Tampereen ottolainauksen vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Transkriptio

1 Tampereen ottolainauksen vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto

2 SISÄLLYS Rahoitusmarkkinat Korollisten velkojen tilanne Tampereen ottolainauksen vuosiraportti 2016 Julkaisija: Tampereen kaupunki, Konsernihallinto PL 487, Tampere puh. (03)

3 Rahoitusmarkkinat Vuotta 2016 leimasivat useat poliittiset epävarmuustekijät, jotka yllättivät markkinat lopputuloksellaan. Varsinkin Britannian EU-kansanäänestyksen tulos ja Yhdysvalloissa Trumpin voitto presidentinvaaleissa tuli monelle yllätyksenä. Maailmantalouden asteittainen, joskin epätasainen, elpyminen jatkui vuonna 2016 ja globaalisti talouden kasvu päätyi hieman yli kolmen prosentin tasolle. Kehittyneiden talouksien kasvunäkymiä edistivät öljyn halpa hinta, matala korkotaso ja erittäin elvyttävä rahapolitiikka. Alkuvuonna keskustelua herättänyt Kiinan talouskasvun hiipuminen ei lopulta toteutunut. Euroopan keskuspankki piti ohjaustoimillaan lyhyet marrkinakorot erittäin alhaisina ja painoi myös pitkät korot ennätyksellisen alas massiivisilla arvopapereiden osto-ohjelmilla. Kaikki euriborkorot olivat tammikuuta lukuun ottamatta negatiivisia koko vuoden ja keskuspankin ohjauskorko laskettiin nollaan alkuvuonna. Pitkät korot kävivät alkusyksystä historiallisen alhaisilla tasoillaan, josta ne lähtivät loppuvuotta kohden nousuun positiivisten talousodotusten myötä. Julkisen sektorin rahoitus on viime vuosina kokenut todennäköisesti pysyviä muutoksia. Erityisesti valtiolainojen välille on syntynyt merkittäviä eroja riskikäsityksen suhteen ja sama tulevaisuus lienee edessä kuntasektorilla. Verotusoikeus ei enää takaa rajatonta luotonsaantia ja julkissektorin onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota taloudellisesti terveeseen toimintaan ja pääomien tehokkaaseen käyttöön. Suomalaisten kuntien ja kuntien omistamien yhtiöiden rahoituksessa ei ollut saatavuusongelmia vuonna Erot pankkiryhmien välisissä mahdollisuuksissa ovat tosin melko suuria ja tilanteet vaihtuvat nopeasti uusien sääntelymekanismien myötä. Kotimaiselle kuntasektorille on tarjolla investointeihin tarvittavaa pitkää rahoitusta lähes yksinomaan erityisluottolaitoksilta, kuten Kuntarahoitukselta, Euroopan Investointipankilta ja Pohjoismaiden Investointipankilta. Joukkolainamarkkina toimii hyvin noin seitsemään vuoteen saakka. Lyhyessä, alle vuoden mittaisessa rahoituksessa, kuntatodistusmarkkina toimii edelleen erittäin hyvin. Alla olevassa kuvassa on kuvattu oranssilla viivalla 6 kk:n euribor-koron ja tummasinisellä 30 vuoden koronvaihtosopimusten kehitys vuodesta 2002 alkaen.

4 Korollisten velkojen tilanne Kaupungin korolliset velat koostuivat vuodenvaihteessa rahalaitoslainoista, tytäryhtiölainoista sekä talletusvelasta henkilöstökassan asiakkaille. Joukkolainoja tai kuntatodistuksilla nostettuja lyhytaikaisia lainoja ei ollut käytössä. Merkittävin yksittäinen rahoittaja on edelleen Kuntarahoitus Oyj, jonka toiminta- ja kilpailukyky on säilynyt korkeana rahoitusmarkkinoiden epävarmoinakin aikoina. Toinen huomattava rahan lähde on ollut omilta konserniyhtiöiltä konsernitilin kautta saatu sisäinen velka. Konsernitili optimoi tehokkaasti konsernin pääoman käytön ja minimoi ulkoiset korkomenot. Rahalaitoksilta olevat lainat kasvoivat viime vuonna nettomääräisesti 74,5 milj. euroa ja tytäryhtiövelka kasvoi 16,7 milj. euroa. Vuonna 2016 kaupunki nosti kaksi pitkäaikaista luottoa: Heinäkuussa 50,0 milj. euroa Pohjoismaiden Investointipankilta ja joulukuun alussa 50,0 milj. euroa Euroopan Investointipankilta. Perinteisen kotimaisen pankkirahoituksen rooli on edelleen hyvin vaatimaton. Velka henkilöstökassan asiakkaille koostuu maksupalvelutilien ja määräaikaistilien saldoista. Velan määrä laski vuoden aikana 1,8 milj. eurolla. KAUPUNGIN RAHOITTAJAT (1000 ): % TYTÄRYHTIÖT % KUNTARAHOITUS OYJ % EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI % NIB POHJOISMAIDEN INVESTOINTIPANKKI % DEUTSCHE PFANDBRIEFBANK AG % TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKASSA % DANSKE BANK OYJ 11 0 % KUNTATODISTUKSET 0 0 % 2 2

