2 1 4 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 1/2016 Kokousaika pe klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 KOKOUKSEN AVAUS NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN 3 5 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 6 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN 5 7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA SAIRAANHOITOPIIRIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015; TILINTARKASTUSKERTOMUS, TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN UUDEN SAIRAALAN TILAOHJELMAN PÄIVITYS; KUSTANNUSARVION TARKENNUS SAIRAANHOITOPIIRIN HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA; HALLITUKSEN JÄSENEN VAALI JA HALLITUKSEN 2. VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN TILINTARKASTUSYHTEISÖN VALINTA; OPTION KÄYTTÖ VUOSILLE MUUT KIIREELLISET ASIAT ILMOITUSASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 1/2016 Kokousaika pe klo Kokouspaikka Päätöksentekijät Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali n jäsenet ja varajäsenet on mainittu LIITTEESSÄ 2.1. Läsnä = x Muut läsnäolijat x x x x x x x Leila Lindell Tony Melville Jari Colliander Maarit Heikkinen Jari Halttunen Satu Koskinen Leena Laurila Pekka Pajala hallituksen puheenjohtaja hallituksen I varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen x x Tapani Mäki Pia Nyman Hellevi Saarenpää tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen x x x x x Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville sairaanhoitopiirin johtaja johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Käsitellyt asiat 1-14 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Leena Yksjärvi Puheenjohtaja Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Pekka Tamminen Jaana Taipale Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

3 3 Kv 1 KOKOUKSEN AVAUS n puheenjohtaja Leena Yksjärvi avasi kokouksen Kokouksen avauksen yhteydessä valtuusto muisti hallintoylihoitaja, terveydenhuoltoneuvos Kaija Heikuraa arvonimen myöntämisen johdosta.

4 4 Kv 2 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN Kuntayhtymän perussopimuksen 7 :n mukaan jäsenkunnat valitsevat valtuustoon jäseniä seuraavasti: "Väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otettu viimeisin tieto kunnan asukasluvusta vuoden vaihteessa Jäsenten lukumäärä Hallituksen ehdotus: tai vähemmän tai enemmän 5. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen." Luettelo jäsenkunnista ja valtuutetuista on LIITTEENÄ 2.1. toimittaa läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi nimenhuudon ja merkitsee edustettuina ja edustamatta olevat jäsenkunnat. Kv 2, Toimitetussa nimenhuudossa todettiin, että kaikki jäsenkunnat ovat edustettuna kokouksessa. Edustettuna olevien kuntien äänimäärä on 916. Merkittiin läsnä olevat ja poissa olevat valtuuston jäsenet LIITTEESEEN 2.1.

5 5 Kv 3 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Hallituksen ehdotus: Kutsu valtuuston kokoukseen on valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukaisesti lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kutsu on lähetetty valtuuston jäsenille, hallituksen jäsenille, tarkastuslautakunnan jäsenille ja jäsenkuntien kunnanhallituksille. Lisäksi ilmoitus on valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti julkaistu sairaanhoitopiirin Internet-sivuilla. Perussopimuksen 10 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kv 3, totesi, että kokous on laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen.

6 6 Kv 4 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Hallituksen ehdotus: Perussopimuksen 7 :n mukaan "Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti jäsenkunnalta kuntayhtymän menoihin palveluista perittyjen korvausten (18 ) ja maksuosuuksien (20 ja 21 ) yhteismäärän mukaisessa suhteessa. Jäsenkunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni kutakin alkavaa euroa kohden. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä." Ääniluettelo on LIITTEENÄ 2.1. Kuntaa edustavien valtuutettujen yhteinen äänimäärä perustuu vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaisiin kunnan maksuosuuksiin. toteaa, että ääniluettelo on tarkastettu kohdassa 2 toimitetun nimenhuudon yhteydessä ja vahvistaa tämän perusteella LIITTEENÄ 2.1 olevan ääniluettelon. Kv 4, totesi ääniluettelon tulleen tarkastetuksi kohdassa 2 toimitetun nimenhuudon yhteydessä ja vahvisti ääniluetteloksi LIITTEEN 2.1 ja totesi läsnäolevien valtuutettujen äänimääräksi 916.

7 7 Kv 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Hallituksen ehdotus: n työjärjestyksen 33 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. n yksimielisen päätöksen mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnasta tehdään valtuuston kokouksen esityslistalle valmisteltu ehdotus. Esitys tehdään valtuutettujen aakkosjärjestystä noudattaen. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mervi Ässämäki ja Eeva-Liisa Tobiasson sekä ääntenlaskijoiksi Eero Hakonen ja Jouko Huumarkangas. valitsee 1. pöytäkirjan tarkastajiksi Pekka Tammisen ja Jaana Taipaleen. 2. ääntenlaskijoiksi Mervi Hyvösen ja Asko Hännisen. Kv 5, 1. päätti yksimielisesti valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Pekka Tammisen ja Jaana Taipaleen. 2. päätti yksimielisesti valita tämän kokouksen ääntenlaskijoiksi Mervi Hyvösen ja Asko Hännisen.

8 Tarkastusluatkunta Tl 39, Kv 6 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Puheenjohtajan selostus: Kuntalain 71.2 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Arvioinnin tulokset esitetään valtuustolle vuosittain annettavassa arviointikertomuksessa. on valmistellut aiemmissa kokouksissaan valtuustolle annettavaa vuoden 2015 arviointikertomusta. Valmistelun pohjalta on laadittu lopullinen allekirjoitettava vuoden 2015 arviointikertomus. Arviointikertomus on LIITTEENÄ hyväksyy vuoden 2015 arviointikertomuksen, allekirjoittaa sen ja saattaa arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. Tl 39, hyväksyi vuoden 2015 arviointikertomuksen, allekirjoitti sen ja saattaa arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. Kv 6, Tarkastuslautakunnan ehdotus: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 on LIITTEENÄ suorittaa LIITTEENÄ 6.1 olevan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittelyn. 2. päättää pyytää hallituksen selvitykset seuraavista arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista: 1. Onko tarvetta sairaanhoitopiirin tasoiselle laatujärjestelmälle ja onko Uuteen sairaalaan suunnitteilla laatujärjestelmää. 2. Miten muut kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt kuin Jyte on otettu huomioon Uuden sairaalan suunnittelussa, koska Uuden sairaalan uusilla toimintatavoilla on vaikutuksia kaikkien sote-toimijoiden resurssi- ja osaamistarpeisiin. Kv 6, Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen toimeenpano Ote Sisäinen tarkastaja, tarkastuslautakunnan sihteeri Jarmo Jäspi

