoton arvioida. Potilasvakuutuskeskus on ilmoittanut, että se laatii tarkemman sairaanhoitopiirikohtaisen arvion seuraavan kerran syksyllä, kun tämän vuoden kuluessa tapahtuva kehitys (mm. toteutuvat takaisinsaantivaatimukset) on paremmin tiedossa. Jotta riskin toteutuessa vältytään uuden alijäämän syntymiseltä, esitetään, että mikäli potilasvakuutuksen menot näyttävät ylittävän talousarvion mukaisen 1,5 miljoonaa euroa, vuoden 2015 erityisvelvoitemaksua korotetaan toistamiseen menojen ylitystä vastaavasti loppuvuonna. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. hyväksyä ja allekirjoittaa LIITTEENÄ 36H.1 olevan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 2. hyväksyä, että liikelaitos Caterinan ylijäämäinen tulos ,98 euroa kirjataan Caterinan taseen oman pääoman tilikauden ylijäämäksi. 3. hyväksyä, että liikelaitos Seututerveyskeskuksen alijäämäinen tulos ,35 euroa kirjataan Seututerveyskeskuksen taseen oman pääoman tilikauden alijäämäksi. 4. hyväksyä, että lakkautetun Liikelaitos Pesulan edellisten tilikausien ylijäämät ,59 euroa ja vuoden 2014 ylijäämäinen tulos ,82 euroa kirjataan sairaanhoitopiirin omaan pääomaan. 5. hyväksyä, että lakkautetun Liikelaitos Keslabin edellisten tilikausien ylijäämät ,20 euroa ja vuoden 2014 alijäämäinen tulos ,39 euroa kirjataan sairaanhoitopiirin omaan pääomaan. 6. esittää valtuustolle, että kuntayhtymän tilikauden alijäämä ,22 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi. 7. esittää valtuustolle muutosta vuoden 2015 talousarvioon siten, että 1. ylijäämätavoite vuonna 2015 on 5,5 miljoonaa euroa. 2. erityisvelvoitemaksu vuonna 2015 on 23,53 / asukas. Vuoden 2015 erityisvelvoitemaksun lopullinen suuruus vahvistetaan valtuuston joulukuun kokouksessa siten, että vuoden 2015 erityisvelvoitemaksutulot kattavat vuonna 2014 potilasvakuutuksen menojen talousarviopoikkeamasta aiheutuneen alijäämän 4,5 miljoonaa euroa sekä vuonna 2015 toteutuvat potilasvakuutuksen menoerät kokonaisuudessaan (vakuutusmaksu + varauksen muutos).

11 Tarkastuslautakunta Tarkastuslauatkunta Kh 36H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kv 8, Hallituksen ehdotus: päättää muutoksesta vuoden 2015 talousarvioon siten, että 1. ylijäämätavoite vuonna 2015 on 5,5 miljoonaa euroa. 2. erityisvelvoitemaksu vuonna 2015 on 23,53 / asukas. Vuoden 2015 erityisvelvoitemaksun lopullinen suuruus vahvistetaan valtuuston joulukuun kokouksessa siten, että vuoden 2015 erityisvelvoitemaksutulot kattavat vuonna 2014 potilasvakuutuksen menojen talousarviopoikkeamasta aiheutuneen alijäämän 4,5 miljoonaa euroa sekä vuonna 2015 toteutuvat potilasvakuutuksen menoerät kokonaisuudessaan (vakuutusmaksu + varauksen muutos). Kv 8, Päätös: Hallituksen ehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastuslautakunnan ehdotus (kohdat 1. 2.) hyväksyttiin yksimielisesti Kh 178H, Asian valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen, puh lle informoitiin 2. osavuosikatsauksessa talousarvion eri erien ennustetut poikkeamat. Erityisvelvoitteet ja kunnilta perittävä erityisvelvoitemaksu Tuloslaskelmaan sisältyvä poikkeama ja siitä valtuustolle esitettävä talousarviomuutos koskee erityisvelvoitteita ja kunnilta perittävää erityisvelvoitemaksua. Erityisvelvoitemaksulla rahoitetaan potilasvakuutuksen menot, jotka Potilasvakuutuskeskuksen antaman arvion mukaan ovat 3,1 m, eli 1,6 m enemmän kuin talousarviossa varattiin menoihin. Erityisvelvoitteiden ylitys valtuuston hyväksymään talousarviomuutokseen on siten myös 1,6 m. n päätöksen mukaisesti erityisvelvoitemaksun lopullinen suuruus vahvistetaan valtuuston joulukuun kokouksessa siten, että vuoden 2015 erityisvelvoitemaksutulot kattavat vuonna 2014 potilasvakuutuksen menojen talousarviopoikkeamasta aiheutuneen alijäämän 4,5 miljoonaa euroa sekä vuonna 2015 toteutuvat potilasvakuutuksen menoerät kokonaisuudessaan (vakuutusmaksu + varauksen muutos). Erityisvelvoitetulot ovat siten yhteensä 6,1 m alkuperäistä talousarviota suuremmat. Asukaskohtaisen erityisvelvoitemaksun perusteena