5 Nettomääräisesti kaupungin lainamäärä kasvoi vuoden aikana 89,5 milj. eurolla (24,1 milj. euroa vuonna 2015). Vuoden lopussa korollista tasevelkaa kaupungilla oli 488,3 milj. euroa ja sen lisäksi taseen ulkopuolista rahoitusleasing-velkaa oli 118,3 (104,1) milj. euroa. Koko korollisen vieraan pääoman yhteismäärä oli 606,6 milj. euroa ja sen keskikorko oli vuoden 2016 lopussa noin 1,6 (1,9) prosenttia. Korko sisältää lainojen viitekorot, lainamarginaalit, suojauskustannukset sekä noin 0,2 prosenttiyksikön suuruisen ei-kassavaikutteisen jaksotuskulun vuonna 2015 toteutetusta kirjanpidon käsittelytavan muutoksesta johtuen. Hallitakseen pitkäaikaista jälleenrahoitusriskiä kaupunki hajauttaa varainhankinnan maturiteeteiltaan, instrumenteiltaan ja rahoittajapohjaltaan. Varainhankintaa tehdään siten, että ajallisia ylisuuria jälleenrahoituksen riskikeskittymiä ei pääse syntymään. Kaupungin varainhankinnassa ylläpidetään toimivia rahoittajasuhteita kotimaassa ja kansainvälisesti, jolloin turvataan erilaisissa markkinaolosuhteissa suurtenkin rahoitustarpeiden tehokas toteutus. Viime vuonna kaupungilla oli velkaa seitsemältä eri rahoittajalta, osa kotimaasta ja osa kansainvälisiltä markkinoilta. Kaupunki hankkii tyypillisesti pitkäaikaista rahoitusta 5 25 vuoden maturiteeteissa. Tavoitteena on tasainen ja keskittymiä välttävä takaisinmaksuaikataulu sekä markkinaolosuhteiden tehokas hyödyntäminen. Perinteisten velkakirjalainojen lisäksi, silloin kun ne ovat ehdoiltaan kilpailukykyisiä, käytetään myös joukkolainoja, leasing-rahoitusta ja kuntatodistuksia. Vuonna 2016 nostettujen lainojen maturiteetit olivat 18 ja 25 vuotta. Tällä hetkellä suurin vuotuinen lainojen lyhennysmäärä tulevaisuudessa on 49,0 milj, euroa, eli noin 10 prosenttia tämän hetken lainamäärästä. Korollinen velka altistaa kaupungin korkoriskille, jota pyritään hallitsemaan aktiivisin toimin. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutoksesta aiheutuvaa epävarmuutta kaupungin korkomenoissa ja tuloksessa tulevaisuudessa. Valtuusto on rahoitusja takaustoiminnan periaatteissa hyväksynyt velan korkoriskiä koskevaksi strategiseksi tavoitteeksi korkomenojen ennustettavuuden parantamisen ja markkinakorkojen heiluntaa pienemmän korkomenojen vaihtelun saavuttamisen. Tavoitetta on toteutettu pyrkimällä pitämään lainojen suojausaste prosentin välillä, jolloin markkinakorkojen muutokset vaikuttavat korkomenoihin vain osittain. Vuoden 2016 lopussa suojausaste oli 53 (52) prosenttia eli hieman yli puolet korkomenoista on kiinteitä ja euriborkoron muutokset vaikuttavat 47 prosentin osuuteen korkomenoista. Ottolainauksen vuosisuunnitelman mukaisesti suojauslaskennassa otetaan huomioon taloussuunnitelmakauden arvioitu velkamäärän kasvu, mistä syystä kaupungilla on solmittuna myös tulevaisuudessa alkavia sopimuksia. Korkoriskin hallintaa voidaan valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti toteuttaa kiinteäkorkoisilla lainoilla, koronvaihtosopimuksilla, korko-optioilla tai edellisten yhdistelmällä. Vuodenvaihteessa käytössä oli kaikkia mainittuja sopimustyyppejä. Johdannaissopimusten maturiteetti on tyypillisesti huomattavastikin keskimääräisiä lainamaturiteetteja pidempi, sillä kaupungin korollisen velan määrä on tulevaisuudessa voimakkaasti kasvussa ja nykyiset lainat tullaan jälleenrahoittamaan. Vuoden 2017 talousarvioon sisältyvällä taloussuunnitelmakaudella tasevelan määrän arvioidaan kasvavan noin 715 milj. euroon vuoden 2020 lopussa. Tämän lisäksi tulee huomioida rahoitusleasingvelat, jolloin kokonaisvelka noussee yli 800 milj. euron. Vuodenvaihteessa korkotermiinikäyrän mukaan laskettu korkosidonnaisuusaika oli noin 23 (25) vuotta. Viime vuoden aikana toteutettiin markkinamuutosten johdosta useita vanhojen sopimusten muokkauksia.

