KARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017

Transkriptio

1 KARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 KH

2 Karkkilan lainanottosuunnitelma (7) Sisällysluettelo 1. Tiedot lainan ottajasta Lainan ottaja Päätökset lainojen ottamisesta Lainojen raportointi Ottolainaus Nykyiset korolliset velat Rahoitusriskien hallinta Korkomarkkinoista Uusien luottojen nostot Rahoitustarve vuonna 2016 ja

3 Karkkilan lainanottosuunnitelma (7) Karkkilan lainanottosuunnitelma vuodelle Tiedot lainan ottajasta 1.1. Lainan ottaja Lainan ottaja: Karkkilan kaupunki, y-tunnus Lainojen hoitaja: Kaupunginhallitus/taloushallinto/talousjohtaja Lainanottosuunnitelmassa käsitellään kaupungin korollisia velkoja, niiden tilaa ja tulevaa kehitystä. Tytäryhtiöt eivät ole mukana tarkastelussa. Korollisiin velkoihin luetaan kuuluvaksi kaikki sellainen lyhyt- ja pitkäaikainen vieras pääoma, jota kaupunki on hankkinut toimintansa rahoittamiseksi ja josta maksetaan lainanantajalle korkoa. Kaupungin rahoitus- ja takaustoiminnan periaatteet tullaan vahvistamaan valtuustossa helmikuussa Päätökset lainojen ottamisesta 1.3. Lainojen raportointi Kaupungin hallintosäännön mukaan (21 Rahatoimen hoitaminen) valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja sijoitustoimintaa koskevista perusteista. Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Vaikka hankintalaki ei julkisyhteisöjen lainanottoa suoraan koskekaan, kilpailuttaa Karkkilan kaupunki kaikki pitkäaikaiset lainatarpeensa. Kuntatodistuksilla nostetut lyhytaikaiset lainat voidaan nostaa ilman kirjallista kilpailutusta. Vuoden 2017 aikana lyhytaikaisia Kuntatodistusohjelmia tullaan laatimaan muidenkin rahoituslaitosten kuin Kuntarahoituksen ja Nordean kanssa, jotta jatkossa lyhytaikaisiakin lainoja voidaan kilpailuttaa. Kaupungin lainasalkusta raportoidaan keskeisten tietojen ja tapahtumien osalta kaupunginhallitukselle talousraporttien yhteydessä kuukausittain (helmikuu, huhtikuu, elokuu, lokakuu) ja osavuosikatsausten yhteydessä kaupunginvaltuustolle neljännesvuosittain (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu). Lainatietoja raportoidaan ja ylläpidetään Kuntarahoituksen Apollo-ohjelmalla, jota Kuntarahoitus ylläpitää omien lainojensa ja kuntatodistusohjelmansa osalta. Muilta rahoitusyhtiöiltä otettujen lainojen osalta tietoja ylläpitää kaupunki.

4 Karkkilan lainanottosuunnitelma (7) 2. Ottolainaus 2.1. Nykyiset korolliset velat Karkkilan lainasalkku Lyhytaikaiset lainat Korko % Pääoma Osuus % Kuntatodistukset Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Yhteensä ,00 22,3 Pitkäaikaiset lainat Korko % Pääoma Osuus % 2.2. Rahoitusriskien hallinta Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 3, ,00 Kuntarahoitus 3, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Länsi-Uudenmaan OP 0, ,00 Yhteensä ,00 77,7 Vieras pääoma yhteensä ,00 100,0 Vaihtuvassa korossa ,00 34,8 Kiinteässä korossa ,00 65,2 Yhteensä ,00 100,0 Asukasluku ,72 /asukas Kaupungin korolliset velat koostuivat marraskuussa 2016 rahalaitoslainoista ja kuntatodistusohjelmalla nostetusta lyhytaikaisesta lainasta. Lyhytaikaiset lainat olivat marraskuussa Kuntarahoitukselta. Pitkäaikaisista lainoista oli marraskuussa yksi laina Länsi-Uudenmaan Osuuspankilta ja loput Kuntarahoitukselta. Kaupungin hallintosäännön mukaan (22 Riskienhallinta) kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

