1 JOHDANTO 1 2 NÄYTEPISTEET 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Rantavyöhykkeen näytteenotto käsihaavilla 5

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTEPISTEET Litoraalinäytepisteet Syvännealueiden näytepisteet 2 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Sukellusnäytteenotto Rantavyöhykkeen näytteenotto käsihaavilla Syvännenäytteenotto Ekman-pohjaeläinnoutimella 7 4 TULOKSET 8 5 VIITTEET 8 Liite 1. Kartta suojasatama-alueista Liite 2. Kaavakuva syvännenäytepisteistä ja kartoitetuista syvyysvyöhykkeistä. Liite 3. Suojasatama-alueiden näytepisteet Liite 4. Litoraalinäytepisteiden pohjanlaadut ja rakkolevävyöhykkeet Liite 5. Sukellusnäytteiden taulukoidut pohjaeläintulokset Liite 6. Potkuhaavinäytteiden taulukoidut pohjaeläintulokset Liite 7. Syvännenäytteiden taulukoidut pohjaeläintulokset

3 1 JOHDANTO Riskit Suomenlahden ympäristöä kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti merikuljetusten lisääntymisestä johtuen. Itäiselle Suomenlahdelle onkin nimetty kolme ns. suojasatama-aluetta, jotka ovat Klamila (Hellitöksen selkä: 60 29,17 N 27 29,14 E), Enviikki (Enviikin lahti: 60 25,00 N 26 40,00 E) ja Haapasaari (Haapasaaren pohjoispuoli: 60 18,00 N 27 10,80 E) (liite 1). Näille alueille vaurioituneet alukset voidaan öljy- tai kemikaalionnettomuuden sattuessa hinata suojaan merenkäynniltä ja voimakkailta virtauksilta. Tavoitteena on tällöin rajata haitallisia ympäristövaikutuksia pienemmälle ja helpommin suojattavalle alueelle. Kymijoen vesi ja ympäristö ry osallistui vuoden 2008 aikana Suomenlahden itäosan suojasatamien luontoselvitykset hankkeeseen, jossa kartoitettiin suojasatamien eliöyhteisöjen rakennetta ja lajien välisiä runsaussuhteita sekä selvitettiin öljyonnettomuuden kalataloudellisia uhkia. Hankkeen toteuttajana oli Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikkö ja hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tehtävänä hankkeessa oli suojasatamien pohjaeläintutkimuksen toteutus. Tässä raportissa esitellään tutkimuksessa käytetyt näytteenottomenetelmät sekä suojasatama-alueiden alustavat taulukoidut pohjaeläintulokset. 2 NÄYTEPISTEET 2.1 LITORAALINÄYTEPISTEET Kaikilta kolmelta suojasatama-alueelta haettiin sukellus- ja potkuhaavinäytteet sekä keväällä että syksyllä Jokaisella suojasatama-alueella sijaitsi neljä litoraalinäytepistettä, jotka pyrittiin sijoittamaan ankkurointipaikkojen pohjois-, itä-, etelä- ja länsipuolisille rannoille (liite1). Näytepisteet nimettiin ottamalla suojasatama-alueen ensimmäinen kirjain ja liittämällä sen perään juoksevat numerot 1-4. Klamilan K3 ja Enviikin E4 pisteillä on jouduttu ottamaan potkuhaavinäytteet ja sukellusnäytteet eri paikoilta, jolloin sukellusnäytepisteen perään on lisätty kirjain B. Lisäksi Klamilan K1 ja Enviikin E3 pisteiden kevään ja syksyn näytteet on otettu hieman eri paikoista, joten syksyn näytepisteiden perään on myös lisätty B kirjain. Suojasatama-alueiden näytteenottoajankohdat, näytepisteiden tarkat sijainnit sekä pisteiltä haetut näytteet on esitetty alla olevissa taulukossa 1 ja 2. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009 1

4 Taulukko 1. Kevään litoraalinäytepisteiden tarkat sijainnit, veden lämpötilat, näytepisteiltä otetut potkuhaavi- (P), sukellushiekka- (SH) ja sukelluslevä- (SL) näytteet sekä levänäytteiden painot. Paikka Piste Koordinaatit Lämpöt. (C ) Potkuhaavin. Sukellusn. Levät (g) KLAMILA K ,8 K1P1, K1P K ,2 K2P1, K2P2 K2SL 1940 K ,1 K3P1, K3P2 - - K3B ,1 - K3BSL 2460 K ,9 K4P1, K4P2 K4SL 1000 ENVIIKKI E ,4 E1P1, E1P2 E1SL E ,1 E2P1 E2SL, E2SH 1900 E ,2 E3P2 E3SL, E3SH 800 E ,1 E4P1 - - E4B ,1 E4BP1 E4BSL 650 HAAPASAARI H H1P1 H1SL, H1SH H ,7 H2P1 H2SL, H2SH 1300 H ,8 H3P1, H3P2 H3SL 1020 H H4P1 H4SL, H4SH 840 Taulukko 2. Syksyn litoraalinäytepisteiden tarkat sijainnit, veden lämpötilat, näytepisteiltä otetut potkuhaavi- (P), sukellushiekka- (SH) ja sukelluslevä- (SL) näytteet sekä levänäytteiden painot. Paikka Piste Koordinaatit Lämpöt. (C ) Potkuhaavin. Sukellusn. Levät (g) KLAMILA K1B ,9 K1P1, K1P K ,6 K2P1, K2P2 K2SL 1290 K ,7 K3P1, K3P2 - - K3B ,7 K3SL, K3SH 1900 K ,4 K4P1, K4P2 K4SL 1000 ENVIIKKI E ,2 E1P1, E1P2 E1SL E ,3 E2P1, E2P2 E2SL 1340 E3B ,4 E3P1, E3P2 E3SL, E3SH 1450 E ,9 E4P1 - - E4B ,9 E4BP1 E4BSL 480 HAAPASAARI H ,8 H1P1, H1P2 H1SL H ,2 H2P1, H2P2 H2SL 2250 H ,3 H3P1, H3P2 H3SL 1710 H ,6 H4P1 H4SL2, H4SH SYVÄNNEALUEIDEN NÄYTEPISTEET Kaikilta kolmelta suojasatama-alueilta haettiin syvännealueen pohjaeläinnäytteet syyskuussa Näytepisteet pyrittiin sijoittamaan linjoihin, jotka kulkivat alueen keskellä sijaitsevasta näytepiste A:sta eli ankkurointipisteestä kohti kutakin litoraalinäytepistettä. Näytepisteet sijaitsivat eri syvyysvyöhykkeillä, joita merkittiin kirjaimilla B, C ja D. Klamilan ja Enviikin suojasatama-alueilla oli kaksi syvyysvyöhykettä (B ja C) ja yhteensä 9 näytepistettä. Edellisiä syvemmällä Haapasaaren suojasatama-alueella puolestaan oli kolme syvyysvyöhykettä (B, C ja D) ja yhteensä 13 näytepistettä (liite 2). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009

