RAHOITUS- JA TAKAUSTOIMINNA

Transkriptio

1 KARKKILAN KAUPUNKI RAHOITUS- JA TAKAUSTOIMINNA KH KV N PERIAATTEET

2 Karkkilan kaupungin rahoitus- 1 (7) Sisällysluettelo 1. Yleistä 2 2. Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet 2 3. Päätöksenteko 3 4. Ottolainaus 3 5. Antolainaus 5 6. Takaukset Takaukset konserniyhteisöille Takaukset muille yhteisöille 6

3 Karkkilan kaupungin rahoitus- 2 (7) Karkkilan kaupungin rahoitus- 1. Yleistä Kaupungin rahoitustoimintaa ohjataan määrittelemällä tavoitteet, vastuut ja valtuudet sekä antamalla suuntaviivat rahoituspolitiikalle ja takaustoiminnalle. Tavoitteena tällä ohjeella on linjata rahoitus-, jotka ohjaavat kaupungin rahoitustoimintaa. Karkkilan kaupungin rahoitustoimintaa ohjaavat vuosittain laadittava valtuuston hyväksymä talousarvio ja kaupunginhallituksen hyväksymä lainanottosuunnitelma. Kaupunginhallitus ja talousjohtaja tekevät päätökset näiden suunnitelmien ja periaatteiden rajoissa. Lainasalkun tilanteesta raportoidaan kuukausittain (helmi-, huhti-, elo- ja lokakuu) talousraporttien yhteydessä kaupunginhallitukselle sekä neljännesvuosittain (maalis-, kesä- ja syyskuu) osavuosikatsausten yhteydessä kaupunginvaltuustolle. Rahoituksen laajempi toteumatieto (rahoituslaskelma, rahoitusraportti) esitellään osavuosikatsauksissa valtuustotasolle asti.

4 Karkkilan kaupungin rahoitus- 3 (7) 2. Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet Takaustoimintaa ei ole yleisellä periaatetasolla käsitelty valtuustossa, vaan valtuusto on päättänyt takauksien myöntämisestä tapauskohtaisesti. Konsernin osalta sijoitus- ja rahoitustoimintaa ohjaa kaupunginvaltuustossa hyväksytty Karkkilan kaupungin konserniohje. Konsernilla tarkoitetaan sitä kuntalain tarkoittamaa kokonaisuutta, jossa Karkkilan kaupungilla on määräysvalta. Rahoitustoiminnan ensisijainen tehtävä on tukea Karkkilan kaupungin toimintaa valtuuston asettamien strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Rahoituksella tarkoitetaan kaupungin oman toiminnan rahoittamista vieraan pääoman instrumenteilla sekä osallistumista tytär-, osakkuus- tai muiden yhteisöjen rahoitukseen tekemällä sijoituksia oman pääoman eriin (esimerkiksi osakepääoma, vapaan oman pääoman rahasto) sekä myöntämällä lainaa tai takauksia. Kaupunki ei myönnä rahoitusta yksityishenkilöille. Avustusten myöntäminen ei kuulu rahoitustoiminnan piiriin. Kaupungin rahoitus pyritään järjestämään mahdollisimman edullisesti ja optimoiden toiminnan vaatima pääomarakenne. Lainasalkun ja toiminnan riskit huomioidaan rahoituksen maturiteetissa ja korkoriskin hallinnassa. Vaikka hankintalaki ei koske rahoituksen hankintaa, kaupunki kilpailuttaa kaikki merkittävät rahoitustarpeensa markkinoilla. Yleisenä tavoitteena rahoituksessa on riippumattomuus ja tasapuolisuus rahoituksen eri palveluja tarjoaviin osapuoliin nähden. 3. Päätöksenteko Kaupunginvaltuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja sijoitustoimintaa koskevista perusteista. Talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Ottolainauksen tarkemmista suuntaviivoista päättää kaupunginhallitus vuosittain laadittavassa lainanhoitosuunnitelmassa. Pitkäaikaisen lainan ja tilapäisluoton ottamisesta sekä antolainojen myöntämisessä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Hallintosäännön mukaan toimielin voi toimivaltansa rajoissa siirtää käsiteltäväkseen säädetyt tai johtosäännöllä määrätyt asiat alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Kaupungin irtaimistokohteiden rahoittamiseksi tehtävistä leasing-sopimuksista tekee päätöksen kunkin yksikön hankinnasta vastaava yhdessä talousjohtajan kanssa. Irtaimen omaisuuden leasing-sopimukset pyritään laatimaan limiittimuotoisina kilpailutettuina kokonaisuuksina, jolloin niiden hyödyt saadaan