9 Kh 37H, Kv 7 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA Asian valmistelija henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh Henkilöstökertomus seuraa strategisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Sen avulla voidaan toimintaa tarkistaa. Henkilöstökertomus kertoo henkilöstökuvasta, henkilöstön uudistumisesta, ajankäytöstä, henkilöstökustannuksista, osaamisen kehittämisestä ja työelämän laadusta. Tunnuslukuja / mittareita (shp) 2015 Muutos vuodesta 2014 Budjetoidut toimet Työpanos henkilötyövuosina ,5 % Vakinaisten osuus työ- 75,9 % -0,3 %-yksikköä panoksesta Henkilöstön vaihtuvuus 7,8 % -4,0 %-yksikköä Palvelussuhteita vuoden lopussa ,5 % Haettavia toimia kpl ,7 % Hakijoita / paikka 9,1 +1,2 %-yksikköä Hakijoita / hoitajapaikka 11,1-0,5 %-yksikköä Hakijoita / lääkäripaikka 1,3 +0,3 %-yksikköä Osa-aikaisia palvelussuhteita 14,5 % 0 %-yksikköä Yli 45-vuotiaita 56 % 0 %-yksikköä Naisia henkilöstöstä 83,1 % -0,8 %-yksikköä Suurin ikäryhmä v v. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden ennuste , 2020 mennessä , 2019 mennessä 536 KuEL-eläkkeen keski-ikä 60,8 v. +1,1 v. Vanhuuseläkkeen keski-ikä 63,7 v. +0 v. Varhaiseläkeperusteinen ennakkoarvio ,9 % Tehty työaika prosentteina 75,8 % +0,1 %-yksikköä Sairauspoissaoloprosentti 3,9 % -0,3 %-yksikköä Alle 13 päivän sijaisten palkkamenot % Sairauspoissaolopäiviä per / henkilö 13 pv/hlö -0,2 pv/hlö Täydennyskoulutuksen investoinnit 2 M -4,3 % Koulutusinvestointi per / henkilö 595 /hlö -8,5 % Kokonaistyöajan palkat 141,2 M -3,8 % Keskituntihinta 27,2-0,74 % Ilta- ja yötyömenot osuus kokonaispalkista 1,9 % +0 %-yksikköä Lisä- ja ylitöiden osuus kokonaispalkoista 0,7 % -0,03%-yksikköä Kehityskeskustelutavoite 100 % Ei saavutettu Ei saavutettu Työterveyden kustannukset / palv.suhde Merkittävänä toiminnallisena muutoksena Liikelaitos Caterina ja Keski-Suomen Sairaalakahviot siirtyivät henkilöstöineen Jyväskylän kaupungin toiminnaksi. Kertomusvuonna tehtiin päätökset 62 budjetoidun toimen lakkautuksesta toiminnallisten muutosten ja toimintojen sopeuttamisen perustein. 29 budjetoitua tointa muutettiin tukemaan toiminnassa tapahtuneita muutoksia, henkilöstön osaamistarpeita ja tehtävän paremman tunnistettavuuden vuoksi, nimikkeistön yhtenäistämiseksi tai rekrytointisyistä. Uusi sairaala -hankkeen mukaisia toimintamalleja otettiin käyttöön saavuttaen myös pysyviä henkilöstövähennyksiä. Vakituisten palvelussuhteiden osuus kasvoi 79,4 prosenttiin kaikista palvelussuhteista. Vuoden 2015 työpanos oli 2312 henkilötyövuotta ilman liikelaitoksia ja liikelaitosten kanssa 2727.

10 Palvelusuhteista 85,5 % oli kokoaikaisia ( ,5 %). Osa-aikaisia oli 541. Noin 73 % määräaikaisuuksista tuottivat edelleen sijaistarpeet. Määräaikaisuudet vähenivät 7 htv, liikelaitokset mukaan lukien 10 henkilötyövuotta. Poissaolojen ja tehdyn työajan suhde nousi 75,8 prosenttiin. Määräaikaisten työpanos laski sairaanhoidossa 1,2 % ja vakituisten 0,6 %. Sairauspoissaoloprosentti laski 3,9:ään. Strateginen tavoite ja trendi saavutettiin. Sairastavuuden kesto lyhentyi. Yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyshäiriöt, joiden määrä on kuitenkin laskussa. Vartu-keskusteluja ja työterveyshuollon kanssa toteutettavia neljännesvuositapaamisia käytiin vilkkaasti. Otettiin käyttöön 1-7 pv omailmoituskäytäntö (päivä kerrallaan). Tavoitteeksi asetettu maksimissaan 3 kk läpimenoaika työkykyselvityksille työterveyshuollossa toteutui. Palkkakustannukset toteutuivat sairaanhoidossa 99,2 prosenttisesti ja seututerveyskeskuksessa 100,3 %:sti. Henkilöstökustannuksia saatiin alennettua tavoitteen mukaisesti edelleen jatkuvilla toimenpiteillä. Esimerkiksi säästösyistä pidettiin palkattomia harkinnanvaraisia vapaita 3,4 pv/vapaan pitäjä (114 henkilöä, 388 pv, n ). Lisä- ja ylityöt vähenivät kokonaispalkoista laskien eli 0,05 %. Sairauslomapäivien määrä kokonaistyöajasta väheni 0,3 %. Työhyvinvointijohtamisen tehostumisen toimenpiteiden vaikutus heijastui Varhemaksuissa ( eli 5,8 % maksun vuoden 2016 ennakkomaksusta laskettuna). Matkustuskustannukset vähenivät eli 13,2 % eli etäyhteyksiä hyödynnettiin koulutuksissa ja kokouksissa. Säästövapaapäivien pitäminen vauhdittui ja ne vähenivät 561 pv eli 7,2 %. Työaikapankin laajentaminen vähensi erilliskorvauksia. Liukuvan työajan uusi paikallinen sopimus otettiin käyttöön, mikä vähensi hiukan lisä- ja ylityökorvauksia. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,7 vuoden iässä ja työkyvyttömyyseläkkeelle n. 52-vuotiaana. Varhe-maksut laskivat hiukan ollen 1,1 milj. euroa (2014 1,3 M ). Vuonna 2016 vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäänee 116 työntekijää. Viiden vuoden kuluessa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt n. 629 työntekijää. Työelämän laadun kokonaisuuden kehittäminen, tehostunut ennakoiva toiminta, joustavien yksilöratkaisujen onnistuminen ja Varhe-maksujen kehitys korreloivat. Rekrytointien määrä pysyi maltillisena, vaikka edellisvuoteen olikin pientä kasvua. Hakijamäärät kasvoivat. Lääkärihakuihin saatiin lisää hakijoita ja hoitohenkilöstöllä hakijamäärät pysyivät melko korkeana vaikka yli puolet (30) hoitohenkilökunnan rekrytoinneista oli sisäisiä. Ilman hakijaa jäi 8 tehtävää, joista 7 oli lääkärin virkaa. Rekrytointiprosessin valintapäätöskäytäntöjä ja prosesseja kevennettiin ja esimiehille laadittiin tukimateriaalia haastatteluiden läpiviemiseen. Henkilöstösuunnitteluprosessit, ohjeet ja välineet uusittiin. Henkilöstösuunnittelu sekä osaamisen ennakoinnin ja hallinnan kokonaisuus liitettiin kiinteästi yhteen. Osaamisen arviointityö jatkui hoitohenkilöstön ja toimistoalan perusosaamisen arvioinnein. Hoitotyön mittarin lopputestausten jälkeen käynnistyy tiedottaminen, koulutus ja mittarin käyttöönotto. Hoitotyön erityisosaamisen arviointimittarin suunnittelu käynnistyi 2/2016.