5 Syvännenäytepisteiden ja niiltä otettujen Ekman-näytteiden taustatiedot on esitetty taulukossa 3. Klamilassa jouduttiin korvaamaan yksi sukellusnäyte Ekman-näytteillä, jotka on merkitty taulukkoon kirjaimilla E. Taulukko 3. Syvännenäytepisteiden ja näytteiden taustatiedot. Klamilanlahti näyteas koordinaatit syv m näytteen Pohjan laatu Hapellinen kerros / muuta tilavuus l A ,5 1 sulfidisavi, sora, konkriitteja hapellinen kerros 2-3cm B ,5 0,5 sulfidisavi, hiekka,sora, detritusta hapellinen kerros 1cm / Ekman oli vuotanut B ,6 0,75 savi (vähän sulfidia), sora hapellinen kerros 2 cm B ,8 0,75 pehmeä sulfidisavi, seassa soraa hapellinen kerros 1-2 cm B ,75 savi, hiekka ja sora hapellinen kerros 2cm C ,2 1 savisulf.lieju 8cm,kortetta,detritus, alla hiekka, sora hapellinen kerros 3 cm C ,8 0,75 sulfidisavi, seassa hiesua hapellinen kerros 1cm C ,5 1 pehmeä hiekka,savi,vähän liejua+sulfidia viherleväpalloja C ,0 0,6 hiekka, sora, sulfidia Ekman oli vuotanut>ei tietoa hapell. kerroksesta E ,0 0,75 sulf.lieju, savi, detritusta seassa, alla soraa hapellinen kerros 1-1,5 cm E ,3 1,5 sulf.lieju, seassa vähän hiekkaa ja detritusta huonosti hapellinen Enviikinlahti näyteas koordinaatit syv m näytteen Pohjan laatu Hapellinen kerros / muuta tilavuus l A ,6 1,5 sulfidilieju, alla lähes mustaa sulf.liejua ja savea hapellinen kerros 0,5cm B ,0 3 tumman harmaa sulfidilieju, seassa savea hapellinen kerros 1-2cm B ,2 2 sulfidilieju, alla sulf.lieju ja savi hapellinen kerros 1-2cm B ,1 1 sulfidisavi, seassa soraa ja detritusta hapellinen kerros 2cm B ,0 1,5 sulfidisavi, lieju hapellinen kerros 2cm C ,6 3 mustaa liejua (saviliejua,sulfidia seassa), hapellinen kerros 1cm C ,1 0,5 sulfidilieju,sulf.savi,jossa sulf.rakeita hapellinen kerros 1cm / Ekman vuotanut C ,8 1 sulf.lieju, savi tumm.harmaata hapellinen kerros 1-2cm D ,8 0,3 hiekka päällä, alla sora+hiekka pohja täynnä surv.sääsken putkiloita / Ekman vuotanut Haapasaaren alue näyteas koordinaatit syv m näytteen Pohjan laatu Hapellinen kerros / muuta tilavuus l A ,8 3 musta sulf.lieju, seassa hieman hiesua hapeton, lievä H2S B ,2 2,5 sulfidilieju hapeton, lievä H2S B ,4 0,4 sulf.lieju,hiekka,hiesu,konkretiot hapellinen lieju 1-1,5cm / Ekman vuotanut B ,7 2 sulf.lieju,alla vähän seassa savea, detritus hapeton, selvä H2S B ,2 0,6 pehmeää savea,ei kokkareita seuloessa hapell.kerros 1-1,5cm,alla sulf.lieju,hiekka, savihiekka,hiesu C ,4 3 sulfidilieju hapeton, selvä H2S C ,4 0,7 sulf.savi,hiekka,hiesu,konkretiot hapellinen kerros 2cm / Ekman vuotanut C ,3 1 sulf.lieju,seassa detritus ja vähän hiekkaa hapeton, lievä H2S C ,2 0,3 pehmeä hiekka,sora,lanttikonkretiot Ekman vuotanut D ,2 0,3 hiekka ja karkea hiekka Ekman vuotanut D ,2 0,5 pehmeä hiekka,leväjätettä Ekman vuotanut D ,8 0,5 pehmeä hiekka, hiesu Ekman vuotanut 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 SUKELLUSNÄYTTEENOTTO Litoraalialueiden pohjaeläinyhteisöjä tutkittiin sukellusnäytteenotolla, jonka suoritti MMM Jukka Mattila Kymijoen vesi ja ympäristö ry:stä. Mahdollisimman monien erilaisten habitaattien kartoittamiseksi litoraalinäytepisteiltä haettiin sekä rakkolevä- että hiekkanäytteitä. Menetelmillä saatavat tulokset ovat lähinnä kvalitatiivisia, eikä varsinaisia standardisoituja näytteenottomenetelmiä sukellusnäytteiden keräämiseen ole olemassa. Rakkolevänäytteiden osalta hieman vastaavaa menetelmää ovat Suomessa käyttäneet Oulasvirta ja Leinikki (2003). Rakkolevävyöhykkeiden kuvailuissa taas mukailtiin kasvillisuuskartoituksissakin käytettyä sukellusmenetelmää (Bäck ym. 1996). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009 3