5 Karkkilan kaupungin rahoitus- 4 (7) maksimoitua. Leasing-rahoituksen käytöstä toimitilakohteisiin päättää kaupunginhallitus. Takausten myöntämisestä päättää aina kaupunginvaltuusto. Talousohjaus: -kantaa kokonaisvastuun kunnan rahoitustoiminnasta -koordinoi kontakteja rahoitusmarkkinoihin -toteuttaa tehdyt laina-ja sijoituspäätökset operatiivisella tasolla -raportoi kaupungin rahoituksellisen aseman kehittymisestä ja tehdyistä rahoituspäätöksistä 4. Ottolainaus ja siihen liittyvät riskit Kaupungin rahoitustoiminnan aktiivisella hoitamisella pyritään pitämään rahoituksen kokonaiskustannukset mahdollisimman alhaisina. Tavoitteena on rahoituskustannusten minimoimisen ohella pyrkiä ennakoimaan ja hallitsemaan rahoitukseen liittyviä riskejä. Keskeisenä tavoitteena on pyrkiä vähentämään taloudellisen tuloksen heilahteluja ja pitkällä aikavälillä optimoimaan kaupungin rahoituksellinen tulos riskit huomioon ottaen. Rahoitusrakenne pidetään joustavana hajauttamalla viitekorkoja olemassa olevan lainasalkun rakenteen ja markkinatilanteen mukaan. Rahoitusriskejä ovat Likviditeettiriski; maksuvalmius, jälleenrahoitusriski ja sijoitusten likvidiys Luottoriski; myyntisaamiset, vastapuoliriski ja sijoitukset Markkinariski; korkoriski, valuuttariski ja hyödykeriski Edellä mainituista rahoitusriskeistä käsitellään seuraavaksi muutamia olennaisimmista lainanottoon liittyvistä riskeistä ja muihin otetaan kantaa riskienhallintaohjelmassa. Ottolainaus Kaupungin ottolainausta toteutetaan vain euromääräisenä. Mikäli muun valuutan käytöllä saavutetaan selkeää etua, on ottolainaus mahdollista eliminoimalla valuuttariski kokonaan esimerkiksi valuutanvaihtosopimuksella. Lainaa voidaan nostaa kaikilla Suomen lain alaisilla ja rahamarkkinoiden yleisesti käyttämillä tuotteilla. Pitkäaikaisen rahoituksen perusinstrumentteja ovat velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat ja leasing-rahoitus. Kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä markkinoilla kaupungin hyvää nimeä ja käyttämällä rinnakkain erilaisia rahoitusmuotoja ja rahan lähteitä. Kahdenkeskisissä velkasopimuksissa sallittuja vastapuolia ovat kaikki finanssimarkkinoilla toimivat virallisen toimiluvan omaavat yhteisöt. Kaupungin investoinnit ovat käyttöiältään tyypillisesti pitkiä, ja tämän johdosta myös laina-aikojen tulee pääsääntöisesti olla pitkiä. Pisin mahdollinen laina-aika on 30 vuotta, mutta korollisen vieraan pääoman duraatio, eli kassavirroilla painotettu takaisinmaksuaika, tulee kokonaisuuden osalta pitää alle seitsemässä