12 Tarkastuslautakunta Tarkastuslauatkunta käytetään vuoden 2014 lopun asukaslukutietoja, tänä vuonna jo laskutettujen maksujen perusteena on käytetty alkuperäisen talousarvion hyväksymishetkellä tiedossa ollutta viimeisintä virallista asukaslukutietoa vuodelta Liitteellä 1 esitetään kuntakohtaiset osuudet erityisvelvoitteisiin ja liitteellä 2 kuntayhtymän ja sairaanhoidon tuloslaskelmat, joihin sisältyy erityisvelvoitemaksutulojen muutos. Sairaanhoitotoiminnassa sitovuustasona olevat tulot jäsenkunnilta on muutoksen jälkeen Investointimenot Investointimenojen ennustettu alittuminen sisältyi myös osavuosikatsaukseen. Ennusteen mukaan valtuuston hyväksymän määrärahan Muut investointimenot poikkeama oli noin 2 m. Osavuosikatsauksessa todettiin myös, että tarvittaessa investointisuunnitelman muutosesitys valmistellaan joulukuun valtuustolle. Osavuosikatsauksen jälkeen ei ole tapahtunut oleellista muutosta, joten talousarviomuutoksena esitetään Muut investointimenot määrärahan muutosta, siitä tarkempi erittely on liitteellä 3. on hyväksynyt investointiosassa hankekohtaiset määrärahat. Liitteellä esitetään talousarviomuutokseen perustuvat muutetut määrärahojen erittelyt. Muut investoinnit määrärahassa muuttuvat talousarvion muutosesityksen mukaan kaikki muut osamäärärahat paitsi isot laitehankinnat ja isot tietojärjestelmäinvestoinnit. Erittelyt ilmenevät tarkemmin liitteellä 3. Poikkeamien selityksenä on pääsääntöisesti se, että hankkeista toteutetaan aivan välttämättömät hankinnat ja toisaalta laitehankinnoissa etusija on ollut hankkeilla, jotka ovat hyödynnettävissä uudessa sairaalassa. Uuteen sairaalahankkeeseen liittyvät osamäärärahat ovat tarkentuneet, mutta kokonaisuutena talousarvioon varattuun valtuuston hyväksymään määrärahaan ei esitetä muutosta. Rahoitus Osavuosikatsauksessa tuli esille myös rahoitusosaan sisältyvät poikkeamat talousarviosta. Ennusteen mukaan kaikkia talousarviossa varattuja lainoja ei tarvitse nostaa, sillä investointimenot alittavat alkuperäisen talousarvion ja kassatilanne on parantunut erityisvelvoitemaksun korottamisen ansiosta. Talousarvion muutoksena esitetään, että muihin kuin Uusi sairaala hankkeen investointimenojen rahoittamiseen ei tarvita alun perin suunniteltua 3 m :n lainaa. hyväksyi kokouksessaan uusi sairaala -hankkeen rahoitukseen neuvotellun puitesopimuksen Euroopan investointipankin kanssa. Tämän jälkeen sopimus EIP:n kanssa on allekirjoitettu suunnitellusti. Puitesopimuksen ja valtuuston hyväksymän uuden sairaalan rahoitusmallin mukaan pitkäaikaista investointipankkilainaa tullaan nostamaan noin miljoonan kertaerissä.

13 Tarkastuslautakunta Tarkastuslauatkunta Näiden erien kerryttämiseksi hanketta rahoitetaan lyhytaikaisilla lainoilla (kuntatodistusohjelmalla). Ensimmäinen investointipankkilainaerä tullaan nostamaan vasta vuonna 2016, joten talousarviomuutoksena esitetään, että Uusi sairaala -hanketta varten vuonna 2015 tarvittavat lainat otetaan lyhytaikaisena lainana. Pitkäaikaisen lainan lisäys on alkuperäisen talousarvion mukaan valtuustoon nähden sitova taso, joten tältä osin esitetään talousarvion muutosta. Liitteenä 4 esitetään kuntayhtymän rahoituslaskelma, johon sisältyvät edellä esitetyt muutokset. Uusi sairaala hankkeen rahoittamiseksi otettavien lainojen korkomenot aktivoidaan hankkeen valmistumiseen saakka. Menettely on Kirjanpitolain mukaista, koska Uusi sairaala hankkeen rahoitus tapahtuu sellaisella lainarahoituksella, joka pystytään yksiselitteisesti kohdistamaan hankkeeseen ja korkomenot ovat olennainen erä hankkeen kokonaiskustannuksissa. Vuoden 2015 korkomenoista ei vielä tässä vaiheessa esitetä arviota, eikä määrärahaa esitetä talousarvioon. lle esitetään korkojen aktivoiminen periaatekysymyksenä, ja tämä otetaan huomioon tilinpäätöksen valmistelussa. Aktivoitavat korkomenot sisällytetään jatkossa investointisuunnitelmaan. Vuonna 2015 aktivoitavilla uuden sairaalan korkomenoilla ei tule olemaan oleellista vaikutusta tulokseen. LIITTEENÄ 178H.1 esitetään kuntakohtaiset maksuosuudet erityisvelvoitteisiin, LIITTEENÄ 178H.2 esitetään talousarvion tuloslaskelmaosa, LIITTEENÄ 178H.3 esitetään talousarvion investointiosa, LIITTEENÄ 178H.4 talousarvion rahoitusosa kokonaisuudessaan. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2015 talousarvioon seuraavat muutokset ja näiden muutosten mukaisesti korjatut talousarviolaskelmat: 1. Erityisvelvoitemaksun määräytymisen perusteena käytetään potilasvakuutuskeskuksen antamaa arviota menojen suuruudesta sekä kuntakohtaista asukasmäärää Erityisvelvoitemaksu on 29,86 euroa asukasta kohti, yhteensä euroa. Sairaanhoitotoiminnan sitovuustasona oleva tulot jäsenkunnilta on muutoksen jälkeen euroa. 2. Muut investoinnit määräraha on euroa. 3. Uusi sairaala -hankkeen rahoittamiseksi otetaan euroa lyhytaikaista lainaa. 2. päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy periaatteen siitä, että Uusi sairaala hankkeen rahoittamiseen otettujen lainojen korot aktivoidaan uuden sairaalan valmistumiseen saakka ja nämä korkomenot sisältyvät investointiosan menoihin.