6 Sukellushiekkanäytteet otettiin kaikilta näytteenottoon soveltuvilta hiekkapohjilta (taulukot 1 ja 2). Näytteiden keräämiseen käytettiin cm kokoista kehikkoa, johon oli kiinnitetty silmäkooltaan 0,8 mm suuruinen havaspussi. Näytteenottimen metallinen kehikko painettiin hiekkapohjaan ja kehikon alan suuruinen näyte kerättiin kehikkoon kiinnitettyyn haaviin. Näytteet seulottiin 0,5 mm seulalla ja seulontajäännös siirrettiin vedellä huuhtomalla 0,7 l vetoisiin, kannellisiin näyteastioihin. Sukelluslevänäytteet otettiin kaikilta näytepisteeltä, lukuun ottamatta Klamilan K1 pistettä, josta ei löytynyt lainkaan rakkolevää. Näytteenoton yhteydessä arvioitiin levien kunto sekä kuvailtiin kasvuvyöhykkeen ominaisuuksia, kuten rakkolevävyöhykkeen yläraja sekä runsaimman kasvuston esiintymissyvyys. Sukelluspaikoilla pyrittiin myös mahdollisuuksien mukaan määrittelemään rakkolevävyöhykkeen alaraja eli suurin syvyys jolla rakkoleviä vielä esiintyi. Näytteet kerättiin aina siitä syvyydestä, jossa leväkasvustot olivat runsaimmillaan. Rakkolevänäytteiden keräämiseen käytettiin fucushaavia, jonka halkaisija oli 50cm ja syvyys 80cm ja haavin silmäkoko 0,5 mm (kuva 1). Levät kerättiin asettamalla haavi huolellisesti rakkoleväkasvuston päälle ja sulkemalla haavin suuosa kiristysnarun avulla, jotta kaikki kasvustoissa olevat pohjaeläimet saatiin mahdollisimman tarkasti mukaan näytteisiin. Näytteiden kokoa ei vakioitu, vaan rakkolevien tarvittava määrä arvioitiin paikkakohtaisesti. Näytteiden rakkolevät pestiin kahteen kertaan saavissa, jotta niissä olevat pohjaeläimet saatiin irrotettua. Vesi kaadettiin 0,5 mm seulan läpi ja näytteessä olevat pohjaeläimet siirrettiin vedellä huuhtomalla 0,7 l vetoisiin, kannellisiin näyteastioihin. Lopuksi pestyt rakkolevät punnittiin 10 g tarkkuudella. Myös veden lämpötila merkittiin ylös kullakin näytepisteellä. Kaikki sukellusnäytteet kestävöitiin laboratorio-olosuhteissa ja säilöttiin 70 % etanoliliuokseen, jonka jälkeen näytteitä säilytettiin poimintaan asti jääkaapissa. Ennen poimintaa näytteet ositettiin levittämällä näyte tasaisesti poiminta-alustalle, joka oli jaettu 15:een yhtä suureen ruutuun. Ruudut numeroitiin ja käsiteltävä ruutu valittiin satunnaisotannalla. Valitun ruudun koko sisältö siirrettiin tarkasti toiselle poiminta-alustalle ja osanäytteistä poimittiin suurennuslasivalaisimen avulla kaikki pohjaeläimet. Ositteen poimimisen jälkeen arvioitiin onko pohjaeläinten määrä riittävä kuvastamaan koko näytettä. Yleisesti ottaen osanäytteissä oli varsin runsaasti pohjaeläimiä, joten valtaosassa näytteistä on käsitelty vain 1/15 osite. Lisäksi koko loppunäyte käytiin vielä läpi suurennuslasivalaisimen avulla, jotta eliöstökartoitukseen saatiin mukaan myös sellaiset taksonit, jotka eivät mahdollisesti olleet mukana ositteessa. Pohjaeläinten määrityksen suoritti Hanna Häkkinen tutkija Marja Anttila-Huhtisen ohjauksessa. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009

7 Kuva 1. Toiminnanjohtaja Jukka Mattila valmistautuu sukellusnäytteenottoon rakkolevähaavilla. 3.2 RANTAVYÖHYKKEEN NÄYTTEENOTTO KÄSIHAAVILLA Ranta-alueen pohjaeläinnäytteet otettiin käsihaavi- eli ns. potkuhaavimenetelmällä. Samaa menetelmää käytetään myös virtavesien pohjaeläinnäytteenotossa, ja tästä on olemassa myös standardi (SFS ). Menetelmä on ensisijaisesti kvalitatiivinen, mutta eliöiden määriä näytteenottokertaa kohden voidaan käsitellä semikvantitatiivisina mikäli näytteenottoaika on vakioitu. Koska ranta-alueilla ei ole voimakasta yhdensuuntaista virtausta kuten virtaavissa vesissä, tulee näytteenoton yhteydessä haavia liikutella veden, kasvillisuuden tai pehmeän pohjan läpi. Näytteenotto tapahtui siten, että noin cm syvyydessä edettiin selkä edellä noin 30 sekunnin ajan. Samalla koko ajan potkittiin jaloilla pohjaa ja kerättiin pohjasta irtautuneet eliöt ja muu aines haavipussiin liikuttelemalla silmäkooltaan 0,5 mm suuruista käsihaavia edestakaisin pohjan tuntumassa (kuva 2). Haavipussin sisältö seulottiin 0,5 mm seulalla ja seulontajäännös tyhjennettiin vedellä huuhtomalla 0,7 l vetoisiin, kannellisiin näyteastioihin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009 5