11 Osaamisen johtamisen välineistöä ja johtamisen tukea uudistettiin. Kehityskeskustelujen uudistettu toimintamalli ja välineistö tukee shp:n uutta strategiaa. Kehityskeskusteluja käytiin aiempaa vilkkaammin usealla vastuualueella ja kaikissa ammattiryhmissä. Esimiesten ilmoituksen mukaan kehityskeskusteluja kävi 78 % henkilökunnasta ( %). Henkilöstön liikkuvuuden toimintamallia pilotoitiin. Johdon mentorointiohjelman pilotti käynnistettiin Jykesin yrityskummikonseptin mukaisesti. Työnohjauksen toimintamalli, -periaatteet ja käytänteet päivitettiin. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue verkostoitui maakunnan muihin toimijoihin, jotka valmistelevat SOTE-integraatiota ja joilla on käsitys muutokseen liittyvistä osaamisen kehittämistarpeista. Yhteistyöhanke Campus FI hanke yhdistää koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja innovatiiviset toimintamallit. Laajentuva tieteellinen tutkimustoiminta muodostaa keskeisen perustan Campus FIhankkeessa. Tulevaisuuden kehittämislinjaukset näkyivät koulutustoiminnassa ja kehittämisessä monipuolisesti. Täydennyskoulutuksen investoinnit olivat ( ). Työntekijää kohden investoitiin 595 ( ). Työelämän laadun toimenpideohjelmaa toteutettiin tavoitteellisesti ja suurin osa vuosille ajoitetuista toimenpiteistä valmistui. Ohjelman arvioinnin yhteydessä linjataan strategiaa toiminnallistavat työhyvinvointijohtamisen uudet painopisteet. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee ja päättää saattaa valtuustolle tiedoksi LIITTEENÄ 37H.1 olevan vuoden 2015 henkilöstökertomuksen. Kh 37H, Ehdotus hyväksyttiin. Kv 7, Hallituksen ehdotus: Sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus vuodelta 2015 on LIITTEENÄ 7.1. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 7.1 olevan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomuksen vuodelta Kv 7, Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Kh 22H, Kh 36H, Tl 22, Tl 40, Kv 8 SAIRAANHOITOPIIRIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015; TILINTARKASTUSKERTOMUS, TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Asian valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen, puh Osana tilinpäätöksen valmistelua hallituksen käsiteltäväksi tuodaan tilinpäätöksen laatimiseen liittyvät selvitykset, kuten varastoerot, luottotappioiden poistot saatavista, vastuiden muutokset ja tilinpäätösennuste. Hallituksen on tehtävä valtuustolle esitys tuloksen käsittelystä tilinpäätöksessä. Tilikauden ylijäämä voidaan kirjata taseen omaan pääomaan, siitä voidaan muodostaa investointivaraus, joka on yksilöity taloussuunnitelmassa tai perustaa rahasto jotain yksilöityä tarvetta varten. Tilikauden alijäämä kirjataan taseen omaan pääomaan. Perussopimuksen mukaan valtuusto päättää tilinpäätöksen yhteydessä tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Mikäli valtuusto päättää palauttaa ylijäämän tai osan siitä jäsenkunnille, tapahtuu palautus palveluista perittyjen korvausten ja maksuosuuksien yhteismäärän mukaisessa suhteessa. Tilinpäätöksen valmistelu on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tilinpäätöksen ennakkotieto esitellään tarkemmin hallituksen kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on käsitellyt tilinpäätösennustetta kokouksessaan ja jatkaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittelyä tulevissa kokouksissaan. Kunnille on lähetetty tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätös ja toimintakertomus esitetään hallituksen hyväksyttäväksi maaliskuun kokouksessa. Sen jälkeen tilinpäätöstä käsittelee tarkastuslautakunta, joka esittää arviointikertomuksensa valtuustolle. käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun kokouksessaan. Tulos Ennakkotieto sairaanhoitopiirin vuoden 2015 tuloksesta on noin 11,0 miljoonan euron ylijäämä. Syntyvä ylijäämä esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan. Sairaanhoitotoiminnan tulos on ennakkotiedon mukaan 10,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä yhdistellään liikelaitosten tilinpäätökset. Liikelaitos Seututerveyskeskuksen tulokseksi on muodostumassa ennakkotiedon mukaan noin + 0,3 miljoonaa euroa. Edellisten tilikausien alijäämä taseessa on ,66 euroa. Liikelaitos Caterinan tulokseksi on muodostumassa ennakkotiedon mukaan noin + 0,3 miljoonaa euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä taseessa on ,60 euroa. Liikelaitos Caterina lakkautettiin , jolloin toiminta yhdistettiin Jyväskylän kaupungin Liikelaitos Kylän kattaukseen.