14 Tarkastuslautakunta Tarkastuslauatkunta päättää hyväksyä investointimäärärahojen jakautumisen LIITTEELLÄ 178H.3 esitetyn mukaisesti sillä edellytyksellä, että valtuusto hyväksyy kohdan 1. Kh 178H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kv 6, Hallituksen ehdotus: LIITTEENÄ 6.1 esitetään kuntakohtaiset maksuosuudet erityisvelvoitteisiin. LIITTEENÄ 6.2 esitetään talousarvion tuloslaskelmaosa. LIITTEENÄ 6.3 esitetään talousarvion investointiosa. LIITTEENÄ 6.4 on talousarvion rahoitusosa kokonaisuudessaan. 1. päättää hyväksyä vuoden 2015 talousarvioon seuraavat muutokset ja näiden muutosten mukaisesti korjatut talousarviolaskelmat: 1. Erityisvelvoitemaksun määräytymisen perusteena käytetään potilasvakuutuskeskuksen antamaa arviota menojen suuruudesta sekä kuntakohtaista asukasmäärää Erityisvelvoitemaksu on 29,86 euroa asukasta kohti, yhteensä euroa. Sairaanhoitotoiminnan sitovuustasona oleva tulot jäsenkunnilta on muutoksen jälkeen euroa. 2. Muut investoinnit määräraha on euroa. 3. Uusi sairaala -hankkeen rahoittamiseksi otetaan euroa lyhytaikaista lainaa. 2. päättää hyväksyä periaatteen siitä, että Uusi sairaala hankkeen rahoittamiseen otettujen lainojen korot aktivoidaan uuden sairaalan valmistumiseen saakka ja nämä korkomenot sisältyvät investointiosan menoihin.

15 Halllitus Kh 61H, Kh 117H, Kh 201H, Kh 215H, Kv 9, Kh 171H, Kh 162H, Kh 209H, Kv 6, Kh 192H, Kv 7 UUDEN SAIRAALAN TILAOHJELMAN LAAJUDEN MUUTOS; TILAOHJELMAN PÄIVITYS -- Kh 209H, Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh , projektijohtaja Mikko Jylhä, puh , talousjohtaja Aija Suntioinen, puh ja hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Yhteenveto kuntien lausunnoista Yhteensä 17 kuntaa on antanut lausuntonsa Uusi sairaala -hankkeen hankesuunnitelmasta esityslistan postittamiseen mennessä. Lausunnoista laadittu yhteenveto on esityslistan LIITTEENÄ 209H.1. Johtopäätökset Uuden sairaalan tilaohjelman koko ja kustannukset Suurin osa jäsenkunnista ilmaisee huolen kaikkien jäsenkuntien sitoutumisesta samaan SOTE-tuotantoalueeseen. Mikäli useampi kunnista valitsisikin toisen SOTE-tuotantoalueen, vaikuttaisi se mitoituksen perusteena olevaan noin asukkaan väestöpohjaan ja täten suunniteltuun tilatarpeeseen sekä kustannusten jakautumiseen. Sairaalan rakentaminen on kymmenien vuosien ajan vaikuttava investointipäätös ja lähtökohtana on Keski-Suomen väestön sairastavuuskehitys. Korkeatasoista erikoissairaanhoidon kapasiteettia tarvitaan Keski- Suomessa ja väestön kasvuennusteiden ja ikärakenteen muutoksen kautta kysyntä ja käyttö kasvavat. Koska asukkaiden valinnanvapaus määrittää tulevaisuudessa yhä enemmän sitä, missä potilaita hoidetaan (henkeä uhkaavaa ensihoito poislukien), on palvelujen laadulla ja sijainnilla suurempi merkitys kuin yksittäisten kuntien sitoutumisella. Uusi sairaala-hankkeen rahoituksen periaatteet Suurin kuntien huoli keskittyy SOTE-ratkaisun mukanaan tuomiin vaikutuksiin uusi sairaala -hankkeen rahoitusperiaatteessa. Toiseksi on esitetty vaatimus että Jyväskylän perusterveydenhuollon integraatiosta aiheutuvat lisäkustannukset eivät saa valua muiden jäsenkuntien maksettavaksi tai osaksi konsernivelkaa. Kolmanneksi on vaadittu tarkempaa ennakkolaskelmaa rakennuskustannusten vaikutuksesta tuleviin hoitopäivähintoihin.