6 Karkkilan kaupungin rahoitus- 5 (7) (7) vuodessa. Lainojen takaisinmaksuissa voidaan käyttää tasa-, annuiteetti- tai kertalyhenteisiä ohjelmia. Kaupunki ei panttaa omaisuuttaan ottamiensa lainojen vakuudeksi. Maksuvalmius Sopiva maksuvalmiusvaranto luodaan maksuvalmiussuunnittelulla ja riittävällä likviditeettipuskureilla. Kaupungin on ennakoitava meno- ja tulovirrat niin, että optimaalinen maksuvalmius pystytään säilyttämään. Lyhytaikainen maksuvalmius turvataan käyttämällä vakaita ja varmoja likviditeettilähteitä, kuten kuntatodistusohjelmaa. Kuntatodistusohjelma on pyrittävä mitoittamaan sopivan kokoiseksi, jotta niiden avulla pystytään kattamaan voimakkaat lyhytaikaisetkin kassan heilahtelut. Kuntatodistusohjelma tulee olla voimassa jatkuvasti vähintään neljän rahoituslaitoksen kanssa ja kuntatodistusrahan hinta tulee kulloinkin kysyä usealta rahalaitosyhteistyökumppanilta. Likviditeettiriskiä pienentääkseen kaupungin on pyrittävä siihen, ettei kuntatodistusrahoitus yhteensä normaalissa markkinatilanteessa ylitä 35 % koko lainakannan arvosta. Viimeistään tuolloin tulee tehdä ratkaisuja pitkäaikaisten talousarviolainojen lisäämiseksi. Korkoriski ja siltä suojautuminen Korkoriski on koronmuutoksen aiheuttama epävarmuus kunnan korkokassavirroissa (korkovirtariski) ja sijoitusten arvoissa (hintariski). Korkoriski on kaupungin rahoitusriskeistä kaikkein merkittävin. Lyhyet markkinakorot aiheuttavat epävarmuutta kassavirtaan. Pitkien markkinakorkojen kanssa voi korkoperiodin aikana joutua maksamaan markkinakorkoja korkeampia kuluja. Lähtökohtana on oman riskiaseman tunnistaminen. Tavoitteena on alhaiset korkokulut ja ennustettavuus kassavirroissa. Yksi korkoriskin mittari on arvioida paljonko yhden prosenttiyksikön koron nousu vaikuttaa kunnan tulokseen. Kaupungin lainasalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika voi vaihdella korkosidonnaisuuden mukaan. Pääsääntöisesti lainasalkun sidonnaisuusaika pyritään pitämään vähintään 24 kk:ssa. Lainojenhallinnan osalta korkoriski liittyy markkinakorkojen nousuun ja sitä kautta rahoituskustannusten kohoamiseen. Korkoriski koskee olemassa olevaa lainakantaa, sitä osaa lainakannasta, jota lyhennysten vuoksi on jatkuvasti jälleenrahoitettava sekä kaikkia uusia lainoja. Kaupunki pyrkii rajaamaan vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Tällä tavoitellaan korkomenojen parempaa ennustettavuutta ja markkinakorkojen heiluntaa alhaisempaa vaihtelua korkomenoissa. Korkoriskin hallintaan liittyy jatkuva tilanteen arviointi. Lainasalkun analysoinnissa voidaan käyttää myös luotettavia ulkopuolisia tahoja. Perusteellinen lainasalkkuanalyysi on syytä tehdä muutaman kerran vuodessa. Lainakannan suojaamisella tarkoitetaan pyrkimystä eliminoida markkinaolosuhteista johtuvat velkaerien arvojen tai rahavirtojen muutosten vaikutukset tulokseen. Periaatteellisena pääsääntönä kiinteät korkokustannukset vähentävät kokonaiskassavirtojen heiluntaa.

7 Karkkilan kaupungin rahoitus- 6 (7) Kaupunki pyrkii rajaamaan vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Tällä tavoitellaan korkomenojen parempaa ennustettavuutta ja markkinakorkojen heiluntaa alhaisempaa vaihtelua korkomenoissa. Tätä voidaan toteuttaa sekä solmimalla kiinteäkorkoisia velkakirjoja, että solmimalla tavoitetta toteuttavia korkojohdannaissopimuksia. Käytettävät korkosuojausinstrumentit rajataan kaupungin osalta yksiselitteisiin, konservatiivisiin instrumentteihin, joihin ei sisälly ennakoimattomia elementtejä. Tyypillisiä johdannaissopimuksia ovat erilaiset koronvaihtosopimukset, korko-optiot tai näiden eri versioista ja yhdistelmistä muokatut korkostruktuurit. Kaupungin vastapuolena johdannaissopimuksissa voivat olla kaikki EU-alueella toimivat virallisen toimiluvan omaavat rahoituslaitokset. Yksilöllisen korkoratkaisun tulee olla käyttäjälähtöinen, ei tarjoaja lähtöinen. Lainakannan suojaustaso voi vaihdella markkinatilanteen mukaan. Olemassa oleva lainakanta on kuitenkin aina suojattava vähintään 30 % tasoon. Matalasuhdanteen aikana, kun korot ovat alhaalla, pyritään tekemään suojauksia ottamalla kiinteäkorkoisia lainoja. Tällöin suojausastetta voidaan kasvattaa jopa 70 % :iin. Johdannaisten käytössä päätarkoitus on korkoriskin hallinta. Tiettyjen lainojen suojauksen lisäksi voidaan käyttää myös tasesuojausta. Suojauksia on syytä hajauttaa eri ajankohtiin ja maturiteetteihin. Eri rahoitusinstrumenttien käyttöä tarkastellaan vuosittain lainanottosuunnitelmassa ja kulloisenkin lainankilpailutuksen yhteydessä. 5. Antolainaus Kaupunki ei myönnä antolainoja muille kuin omille konserniyhteisöilleen. Mikäli tytäryhteisöissä on vähemmistöomistajia, noudatetaan rahoituksen riskinjaossa valtuuston hyväksymien tytäryhteisöjen konserniohjauksen periaatteita. Voimassaolevien periaatteiden mukaisesti kaupunki voi osallistua rahoitusriskin jakamiseen omistusosuutensa suhteessa. Kaupunki myöntää lainoja tytäryhteisöille talousjohtajan ja kaupunginhallituksen hyväksymällä velkakirjadokumentaatiolla. Pääsääntöisesti kaupungin tytäryhteisöt vastaavat itse rahoitus- ja pääomahuollostaan. Ensisijaisia keinoja tämän toteuttamiseksi ovat riittävän kannattavuuden ylläpitäminen, toimiva riskienhallinta ja investointien oikea mitoittaminen. Omille konserniyhteisöille voidaan myöntää myös oman pääoman ehtoista rahoitusta, mikäli se täyttää tytäryhteisöjen konserniohjauksen periaatteet. Mahdollisia rahoitusinstrumentteja ovat kaikki kulloisenkin lainsäädännön mahdollistamat välineet, esimerkiksi osakepääoman ja peruspääoman merkintä