13 Kuntalain mukaisesti hallitus voi ottaa kantaa myös liikelaitosten tuloksen käsittelyyn. Liikelaitos Seututerveyskeskuksen tulos esitetään kirjattavaksi Liikelaitos Seututerveyskeskuksen taseen omaan pääomaan lakkautetun liikelaitos Caterinan edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2015 ylijäämä esitetään kirjattavaksi sairaanhoitotoiminnan taseen omaan pääomaan. Kuntayhtymän edellisten tilikausien alijäämä taseen omassa pääomassa on ,93 euroa. Mikäli ennakkotiedon mukainen ylijäämä vuodelta 2015 kirjataan taseen omaan pääomaan, on kuntayhtymän kumulatiivinen alijäämä vuoden 2015 lopussa noin -4,8 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri on tehnyt Kuntalain mukaisen alijäämän kattamissuunnitelman vuosille Varastot Varastoeroista, inventointieroista ja hävikeistä jaetaan selvitykset hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana; LIITTEENÄ 22H.1 selvitys kulutustavaravaraston osalta ja LIITTEENÄ 22H.2 selvitys lääkevaraston osalta. Varastokirjanpito on käytössä kulutustavaravarastossa ja lääkevarastossa. Kulutustavaravarasto - varaston arvo , ,74 euroa - varastoon ostot vuonna 2015, ,60 euroa - varastosta otot vuonna 2015, ,25 euroa - varastoero ,77 euroa - inventointiero -476,30 euroa - hävikki 4.791,20 euroa. Lääkevarasto - varaston arvo , ,40 euroa - varastoon ostot vuonna 2015, ,80 euroa - varastosta otot vuonna 2015, ,00 euroa - varastoero ,97 euroa - inventointiero 684,38 euroa - hävikki ,95 euroa. Kulutustavaravaraston varastoero johtuu ma. materiaalitoimen johtaja Miia Paatolan selvityksen mukaan kirjausvirheistä. Lääkevaraston varastoero johtuu sairaala-apteekkari Kirsi Juurisen selvityksen mukaan siitä, että laskuja on kirjattu eri tilikausille varastokirjanpidossa ja kirjanpidossa. Lääkevaraston hävikistä suurin osa koostui kylmiölaitteiden vioittumisesta johtuneesta lääkkeiden jäätymishävikistä, johon saatiin myös korvausta vakuutusyhtiöstä. Sekä kulutustavaravarasto että lääkevarasto ovat jatkuvan inventoinnin kohteena. Varastontarkastus on tehty vuosittain ja yhteistyökokouksia varastokirjanpitojen laadun parantamiseksi on pidetty. Vuoden 2015 aikana tehtyjen varastontarkastusten tarkastuskertomukset ovat nähtävänä hallituksen kokouksessa.

14 Luottotappiot Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksessä on varauduttava varovaisuuden periaatteen mukaan saamisiin ja vastuisiin. Saamiset on kirjattava siten, että vain varmat saatavat ovat saamisia. Vuoden 2015 aikana saatavia on talousjohtajan päätöksellä, varovaisuuden periaatteen mukaisesti, kirjattu luottotappioina kuluksi 0,2 miljoonaa euroa. Seututerveyskeskuksen osalta toimitusjohtajan päätöksellä, varovaisuuden periaatteen mukaisesti, on kirjattu luottotappiona kuluksi 0,04 miljoonaa euroa. LIITTEINÄ 22H.3 ja 22H.4 on päätökset poistetuista saatavista, jotka on kirjattu kuluksi. Liitteet jaetaan esityslistan mukana kokoukseen osallistuville. Asiakasmaksusaatavien luottotappiot on kirjattu vuosittain sairaanhoitopiirin käyttämän perintätoimiston Inrum Justitian luottotappioesitysten perusteella. Muiden saatavien osalta arviointi luottotappioksi kirjattavista saatavista tehdään sairaanhoitopiirin talousosastolla. Pääsääntöisesti kaikki tilinpäätösvuotta vanhemmat maksamatta jääneet, tietyt perinnän vaiheet läpikäyneet saamiset tai tilinpäätösvuonna ulosotosta varaton merkinnällä palautuneet, kirjataan luottotappioiksi. Keskimääräisen poistettavan saatavan määrä on 57 e. Kuluksi kirjaaminen ei merkitse sitä, että saatavien perinnästä luovuttaisiin. Poistetut asiakasmaksusaatavat on siirretty perintätoimistolle jatkoperintään. Varaukset ja muut merkittävät vastuut Kirjanpitolain varovaisuuden periaatteen mukaan vastuut on kirjattava realistisesti tulevaisuudessa odotettavien vastuiden mukaisesti. Merkittävin tilinpäätöstä laadittaessa harkittavissa oleva varaus koskee potilasvahinkovakuutukseen liittyvää vastuuta. Kirjanpitolain mukaisesti tilikauteen kohdistuva varauksen muutos on kirjattava kuluksi. Mikäli varaus kasvaa, niin siitä aiheutuu tulosvaikutteinen kulukirjaus. Potilasvakuutuksen korvausvastuun määrittely tapahtuu Potilasvakuutuskeskuksen yksipuolisella ilmoituksella vakuutuksenottajalle. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen korvausten maksamiseen tulevaisuudessa. Tilinpäätös on valmisteltu Potilasvakuutuskeskuksen antaman arvion perusteella. Sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuu on yhteensä 22,9 miljoonaa euroa. Pakollisen varauksen osuus vastuusta on 14,3 miljoonaa euroa. Pakolliseen varaukseen kirjattava osuus vastuun muutoksesta on 1,0 miljoonaa euroa. Varauksen kasvattamisesta seuraa menoja suurentava kirjaus, joka heikentää tulosta. Taseen liitetietona ilmoitetaan vastuusta 6,7 miljoonaa euroa (vammaispalvelulain takaisinsaantioikeuden mukaiset etuudet, joista takaisinsaantivaadetta ei vielä ole esitetty). Siirtovelkoihin kirjataan vuonna 2016 maksettava osuus korvauksista, 1,9 miljoonaa euroa.

15 Sairaanhoitopiirin potilasvakuutukseen liittyvä vastuu koostuu kokonaisuudessaan seuraavista osista: - Ilmoitettujen vahinkojen varaukset vuosilta , yhteensä 16,4 miljoonaa euroa, joka on 0,9 miljoonaa euroa suurempi kuin Ilmoittamattomien vahinkojen varaukset 4,6 miljoonaa euroa, joka on 0,8 miljoonaa euroa suurempi kuin Vahinkojen selvittelyvaraus 1,4 miljoonaa euroa, joka on 0,06 miljoonaa euroa pienempi kuin Varmuuslisä 0,4 miljoonaa euroa, joka on 0,03 miljoonaa euroa suurempi kuin Potilasvakuutuksen menot olivat 0,3 miljoonaa pienemmät kuin Potilasvakuutuskeskuksen antama arvio. n hyväksymä talousarvion ja erityisvelvoitemaksun muutos perustui saatuun ennakkotietoon. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 22H.1 olevan ma. materiaalitoimen johtaja Miia Paatolan selvityksen keskusvaraston varastoeroista ja hyväksyy varastoeron yhteensä 3.447,77 euroa. 2. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 22H.2 olevan sairaala-apteekkari Kirsi Juurisen selvityksen sairaala-apteekin varastoeroista ja hyväksyy varastoeron yhteensä ,97 euroa. 3. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 22H.3 olevan talousjohtaja Aija Suntioisen päätöksen saatavien kirjaamisesta luottotappioiksi. 4. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 22H.4 olevan toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolun päätöksen Seututerveyskeskuksen saatavien kirjaamisesta luottotappioiksi. 5., että potilasvakuutusmaksuihin liittyvä pakollinen varaus kasvaa euroa. 6., että vuoden 2015 tilinpäätöksen valmistelua jatketaan siten, että tilikauden ylijäämä kirjataan taseen omaan pääomaan. 7., että vuoden 2015 tilinpäätös valmistellaan siten, että liikelaitos Seututerveyskeskuksen ylijäämä kirjataan liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. 8., että vuoden 2015 tilinpäätös valmistellaan siten, että lakkautetun liikelaitos Caterinan edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2015 ylijäämä kirjataan sairaanhoitotoiminnan taseen omaan pääomaan.