5 Karkkilan lainanottosuunnitelma (7) Karkkilan kaupunki pyrkii hajauttamaan rahan saatavuuteen liittyviä riskejä käyttämällä erilaisia rahoitusinstrumentteja monipuolisesti eri rahoittajilta. Perinteisten velkakirjalainojen lisäksi, silloin kun ne ovat ehdoiltaan kilpailukykyisiä, käytetään mm. joukkolainoja, leasing-rahoitusta ja kuntatodistuksia. Suurten hankkeiden rahoituksessa voidaan harkita myös elinkaarimalleihin sisältyviä rahoituksia. Lainat nostetaan pääsääntöisesti kiinteäkorkoisina markkinakorkojen ollessa alhaiset ja korkojen noustessa vaihtuvakorkoisina. Pitkän aikavälin tavoitteena on vuoden 2016 korkotason ollessa voimassa 2-3 %:n hinta korolliselle vieraalle pääomalle. Kaupunki pyrkii hallitsemaan lainoihin liittyvää korkoriskiä myös johdannaistuottein. Johdannaisilla on mahdollista toteuttaa riskienhallintaa koko lainasalkku ja korkomarkkinoiden näkymät huomioiden, eikä vain yksittäisen luoton kohdalla pohtia vaihtuvan tai kiinteän koron roolia. Korkojohdannaisia on mahdollista myös muokata jälkikäteen tarvittaessa, mikäli markkinamuutokset tai riskienhallinta näin edellyttäisivät. Tällä hetkellä korkojen ollessa negatiivisia ei suojausta johdannaisilla kannata tehdä. Karkkilan kaupungilla on marraskuussa 2016 neljä koronvaihtosopimusta. Koronvaihtosopimuksen optio KSWAP013/14 toteutui kesäkuussa Koronvaihtosopimus pääoma aloituspvä kohdistuu lainaan korkovaikutus kh päätös Kuntarahoitus /14 3kk Euribor+marg. 0, / kiinteä 0,5240 % -/+ 3 kk Euribor Kuntarahoitus yleisesti lainoille kiinteä 1,2850 % -/+ 3 kk Euribor 25 / Kuntarahoitus /15 3kk Euribor+marg. 0,68 238/ kiinteä 0,6690 % -/+ 3 kk Euribor Kuntarahoitus /11 toteutunut Kiinteä 3,068% + preemio 0,810 % -> 3 kk Euribor + marg 0,5% + kiinteä 2,0% -/+ 3 kk Euribor 169/2014 Lainasalkun suojausaste on vuoden 2016 neljännen kvartaalin tilanteen mukaan Kuntarahoituksen Apollo-ohjelmalla arvioituna jälleenrahoitusehto huomioiden 54,19 % ja ilman johdannaisia 30,8 %. Jälleenrahoitusehdon mukaan on kesäkuussa uusittu toistuvasti vaihtuvakorkoinen laina korkoehdolla Euribor 3M + marginaali 0,85 % ja kiinteäkorkoinen laina korkoehdolla 1,75 %. Rahoitusinstrumentin korkoriskiä voidaan analysoida korkovirtariskin ja korkohintariskin näkökulmasta. Korkovirtariskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta tuloslaskelman nettokorkokuluissa. Korkohintariskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta velkasalkun nykyarvossa. Korkovirtariskin ja korkohintariskin vaikutukset ovat vastakkaisia. Mitä lyhyempi keskimääräinen korkosidonnaisuusaika velkasalkulla on, sitä suurempi on velkasalkun korkovirtariski. Toisaalta, mitä lyhyempi velkasalkun korkosidonnaisuusaika on, sitä alhaisempi on ko. salkun korkohintariski. Apollon joulukuun tilanteen mukainen keskimääräinen korkositoumusaika kaupungin lainasalkussa huomioiden johdannaiset ja jälleenrahoitusehdot on 7,54

6 Karkkilan lainanottosuunnitelma (7) vuotta. Korkositoumusaika pyritään saamaan valtuuston sitomaan 7 vuoteen vuoden 2017 aikana. Lainojen suojausaste pyritään pitämään %:n välissä. Vuonna 2017 matalien korkotasojen aikana tai korkojen ollessa negatiiviset, kiinteän koron lainarahoitus on paras lainavaihtoehto riskienhallinnan näkökulmasta. Mahdollisesti tehtävissä johdannaissopimuksissa suositaan rakenteita, jotka pitkällä aikavälillä tasaavat ja/tai alentavat kaupungin korkomenoja ja pienentävät menojen volatiliteettia. Samoin suositaan rakenteita, joissa maksettava enimmäiskorko on tiedossa sopimusta tehtäessä. Mainitut tavoitteet johtavat siihen, että korkeiden euribor-korkojen aikaan kaupunki saa säästöä, mutta matalien korkojen aikana sopimuksista joudutaan maksamaan sopimuskoron ja markkinakoron erotusta Korkomarkkinoista Karkkilan kaupunki on ottanut pilotoinnin kautta vuonna 2015 käyttöön Kuntarahoituksen Apollo-ohjelman, jossa ylläpidetään kaupungin lainatietoja. Ohjelmasta saadaan Kuntarahoituksen ylläpitämää ajankohtaista tietoa rahoitusmarkkinoista ja korkokehityksestä. Sen avulla voidaan simuloida eri lainavaihtoehtoja ja laatia skenaarioita esim. korkomenojen kehittymisestä ja lainasalkun suojausasteesta.