8 Kuva 2. Kenttämestari Jussi Mäntynen potkuhaavinäytteenotossa. Näytteet kestävöitiin laboratorio-olosuhteissa ja säilöttiin 70 % etanoliliuokseen, jonka jälkeen näytteitä säilytettiin poimintaan asti jääkaapissa. Ennen poimintaa näytteet ositettiin levittämällä näyte tasaisesti poiminta-alustalle, joka oli jaettu 15:een yhtä suureen ruutuun. Ruudut numeroitiin ja käsiteltävä ruutu valittiin satunnaisotannalla. Valitun ruudun koko sisältö siirrettiin tarkasti toiselle poiminta-alustalle ja osanäytteistä poimittiin suurennuslasivalaisimen avulla kaikki pohjaeläimet. Ositteen poimimisen jälkeen arvioitiin onko pohjaeläinten määrä riittävä kuvastamaan koko näytettä. Yleisesti ottaen osanäytteissä oli varsin runsaasti pohjaeläimiä, joten suurimmassa osassa näytteistä on käsitelty vain 1/30 osite. Lisäksi koko loppunäyte käytiin vielä läpi suurennuslasivalaisimen avulla, jotta eliöstökartoitukseen saatiin mukaan myös sellaiset taksonit, jotka eivät mahdollisesti olleet mukana ositteessa. Pohjaeläinten määrityksen suoritti Hanna Häkkinen tutkija Marja Anttila-Huhtisen ohjauksessa. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009

9 3.3 SYVÄNNENÄYTTEENOTTO EKMAN-POHJAELÄINNOUTIMELLA Kaikilta kolmelta suojasatama-alueilta haettiin syvännealueen pohjaeläinnäytteet, jotka otettiin pinta-alataan 231 cm 2. kokoisella Ekman-pohjanoutimella (kuva 3). Näytteenotossa ja -käsittelyssä noudatettiin vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita ja ko. näytteenoton standardia (SFS , Mäkelä ym. 1992, Kantola ym. 2001). Koska kyseessä oli kartoittava eliöstötutkimus päädyttiin kultakin näyteasemalta ottamaan yksi rinnakkaisnosto. Näytteet seulottiin kentällä 0,5 mm:n seulalla ja seulontajäännös tyhjennettiin vedellä huuhtomalla 0,7 l vetoisiin, kannellisiin näyteastioihin. Näytteistä poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa suurennuslasivalaisimen avulla kaikki pohjaeläimet, jotka säilöttiin 70 % etanoliliuokseen. Pohjaeläinten määrityksestä vastasi Marja Anttila- Huhtinen. Aineistosta laskettiin näytteittäin taksonien yksilömäärät ja kokonaisyksilömäärät neliömetriä kohti laskettuna. Kuva 3. Jani Kirsi ottaa pohjaeläinnäytettä Ekman-noutimella Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009 7

10 4 TULOKSET Itäisen Suomenlahden eliöstökartoituksen pohjaeläintulokset esitetään raakamuodossa liitteissä 4-7. Tuloksia ei ole käsitelty pidemmälle, sillä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiantoon kuului suojasatama-alueiden pohjaeläintutkimuksen toteutus kenttätöiden sekä pohjaeläinmääritysten osalta. Litoraalinäytepisteiden pohjanlaadut sekä tarkempia tietoja kunkin alueen rakkolevävyöhykkeistä on koottu liitteeseen 4. Taulukoidut pohjaeläintulokset on esitetty liitteissä 5-7. Lähinnä kvalitatiivisten sukellus ja potkuhaavinäytteiden osalta taulukoihin on koottu määritetyn ositteen yksilömäärät. Lisäksi koko näytteessä havaitut muut taksonit on esitetty taulukoissa rasteilla (liitteet 5-6). Syvännenäytteistä, jotka ovat kvantitatiivisia näytteitä, on ilmoitettu sekä näyte- että neliömetrikohtaiset yksilömäärät sekä taksonien lukumäärät (liite 7). 5 VIITTEET Bäck, S., Ekebom, J., Kangas, P., Kautsky, H., Mäkinen, A. & Rönnberg, O Mapping and monitoring phytobenthic biodiversity in the Northern Baltic Sea Background, methods and recommendations. TemaNord 1996: 559. Nordic Council of Ministers. Kööpenhamina. 92 s. Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 35 s. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenootomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10, 69 s + liitteet. Oulasvirta, P. & Leinikki, J Veneilyn ympäristövaikutukset luonnonsatamissa, Suomen ympäristö 605. Edita, Helsinki. 69s. SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standarsoimisliitto SFS, 7 s. SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. Suomen standardisoimisliitto SFS. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 112/2009

11 LIITTEET Liite 1. Itäisen Suomenlahden suojasatama-alueet. Liite 2. Kaavakuva syvännenäytepisteistä ja kartoitetuista syvyysvyöhykkeistä. Liite 3. Suojasatama-alueiden näytepisteet. 3.1 Klamila 3.2 Enviikki 3.3 Haapasaari Liite 4. Litoraalinäytepisteiden pohjanlaatu sekä rakkolevävyöhykkeet. 4.1 Klamila 4.2 Enviikki 4.3 Haapasaari Liite 5. Sukellusnäytteiden taulukoidut pohjaeläintulokset. 5.1 Kevät 5.2 Syksy Liite 6. Potkuhaavinäytteiden taulukoidut pohjaeläintulokset. 6.1 Kevät 6.2 Syksy Liite 7. Sukellusnäytteiden taulukoidut pohjaeläintulokset. 7.1 Klamila 7.2 Enviikki 7.3 Haapasaari