16 merkitä tiedoksi saamansa selostuksen vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedosta ja selvityksen vastuiden muutosten vaikutuksesta tilikauden tulokseen. 10. antaa tarpeelliseksi katsomansa muut tilinpäätöksen jatkovalmistelua koskevat ohjeet. Kh 22H, Ehdotus hyväksyttiin. Kh 36H, lle esitettävä tilinpäätös on LIITTEENÄ 36H.1. Kuntayhtymän tilinpäätös sisältää sairaanhoitotoiminnan sekä liikelaitos Caterinan ja liikelaitos Seututerveyskeskuksen. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty sairaanhoitopiirin omistaman Keski-Suomen Sairaalakahviot Oy:n sekä osakkuusyhteisöjen Fimlab Laboratoriot Oy ja Kiinteistöyhtiö Kinkomaan Vitapolis tilinpäätökset. Sairaanhoitopiirin osakkuusyhtiön Medi-IT:n omistusosuuksissa joulukuussa 2015 PRH:hon rekisteröidyt osakemuutokset vaikuttivat äänimääriin siten, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ääniosuus väheni alle 20 prosenttiin, eikä Medi-IT ole enää sairaanhoitopiirin osakkuusyhtiö. Tästä syystä Medi-IT:n tilinpäätöstä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Sairaanhoitopiirin omistukseen tonttikauppojen yhteydessä siirtyneiden Kiinteistö Oy Jyväskylän Käenpesän ja Kiinteistö Oy Jyväskylän Käenpesä 4:n tilinpäätöksiä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, sillä yhtiöt purettiin vuonna Kuntayhtymän tilinpäätös allekirjoitetaan hallituksen kokouksessa. Allekirjoittajat ovat hallituksen jäsenet ja sairaanhoitopiirin johtaja. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä kasvoi: Lähetteiden määrä oli edellisvuotta suurempi (+ 7,3 %). Ensikäyntien määrän muutos oli + 5 %, mutta päivystyskäyntien määrä oli tavoitteen mukaisesti edellisvuotta pienempi, muutos oli - 4 %. Drg-tuotteiden määrä oli 3,8 % suurempi kuin vuonna Talousarviossa asetettu tavoite ylittyi 5 %. Avohoitokäyntejä toteutui 0,8 % enemmän kuin vuonna 2014, erikoisaloittain tilanne vaihteli. Perusterveydenhuollon päivystyksessä käyntejä toteutui 7,6 % edellisvuotta vähemmän. Hoitopäivien määrä väheni edelleen tavoitteen mukaisesti, muutos oli 6,3 % vuoteen 2014 verrattuna. Omana toimintana tehtyjen leikkausten määrä oli noin 450 leikkausta enemmän kuin edellisenä vuonna, muutokseen vaikutti merkittävästi Jokilaakson sairaalasta ostettujen palvelujen siirtäminen vaiheittain omaksi toiminnaksi. Hoitotakuun velvoitteissa onnistuttiin kohtuullisesti, vuoden lopussa yli 6 kuukautta hoitoa odottaneiden määrä oli 228 henkilöä. Hoidon tarpeen arviointia yli 3 kuukautta odottaneiden määrä oli 76 henkilöä. Lähetteiden käsittely tapahtui tavoiteajassa eli 3 viikossa, vain 0,8 % ylitti tämän.

17 Kuntayhtymän toiminnan tulot ovat kehittyneet vuodesta 2010 seuraavasti: %, ,6 %, ,8 %, ,4 %, ,8 %. Vuoden 2011 tulojen merkittävä muutos aiheutui pääosin sairaanhoitopiirille siirtyneistä toiminnoista, niiden vaikutus oli noin 58 milj. euroa. Vuoden 2015 toimintatuloista itse tuotetun erikoissairaanhoidon hoitopalvelujen myyntitulot olivat 236,8 milj. euroa, perusterveydenhuollon hoitopalvelujen myyntitulot 41,3 milj. euroa ja sosiaalitoimen palvelujen myyntitulot 7,6 milj. euroa. Muiden palvelujen myyntitulo oli 24,7 milj. euroa, tähän tuloerään sisältyy ensihoitopalvelun tulot jäsenkunnilta, yhteensä 8,4 milj. euroa. Vuoden 2015 hoitopalvelujen laskutuksessa käytettiin drg-tuotteiden hinnoittelun perusteena sairaanhoitopiirin omia painokertoimia ja uusinta tuotteiden ryhmittelijää. Vuoden aikana hoitopalvelujen hintoihin tehtiin muutoksia, jotka aiheutuivat pääasiassa siitä, että uusi tuotteiden ryhmittelijä ei ollut käytössä talousarvion laadintavaiheessa. Tulos on kehittynyt seuraavasti: - vuosi ,3 milj. euroa, tavoitteena oli nollatulos, - vuosi ,4 milj. euroa, tavoitteena oli 5,6 me tulos, - vuosi ,1 milj. euroa, tavoitteena oli + 2,0 me tulos, - vuosi ,5 milj. euroa, tavoitteena oli nollatulos, - vuosi ,7 milj. euroa, tavoitteena oli + 0,5 me tulos, - vuosi ,1 milj. euroa, tavoitteena oli - 0,2 me tulos, - vuosi ,9 milj. euroa, tavoitteena oli + 7,1 me tulos. Kuntayhtymän tulos oli + 10,9 milj. euroa kun se muutetun talousarvion mukaan oli + 7,1 milj. euroa. Talousarviota parempaan tulokseen vaikuttivat erityisesti potilasmaksujen toteutuminen ennakoitua suurempana, osinkotulot, joita ei oltu talousarviossa huomioitu sekä rahoitusmenojen toteutuminen ennakoitua pienempänä. Sairaanhoitotoiminnassa toimintatulot ylittivät talousarvion 2,2 % eli 7,2 milj. euroa. Hoitopalvelujen tulot jäsenkunnille ylittivät talousarvion 1,9 % eli 5,4 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutus erikoissairaanhoidon omasta toiminnasta poikkesi talousarviosta + 2,1 % eli + 4,6 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutukseen sisältyvä hoito muissa sairaaloissa ylitti talousarvion 4,3 % eli 1,4 milj. euroa. Sosiaalitoimeen kuuluvien palvelujen (lähinnä palveluasuminen) tulot olivat 1,2 milj. euroa talousarviota pienemmät. Hoitopalvelujen myynti muille asiakkaille tuotti 0,4 milj. euroa (4 %) vähemmän kuin talousarviossa suunniteltiin. Sairaanhoitotoiminnan toiminnan menot ylittivät talousarvion 1,7 % eli 5,2 milj. euroa. Ylityksestä asiakaspalvelujen ostot muista sairaaloista selittävät 1,6 milj. euroa. Potilasvakuutuksen menot ylittivät talousarvion 1,3 milj. eurolla, josta pakollisen varauksen vastuun muutoksen vaikutus oli 1,0 milj. euroa. Varsinaisen oman toiminnan menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisina, poikkeama oli + 0,9 % (tarkasteluun eivät kuulu asiakaspalvelujen ostot, ensihoitopalvelun menot eivätkä rahoituksen ja vastuiden menot).

