Kuntien varainhankinta

Transkriptio

1 Kuntien varainhankinta Sääntely, rahan lähteet ja riskien hallinta Kuntamarkkinat Jari Vaine Erityisasiantuntija, rahoitusala

2 Sääntely ja Euroopan kuntasektori SÄÄNTELY ON KRIISIN SÄÄNTELYÄ - ELVYTYS VAI BUDJETTIKURI? V valtiot vielä tukivat kuntia. V paikallistason rahoitusta leikattiin. Nyt valtioilla ei juuri ole elvytysvaraa. Erityisesti työttömyys uhka kuntien taloudelle. Kriisin vaikutukset alue- ja paikallishallinnoille varsin samantyyppisiä, voimakkuus vaihtelee. Hoidossa erityyppisiä keinoja, joiden vaikutukset alue- ja paikallishallinnon talouteen ovat erilaisia kuntien taloustilanteet Euroopassa ovat eriytyneet. 1. Omat tulot pienenevät (verotulot) 2. Valtio leikkaa avustuksia (valtionosuudet) 3. Menot kasvavat (palvelujen kysyntä kasvaa, rahoitus kiristyy) 4. Resurssit ovat tiukemmalla, palvelujen laatu heikkenee, mutta tuottavuus kasvaa 5. Talouskriisi on osaltaan vauhdittanut kuntaliitoksia ja erilaisia yhteistyömuotoja Pohjoismaissa on tähän asti selvitty kriisistä kohtalaisen hyvin (Ruotsi, Tanska, Suomi). Velkaantuminen suhteellisesti nopeinta uusissa jäsenmaissa, velan taso edelleen suurinta vanhoissa Jari Vaine

3 Rahoituslaitosten sääntelyn kiristyminen (Basel III) Pääomavaatimukset» Vähimmäisvakavaraisuus» Pääomapuskurit» Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio 3 %)» Pääomien laatuvaatimukset Likviditeettipuskurit» Lyhyt (30 päivää) ja pitkä (1 vuosi) likviditeettivaatimus Pankkien jälleenrahoituskustannukset kohoamassa, kannattavuus alenemassa» Etenkin Keski- ja Etelä-Euroopan valtioilla ja pankeilla on lähivuosina suuria jälleenrahoitustarpeita» Pohjoismaiset pankit paremmassa asemassa, sillä niillä ei ole ns. reunavaltiovastuita. Pankkiluottojen marginaalit voivat nousta ja luotonantohalukkuus vähentyä» Ketä suositaan vähäriskiset tahot, suuryritykset ja instituutiot vai pk-sektori ja yksityishenkilöt?» Vaikutukset johdannaismarkkinoihin, tarjontaan ja hinnoitteluun eli riskien hallinnan periaatteisiin? EKP:n rooli pankkijärjestelmän toimivuuden ylläpidossa korostunut Jari Vaine

4 Suomen näkymät Suomen talous hyvin riippuvainen talouskriisin kehityksestä. Vientiriippuvuus lisää epävarmuutta, joka puolestaan voi hidastaa työllisyyden kasvua ja siten verotulojen kehitystä. Työllisyystilannetta helpottaa osittain eläköityvien määrä. Julkisen talouden EU-sääntely näyttää aiempaa täsmentyneemmältä ja vaikuttavammalta kuntatalouteen, sillä» Paikallissektori on merkittävä osa julkistaloutta» Suurimmat kustannuspaineet kunnissa Kuntatalouden tärkein haaste on kestävyysvaje, joka suurelta osin pohjautuu niihin palvelutarpeisiin, joista kunnat ovat vastuussa. Yksi peruskysymys on työn ja kustannusten jako eri hallinnon tasojen kesken Haasteisiin vastaaminen riippuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä» Erityisesti paljonko resursseja ohjataan ja kuinka ne ohjataan Jari Vaine