12 Liite 1. Itäisen Suomenlahden suojasatama-alueet ja niillä sijaitsevat litoraalinäytepisteet.

13 Liite 2. Kaavakuva Klamilan ja Enviikin (a) sekä Haapasaaren (b) syvännenäytepisteistä ja kartoitetuista syvyysvyöhykkeistä. a) b)

14 LIITE 3.1 Liite 3. Suojasatama-alueiden näytepisteet.

15 LIITE 3.2

16 LIITE 4.1 Liite 4. Litoraalinäytepisteiden pohjanlaatu sekä rakkolevävyöhykkeiden tarkempia tietoja KLAMILA K1 & K1B Pohjanlaatu: Kiviä, soraa ja hiekkaliejua. Syksyllä näytepiste K1 oli kasvanut niin täyteen ruovikkoa, että pisteelle pääsy veneellä oli mahdotonta. Rakkoleväkasvustoja ei löydetty kummallakaan näytteenottokerralla. K2 Pohjanlaatu: Kova pohja, lähinnä kiviä ja soraa. Rakkolevävyöhyke alkoi noin 0,5 metrin syvyydeltä, mutta alarajaa ei pysty määrittelemään, koska ranta hyvin pitkälle loiva ja matala. Hyvin rakkolevää kuitenkin vielä 3 metrin syvyydessä. Rakkolevät olivat hyväkuntoisia, kohtalaisen kokoisia, ja niitä oli suhteellisen runsaasti kivien päällä. Näytesyvyys oli keväällä 1,5-2 m ja syksyllä 1 m. Syksyllä paljon irtoleviä, jotka peittivät koko pohjan. K3 & K3B Pohjanlaatu: Hiekkaa ja kiveä. Lahden syvimpien osien pohja koostui liejusta ja hiekasta, jossa vähän soraa seassa kun taas sukelluspaikalla K3B pohja oli lähinnä kalliota. Rakkolevävyöhyke: 0,5-3 m, runsaimmin rakkoleviä noin metrin syvyydessä. Sekä keväällä että syksyllä näytteet 1-2 metrin syvyydeltä. Leväkasvusto oli suhteellisen matalaa ja hyväkuntoista, syksyllä rakkolevien pinnalla rihmalevää. Syksyllä lahden pohjukka oli palloviherlevän peitossa ja sukelluspaikan pohjalla oli runsaasti rihmalevää. K4 Pohjanlaatu: kiveä ja soraa. Rakkolevävyöhyke alkoi 0,5 metristä, vyöhykkeen alarajaa oli mahdotonta määritellä. Leväkasvustot olivat pienikokoisia, yksittäin siellä täällä. Näytesyvyys keväällä 1,5 m ja syksyllä 0,5-1 m.

17 LIITE 4.2 ENVIIKKI E1 Pohjanlaatu: Rannassa kivikkoa, noin 1,5 metrinsyvyydeltä alkoi pehmeä hiekkapohja, isoja kiviä siellä täällä. Vesi oli sameaa ja näkyvyys todella huono sekä keväällä että syksyllä. Rakkolevävyöhyke 0,5 m - 2 m syvyydellä. Rakkolevää kasvoi kivien päällä paikoitellen kohtalaisen runsaasti, paikoitellen hieman vähemmän. Runsaimmin rakkoleviä 1-1,5 m syvyydellä. Näytesyvyys keväällä 1 m ja syksyllä 1-2 m. Rakkoleväkasvustot keskikokoisia tai suhteellisen pieniä, mutta hyväkuntoisia. E2 Pohjanlaatu: Hiekkapohja, jossa seassa soraa sekä isompia kiviä. Kivien päällä suhteellisen runsaasti hyväkuntoista rakkolevää. Rakkolevävyöhyke alkoi noin metristä ja jatkui loivana ja matalana pitkälle, alarajan määritteleminen mahdotonta. Näytesyvyys keväällä 1,5 m ja syksyllä 1-1,5 m. E3 & E3B Pohjanlaatu: Kivikkoa lähellä rantaa, vaihtui karkeaksi hiekkapohjaksi ja saveksi noin 4 m syvyydessä. Molemmilla paikoilla levävyöhyke 0,5 m- 4 m. Paras levävyöhyke noin 1 m syvyydessä. Molemmilla paikoilla paljon kohtalaisen kuntoista rakkolevää. Näytesyvyys keväällä 2-3 m, syksyllä 1-1,5 m. E4 & E4B Pohjanlaatu: Kiveä, soraa ja liejua ja muuttui noin 3,5 metrin syvyydessä pelkäksi liejupohjaksi. Rakkoleviä kasvoi jonkin verran pieninä ja keskikokoisina puskina kivien päällä. Rakkolevävyöhyke 0,5-3 m syvyydellä. Näytesyvyys keväällä 2 m ja syksyllä 1-1,5 m. Syksyllä leväkasvustot rihmalevien peittämiä.