18 Sairaanhoitotoiminnan tulos oli + 10,4 milj. euroa. Tulostavoite talousarviossa oli 7,1 milj. euroa. Kuntayhtymän investointimenot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina, poikkeama oli vain + 1,2 milj. euroa. Sairaanhoidon investoinneista uuden sairaalan investoinnit ylittivät 2,7 milj. eurolla talousarvion määrärahan. Muut investoinnit alittivat talousarvion määrärahan 1,4 milj eurolla, tässä on otettu huomioon eräisiin laitehankintoihin saadut avustukset. Liikelaitosten tulokset olivat: Caterina ,90 euroa ja Seututerveyskeskus ,69 euroa. Liikelaitos Caterina lakkautettiin ja sen toiminta siirtyi vuoden 2016 alusta lukien Jyväskylän kaupungille. Kuntalain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä arvio talouden todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Sairaanhoitopiirin talouteen ja toimintaan vaikuttaa myös lähivuosina poikkeuksellisen vaikea julkisen talouden tilanne. Mitään ratkaisevaa käännettä kasvuun julkisessa taloudessa ei ole odotettavissa lyhyellä aikavälillä, vaikka hallituksen laatimalla julkisen talouden suunnitelmalla ja siihen liittyvällä kuntatalousohjelmalla pyritäänkin vaikuttamaan julkisen talouden tasapainoon. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy vaatimuksia menojen leikkauksista ja kuntayhtymän toiminnan järjestämisessä haetaan edelleen toimintamalleja, joilla tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet voidaan saavuttaa. Talousarvion edellyttämät toiminnan sopeutus- ja säästötoimenpiteet kuitenkin mahdollistavat sairaanhoitopiirin uusitun strategian mukaisen, suunnitellun toiminnan. Sote-lainsäädännön uudistusten toteutuminen tai toteutumisaikataulu on epävarmaa. Kaavaillut muutokset voivat merkitä olennaisia muutoksia myös talouden näkökulmasta, erityisesti sote-palveluiden rahoituksen perusteisiin sekä mahdollisista uusista hallinto- ja organisointimalleista seuraaviin kiinteistö- ja omaisuusjärjestelyihin. Sairaanhoitopiirin talouteen ja toimintaan vaikuttaa lähivuosina merkittävästi myös uuden sairaalan suunnittelun eteneminen ja uusien toimintatapojen suunnittelu ja asteittainen toteuttaminen tilojen sallimissa puitteissa jo ennen uuden sairaalan käyttöönottoa. Lainamäärän merkittävä kasvu uuden sairaalan investointien rahoituksen myötä kasvattaa olennaisesti sairaanhoitopiirin rahoitusriskiä tulevina vuosina. Tilikauden ylijäämä ,28 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan. Taseessa on edellisten tilikausien alijäämää ,93 euroa, joten vuoden 2015 tilinpäätöksen jälkeen alijäämää on yhteensä ,65 euroa. n hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on otettu huomioon aikaisempien vuosien alijäämän kattaminen vuosina siten, että ylijäämätavoite on vuosittain 3 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan alijäämän kattamissuunnitelma on riittävä, eivätkä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnossa 113/2015 tarkoitetut edellytykset täyty siten, että kuntien olisi tarpeen varautua alijäämän kattamiseen pakollisella varauksella omissa tilinpäätöksissään.

19 Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä ja allekirjoittaa LIITTEENÄ 36H.1 olevan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2015 ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 2. hyväksyä, että liikelaitos Caterinan ylijäämäinen tulos ,90 euroa kirjataan Caterinan taseen oman pääoman tilikauden ylijäämäksi. 3. hyväksyä, että liikelaitos Seututerveyskeskuksen ylijäämäinen tulos ,69 euroa kirjataan Seututerveyskeskuksen taseen oman pääoman tilikauden ylijäämäksi. 4. esittää valtuustolle, että kuntayhtymän tilikauden ylijäämä ,28 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Kh 36H, Ehdotus hyväksyttiin. Tl 22, Puheenjohtajan selostus: Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen esittelee vuoden 2015 tilinpäätöstä. Tilinpäätöstietojen esittelyyn on varattu aikaa klo Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 sekä vuoden 2015 henkilöstökertomus on jaettu tarkastuslautakunnan jäsenille hallituksen kokouksen esityslista-aineiston mukana LIITTEINÄ 36H.1 ja 37H.1. merkitsee sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen vuoden 2015 tilinpäätöksestä antaman selvityksen tiedoksi. Tl 22, merkitsi sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen vuoden 2015 tilinpäätöksestä antaman selvityksen tiedoksi. Tl 40, Tilintarkastaja Paula Helleń-Toivanen on esittänyt päivätyssä vuoden 2015 tilintarkastuskertomuksessaan tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltaan tilikaudelta. Tilintarkastuskertomus on LIITTEENÄ 40.1.