16 Halllitus Tarkastelun lähtökohtana on nykyinen voimassa oleva rahoitusjärjestelmä. Jos SOTE toteutuu lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla, kuntakohtainen hoitopäivähinta menettää merkityksensä kokonaan ja tilojen, laitteiden, välineiden kustannukset ovat osa SOTE-alueen ja SOTE-tuotantoyksikön (Keski-Suomen SOTE 2020) välistä tulossopimusta. Vastaavia suuria rakennushankkeita on jo toteutettu tai suunnitteilla kaikissa muissakin Itä- ja Keski-Suomen sotealueen keskussairaaloissa ja niiden vaikutukset kokonaisbudjettiin määrittyvät yhtenäisin periaattein. Jyväskylän PTH-integraation tilasuunnittelu etenee muun suunnittelun mukana projektiaikataulun mukaisesti. Suunnittelun edetessä myös rakennuskustannusarvio tarkentuu ja jako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten välillä lasketaan todellisten bruttoneliöiden suhteessa. Rakennuskustannusten vaikutus tuleviin hoitopäivähintoihin on esitetty erillisessä KSSHP:n Uusi sairaala -hankkeen toteutus- ja rahoitusmalli -raportissa, joka on erillisenä asiana tämän kokouksen asialistalla (Kh 210H). Uusi sairaala -hankkeeseen liittyvän 10 %:n tuottovaatimuksen vaikutukset perusterveydenhuollon toimintaan Kuntien lausunnoissa todetaan että 10 %:n tuottovaatimus tulee edellyttämään kotisairaalatoiminnan kehittämistä koko maakuntaa koskien ja että se edellyttää kuntoutusosaamisen ja kotihoidon kehittämistä moniammatillisena yhteistyönä maakunnassa. Tätä ei kuitenkaan nähdä suurena uhkana. Esityslistan LIITTEENÄ 209H.2 on kunnille jälkikäteen toimitettu yhteenveto ja tarkempi selvitys 10 % tuottovaatimuksen saavuttamisesta. Kuntien lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Tonttien hankinta Uusi sairaala -hanketta varten päätti tonttien hankinnasta kokouksessaan (Kv 7). Tonttien kokonaiskauppahinta on euroa.

17 Halllitus Uusi sairaala -hankkeen hankesuunnitelma Hankesuunnitelma käsittää päivätyn alustavan hankesuunnitelman sekä osan 7: Alustavan hankesuunnitelman täydennys. Osaan 7 on koottu keskeisimmät täydennykset, mm. päivitetty rakennuskustannusarvio ja tilaohjelma. Hankesuunnitelma toimitetaan muistitikulla kirjattuna kirjeenä valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsenille. Hankesuunnitelma tallennetaan sähköisenä sisäiselle Arkki-alustalle, jossa se on hallituksen kokoukseen osallistuvien käytettävissä. Hankesuunnitelma toimitetaan lisäksi paperimuodossa pyydettäessä luottamushenkilöille. Hankesuunnitelman osa 7 on esityslistan LIITTEENÄ 209H.3. Tilaohjelma Erikoissairaanhoidon tarkennetun tilaohjelman laajuus on brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on täten noin brm2. Kokonaiskustannukset Kustannusarvio on päivitetty siltä osin kuin se on mahdollista suunnittelun tässä vaiheessa seuraavasti: - rakennuskustannukset perustuvat päivitettyyn tilaohjelmaan, - suunnittelukustannukset perustuvat toteutuneisiin suunnittelusopimuksiin, - liittymismaksut perustuvat rakennuksen todelliseen laajuuteen sekä - tonttien hankintakustannukset perustuvat valtuuston päätökseen (Kv 7). Muut kustannusarvion osiot tarkentuvat suunnittelun edetessä ja sen jälkeen, kun rakennusurakkasopimukset on tehty. Päivitetyn kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 275,2 milj. euroa ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset noin 38,5 milj. euroa eli yhteensä noin 313,7 milj. euroa. Arvioitujen rakennuskustannusten lisäksi tulevat vielä asemakaavan vaatimien pysäköintipaikkojen lunastushinta noin 15 milj. euroa sekä liikenneväylien rakentamiskustannukset noin 4,5 milj. euroa.

18 Halllitus Uuden sairaalan kokonaiskustannusarvio on täten noin 333,3 milj. euroa. Uusi sairaala hankkeen rahoitusmalli Toimintamallia ja rahoitusta koskevat asiat ovat erillisenä asiana tämän kokouksen asialistalla (Kh 210H). Uuden sairaalan investointi sisältyy hankesuunnitelman mukaisena tässä kokouksessa erillisenä asiana käsiteltävään toiminta- ja taloussuunnitelmaan (Kh 211H). Rakennusprojektin aikataulu ja vaiheistus Rakennusprojektin toteutusaikataulun rajapyykit ovat: - Luonnossuunnittelun 1-vaiheen (L1) valmistuminen - tammikuu Luonnossuunnittelun 2-vaiheen (L2) valmistuminen - lokakuu Rakennuslupahakemuksen jättö - lokakuu Toteutussuunnitteluvaiheen (T1, T2) käynnistyminen - syyskuu Rakentamisen aloitus - maaliskuu Rakennuksen valmistuminen - v loppu - Uuden sairaalan käyttöönotto - v Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Uusi sairaala -hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman Keskustelun kuluessa sairaanhoitopiirin johtaja täydensi ehdotukseen alla olevan kohdan 1. Täydennetty ehdotus kokonaisuudessaan on seuraava: päättää 1., että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki tekevät esisopimuksen kaupungin käyttöön tulevien perusterveydenhuollon tilojen ja niihin liittyvien kustannusten osalta mahdollisimman pian. 2. esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Uusi sairaala hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman.