18 LIITE 4.3 HAAPASAARI H1 Pohjanlaatu: Kiveä ja hiekkaa. Rakkolevävyöhyke 0,5-2 metrin syvyydellä. Varsinaista tarkkaa alarajaa vyöhykkeelle ei pystytty määrittelemään, noin 2,5 metrin syvyydeltä eteenpäin kuitenkin loivaa hiekkarinnettä, jossa ei juurikaan kasvupaikkoja rakkolevälle. Rakkolevät kasvoivat pienissä puskissa, joita esiintyi kuitenkin kohtalaisen runsaasti, hyväkuntoisia. Syksyllä sukelluspaikalla oli paljon irtonaista rihmalevää. Näytesyvyys keväällä 1-1,5 m ja syksyllä 1,5 m. H2 Pohjanlaatu: Rannassa kiveä, soraa ja hiekkaa, sukellussyvyydessä hiekkaliejua, jonka alla oli kiviä. Syvemmälle mentäessä enemmän kiviä ja hiekkakerros oli ohuempi. Rakkolevävyöhyke kartoitettiin 3 metrin syvyyteen asti, rakkoleviä kasvoi syvemmälläkin. Yhtenäinen kasvuvyöhyke oli 0,5-1,5 m syvyydellä, jota syvemmällä rakkoleviä kasvoi hajanaisemmin kivien päällä. Rakkolevät olivat erittäin hyväkuntoisia. Syksyllä rihmalevien määrä vähäisempää, kuin H1 pisteellä. Näytesyvyys keväällä 1-2 m ja syksyllä 1 m. H3 Pohjanlaatu: Rannassa kivikkoa, levävyöhykkeellä pohja koko matkalta tasaista kalliopohjaa, joka jatkui syvälle. Rakkolevävyöhyke 0,5-4,5 m syvyydellä ja runsaimmin rakkoleviä 0,5 3 m syvyydellä. Näytesyvyys keväällä 1,5-2,5 m ja syksyllä 1-1,5 m. Rakkolevät erittäin hyväkuntoisia ja niitä oli erittäin runsaasti, syksylläkään ei paljon irtonaista rihmalevää. H4 Pohjanlaatu: Kiveä ja soraa. Rakkolevävyöhyke 0,5-4,5 m syvyydellä, mistä eteenpäin hiekkapohja. Runsaimmin rakkoleviä 0,5-2,5 metrin syvyydellä. Pienikokoisia, mutta erittäin hyväkuntoisia. Näytteenottosyvyys keväällä 1-2 m ja syksyllä 1 m.

19 Liite 5. Suojasatama-alueilta haettujen sukellusnäytteiden pohjaeläintulokset. LIITE 5.1 Kevät 2008 K2SL K3BSL K4SL E1SL2 E2SL E2SH E3SL E3SHE4BSL H1SL H1SH H2SL H2SH H3SL H4SL H4SH Määritetty näyte 1/15 1/15 2/15 1/15 1/15 1/15 2/15 1/15 1/15 1/15 1/15 1/15 1/15 1/15 2/15 1/30 Polychaeta Marenzelleria sp. 4 1 Oligochaeta Hirudine a Piscicola geometra Bivalvia Dreissena polymorpha 66 Macoma baltica Gastropoda Theodous fluviatilis Valvata sp. 1 Bithynia tentaculata Hydrobia sp Potamopyrgus antipodarum 2 2 Lymnaea sp Physa fontinalis 5 Araneae Acari Hydrachnellae Halacaridae 1 1 Crustace a Balanus improvisus Mysidacea 1 Neomysis integer Praunus fleuosus Praunus inermis 3 Saduria entomon 2 Idotea baltica Jaera sp Gammarus sp. 2 2 Gammarus spp.juv Gammarus zaddachi Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus tigrinus Palaemon adspersus 1 Collembola 1 Ephemeroptera Caenidae 1 Caenis horaria Odonata Zygoptera 1 Ischnura elegans 1 Trichoptera Hydroptilidae, sp 1 Hydroptilidae, pupa Agraylea sp. 1 2 Cyrnus sp. Agrypnia sp. Phryganea Lepidostoma hirtum Limnephilidae 1 Limnephilus sp. 1 Limnephilus affinis Limnephilus lunatus Ceraclea sp. 1 2 Athripsodes sp Oecetis sp. 1 Dipte ra Diptera, adult 1 Ceratopogonidae 3 1 Chironomidae Chironomidae, pupa Chironomidae, adult 3 1 Coleoptera Coleoptera, adult Haliplidae 1 Oste ichthyes Pomatoschistus minutus Cottus gobio Gasterosteus aculeatus Pungitius pungitius Nerophis ophidion Yks. yhteensä Taulukossa on esitetty poimitun ositteen yksilömäärät. Lisäksi rasteilla on osoitettu koko näytteestä löytyneet muut taksonit. Lisäksi Klamilan K3 pisteeltä löytyi rantanuoliainen (Cobitis taenia) sukellushiekkanäytteestä, jota ei muuten käsitelty.

20 LIITE 5.2 Syksy 2008 K2SL K3SL K3SH K4SL E1SL E2SL E3SL E3SHE4BSL H1SL H2SL H3SL H4SL2 H4SH Määritetty näyte 1/15 1/15 1/30 1/15 1/15 1/15 1/15 1/60 1/15 1/15 1/15 1/15 1/15 1/30 Turbellaria Ne merte a Cyanopthalma obscura 1 1 Polychaeta Boccardia sp. Marenzelleria sp. 1 3 Oligochaeta Hirudine a Piscicola geometra Ga stropoda Theodous fluviatilis Valvata sp Bithynia tentaculata Hydrobia sp Potamopyrgus antipodarum Lymnaea sp Physa fontinalis Planorbidae Bivalvia Cerastoderma glaucum Parvicardium hauniense 3 Dreissena polymorpha Macoma baltica Araneae Acari Hydrachnellae Halacaridae Crustace a Balanus improvisus Praunus fleuosus Praunus inermis Idotea baltica Jaera sp Gammarus spp.juv Gammarus zaddachi Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus tigrinus Palaemon adspersus Collembola 1 2 Ephemeroptera Caenis horaria Odonata Ischnura elegans Somatochlora metallica Trichoptera Agraylea sp Agrypnia sp. 1 Lepidostoma hirtum 3 1 Limnephilidae Ceraclea sp Athripsodes sp. 1 Ceratopogonidae 1 Chironomidae Chironomidae, pupa Lepidoptera Pyralidae 1 Oste ichthyes Pomatoschistus minutus Cottus gobio Gasterosteus aculeatus Pungitius pungitius Nerophis ophidion Yks. yhteensä Taulukossa on esitetty poimitun ositteen yksilömäärät. Lisäksi rasteilla on osoitettu koko näytteestä löytyneet muut taksonit.

21 Liite 6. Suojasatama-alueilta haettujen potkuhaavinäytteiden pohjaeläintulokset. LIITE 6.1 Kevät 2008 K1P1 K1P2 K2P1 K2P2 K3P1 K3P2 K4P1 K4P2 E1P1 E1P2 E2P1 E3P2 E4P1 E4BP1 H1P1 H2P1 H3P1 H3P2 H4P1 Määritetty näyte 1/30 1/30 1/30 1/15 1/30 1/30 1/30 1/30 1/15 1/15 1/30 1/15 1/30 1/15 1/15 1/60 1/30 1/30 1/15 Turbellaria 1 Ne merte a Cyanopthalma obscura 1 1 Polychaeta Marenzelleria sp Manayunkia sp. 2 Oligochaeta Hirudine a Piscicola geometra Hemiclepsis marginata Bivalvia Cerastoderma glaucum Macoma baltica Gastropoda Theodous fluviatilis Valvata sp Hydrobia sp Potamopyrgus antipodarum 2 Planorbidae Lymnaea sp Physa fontinalis Bithynia tentaculata Araneae Acari Hydrachnellae Halacaridae Crustace a Balanus improvisus 1 Neomysis integer Praunus fleuosus Idotea baltica Asellus aquaticus 5 1 Jaera sp Gammarus sp Gammarus spp.juv Gammarus zaddachi Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus tigrinus Colle mbola Ephemeroptera 1 1 Caenis horaria Caenis sp. 1 Odonata Orthetrum cancellatum Ischnura elegans Somatochlora metallica He teroptera Heteroptera, adult Coriinae, adult Trichoptera Holocentropus sp 1 Limnephilus lunatus Limnephilus marmoratus Mystacides sp 1 Agrypnia sp. Agraylea sp Athripsodes sp Ceraclea sp Psychomyiidae 3 Psychomyia pusila 1 Oecetis sp Hydroptilidae, pupa 1 Hrydroptila sp. 1 Lepidostoma hirtum Cyrnus trimaculatus 1 Hydropsyche sp. 6 1 Tinodes waeneri Dipte ra Tabanidae 1 1 Empididae Ceratopogonidae Ceratopogonidae, pupa 4 Chironomidae Chironomidae, pupa Hymenoptera Hymenoptera, adult Coleoptera 2 Coleoptera, adult Haliplidae Donaciinae 1 Oste ichthyes Pomatoschistus minutus Cottus gobio Gasterosteus aculeatus Pungitius pungitius Nerophis ophidion Yks. yhteensä Taulukossa on esitetty poimitun ositteen yksilömäärät. Lisäksi rasteilla on osoitettu koko näytteestä löytyneet muut taksonit.

22 LIITE 6.2 Syksy 2008 K1P1 K1P2 K2P1 K2P2 K3P1 K3P2 K4P1 K4P2 E1P1 E1P2 E2P1 E2P2 E3P1 E3P2 E4P1 E4BP1 H1P1 H1P2 H2P1 H2P2 H3P1 H3P2 H4P1 Määritetty näyte 1/30 1/60 1/30 1/30 1/30 1/60 1/15 1/30 1/30 1/30 1/30 1/30 1/30 1/30 1/30 1/30 1/30 1/30 1/60 1/30 1/30 1/30 1/30 Turbellaria Ne merte a Cyanopthalma obscura Polychaeta Marenzelleria sp. 1 Oligochae ta Hirudine a Piscicola geometra 1 1 Biva lvia Macoma baltica Gastropoda Alderia modesta 1 Theodous fluviatilis Valvata sp Hydrobia sp Potamopyrgus antipodarum Planorbidae Lymnaea sp Physa fontinalis 2 Bithynia sp. 5 1 Bithynia tentaculata Acari Hydrachnellae Halacaridae Crustace a Balanus improvisus 1 1 Neomysis integer Praunus fleuosus 2 2 Praunus inermis 1 Idotea baltica 4 Jaera sp Gammarus spp.juv Gammarus zaddachi Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus tigrinus Ephe meropte ra Caenis horaria Caenis sp. 1 Odonata Ischnura elegans He teroptera Heteroptera, adult Coriidae, adult Trichoptera Limnephilidae 1 Mystacides sp Agraylea sp Athripsodes sp Psychomyiidae 1 Oecetis sp. 1 Hrydroptila sp. 2 1 Lepidostoma hirtum Hydropsyche sp. 4 Pryganea sp. Diptera Diptera, pupa Diptera, adult 2 Tabanidae Ceratopogonidae Chironomidae Chironomidae, pupa Chironomidae, adult 1 Coleoptera Coleoptera, adult 1 1 Haliplidae Dytiscidae Dytiscidae, adult 2 Oste ichthyes Pomatoschistus minutus Cottus gobio Gasterosteus aculeatus Pungitius pungitius Yks. yhteensä Taulukossa on esitetty poimitun ositteen yksilömäärät. Lisäksi rasteilla on osoitettu koko näytteestä löytyneet muut taksonit.