5 Kuntien varainhankinnan taustatekijät Rahoitusmarkkinoiden heikko ennustettavuus, ajattelumallit murroksessa» Valtion lainojen rooli on muuttunut pysyvästi?» Asiansa hyvin hoitaneet valtiot ja paikallissektori turvasataman asemassa Suomen hallitusohjelman tavoitteet» Luottokelpoisuuden säilyminen korkealla tasolla -> merkitsee samaa asemaa Kuntarahoitukselle ja Kuntien Takauskeskukselle» Kuntarahoituksen aseman turvaaminen Jos luokituksien lasketaan -> paineita rahan hintaan, saatavuuteen? Myös vakavaraisuussäännösten kiristyminen nostamassa rahan hintaa. Suomen sopeuttamistoimien ajoitus haasteellinen, jos taantuma tulee Tuottavuuden parantamisen ja menojen hallinnan lisäksi tarvitaan kohtuullista talouskehitystä, kuntien rahoituspohjan vahvistamista sekä tehtävien mitoitusta vastaamaan rahoitusmahdollisuuksia Velan määrä ei ongelma, kun verokertymän ja muiden tulojen kasvu ylittää velan määrän kasvun (Paul Krugman). Muistettava kuitenkin väestörakenteen ja työn tuottavuuden merkitys Suomella haaste! Jari Vaine

6 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 4,1 4,5 5,2 0,2 0,3 0,3 0,4 8,7 9,1 9,5 9,9 12,7 13,5 14,3 15,5 16, ,2 7,1 7,7 8,2 0,5 0,6 0,7 0,8 10,1 10,3 10,5 10,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22, ,7 0,9 11,2 24, ,8 1,0 11, ,5 1,2 12, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus Lainarahoitus ollut n. 1/3 investointien hankintamenoista Lainakanta vielä kohtuullinen, jos osuus vuotuisista käyttötuloista on 1/3 tai pienempi. Kunnat siirtäneet tehtäviään omistamilleen yhtiöille => pääosa lainavastuista yhtiöissä.

7 Valtion ja kuntien velkaantuminen Mrd. % Valtionvelka Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM. Mrd. % Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma Jari Vaine

8 Korkomarkkinat EKP:n pankeille joulukuussa 2011 myöntämä 3 vuoden rahoitus helpotti rahan liikkuvuutta => euriborit laskeneet tasaisesti. Myös korkean luottoluokituksen valtioiden lainojen korot ovat laskeneet, kun varallisuutta on ohjautunut niihin. EKP ilmoitti alkavansa ostaa rajattomasti kriisivaltioiden enintään 3 vuoden lainoja, tiukoin edellytyksin. EKP laskenee myös ohjauskorkoa lisää, 0,50 % tasolle. Inflaatio ei tällä hetkellä erityinen haaste, reaalikorot ovat jäämässä negatiivisiksi. Yhdysvaltain keskuspankki pitää ohjauskorkonsa nollatasolla v lopulle => markkinamekanismien vuoksi EKP:nkin nostomahdollisuudet jäävät rajallisiksi, vaikka tarvetta oletettaisiinkin olevan. Rahapolitiikkaa lukuun ottamatta korkomarkkinoiden ennustettavuus on heikko. Pitkät korot heijastavat vain EKP:n toimia sekä sijoittajien tulkintoja velkakriisin hoidosta. Pitkien korkojen korkoriski kahtalainen: - levottomuus jatkuu (Kreikka, mahdollinen tartunta) => riskilisät nousevat uudelleen TAI - saavutetaan ratkaisu -> talous elpyy, AAA-valtioiden (ja koronvaihtosopimusten) korot alkavat nousta Jari Vaine

9 Kaikki valtiot 10 v korko, euroalue AAA - valtiot Jari Vaine

10 Euribor-korkoja

11 Kuntien korkomenot , milj Kuntien korkomenot milj Jari Vaine

12 Kuntaliiton rahoituskysely kevät 2012 Investointitarpeet edelleen suuret, n. 60 % uusinvestointeja Lainanotto näyttäisi vuositasolla olevan % arvioitua korkeampi Lainojen saatavuudesta, Kuntarahoituksen asemasta ja hinnoittelusta - mutta myös kilpailusta kannetaan huolta Marginaalien aritmeettinen keskiarvo keväästä 2009 yli kaksinkertaistunut (0,15 % -> 0,41 %) Vuonna 2011 nostetuista lainoista» Kuntarahoitus 83 %, kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset 12 % Koko lainakannasta» Kuntarahoitus 55 %, kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset 17 %, ulkomaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset 15 %, Keva 4 % Uhat:» Velkakriisi ja rahoitusriskit, 60 % vastanneista» Investointipaineet 15 % vastanneista» Valtion toimet 15 % vastanneista Lähes 60 % ei ole v tehnyt muutoksia rahoitustoimintoihinsa. Noin 20 % kokee valmiuksien uusien riskien hallitsemiseksi olevan heikot tai puutteelliset Jari Vaine