20 Puheenjohtajan selostus: 1. saattaa tilintarkastuskertomuksen kuntayhtymän valtuustolle tiedoksi. 2. esittää kuntayhtymän valtuustolle, että vuoden 2015 tilinpäätös hyväksytään ja kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Tl 40, päätti 1. saattaa tilintarkastuskertomuksen kuntayhtymän valtuustolle tiedoksi. 2. esittää kuntayhtymän valtuustolle, että vuoden 2015 tilinpäätös hyväksytään ja kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Kv 8, Hallituksen ehdotus: Tarkastuslautakunnan ehdotus: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 on LIITTEENÄ 8.1. Tilintarkastuskertomus on LIITTEENÄ 8.2. päättää, että kuntayhtymän tilikauden ylijäämä ,28 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. 1. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 8.2 olevan sairaanhoitopiirin vuoden 2015 tilintarkastuskertomuksen. 2. hyväksyy LIITTEENÄ 8.1 olevan sairaanhoitopiirin vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta Kv 8, Hallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastuslautakunnan ehdotus (kohdat 1 2) hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Kh 61H, Kh 117H, Kh 201H, Kh 215H, Kv 9, Kh 171H, Kh 162H, Kh 209H, Kv 6, Kh 192H, Kv 7, Kh 60H, Kh 87H, Kv 9 UUDEN SAIRAALAN TILAOHJELMAN PÄIVITYS; KUSTANNUSARVION TARKENNUS Kh 209H, Aiemmat käsittelyvaiheet on tallennettu valtuuston Arkkiin kokousaineiston yhteyteen. - Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh , projektijohtaja Mikko Jylhä, puh , talousjohtaja Aija Suntioinen, puh ja hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Yhteenveto kuntien lausunnoista Yhteensä 17 kuntaa on antanut lausuntonsa Uusi sairaala -hankkeen hankesuunnitelmasta esityslistan postittamiseen mennessä. Lausunnoista laadittu yhteenveto on esityslistan LIITTEENÄ 209H.1. Johtopäätökset Uuden sairaalan tilaohjelman koko ja kustannukset Suurin osa jäsenkunnista ilmaisee huolen kaikkien jäsenkuntien sitoutumisesta samaan SOTE-tuotantoalueeseen. Mikäli useampi kunnista valitsisikin toisen SOTE-tuotantoalueen, vaikuttaisi se mitoituksen perusteena olevaan noin asukkaan väestöpohjaan ja täten suunniteltuun tilatarpeeseen sekä kustannusten jakautumiseen. Sairaalan rakentaminen on kymmenien vuosien ajan vaikuttava investointipäätös ja lähtökohtana on Keski-Suomen väestön sairastavuuskehitys. Korkeatasoista erikoissairaanhoidon kapasiteettia tarvitaan Keski-Suomessa ja väestön kasvuennusteiden ja ikärakenteen muutoksen kautta kysyntä ja käyttö kasvavat. Koska asukkaiden valinnanvapaus määrittää tulevaisuudessa yhä enemmän sitä, missä potilaita hoidetaan (henkeä uhkaavaa ensihoito poislukien), on palvelujen laadulla ja sijainnilla suurempi merkitys kuin yksittäisten kuntien sitoutumisella.

22 Uusi sairaala-hankkeen rahoituksen periaatteet Suurin kuntien huoli keskittyy SOTE-ratkaisun mukanaan tuomiin vaikutuksiin uusi sairaala -hankkeen rahoitusperiaatteessa. Toiseksi on esitetty vaatimus että Jyväskylän perusterveydenhuollon integraatiosta aiheutuvat lisäkustannukset eivät saa valua muiden jäsenkuntien maksettavaksi tai osaksi konsernivelkaa. Kolmanneksi on vaadittu tarkempaa ennakkolaskelmaa rakennuskustannusten vaikutuksesta tuleviin hoitopäivähintoihin. Tarkastelun lähtökohtana on nykyinen voimassa oleva rahoitusjärjestelmä. Jos SOTE toteutuu lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla, kuntakohtainen hoitopäivähinta menettää merkityksensä kokonaan ja tilojen, laitteiden, välineiden kustannukset ovat osa SOTE-alueen ja SOTE-tuotantoyksikön (Keski-Suomen SOTE 2020) välistä tulossopimusta. Vastaavia suuria rakennushankkeita on jo toteutettu tai suunnitteilla kaikissa muissakin Itä- ja Keski-Suomen sotealueen keskussairaaloissa ja niiden vaikutukset kokonaisbudjettiin määrittyvät yhtenäisin periaattein. Jyväskylän PTH-integraation tilasuunnittelu etenee muun suunnittelun mukana projektiaikataulun mukaisesti. Suunnittelun edetessä myös rakennuskustannusarvio tarkentuu ja jako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten välillä lasketaan todellisten bruttoneliöiden suhteessa. Rakennuskustannusten vaikutus tuleviin hoitopäivähintoihin on esitetty erillisessä KSSHP:n Uusi sairaala -hankkeen toteutus- ja rahoitusmalli -raportissa, joka on erillisenä asiana tämän kokouksen asialistalla (Kh 210H). Uusi sairaala -hankkeeseen liittyvän 10 %:n tuottovaatimuksen vaikutukset perusterveydenhuollon toimintaan Kuntien lausunnoissa todetaan että 10 %:n tuottovaatimus tulee edellyttämään kotisairaalatoiminnan kehittämistä koko maakuntaa koskien ja että se edellyttää kuntoutusosaamisen ja kotihoidon kehittämistä moniammatillisena yhteistyönä maakunnassa. Tätä ei kuitenkaan nähdä suurena uhkana.

23 Esityslistan LIITTEENÄ 209H.2 on kunnille jälkikäteen toimitettu yhteenveto ja tarkempi selvitys 10 % tuottovaatimuksen saavuttamisesta. Kuntien lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Tonttien hankinta Uusi sairaala -hanketta varten päätti tonttien hankinnasta kokouksessaan (Kv 7). Tonttien kokonaiskauppahinta on euroa. Uusi sairaala-hankkeen hankesuunnitelma Hankesuunnitelma käsittää päivätyn alustavan hankesuunnitelman sekä osan 7: Alustavan hankesuunnitelman täydennys. Osaan 7 on koottu keskeisimmät täydennykset, mm. päivitetty rakennuskustannusarvio ja tilaohjelma. Hankesuunnitelma toimitetaan muistitikulla kirjattuna kirjeenä valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsenille. Hankesuunnitelma tallennetaan sähköisenä sisäiselle Arkki-alustalle, jossa se on hallituksen kokoukseen osallistuvien käytettävissä. Hankesuunnitelma toimitetaan lisäksi paperimuodossa pyydettäessä luottamushenkilöille. Hankesuunnitelman osa 7 on esityslistan LIITTEENÄ 209H.3. Tilaohjelma Erikoissairaanhoidon tarkennetun tilaohjelman laajuus on brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on täten noin brm2. Kokonaiskustannukset Kustannusarvio on päivitetty siltä osin kuin se on mahdollista suunnittelun tässä vaiheessa seuraavasti: - rakennuskustannukset perustuvat päivitettyyn tilaohjelmaan, - suunnittelukustannukset perustuvat toteutuneisiin suunnittelusopimuksiin, - liittymismaksut perustuvat rakennuksen todelliseen laajuuteen sekä