7 Karkkilan lainanottosuunnitelma (7) Lyhyet eurokorot ovat olleet alhaisia ja lähes koko ajan laskevia vuodesta 2012 alkaen. Valtionvarainministeriön syyskuussa 2016 julkaistun taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne, huolimatta hienoisesta noususta, on edelleen heikko. Kasvu käynnistyy ennustejaksolla vain vaivoin ja jää tulevina kahtena vuotena yhden prosentin tuntumaan. Suomen vientimarkkinoiden kehitys näyttää aiemmin ennustettua vaimeammalta ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessäkaupassa jatkuu. Kasvu on ennustejaksolla kotimaisen kysynnän varassa. Kasvua kertyy 1,1 % vuonna 2016 ja 1,0 % vuonna 2017 sekä Suomen Pankin syyskuun 2016 julkaisun mukaan euroalueen rahapolitiikka ja kotimainen finanssi- ja rakennepolitiikka tukevat Suomen hitaasti elpyvää taloutta. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. Joulukuun 2016 alussa Suomen pankin julkaiseman ennusteen mukaan Suomi on jättänyt taantuman taakseen. Sen mukaan kokonaistuotannon määrä kasvaa 1,3 % vuonna 2017.

8 Karkkilan lainanottosuunnitelma (7) 3. Uusien luottojen nostot Rahoitustarve vuonna 2016 ja 2017 KOROLLISET VELAT TA 2016 TA 2017 Kuntarahoitus Länsi-Uudenmaan Op /asukas pääoman keskihinta 0,74 % 1,02 % 1,22 % Vuoden 2017 talousarviossa kaupungin korollisten lainojen määrä kasvaa suurten investointien kuten terveysaseman saneerauksen ja harjun kentän kunnostuksen vuoksi. Vuoden 2018 jälkeen lainojen määrän ennustetaan laskevan. Talousarviossa 2017 kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2017 lyhytaikaisten lainojen ja kuntatodistusten enimmäismääräksi 25,0 miljoonaa euroa kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on tällä hetkellä kuntatodistusohjelma Kuntarahoituksen ja Nordean kanssa. Lisäksi on päätetty vuoden 2017 pitkäaikaisten talousarviolainojen nostamisen enimmäismääräksi 2 miljoonaa euroa ja kuntatodistusten käyttämisen investointeihin 4 miljoonalla eurolla. Rahoitustoiminnan nettolisäykseksi on rahoituslaskelmassa arvioitu lainanlyhennysten ja lainannoston jälkeen euroa. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa vuonna 2017 kotimaisia pitkäaikaisia lainoja talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn pitkäaikaisten lainojen lisäyksen euromäärään asti. Uudet luotot on nostettu kahdessa erässä ja niiden nostoajankohdat on päätetty vuoden aikana maksuvalmiusennusteiden mukaan. Tulevana vuonna 2 miljoonan euron laina tullaan kilpailuttamaan yhdellä kertaa. Vaikka hankintalaki ei virallista kilpailutusta rahoitukselle edellytäkään, kilpailuttaa kaupunki luotot lähettämällä tarjouspyynnöt vähintään viidelle rahoituslaitokselle. Uudet luotot voidaan nostaa lyhennysohjelmaisina tai kerralla eräpäivänä lyhennettävinä. Luottoaika pyritään pitämään 7-15 vuoden haarukassa, jolloin se sopisi hyvin lyhennysprofiiliin. Hintasyistä johtuen nykyinen markkinatilanne saattaa pakottaa myös lyhyempiin ratkaisuihin. Karkkilassa x.x.2016 Talousjohtaja Sari Laine