19 Halllitus Kh 209H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kv 6, Hallituksen ehdotus: Kv 6, Päätös: Kokouksessa jaettiin päivitetty LIITE 209H.1, johon on lisätty Kivijärven ja Kinnulan kuntien antamat lausunnot. Luhangan ja Kannonkosken kunnat eivät ole lausuneet asiassa Hankesuunnitelma kokonaisuudessaan (osat 1-7) on toimitettu muistitikulla kirjattuna kirjeenä valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsenille. Hankesuunnitelma on tallennettu sähköisenä sisäiselle Arkki-alustalle, jossa se on hallituksen kokoukseen osallistuvien käytettävissä. Hankesuunnitelma toimitetaan lisäksi paperimuodossa pyydettäessä luottamushenkilöille. Jäsenkunnilta on pyydetty lausunnot Uusi sairaala hankkeen hankesuunnitelmasta. Yhteenveto lausunnoista on LIITTEENÄ 6.1. Kuntien lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. LIITTEENÄ 6.2 on yhteenveto ja selvitys 10 % tuottovaatimuksen saavuttamisesta. Hankesuunnitelman täydennysosa 7 on LIITTEENÄ 6.3. päättää hyväksyä Uusi sairaala hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun kuluessa Terhi Pulli toi julki Jyväskylän kaupunginhallituksen ohjeistuksen: Omistajakunnille tulee toimittaa tarkennettu tieto uuden sairaalan kokonaiskustannuksista, joihin sisältyy myös hoitolaite- ja kalustehankinnat sekä tietojärjestelmähankinnat ja muut tiedossa olevat kustannuserät

20 Halllitus Kh 192H, Asian valmistelija projektijohtaja Mikko Jylhä, puh Uusi sairaala hankkeen suunnittelu on edennyt yleissuunnitteluvaiheen (L2) loppuun ja suunnittelun tarkentuessa on myös investointipäätöksen yhteydessä hyväksytty tilaohjelman laajuus kasvanut brm2:stä brm2:öön. Pääsyy laajuuden muutokseen on teknisten ratkaisujen varmistuminen ja tarkentuminen suunnittelun edettyä yksityiskohtaisemmaksi. Laajuuden muutokset ovat tapahtuneet seuraavissa uuden sairaalan osioissa: -1. kerroksessa: - valmistuskeittiön ja p-tason yhdystunneleiden lisäys - n. 650 brm2 - väestönsuojatilojen poistumiskäytävien lisäys - n. 500 brm2 - pukuhuonetilojen laajennus n. 700 brm2 - apteekin laajennus 100 brm2 - jätekeskuksen, putkipostin ja muiden teknisten tilojen laajennus n brm2. 1. kerroksessa: - apteekin puhdastilan IV-konehuoneen lisäys n. 250 brm2 - keittiön laajennus n. 250 brm2 - sisäänkäynnin tuulikaapin lisäys n. 100 brm2 - MRI laitteiden siirto n. 100 brm2. 2. kerroksessa: - kuuman sairaalan laajennus 350 brm2 - sisäänkäynnin tuulikaapin lisäys n. 50 brm2. 4. kerroksessa: - IV -konehuoneiden laajennus n. 700 brm2 - IV-konehuoneiden yhdistäminen teknisiin tiloihin muuttamalla lasikatot toimistotilaksi opetuksen, koulutuksen ja hallinnon käyttöön (kyseiset tilat siirtyvät uuteen sairaalaan rakennus 45:stä) n brm2. 8. kerroksessa: - IV konehuoneen laajennus n. 750 brm2. Asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken.

21 Halllitus LIITTEESSÄ 192H.1 on esitetty laajuuden muutokset arkkitehtisuunnitelmissa. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Liite valmistuu hallitukseen kokoukseen mennessä. Erikoissairaanhoidon tarkennetun tilaohjelman laajuus on n brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon n brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on täten n brm2. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy päivitetyn tilaohjelman seuraavasti: - erikoissairaanhoidon tarkennettu tilaohjelma n brm2 sekä - Jyväskylän perusterveydenhuollon tilaohjelma n brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on n brm Sairaanhoitopiirin johtaja teki ehdotuksen kohdaksi 1 seuraavan täydennyksen: 1. päättää, että sairaalan vanhojen tilojen käytön selvitystä varten nimetään työryhmä hallituksen pidettävässä kokouksessa. Kh 192H, Päätös: 1. Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2. Ehdotus hyväksyttiin. Kv 7, LIITTEESSÄ 7.1 on esitetty laajuuden muutokset arkkitehtisuunnitelmissa. Liite jaetaan valtuuston kokoukseen osallistuville.

22 Halllitus Hallituksen ehdotus: päättää hyväksyy päivitetyn tilaohjelman seuraavasti: - erikoissairaanhoidon tarkennettu tilaohjelma n brm2 sekä - Jyväskylän perusterveydenhuollon tilaohjelma n brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on n brm2.

23 Kh 164H, Kh 203H, Kh 243H, Kh 71H, Kh 91H, Kv 12, Kh 116H, Kh 179H, Kv 8 UUDEN SAIRAALAN RUOKAPALVELUSELVITYS; TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh , ruokapalvelun johtaja Merja Tarasow, puh ja talousjohtaja Aija Suntioinen, puh Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on käynnissä uuden sairaalan suunnittelu. Uuden sairaalan myötä on tarkoitus ottaa käyttöön kokonaisuudessaan uusi potilashoidon toimintamalli ja prosessit, jotka asettavat uudenlaisia vaatimuksia ja tarpeita myös potilasruokailun järjestämiselle. Sairaanhoitopiirin johtaja asetti maaliskuussa 2014 työryhmän selvittämään uuden sairaalan ruokapalveluiden järjestämistä. Työryhmän työskentelyaika oli Työryhmän työskentelylle asetettiin seuraavat tavoitteet: Ruokapalvelut uudessa sairaalassa, sisältäen seuraavat selvitettävät asiat: - Järjestämismallin eri vaihtoehdot: - Sairaalan omana toimintana - Alueellinen yhteistyö - Yhteistyö yksityisen toimijan kanssa. - Tuottamismallin tarkentaminen - Caterinan nykyisten tilojen hyödyntäminen eri vaihtoehdoissa. Työryhmään kuuluivat: - Hirvensalo Ari, talousjohtaja, Jyväskylän kaupunki - Koskela Raimo, tekninen johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Sinisalo Tuija, liikelaitosjohtaja, Kylän kattaus - Suntioinen Aija, talousjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, työryhmän puheenjohtaja - Tarasow Merja, ruokapalvelun johtaja, Liikelaitos Caterina, työryhmän - sihteeri - Voutilainen Vesa, laskentapäällikkö, Jyväskylän kaupunki, työryhmän varapuheenjohtaja. Työryhmä on selvittänyt tehtävänsä mukaisesti uuden sairaalan ruokapalvelujen toteuttamisvaihtoehtoja. Työskentely perustui työryhmän yhteisiin työpalavereihin sekä Uusi sairaala -hankkeen ja Caterinan johtokunnan nimittämän ulkopuolisen selvittäjän (Metos Oy) toteuttamaan selvitykseen optimaalisesta tuotantomenetelmästä ja Caterinan nykyisten tilojen hyödynnettävyydestä, loppuraportti Nykyisten tilojen hyödyntämisen edellyttämät rakennustekniset investointitarpeet ja mahdollisuudet on arvioinut sairaanhoitopiirin tekninen huolto yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Eri järjestämismallivaihtoehtojen vaikutukset