24 tonttien hankintakustannukset perustuvat valtuuston päätökseen (Kv 7). Muut kustannusarvion osiot tarkentuvat suunnittelun edetessä ja sen jälkeen, kun rakennusurakkasopimukset on tehty. Päivitetyn kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 275,2 milj. euroa ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset noin 38,5 milj. euroa eli yhteensä noin 313,7 milj. euroa. Arvioitujen rakennuskustannusten lisäksi tulevat vielä asemakaavan vaatimien pysäköintipaikkojen lunastushinta noin 15 milj. euroa sekä liikenneväylien rakentamiskustannukset noin 4,5 milj. euroa. Uuden sairaalan kokonaiskustannusarvio on täten noin 333,3 milj. euroa. Uusi sairaala hankkeen rahoitusmalli Toimintamallia ja rahoitusta koskevat asiat ovat erillisenä asiana tämän kokouksen asialistalla (Kh 210H). Uuden sairaalan investointi sisältyy hankesuunnitelman mukaisena tässä kokouksessa erillisenä asiana käsiteltävään toiminta- ja taloussuunnitelmaan (Kh 211H). Rakennusprojektin aikataulu ja vaiheistus Rakennusprojektin toteutusaikataulun rajapyykit ovat: - Luonnossuunnittelun 1-vaiheen (L1) valmistuminen - tammikuu Luonnossuunnittelun 2-vaiheen (L2) valmistuminen - lokakuu Rakennuslupahakemuksen jättö - lokakuu Toteutussuunnitteluvaiheen (T1, T2) käynnistyminen - syyskuu Rakentamisen aloitus - maaliskuu Rakennuksen valmistuminen - v loppu - Uuden sairaalan käyttöönotto - v Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Uusi sairaala -hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman

25 Keskustelun kuluessa sairaanhoitopiirin johtaja täydensi ehdotukseen alla olevan kohdan 1. Täydennetty ehdotus kokonaisuudessaan on seuraava: päättää 1., että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki tekevät esisopimuksen kaupungin käyttöön tulevien perusterveydenhuollon tilojen ja niihin liittyvien kustannusten osalta mahdollisimman pian. 2. esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Uusi sairaala hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman. Kh 209H, Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kv 6, Kokouksessa jaettiin päivitetty LIITE 209H.1, johon on lisätty Kivijärven ja Kinnulan kuntien antamat lausunnot. Luhangan ja Kannonkosken kunnat eivät ole lausuneet asiassa. Hankesuunnitelma kokonaisuudessaan (osat 1-7) on toimitettu muistitikulla kirjattuna kirjeenä valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsenille. Hankesuunnitelma on tallennettu sähköisenä sisäiselle Arkki-alustalle, jossa se on hallituksen kokoukseen osallistuvien käytettävissä. Hankesuunnitelma toimitetaan lisäksi paperimuodossa pyydettäessä luottamushenkilöille. Jäsenkunnilta on pyydetty lausunnot Uusi sairaala hankkeen hankesuunnitelmasta. Yhteenveto lausunnoista on LIITTEENÄ 6.1. Kuntien lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. LIITTEENÄ 6.2 on yhteenveto ja selvitys 10 % tuottovaatimuksen saavuttamisesta. Hankesuunnitelman täydennysosa 7 on LIITTEENÄ 6.3.

26 Hallituksen ehdotus: Kv 6, päättää hyväksyä Uusi sairaala hankkeen toteuttamisen ja hankkeen hankesuunnitelman. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun kuluessa Terhi Pulli toi julki Jyväskylän kaupunginhallituksen ohjeistuksen: Omistajakunnille tulee toimittaa tarkennettu tieto uuden sairaalan kokonaiskustannuksista, joihin sisältyy myös hoitolaite- ja kalustehankinnat sekä tietojärjestelmähankinnat ja muut tiedossa olevat kustannuserät. Kh 192H, Asian valmistelija projektijohtaja Mikko Jylhä, puh Uusi sairaala hankkeen suunnittelu on edennyt yleissuunnitteluvaiheen (L2) loppuun ja suunnittelun tarkentuessa on myös investointipäätöksen yhteydessä hyväksytty tilaohjelman laajuus kasvanut brm2:stä brm2:öön. Pääsyy laajuuden muutokseen on teknisten ratkaisujen varmistuminen ja tarkentuminen suunnittelun edettyä yksityiskohtaisemmaksi. Laajuuden muutokset ovat tapahtuneet seuraavissa uuden sairaalan osioissa: -1. kerroksessa: - valmistuskeittiön ja p-tason yhdystunneleiden lisäys - n. 650 brm2 - väestönsuojatilojen poistumiskäytävien lisäys - n. 500 brm2 - pukuhuonetilojen laajennus n. 700 brm2 - apteekin laajennus 100 brm2 - jätekeskuksen, putkipostin ja muiden teknisten tilojen laajennus n brm2.

27 kerroksessa: - apteekin puhdastilan IV-konehuoneen lisäys n. 250 brm2 - keittiön laajennus n. 250 brm2 - sisäänkäynnin tuulikaapin lisäys n. 100 brm2 - MRI laitteiden siirto n. 100 brm2. 2. kerroksessa: - kuuman sairaalan laajennus 350 brm2 - sisäänkäynnin tuulikaapin lisäys n. 50 brm2. 4. kerroksessa: - IV -konehuoneiden laajennus n. 700 brm2 - IV-konehuoneiden yhdistäminen teknisiin tiloihin muuttamalla lasikatot toimistotilaksi opetuksen, koulutuksen ja hallinnon käyttöön (kyseiset tilat siirtyvät uuteen sairaalaan rakennus 45:stä) n brm2. 8. kerroksessa: - IV konehuoneen laajennus n. 750 brm2. Asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken. LIITTEESSÄ 192H.1 on esitetty laajuuden muutokset arkkitehtisuunnitelmissa. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Liite valmistuu hallitukseen kokoukseen mennessä. Erikoissairaanhoidon tarkennetun tilaohjelman laajuus on n brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon n brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on täten n brm2. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy päivitetyn tilaohjelman seuraavasti: - erikoissairaanhoidon tarkennettu tilaohjelma n brm2 sekä - Jyväskylän perusterveydenhuollon tilaohjelma n brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on n brm

28 Sairaanhoitopiirin johtaja teki ehdotuksen kohdaksi 1 seuraavan täydennyksen: 1. päättää, että sairaalan vanhojen tilojen käytön selvitystä varten nimetään työryhmä hallituksen pidettävässä kokouksessa. Kh 192H, Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2. Ehdotus hyväksyttiin. Kv 7, Hallituksen ehdotus: LIITTEESSÄ 7.1 on esitetty laajuuden muutokset arkkitehtisuunnitelmissa. Liite jaetaan valtuuston kokoukseen osallistuville. päättää hyväksyy päivitetyn tilaohjelman seuraavasti: - erikoissairaanhoidon tarkennettu tilaohjelma n brm2 sekä - Jyväskylän perusterveydenhuollon tilaohjelma n brm2. Uuden sairaalan kokonaislaajuus on n brm Kv 7, Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Terhi Pulli esitti päätökseen lisättäväksi Jyväskylän kaupungin evästyksenä seuraavan ponnen: Tilaohjelman laajuuden muutokseen tulee kirjata muutoksena, että tilojen laajentumisen on toiminnan osalta korvattava vanhoja tiloja, jotta näistä voidaan luopua uuden sairaalan valmistuttua. Lisäksi tavoitteen tuottavuuden paranemisesta 10 %:lla tulee edelleen toteutua.