Talousraportti 6/ Väestö

Transkriptio

1 1 (6) Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli henkilöä, joista Lieksassa asui , Nurmeksessa ja Valtimolla asukasta. Juuassa asui henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan asukasluku oli henkilöä eli 856 henkilöä vähemmän kuin viime vuoden lopussa. Alkuvuoden aikana väkiluku on pienentynyt Kontiolahtea ja Valtimoa lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa Pohjois-Karjalassa. Valtimolle muutti kesäkuussa peräti 19 uutta asukasta. Nurmeksen väkiluku on alkuvuonna pienentynyt 57 asukkaalla. Tästä 50 on luonnollista väestönmuutosta elävänä syntyneiden ja kuolleiden välisestä erotuksesta ja seitsemän muuttotappiosta. Suhteelllisesti Nurmeksen väestötappio on maakunnan seitsemänneksi heikointa ja absoluuttisesti kahdeksanneksi parasta. Työllisyys Nurmeksen työllisyystilanne on parantunut selkeästi viime vuoden kesäkuusta. Työttömiä oli kesäkuussa 88 eli 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Vastaavasti Valtimolla työttömiä oli 29 eli 19 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Nurmeksessa ja Valtimolla työttömyys vähentyi enemmän kuin muussa maakunnassa. Muutos Työttömistä Työttömien Muutos Kesä Touko Kesä kesä.17 työn- työn- Kesä Touko Kesä kesä.16 hakijoista hakijoiden lomautetut Taulukko 1 Lähde, TEM työllisyyskatsaus osuus työvoimasta Kunta Työttömät työnhakijat % % Avoimet työpaikat % Ilomantsi , Joensuu , Juuka , Kitee , Kontiolahti , Lieksa , Liperi , Nurmes , Outokumpu , Polvijärvi , Rääkkylä , Tohmajärvi , Valtimo , Pohjois-Karjala , kesä.17 kesä.16 etunimi.sukunimi@

2 2 (6) Nurmeksen työttömyysprosentti oli kesäkuussa 14,4. Työttömyysprosentin pysyminen kesäkuussa samalla tasolla kuin toukokuussa on hyvä merkki loppuvuotta ajatellen, sillä yleisesti ja historiatietojen valossa työttömien määrä yleensä kasvaa kesäkuussa nuorten valmistumisen takia. Alle 25-vuotiaita oli kesäkuussa työttömänä 54, mikä on 31 nuorta eli 36 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Pitkäaikaistyöttömänä on ollut alkuvuonna keskimäärin 176 henkilöä. Määrä on noin 10 henkilöä enemmän kuin viime vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Kaupungin osuus työmarkkinatuesta on noin euroa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Laskevasta kustannuksesta huolimatta ei valtuuston asettamaan tavoitteeseen työmarkkinatuen pienentymisestä tulla vuoden aikana pääsemään.

3 3 (6) Eri toimenpiteissä on ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ollut keskimäärin 272 henkilöä kun viime vuonna toimenpiteissä oli keskimäärin 249 henkilöä. Nurmeksessa aktivointiaste (työllistymistä edistyvässä palveluissa olevien työttömien osuus) on ollut alkuvuonna noin 38. Naapurikunnissa aktivointiaste on Nurmesta suurempi ja se johtuu kuntouttavan työtoiminnan suuremmasta käytöstä. Kuntouttavan työtoiminnan sijaan Nurmeksessa on panostettu paremmin todellista työllistymistä edistävään palkkatukityöllistämiseen. Asiakkaat keskimäärin 1-3/2017 Kuntouttavassa työtoiminnassa Palkkatuella Juuka Lieksa Valtimo 21 6 Nurmes etunimi.sukunimi@