8 Karkkilan kaupungin rahoitus- 7 (7) tai lisäys, sijoitukset vapaan oman pääoman rahastoon, oman pääoman ehtoiset lainat sekä vaihtovelkakirjalainat. 6. Takaukset 6.1 Takaukset konserniyhteisöille Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Karkkilan kaupungin konserniohjeen. Konserniohjeen mukaan kaupunginvaltuusto voi myöntää omavelkaisia takauksia, toissijaistakauksia ja täytetakauksia konserniyhteisöille. Yhteisön, jolle takaus tai vakuus annetaan, tulee tuottaa kaupungin palveluja tai edistää muutoin kaupungin tai konserniyhteisön toimialaan kuuluvia tehtäviä. Taattavan lainan ehdot hyväksyy kaupunginvaltuusto takauksen yhteydessä tai kaupunginvaltuuston valtuuttamana kaupunginhallitus ennen takauksen täytäntöönpanoa. Pääsääntöisesti kaupunki vaatii takaukseen vastavakuuden ja takausprovision. Tytäryhteisöt eivät saa ilman konsernijohdon suostumusta antaa takauksia tai muita vastaavia sitoumuksia tai muita vakuuksia. 6.2 Takaukset muille yhteisöille Muiden kuin konserniyhteisöiden puolesta takauksia voidaan myöntää vain poikkeustapauksissa ja vahvoilla perusteilla. Tämä on tärkeätä siksi, ettei julkinen sektori kohtuuttomasti rajoita markkinoiden tasapuolista kohtelua ja vääristä kilpailun toimivuutta avoimilla markkinoilla. Mikäli konsernin ulkopuolisille yhteisöille harkitaan takausten myöntämistä, tulee huomioida seuraavia asioita: tukeeko takauksen myöntäminen kaupungin strategiaa ja palvelutavoitteita onko takauksen myöntäminen välttämätöntä esimerkiksi uuden palvelutuotannon syntymiseksi, eikä myöntäminen vaaranna markkinoiden toimivuutta tai vääristä kilpailua tukeeko takauksen myöntäminen palvelurakenteen muutosta tavalla, jossa kaupunki välttyy esimerkiksi omilta mittavilta investoinneilta taattavan yhteisön tulee pantata kaupungille takauksen vakuudeksi hyväksyttävä vakuus, tyypillisesti rakennettava tai hankittava kohde. takauksesta peritään hankkeen riskiä kuvastava takausprovisio, vähintään 0,5 % p.a. takausta ei voida myöntää rekisteröitymättömälle yhteisölle konsernihallinnon toimintasäännöissä mainitun viranhaltijan tulee hyväksyä kaupungin takaaman lainan rahoittaja sekä käytettävän velkakirjan ehdot ennen allekirjoitusta Takausta hakevalta yhteisöltä tulee takausesitystä varten saada:

9 Karkkilan kaupungin rahoitus- 8 (7) yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt kauppa- tai yhdistysrekisteriote, joka on alle 3 kk vanha tuorein mahdollinen tasekirja, sisältäen tuloslaskelman, taseen, toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen liitetiedot kuluvan ja seuraavan tilikauden tulos- ja rahoituslaskelmaennusteet hankesuunnitelma tai kuvaus, sisältäen investointi- ja rahoituslaskelmat perusteineen pöytäkirjanote yhteisön hallituksen kokouksesta, jossa on päätetty hankkeen toteutuksesta, lainan ottamisesta ja takauksen hakemisesta rahoittajan tarjous ja kopio taattavasta velkakirjadokumentaatiosta viimeistään ennen takaussitoumuksen allekirjoitusta Kaupungin myöntäessä takauksia tai lainoja tulee huomioida mitä niiden myöntämisestä sanotaan kuntalaissa ja valtiontukisäännöksissä. Kuntalain 129 on takauksista ja lainojen myöntämisestä mainittu seuraavat asiat: Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Kunta voi kuitenkin myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain (390/2015), kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992), museolain (729/1992), teatteri- ja orkesterilain (730/1992) tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Takauksen ja muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Kunnan myöntämä laina, takaus ja muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavalla vastavakuuksilla. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään.