Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014

Transkriptio

1 Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014 Rami Laaksonen

2 Sisältö 1. Johdanto Tutkimusalue ja menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu Johtopäätökset Lähteet Liite 1. Sukelluskohteiden tiedot Liite 2. Sukelluskohteiden kuvat Kansilehden kuvassa sukeltaja aloittamassa simpukoiden etsintää Mäntsälänjoella Rami Laaksonen 2

3 1. Johdanto Uudellamaalla virtaava Mäntsälänjoki saa alkunsa Mäntsälän Saaren kylän Hunttijärvestä. Mäntsälän keskustaajaman pohjoispuolella Mäntsälänjokeen yhtyy Saarenjoki. Keskustaajaman eteläpuolella Mäntsälänjoki yhtyy Hirvihaaranjokeen ja laskee Mustijokena Porvoon Kilpilahdessa Suomenlahteen. Mäntsälän Vesi on jättänyt aluehallintovirastolle hakemuksen Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristölupaan liittyvissä lausunnoissa on otettu kantaa vuollejokisimpukan esiintymiseen Mäntsälänjoessa ja siihen, että jätevedenpuhdistamon toiminta ei saa heikentää vuollejokisimpukan elinalueita joessa. Mäntsälän Vesi laskee puhdistetut jätevedet vanhan myllypadon patoaltaaseen. Ympäristöluvan tarkistukseen liittyen Mäntsälän Vesi tilasi vuollejokisimpukkaselvityksen vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen ja Mäntsälänjoen yhtymäkohtaan. Tilattu selvitys sisälsi maastotyöt ja yhden päivän raportointiin. Vuollejokisimpukka (Unio crassus) (kuva 1) on suojeltu kansallisesti luonnonsuojelulailla ja kansainvälisesti EU:n luontodirektiivillä. Entuudestaan tiedettiin vuollejokisimpukkaa tavattavan Mustijoen Lahankosken alapuolisessa vesistössä (mm. Ilmarinen ym. 2008, Ilmarinen ym. 2009a, Ilmarinen ym. 2009b). Vuollejokisimpukkaa on etsitty myös Lahankosken yläpuolisesta vesistöstä, mutta lajia ei löydetty (Valovirta 2008). Lahankosken yläpuolelta tutkittujen kohteiden ylin kohde sijaitsi noin viisi jokikilometriä Mäntsälänjoen ja Hirvihaaranjoen yhtymäkohdasta alavirtaan. Toukokuun lopulla 2014 Mäntsälänjoen simpukkalajistoa selvitettiin keskustaajaman alueella virtaavalla jokiosuudella (Laaksonen 2014). Mäntsälän keskustaajaman alueelle suunnitteilla olevaan perusparannushankkeeseen liittyen sukellettiin 12 kohteella vuollejokisimpukoita etsien. Lajia ei löytynyt tutkituilta kohteilta. 2. Tutkimusalue ja menetelmät Selvityksen maastotyöt tehtiin Mäntsälänjoen tutkittavaa jokiosuutta tarkasteltiin ensin pinnalta käsin vuollejokisimpukalle sopivilta vaikuttavien paikkojen löytämiseksi. Esitarkastelun jälkeen simpukoita etsittiin paineilmalaitteilla sukeltaen 10 kohteella (kuva 2). Sukellusten alkuja loppupisteet mitattiin GPS-paikantimella (koordinaatit liitteessä 1). 3

4 Tutkittavan jokiosuuden pituus oli noin 3,5 km vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen ja Mäntsälänjoen yhtymäkohtaan. Simpukoiden esiintymistä tutkittiin kymmenellä kohteella sukeltaen yhteensä noin 0,46 km. Mäntsälänjoen keskustaajama-alueelle suunniteltuun perusparannushankkeeseen liittyen jokea tutkittiin viisi viikkoa aiemmin 12 kohteella sukeltaen (Laaksonen 2014). Samoin menetelmin tehdyn tutkimuksen alimmat kolme tutkimuskohdetta olivat sisällytettävissä tähän työhön. Kolmella vanhan myllypadon alapuolisella kohteella jokea tutkittiin toukokuun lopulla 2014 sukeltaen yhteensä noin 0,18 km. Yhteensä tutkitulla jokiosuudella on sukellettu padon alapuolelta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan siis noin 0,64 km. Kohteissa ei käytetty linjaköyttä, vaan vähäisestä simpukkamäärästä johtuen simpukoita etsittiin vapaasti sukeltaen ja uoman pohjan vuollejokisimpukalle parhaimmilta vaikuttavia paikkoja painottaen. Kerätyt simpukat tuotiin pinnalle lajinmääritystä varten. Lajinmäärityksen jälkeen simpukat palautettiin välittömästi elinympäristöönsä. Vuollejokisimpukoiden löytymisen varalta oli lajin käsittelyyn Uudenmaan ELYkeskuksen lupa poiketa lajirauhoituksesta. Näkyvyys joessa oli noin 5 10 cm tutkimusajankohtana, joten simpukoiden etsintä tehtiin pääasiassa pohjaa tunnustellen. Pohjanlaatu arvioitiin sukelluksen yhteydessä, virtausnopeus arvioitiin pinnalta silmämääräisesti ja tutkitun jokiosan pituus määritettiin kartalta mittaamalla maastossa otettujen alku- ja loppukoordinaattien välinen etäisyys (tiedot liitteessä 1). Sukellukset suorittivat tutkimussukeltajat Rami Laaksonen ja Niclas Perander. 4

5 Kuva 1. Vuollejokisimpukka. Rami Laaksonen 5

6 Kuva 2. Tutkittujen kohteiden sijainnit punaisin palloin. Sinisillä palloilla merkitty kohteiden sijainti, jotka kartoitettiin viisi viikkoa aiemmin (Laaksonen 2014). (Kartan lähde MML 2014) 3. Tulokset Tutkimusalueilta ei löytynyt vuollejokisimpukoita. Suursimpukoita tavattiin neljää lajia: sysijokisimpukka (Unio tumidus), soukkojokisimpukka (Unio pictorum), pikkujärvisimpukka (Anodonta anatina) ja litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata). 6

7 Kohteet Kahdella ylimmällä tutkitulla kohteella (kuva 3) uoman pohja oli pääasiassa savea ja reunat pehmeämpää savea. Kohteessa 3. pohja oli suurimmaksi osaksi kiveä. Kohteelta 1. löydettiin eniten sysijokisimpukoita ja kohteelta 2. soukkojokisimpukoita (kuva 4). Kohteelta 3. löytyi simpukoita vain vähän (taulukko 1). Kuva 3. Kohteiden sijainnit punattuna ja aiemman selvityksen kohteet sinisellä. (Kartan lähde MML 2014) Taulukko 1. Kohteilta löytyneet simpukat ja elävien simpukoiden yhteismäärä. Sulkeissa löytyneet kuoret. Kohde Unio pictorum Unio tumidus Anodonta anatina Pseudanodonta complanata Yhteensä 1 18 (1) 28 (1) (3) 6 2 (1) (1) 7 7

8 Kuva 4. Kohteelta 2. löytyneitä soukkojokisimpukoita. Niclas Perander Keskustaajama-alueella tehdyn selvityksen kohteet Kohteella 10. (patoaltaan alapuolisen jokiosuuden ylin kohde, sinisellä värillä kuvassa 3) pohja oli kiveä, soraa ja hiekkaa. Kohteella 11. (patoaltaan alapuolisen jokiosuuden toiseksi ylin kohde, sinisellä värillä kuvassa 3) pohja koostui alkuosassa hiekasta, sorasta ja savesta. Joen kuroutuessa pohjalla oli hiekkaa ja soraa. Kohteen 12. (patoaltaan alapuolisen jokiosuuden kolmanneksi ylin kohde, sinisellä värillä kuvassa 3) pohja oli kovaa savea keskiuomassa ja reunoilla pehmeämpää. Kohteelta 10. ei löytynyt simpukoita (taulukko 2). Kohteilta 11. ja 12. löydettiin soukkojokisimpukoita, sysijokisimpukoita ja pikkujärvisimpukoita. Taulukko 2. Viisi viikkoa aiemmin keskustaajama-alueella tehdyn selvityksen kohteilta löytyneet simpukat (Laaksonen 2014). Kohde Unio pictorum Unio tumidus Anodonta anatina Pseudanodonta complanata Yhteensä

9 Kohteet Kohteilla (kuva 5) pohja oli enimmäkseen savea. Kaikilta kohteilta löytyi eniten soukkojokisimpukkaa (kuva 6) (taulukko 3). Kohteella 5. sukeltajan tuntuman mukaan kerättyjä simpukoita olisi ollut enemmän, joten on mahdollista, että osa simpukoista on sukelluksen aikana pudonnut keräyspussista. Kuva 5. Kohteiden sijainnit punattuna. (Kartan lähde MML 2014) Taulukko 3. Kohteilta löytyneet simpukat ja elävien simpukoiden yhteismäärä. Sulkeissa löytyneet kuoret. Kohde Unio pictorum Unio tumidus Anodonta anatina Pseudanodonta complanata Yhteensä (1) 10 (11) (1) (3) 4 3 (2)

10 Kuva 6. Sukeltajan käyttämän keräyspussin päällä kohteelta 5. löytyneitä kellertäviä soukkojokisimpukoita alhaalla ja sysijokisimpukoita ylhäällä. Rami Laaksonen Kohteet Tutkitun jokiosuuden alimmilla kohteilla (kuva 7) pohja oli enimmäkseen savea. Kaikilta kohteilta löytyi eniten soukkojokisimpukoita (kuva 8) (taulukko 4). 10

11 Kuva 7. Kohteiden sijainnit. (Kartan lähde MML 2014) Taulukko 4. Kohteilta löytyneet simpukat ja elävien simpukoiden yhteismäärä. Sulkeissa löytyneet kuoret. Kohde Unio pictorum Unio tumidus Anodonta anatina Pseudanodonta complanata Yhteensä (3) (1)

12 Kuva 8. Kohteelta 9. löytyneet soukkojokisimpukat (vasemmalla) ja kaksi sysijokisimpukkaa. Niclas Perander 4. Tulosten tarkastelu Selvityksessä löydettiin kahta jokisimpukka- ja kahta järvisimpukkalajia: sysijokisimpukka, soukkojokisimpukka, pikkujärvisimpukka ja litteäjärvisimpukka. Eniten löydettiin soukkojokisimpukkaa, joka oli valtalaji kaikilla kohteilla lukuun ottamatta kohdetta 1., jolla sysijokisimpukka oli valtalaji. Vuollejokisimpukoita ei löytynyt. Selvitykseen sisällytettiin viisi viikkoa aiemmin samojen tekijöiden samoilla menetelmillä tekemät kolme kohdetta, joilta ei niin ikään löytynyt vuollejokisimpukoita (Laaksonen 2014). Kyseisessä selvityksessä patoaltaan alapuolen ylimmältä kohteelta ei löydetty simpukoita ja toiseksi alimman kohteen simpukkamäärä oli alhainen. Alimmalta kohteelta löydettiin eniten sysijokisimpukoita, kuten nyt tehdyn selvityksen ylimmältä kohteeltakin. 12

13 Nyt tehdyn ja viisi viikkoa aiemmin tehdyn selvityksen perusteella vanhan myllypadon alapuolisessa joenosassa simpukoita on enemmän kuin patoaltaan yläpuolella keskustaajama-alueella. Padon alapuolisella osuudella kerätyt simpukat olivat suurimmaksi osaksi jokisimpukoita. Keskustaajamaalueella tehdyssä selvityksessä löytyi yksi sysijokisimpukan kuori. Eläviä jokisimpukoita ei löytynyt. Virtaus kohteilla oli suurempi kuin toukokuussa tehdyssä selvityksessä taajama-alueella. Edeltävänä päivänä Mäntsälässä oli ollut runsasta sadetta, jonka vaikutuksesta virtausnopeudet olivat varmastikin ajankohdan normaalioloja suuremmat. Pohjanlaatu tutkitulla jokiosuudella oli simpukoille sopivampaa kuin keskustaajama-alueella tutkitulla jokiosuudella, jossa pohja oli suurelta osin kovaa savea. Nyt tutkitulla osuudella oli enemmän pehmeämmän saven pohjaa, johon simpukat pystyvät kaivautumaan. Nyt tehty ja viisi viikkoa aiemmin tehty selvitys muodostavat noin 8 km jokiosuuden, jota on tutkittu sukeltaen 22 kohteella yhteensä noin 1,26 km. Jokiosuudelta ei ole löydetty vuollejokisimpukoita, joten vaikuttaa epätodennäköiseltä, että tutkitulla jokiosuudella lajia eläisi. 5. Johtopäätökset Mäntsälänjoen padon alapuolisella osuudella on enemmän simpukoita kuin keskustaajama-alueen jokiosuudella Jos tutkitulla jokiosuudella eläisi vuollejokisimpukoita, olisi lajia todennäköisesti selvityksessä löytynyt 13

14 Lähteet Ilmarinen, K., Laaksonen, R. & Oulasvirta, P. 2008: Mustijoen suursimpukkaselvitys Raportti, Alleco Oy, 8 s. Ilmarinen, K., Laaksonen, R. & Oulasvirta, P. 2009a: Mustijoen Labbforsenin suursimpukkaselvitys Raportti, Alleco Oy, 10 s. Ilmarinen, K., Laaksonen, R. & Oulasvirta, P. 2009b: Mustijoen Laukkosken suursimpukkaselvitys Raportti, Alleco Oy, 14 s. Laaksonen, R. 2014: Vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälänjoen Mäntsälän keskustaajaman alueella Raportti, 17 s. Valovirta, I. 2008: Pornaisten Mustijoen vuollejokisimpukkakantaa koordinoiva inventointi. Suomen WWF ja Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo. Helsinki 2008, 17 s. 14

15 Liite 1. Sukelluskohteiden tiedot Kohteen numero , RL N 60,61642, E 25,28368, O (= koordinaatit uoman oikealta rannalta) N 60,61617, E 25,28362, O uoman pohja alussa kovaa savea, jolla hiekkalaikkuja, uoman reunoilla pehmeämpää savea ja orgaanista ainesta, alkuosan jälkeen pohja savea (80 %), hiekkaa (10 %) ja soraa (10 %) Tutkitun jokiosan pituus (m) 30 Virtaus (cm/s) 10 (kaventumassa 20) Maksimisyvyys (m) 1,5 Kohteen numero , RL N 60,61298, E 25,28070, O N 60,61275, E 25,28038, O hienon hiekan sekainen savi, loppuosalla tiukkaa savea ja vähän kiveä, reunoilla pehmeämpää pohjaa Tutkitun jokiosan pituus (m) 30 Virtaus (cm/s) 15 (kaventumassa 30 40) Maksimisyvyys (m) Kohteen numero , RL N 60,61150, E 25,27887, O N 60,61103, E 25,27882, O suurimmaksi osaksi kiveä (75 %)(halk cm), vähän soraa (15 %), hiekkaa (5 %) ja lohkareita (5 %), kohteen alaosassa muutamia puunrunkoja Tutkitun jokiosan pituus (m) 50 Virtaus (cm/s) Maksimisyvyys (m) 2,3 Kohteen numero , NP N 60,60962, E 25,27922, V N 60,60932, E 25,27912, V uoman keskiosassa kovaa savea, reunoilla ja kohteen loppuosalla myös keskiuoma pehmeämpää savea Tutkitun jokiosan pituus (m) 60 Virtaus (cm/s) Maksimisyvyys (m) 2,1 15

16 Kohteen numero , NP N 60,60867, E 25,27852, V N 60,60823, E 25,27822, V pehmeähkö savi Tutkitun jokiosan pituus (m) 50 Virtaus (cm/s) 10 Maksimisyvyys (m) 1,8 Kohteen numero , NP N 60,60693, E 25,27717, V N 60,60697, E 25,27642, V alussa kovaa savea, jolla paikoin pehmeän saven laikkuja, loppuosalla pehmeämpää savea, vasen reuna kovaa savea ja oikea reuna pehmeämpää savea Tutkitun jokiosan pituus (m) 40 Virtaus (cm/s) 3 5 Maksimisyvyys (m) 2,3 Kohteen numero , NP N 60,60557, E 25,27443, V N 60,60513, E 25,27417, V uoman pohja savea ja mutaa Tutkitun jokiosan pituus (m) 50 Virtaus (cm/s) 5 10 Maksimisyvyys (m) 1,8 Kohteen numero , RL N 60,60297, E 25,26947, O N 60,60250, E 25,26895, O pehmeähkö savi, jolla paikoin soraa päällä Tutkitun jokiosan pituus noin (m) 60 Virtaus (cm/s) 10 Maksimisyvyys (m) 1,8 Kohteen numero , RL N 60,60145, E 25,26482, O N 60,60112, E 25,26455, O alussa pehmeähkö savi, loppua kohden savi kovenee Tutkitun jokiosan pituus (m) 40 Virtaus (cm/s) 10 Maksimisyvyys (m) 1,7 16

17 Kohteen numero , RL N 60,59842, E 25,25967, O N 60,59830, E 25,25883, O keskiuomassa pehmeä savi, jonka päälle paikoin kerääntynyt orgaanista ainesta, reunoilla kasvillisuuden alla savea ja mutaa Tutkitun jokiosan pituus (m) 50 Virtaus (cm/s) 10 Maksimisyvyys (m) 1,7 Kohteen numero keskustaajama-alueen selvityksen kohde , NP N 60,62105, E 25,29300, O N 60,62055, E 25,29245, O kiveä (halk. n cm), soraa ja hiekkaa Tutkitun jokiosan pituus (m) 65 Virtaus (cm/s) alussa 5-10, tutkitun alueen lopussa joki levenee, kasvillisuus lisääntyy ja virtaus hidastuu Maksimisyvyys (m) 1,3 Kohteen numero keskustaajama-alueen selvityksen kohde , NP N 60,61908, E 25,28887, O N 60,61847, E 25,28783, O kynnyksen alapuolella hiekkaa, soraa ja savea, muualla kovaa savea joen kuroutuessa hiekkaa ja soraa Tutkitun jokiosan pituus (m) 85 Virtaus (cm/s) 2-15 (kynnyksen alapuoli 10-15, muualla 2) kurouman alussa 15-20, sitten lisääntyvä kasvillisuus hidastaa virtausta Maksimisyvyys (m) 1,8 kurouman jälkeen 1,0 Kohteen numero keskustaajama-alueen selvityksen kohde , RL N 60,61775, E 25,28653, O N 60,61765, E 25,28615, O keskiuoma kovaa savea, vasemmalla pehmeämpää savea, oikealla reunalla pehmeämpää savea ja hiekansekaista savea Tutkitun jokiosan pituus (m) 25 Virtaus (cm/s) 5 Maksimisyvyys (m) 1,0 17

18 Liite 2. Sukelluskohteiden kuvat Kohdetta 1. Kohdetta 4. Kohdetta 2. Kohdetta 5. Kohdetta 3. Kohdetta 6. 18

19 Kohdetta 7. Kohdetta 10. Kohdetta 8. Keskustaajama-alueella tehdyn selvityksen kohdetta 10. Kohdetta 9. Keskustaajama-alueella tehdyn selvityksen kohdetta

20 Keskustaajama-alueella tehdyn selvityksen kohdetta