23 LIITE 7.1 Liite 7. Suojasatama-alueilta haettujen syvännenäytteiden pohjaeläintulokset. Klamilanlahden (Hamina) pohjaeläintulokset yks/nosto. Kultakin näytepisteeltä otettiin 1 ekmannosto (pinta-ala 231 cm 2 ). Taulukon lopussa on esitty kokonaisyksilömäärät myös neliömetrillä. Tuloksissa eivät ole mukana Nematodit, Ostracodit, Cladocerat eikä Copepodat. Näyte A B1 B2 B3 B4 C1 C2 C3 C4 E1 E2 Syvyys m 13,5 13,5 11,6 14,8 13 8,2 9,8 5, ,3 yks/nosto Nemertea, nauhamadot Cyanopthalma obscura Polychaeta, monisukasmadot Marenzelleria sp Oligochaeta, harvasukasmadot Tubife costatus 9 Psammoryctides barbatus 7 Potamothri hammoniensis 1 Potamothri/Tubife Paranais frici 1 Stylaria lacustris 1 Bivalvia, simpukat Macoma baltica Gastropoda, kotilot Valvata piscinalis 5 3 V. macrostoma 1 1 Hydrobia ventrosa 1 Potamopyrgus antipodarum 4 Crustacea, äyriäiset Neomysis integer 1 Corophium volutator 1 Trichoptera, vesiperhoset Agraylea multipunctata, l 1 Agraylea multipunctata, pupa 1 Diptera, kaksisiipiset Ceratopogonidae Chironomidae Procladius Chironomus plumosus-t. 9 C. semireductus-t Chironomus spp. juv Microchironomus tener 16 6 Polypedilum nubeculosum 2 1 Tanytarsus 1 Yhteensä yks / nosto Yhteensä yks / m Taksoneja / nosto

24 LIITE 7.2 Enviikinlahden (Pyhtää) pohjaeläintulokset yks/nosto. Kultakin näytepisteeltä otettiin 1 Ekmannosto (pinta-ala 231 cm 2 ). Taulukon lopussa on esitty kokonaisyksilömäärät myös neliömetrillä. Tuloksissa eivät ole mukana näytteissä esiintyneet Nematodit, Ostracodit, Cladocerat eikä Copepodat. Näyte A B1 B2 B3 B4 C1 C2 C4 D1 Syvyys m 18,6 14,0 20,2 15,1 15 7,6 18,1 13,8 1,8 yks/nosto Nemertea, nauhamadot Cyanopthalma obscura 1 Polychaeta, monisukasmadot Marenzelleria sp Oligochaeta, harvasukasmadot Tubife costatus 1 Potamothri hammoniensis 1 1 Potamothri/Tubife Paranais frici Paranais litoralis 1 2 Paranais sp. 1 Nais 1 Bivalvia, simpukat Macoma baltica 1 1 Gastropoda, kotilot Valvata piscinalis 2 V. macrostoma 1 Potamopyrgus antipodarum Acarina, punkit Hydracarina 1 1 Crustacea, äyriäiset Neomysis integer 1 1 Jaera 1 Gammarus oceanicus 2 1 G. tigrinus 2 Gammarus spp. juv Corophium volutator 1 2 Ephemeroptera, päivänkorennot Caenis horaria Trichoptera, vesiperhoset Athripsodes 1 Diptera, kaksisiipiset Ceratopogonidae 1 Chironomidae Procladius Orthocladiinae 1 Chironomus aprillinus 1 1 C. plumosus-t C. semireductus-t Chironomus spp. juv Chironomus pupa 1 1 Cladopelma viridulum 3 Dicrotendipes pulsus 2 Microchironomus tener 1 Microtendipes chloris-agg. 1 Pseudochironomus prasinatus 3 Cladotanytarsus mancus 2 Tanytarsus 16 Chironomidae pupa 5 Yhteensä yks / nosto Yhteensä yks / m Taksoneja / nosto

25 LIITE 7.3 Haapasaaren tutkimusalueen (Kotka) pohjaeläintulokset yks/nosto. Kultakin näytepisteeltä otettiin 1 Ekmannosto (pinta-ala 231 cm 2 ). Taulukon lopussa on esitty kokonaisyksilömäärät myös neliömetrillä. Tuloksissa eivät ole mukana näytteissä esiintyneet Nematodit, Ostracodit, Cladocerat eikä Copepodat. Näyte A B1 B2 B3 B4 C1 C2 C3 C4 D1 D2 D3 Syvyys m 27,8 27,2 27,4 26,7 27,2 26,4 27,4 25,3 13,8 6,2 5,2 9,8 yks/nosto Nemertea, nauhamadot Cyanopthalma obscura Polychaeta, monisukasmadot Marenzelleria sp Oligochaeta, harvasukasmadot Tubife costatus 13 1 Limnodrilus 1 Potamothri/Tubife Paranais sp Paranais litoralis Nais elinguis 1 Stylaria lacustris 2 Bivalvia, simpukat Parvicardium hauniense 1 Macoma baltica Gastropoda, kotilot Theodous fluviatilis 1 Valvata piscinalis 4 V. macrostoma 1 Hydrobia ventrosa 1 Bithynia leachi 1 Potamopyrgus antipodarum 5 2 Lymnaea peregra 1 Acarina, punkit Halacaridae 1 Crustacea, äyriäiset Saduria entomon 1 Idotea balthica 1 1 Jaera Monoporeia affinis 1 1 Gammarus zaddachi 1 G. salinus 1 Gammarus spp. juv Diptera, kaksisiipiset Chironomidae Procladius 1 1 Chironomus aprillinus 1 1 C. semireductus-t. 1 Chironomus spp. juv. 1 Chironomus pupa 1 1 Dicrotendipes pulsus 1 Paratanytarsus 1 Tanytarsus 3 Yhteensä yks / nosto Yhteensä yks / m Taksoneja / nosto