24 uuden sairaalan alueen logistiikkaan ja logistiikkakustannukset eri vaihtoehdoissa ovat arvioineet sairaanhoitopiirin materiaalitoimen asiantuntijat yhteistyössä Uusi sairaala -hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Alueellisen yhteistyön mallissa Ristonmaan ateriakeskuksen investointitarpeet on arvioinut Jyväskylän kaupungin tilapalvelu yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia yksityisen toimijan kanssa selvitettiin toteuttamalla tietopyyntö Hilman kautta yhteistyössä sairaanhoitopiirin hankintayksikön kanssa. Työryhmän loppuraportti on LIITTEENÄ 164H.1. Liite jaetaan kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Raportissa kuvataan vaihtoehtoiset mallit uuden sairaalan ruokapalveluiden järjestämiseen sekä selvitystyön johtopäätökset ja työryhmän ehdottamat jatkotoimenpiteet. Työryhmän käsitys on, että tarkoituksenmukaisin malli toteuttaa uuden sairaalan ruokapalvelut on joko rakentaa uusi tuotantotila uuteen sairaalaan tai tuottaa ruokapalvelut alueellisena yhteistyönä Jyväskylän kaupungin Kylän Kattauksen Ristonmaan ateriakeskuksesta. Mikäli tuotantotila rakennetaan uuteen sairaalaan, toiminta voidaan keskeisiltä osin organisoida samalla tavalla tavoitteiden mukaisesti sekä omana toimintana, alueellisella yhteistyöllä tai yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Parhaan järjestämistavan arvioinnissa keskeistä on kustannusten sekä palvelun laadun, toimitusvarmuuden ja muunneltavuuden vertailu eri vaihtoehdoissa. Merkittävää on myös strateginen valinta sairaalan toiminnan organisointimallista tulevaisuudessa. Selvitystyön perusteella parhaiten uuden sairaalan toimintamallia palveleva tuotantomenetelmä potilasruokailun tuottamiseen on Cook-chill -menetelmä. Ruoan jakelun, tilaamisen ja asiakaspalvelun osastoilla hoitaa ruokapalvelujen tuottajaorganisaation henkilökunta. Selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisin tuotantomenetelmä henkilöstöruokailun tuottamisessa on pääosin Cook - serve. Lisäksi Cook-chill -menetelmällä tuotetulla ruoalla voidaan tasata menekin vaihteluita, joita väistämättä syntyy suurien asiakasmäärien johdosta. Caterinan nykyiset tilat ovat muutettavissa Cook-chill -keittiöksi. Tilojen muuttaminen vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja niin rakennukseen kuin laitteistoon. Nykyisen keittiön pinta-ala on huomattavan suuri verrattuna uuden tuotantomenetelmän ja uuden sairaalan ruokapalveluiden suunnitellun volyymin tarpeisiin. Tuotantovolyymin kasvattaminen myös muiden asiakkaiden tarpeisiin (alueellinen yhteistyö) on keittiön kapasiteetin näkökulmasta mahdollista, mutta rajoitteena on sairaala-alueen logistiikka. Nykyisten tilojen saneeraus uuden tuotantomenetelmän tarpeisiin kestää arviolta noin vuoden, haasteena on ruokapalveluiden keskeytyksetön järjestäminen saneerauksen aikana. Nykyisten tilojen hyödyntämistä suunniteltaessa on huomioitava myös mahdolliset vaikutukset rakennuksen jatkokäyttömahdollisuuksiin. Selvitystyön perusteella työryhmän käsitys on, että kokonaiskustannukset nykyisten tilojen hyödyntämisessä muodostuvat muita vaihtoehtoja suuremmaksi.

25 Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 164H.1 olevan työryhmän loppuraportin ja päättää, että työryhmän raportissa tekemiä esityksiä noudatetaan jatkovalmistelussa. 2. päättää, että tarkempaa selvitys- ja valmistelutyötä jatketaan alueellisen yhteistyön osalta. Tämän työskentelyn perusteella ratkaistaan, rakennetaanko uuteen sairaalaan uusi tuotantokeittiö vai tuotetaanko uuden sairaalan ruokapalvelut sairaalan ulkopuolella sijaitsevasta tuotantotilasta. Kh 164H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 203H, Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää nimetä ruokapalvelun jatkokehittämistä varten työryhmän, johon kuuluvat seuraavat osallistujat: - sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puheenjohtaja, - hallituksen 1. vpj. Tony Melville, - talousjohtaja Aija Suntioinen, - liikelaitoksen va. johtaja Merja Tarasow sekä - projektijohtaja Mikko Jylhä. Lisäksi hallitus päättää esittää, että sekä Jyväskylän kaupunki ja että Kylän Kattaus nimeävät edustajansa työryhmään. Kh 203H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 243H, Ruokapalvelun jatkokehittämistä varten nimetty työryhmä on jatkanut uuden sairaalan ruokapalveluiden tuottamis- ja järjestämistavan valmistelutyötä. Hallituksen nimeämien työryhmän jäsenten lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Kylän Kattaus nimesivät edustajikseen työryhmään talousjohtaja Ari Hirvensalon, laskentapäällikkö Vesa Voutilaisen ja liikelaitosjohtaja Tuija Sinisalon.

26 Työryhmä esittää, että uuden sairaalan ruokatuotanto tapahtuu Jyväskylän kaupungin liikelaitoksen Kylän Kattauksen Ristonmaan ateriakeskuksessa ja että uuteen sairaalaan ei rakenneta varsinaista tuotantokeittiötä. Uuteen sairaalaan rakennetaan henkilöstöravintola, jonka yhteyteen rakennetaan viimeistely- /palvelukeittiö henkilöstöruokailun tarpeita ja potilasruokailun akuutteja tarpeita (mm. erityisruokavaliot) varten. Osastoille suunnitellaan keittiötilat potilasruokailun valmistelua, viimeistelyä ja jakelua varten. Käytettävää tuotantomenetelmää täsmennetään vielä suunnittelun edetessä. Lähtökohtaisesti ruokatuotanto Ristonmaalla tapahtuu cook-chill tuotantomenetelmällä, jota selvityksessä pidettiin parhaimpana tuotantomenetelmänä potilasruokailun toteuttamiseen. Ruoka jaetaan ja kuljetetaan keskitettynä ruoanjakeluna (ruoka jaetaan valmiiksi annoksiksi tarjottimille) ja ruoanjakelun tilaamisen sekä asiakaspalvelun osastoilla hoitaa ruokapalvelujen tuottajaorganisaation henkilökunta. Henkilöstöruuan tuotantotavassa noudatetaan potilasruokailun perusratkaisua. Yhteistyön toteuttamiseksi Caterinan ja Kylän kattauksen toimintojen yhdistämistä ja organisatorisia järjestelyjä ryhdytään selvittämään. Samassa yhteydessä tarkastellaan sairaanhoitopiirin omistaman Kahvila Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) osuus kokonaisuudessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää, että ruokapalvelu uudessa sairaalassa järjestetään työryhmän esityksen mukaisesti siten, että: - Ruokatuotanto ja ruoan keskitetty jakelu tapahtuvat Ristonmaan ateriakeskuksessa ja uuteen sairaalaan ei rakenneta tuotantokeittiötä. - Uuteen sairaalaan rakennetaan henkilöstöravintola, jonka yhteyteen rakennetaan viimeistely-/palvelukeittiö henkilöstöruokailun tarpeita ja potilasruokailun akuutteja tarpeita (mm. erityisruokavaliot) varten. - Osastoille rakennetaan osasto-/viimeistelykeittiöt potilasruokailun valmistelua ja jakelua varten. - Keskitettynä annosteltu ruoka tarjoillaan osastoilla ja ruoan tilaamisen sekä asiakaspalvelun hoitaa ruokapalvelujen tuottajaorganisaation henkilökunta. - Käytettävä tuotantomenetelmä on lähtökohtaisesti cook-chill. - Henkilöstöruoan tuotantotavassa noudatetaan potilasruokailun perusratkaisua.

27 Lisäksi hallitus päättää, että Caterinan ja Kylän Kattauksen toimintojen yhdistämistä ja organisatorisia järjestelyjä ryhdytään selvittämään. Samassa yhteydessä tarkastellaan sairaanhoitopiirin omistaman Kahvila Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) osuus kokonaisuudessa Keskustelun aikana sairaanhoitopiirin johtaja muutti päätösehdotustaan (kohdat 1-2) siten, että kohta 1 poistetaan. Muutettu päätösehdotus kokonaisuudessaan on seuraava: päättää, että Caterinan ja Kylän kattauksen toimintojen yhdistämistä ja organisatorisia järjestelyjä ryhdytään valmistelemaan. Valmistelua varten perustetaan erillinen työryhmä, johon Jyväskylän kaupunkia pyydetään nimeämään omat edustajansa. nimeää sairaanhoitopiirin edustajat työryhmään. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus tuotantomenetelmästä, organisaatiosta, investoinneista ja kustannusarviosta mennessä. Samassa yhteydessä tarkastellaan sairaanhoitopiirin omistaman Kahvila Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) osuus kokonaisuudessaan. Kh 243H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 71H, päätti nimetä työryhmään hallituksen puheenjohtaja Leila Lindellin, hallituksen I vpj. Tony Melvillen, sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen, talousjohtaja Aija Suntioisen sekä liikelaitoksen va. johtaja Merja Tarasowin. Työryhmän puheenjohtajaksi hallitus nimesi sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen Caterinan ja Kylän Kattauksen toimintojen yhdistämistä ja organisatorisia järjestelyjä valmistelemaan nimetty työryhmä on valmistellut toimeksiannon mukaan ehdotuksen tuotantomenetelmästä, organisaatiosta, investoinneista ja kustannusarviosta. Hallituksen nimeämien työryhmän jäsenten lisäksi Jyväskylän kaupunki ja Kylän Kattaus nimesivät edustajikseen työryhmään talousjohtaja Ari Hirvensalon, laskentapäällikkö Vesa Voutilaisen ja liikelaitosjohtaja Tuija Sinisalon.

28 Työryhmä esittää, että potilasruokatuotanto tapahtuu uuden sairaalan ulkopuolella sijaitsevassa tuotantoyksikössä. Lähtökohtaisesti tuotantoyksikkö on Ristonmaan ateriakeskus, mutta se voi olla myös muu tuotantopiste, jos sama palvelu on näin järjestettävissä kustannustehokkaammin. Ruoka tuotetaan Cookchill -menetelmällä. Ruoka-annosten jakelu tapahtuu tuotantoyksikössä käyttäen keskitettyä jakelujärjestelmää. Cook-chill -tuotantotavalla tuotettu ruoka kuljetetaan tuotantokeittiöstä uuteen sairaalaan. Ruokapalvelun henkilökunta hoitaa ruoan tarjoilun osastoilla asiakkaille. Uuteen sairaalaan rakennetaan henkilöstöravintola ja kahvilatilat. Henkilöstöravintolalle rakennetaan myös keittiö, jossa valmistetaan osa henkilöstöravintolan aterioista ja kahvilan tuotteet. Tuotantomenetelmä henkilöstöruokailun tuottamisessa on pääosin Cook-serve. Lisäksi Cook-chill menetelmällä tuotetulla ruoalla voidaan tasata menekin vaihteluita, joita väistämättä syntyy suurien asiakasmäärien johdosta. Lisäksi keittiöön suunnitellaan riittävä tila pikatilauksena tilattavien potilasaterioiden valmistamiseen ja pakkaamiseen. Uuteen sairaalaan rakennetaan äidinmaidon käsittelyn vaatimat tilat. Äidinmaitokeskuksen toiminnasta vastaa ruokapalvelu ja sen henkilöstö on ruokapalvelun henkilökuntaa. Työryhmä esittää, että sairaanhoitopiirin liikelaitoksen Caterinan ja Jyväskylän kaupungin liikelaitoksen Kylän Kattauksen toiminnot sekä sairaanhoitopiirin omistaman Kahvio Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) kahvilatoiminnot yhdistetään tai viimeistään alkaen. Työryhmä esittää, että organisaatioiden yhdistäminen toteutetaan mahdollisimman pian, jotta uuden sairaalan aikaista toimintaa ja investointeja voidaan alusta alkaen suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Lähtökohtaisesti organisointitapa on liikelaitos Jyväskylän kaupungin organisaatiossa. Sairaanhoitopiirin vaikutusmahdollisuudet liikelaitoksen toimintaan varmistetaan sillä, että sairaanhoitopiirillä on edustus liikelaitoksen johtokunnassa viiden ensimmäisen toimintavuoden ajan, vuoteen 2020 saakka. Vaikka teknisesti liikelaitos on jo olemassa, toimintojen yhdistämisen yhteydessä liikelaitos muuttaa nimeään ja liikelaitoksen toiminta organisoidaan uudella tavalla. Liikelaitos jakautuu esim. toimialueiksi/tuotantoyksiköiksi, joista yhden muodostaa potilasruokailuun liittyvät toiminnot. Tällä pyritään varmistamaan muutoksen toteuttaminen. Mikäli myöhemmin mahdollisesti toteutuvan sote-uudistuksen myötä tai toimintaympäristön muuten muuttuessa liikelaitoksen toiminta kehittyy siihen suuntaan, että organisaatio toimii nykyistä enemmän kilpailluilla markkinoilla, yhtiöitetään toiminta myöhemmin. Tällöin sairaanhoitopiirillä on oikeus tulla yhtiöön osakkaaksi. Työryhmä esittää, että muutoksen jatkovalmistelua ja toteuttamista varten nimetään valmisteluorganisaatio; ohjausryhmä ja tarvittavat työryhmät. Työryhmän loppuraportti jaetaan kokoukseen osallistuville LIITTEENÄ 71H.1. Loppuraportin liitteet ovat salassa pidettäviä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta kohta).

29 Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää, että ruokapalvelu uudessa sairaalassa järjestetään työryhmän esityksen mukaisesti siten, että: - Ruokatuotanto ja ruoan keskitetty jakelu tapahtuvat uuden sairaalan ulkopuolisesta tuotantopisteestä ja uuteen sairaalaan ei rakenneta tuotantokeittiötä lukuun ottamatta henkilöstöravintolan tarpeita. - Uuteen sairaalaan rakennetaan henkilöstöravintola ja kahvilatilat. Henkilöstöravintolan yhteyteen rakennetaan keittiö henkilöstöruokailun tarpeita ja potilasruokailun akuutteja tarpeita varten. - Osastoille rakennetaan osasto-/viimeistelykeittiöt potilasruokailun valmistelua ja jakelua varten. - Keskitettynä annosteltu ruoka tarjoillaan osastoilla ja asiakaspalvelun hoitaa ruokapalvelujen tuottajaorganisaation henkilökunta. - Käytettävä tuotantomenetelmä potilasruokailun osalta on Cook-chill. - Henkilöstöruoan tuotantomenetelmä on pääosin Cook-serve. 2. Lisäksi hallitus päättää esittää valtuustolle, että: - Caterinan ja Kylän Kattauksen toiminnot sekä Kahvio Paussin (Keski- Suomen sairaalakahviot Oy) kahvilatoiminnot yhdistetään tai viimeistään alkaen. - valtuuttaa hallituksen valmistelemaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen järjestelyyn liittyvistä periaatteista Kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi klo Kh 71H, Päätös: päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun. antoi tarvittavat evästykset