6 Vuoden 2016 lopussa kaupungilla oli erityyppisiä korkojohdannaissopimuksia solmittuna pääomaltaan 710,7 (617,2) milj. euron verran. Sopimuksista 290,7 milj. euroa oli voimassa vuoden 2016 lopussa ja 420,0 milj. euron suuruiset sopimukset astuvat joko varmasti tai ehdollisesti voimaan tulevaisuudessa. Koska kaupungin korollisen velan määrän arvioidaan talousarvion ja -ennusteiden mukaan edelleen kasvavan, laskisi suojausaste ilman tulevaisuudessa voimaan astuvia koronvaihtosopimuksia oleellisesti suhteessa tavoitteena olevaan prosentin suojausasteeseen. Korkoriskin pienentäminen suojauastetta nostamalla tarkoittaa velan hintariskin kasvamista. Tällä tarkoitetaan riskiä johdannaissopimusten nykyarvon muutoksesta, kun korkotaso sopimuksen tekohetken jälkeen muuttuu. Muutos voi olla positiivinen tai negatiivinen, riippuen korkojen muutoksesta. Koska sopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa, eikä niitä ole tarkoitus purkaa kesken sopimuskauden, ei tällaista arvonmuutossummaa kaupunki tule maksamaan tai saamaan. Kaupungin johdannaissopimusten nykyarvo tilinpäätöshetkellä oli -161 (-107,4) milj. euroa. Suuri negatiivinen arvo tulee suhteuttaa suureen määrään sopimuksia, erittäin alhaalle painuneeseen korkotasoon sekä sopimusten pitkään voimassaoloaikaan. Vuodenvaihteessa voimassaolleiden sopimusten pääomapainotettu keskikorko oli 2,13 prosenttia ja tulevien sopimusten pääomapainotettu keskikorko oli 1,67 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä 0,1 prosentin suuruinen muutos korkotasossa tarkoitti sopimusten nykyarvon muutosta noin 13,0 milj. eurolla ja 1,0 prosentin muutos arviolta yli 100 milj. euron muutosta. Koska arvon muutos ei kehity lineaarisesti korkotason muutoksen kanssa, on suuremman muutoksen vaikutus arvio. Vuoden 2016 aikana ottolainauksen kehityksestä on raportoitu kuukausittain pormestarille, konsernijohtajalle, sisäiselle tarkastukselle ja tarkastustoimelle. Kaupunginhallitukselle tietoja on toimitettu talousraporttien, välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen yhteydessä sekä tämän kerran vuodessa laadittavan laajemman raportin muodossa. Konsernihallinnon johtoryhmälle korkosuojausten tilannekatsaus on esitetty ja laajempi rahoitustoiminnan tilannekatsaus on esitetty tarkastuslautakunnalle