4 4 (6) Talousarvion toteutuminen Vuoden 2017 taloustilanne on pysynyt tasaisena alkuvuoden ajan. Kesäkuun talousraporttiin on myös kirjautunut ensimmäiset osuudet Siun soten Nurmekselle maksamista tilavuokrista. Vuoden 2016 alkuvuoden liian suuret verotilitykset ovat näkyneet tänä vuonna kuukausittaisten verotilitysten pienentymisenä. Kesäkuun loppuun mennessä kunnallisveron kertymä on ollut -3,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Talousarvioon nähden verotilitykset ovat olleet odotetun kaltaiset, lukuunottamatta yhteisveroa. Yhteisöveron osalta yritykset ovat maksaneet valtiolle alkuvuonna poikkeuksellisen paljon ennakon täydennysmaksuja. Viime vuoteen nähden valtio sai täydennysmaksuja 736 miljoonaa enemmän kuin viime vuoden toukokuussa ja vastaavasti valtio tilitti kunnille näiden osuuksia yhteisöverona. Osa näistä ennakkomaksuista palautunee takaisin yrityksille tilikausien ja verotuksen päättyessä, jolloin myös Nurmeksen yhteisöverojen kertymä tasaantuu. Valtionosuudet sen sijaan on arvioitu talousarviossa virheellisesti liian korkeaksi. Vuoden lopussa tehdyn valtionosuuspäätöksen mukaisesti valtionosuudet tulevat jäämään talousarviosta euroa. Muutos johtuu viime hetkellä tehdyistä valtionosuusperusteiden muutoksista. Tiputus vaati talousarviomuutoksen ja pienentää kaupungin odotettua ylijäämää, mutta ei aiheuta toistaiseksi muita toimenpiteitä. Nurmeksen kaupunki ei ottanut vuonna 2016 yhtään uutta lainaa mutta lyhensi vanhoja lainoja 2,1 miljoonaa. Tämä yhdistettynä Siun sotelta tulleiden tulovirtojen hitaaseen käynnistymiseen laski kaupungin maksuvalmiutta alkuvuonna. Maksuvalmiuden korjaamiseksi on nostettu tammikuussa Kuntarahoituksen kuntatodistuksia (lyhytaikaista lainaa) miljoonalla eurolla ja helmikuussa vielä lisää 1,5 miljoonalla eurolla. Kuntatodistuksista miljoona maksettiin takaisin maaliskuun lopussa ja 1,5 miljoonaa erääntyy elokuussa. Molempien lainojen korko on ollut 0,0 prosenttia. Maksuvalmius on kasvanut keväällä Siun sotelta tulevien tulojen käynnistyttyä. Kesällä maksuvalmiutta tarvittiin kattamaan suurten investointien kuluja. Maksuvalmiuden turvaamiseksi nostin heinäkuussa Kuntatodistuksia miljoona euroa negatiivisella korolla. Investointien toteutuminenkin

5 5 (6) huomioiden on todennäköisesti mahdollista, että tänä vuonna ei nosteta uutta pitkäaikaista lainaa vaan maksuvalmiutta ylläpidetään nolla tai jopa negatiivisilla lyhytaikaisilla koroilla. Kokonaisuudessaan kaupungin taloustilanne näyttää talousarviomuutoksista huolimatta alkuvuoden osalta viime vuotta paremmalta, koska tämän vuoden taloutta ei rasita viime vuoden tapaan alkuvuonna Nuvalle maksettu sote-palveluiden ylimääräinen ennakkomaksu. Vuosikatteen kertyminen alkuvuodesta on hyvällä tasolla edelliseen vuoteen nähden.

6 6 (6) Tuloslaskelma sisäinen ja ulkoinen, 1-6/2017 Ta 2017 Ta-muutos Ta+muutos Toteutunut 2017 Ta-tot 2017 Tot % Toimintatuotot , , , , ,00 54,9 Myyntituotot , , , ,00 57,3 Maksutuotot , , , ,00 47,2 Tuet ja avustukset , , , ,00 42,6 Muut toimintatuotot , , , , ,00 54,4 Valmistus omaan käyttöön , , , ,00 65,4 Toimintakulut , , , , ,00 48,3 Henkilöstökulut , , , , ,00 49,6 Palkat ja palkkiot , , , , ,00 49,9 Henkilösivukulut , , , , ,00 48,6 Eläkekulut , , , , ,00 48,6 Muut henkilösivukulut , , , , ,00 48,1 Palvelujen ostot , , , , ,00 47,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,00 48,7 Avustukset , , , ,00 60,1 Muut toimintakulut , , , ,00 49,5 Toimintakate , , , , ,00 46,9 Verotulot , , , ,00 53,9 Valtionosuudet , , , , ,00 50,1 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,00 112,8 Korkotuotot , , , ,00 51,4 Muut rahoitustuotot , , , ,00 85,1 Korkokulut , , , ,00 57,2 Muut rahoituskulut , , , ,00 10 Vuosikate , , , , ,00 102,8 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,00 40,3 Suunnitelman muk. poistot , , , ,00 40,3 Arvonalentumiset Tilikauden tulos , , , , ,00 288,4 Poistoeron muutos , ,00 ***** Varausten muutos , , ,00 0 Rahastojen muutos , , ,00 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , , , , , ,9 etunimi.sukunimi@