13 Johtopäätöksiä rahoituskyselystä Otettava huomioon sekä yleiset että kuntakohtaiset tarpeet Markkinamuutosten ja sääntelyn vaikutusten informoimisen tehostaminen Rahoitusmuotojen ja keinojen sekä riskienhallintainstrumenttien vertailu, niihin liittyvät sopimustekniset kysymykset Keskusteluyhteyksien avaaminen ja lisääminen => hyvien käytäntöjen löytäminen ja vahvistaminen Rahatoimen yleisempi läpikäynti mitä riskejä? Eri rooleissa olevien henkilöiden erilaiset tarpeet + resurssit Tuotekoulutuksen kehittäminen myös kirjanpidolliset näkökohdat Rahoitusmarkkinoita koskevien oppaiden päivittäminen työn alla Jari Vaine

14 Tarvitaanko velkakattoa? Kunnan talouden tasapainoon voi periaatteessa vaikuttaa sääntelemällä tulopohjaa eli erityisesti verotusta. Keinona hillitä tuloveroprosenttien nousua (välillisesti menokasvua) on ollut esillä ylärajan määrittäminen. Nykyisessä kuntalaissa tuloveroprosenttia ei ole rajattu. Kunnat, joiden veroprosentti on jo ylärajalla, menettäisivät oikeuden käyttää keskeistä osaa taloudellista päätösvaltaansa => perustuslain kannalta ongelmallista. Velkakattoa suhteellisen helppo kiertää esim. tytäryhteisöjen kautta tai vuokrasopimuksin. Lisäksi kuntien investointitarpeet vaihtelevat ajassa, samoin kuntien kyky huolehtia velasta. Velka- ja verokatot käytännössä keskenään sidoksissa => jos veroprosenttia ei voi korottaa, rahoitustasapainon hakemiseksi olisi esim. haettava uutta lainaa ja päinvastoin. Viime kädessä kunnan valtuuston vastuulla on seurata velkaantumista ja reagoida, mikäli rahoituksen riittävyys tai vakavaraisuus vaarantuu. Vastuu koskee koko kuntakonsernia. Hallinnan ja sääntelyn tarvetta kuitenkin syytä arvioida edelleen (käytössä tilinpäätösinformaatio, sisäinen valvonta) Jari Vaine

15 Sisäinen valvonta käytännössä Sijoittamisen periaatteet» useimmissa kunnissa päätetty ja hyväksytty» riskitasot määritelty Lainanoton periaatteet» onko päätetty?» onko riskitasot määritelty?» eri rahoitusvaihtoehtojen sekä niihin liittyviä riskien tunteminen» tuotekehitys muokkaa riskejä» määriteltävä lainanottoperiaatteet - kuka saa päättää ja millaisin ehdoin yleisellä tasolla - onko neuvoteltava esim. hallituksen kanssa uusista instrumenteista? Päätösmekanismi?» ammattitaito - pienen kunnan resurssit? ONKO SOPIMUSREKISTERI KUNNOSSA? Jari Vaine

16 Ulkoiset valvontamekanismit VALTIO Peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti Peruspalveluohjelma lakisääteinen v alusta. Osa valtiontalouden kehystä, antaa suuntaviivat hallituksen kuntapolitiikalle seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Tarkistetaan joka vuosi niin, että se vastaa esim. taloustilanteen muutoksia. Valtion budjettiesityksessä tulevalle vuodelle on peruspalvelubudjetti. Sen tulee olla tasapainossa ja vastata jo hyväksyttyä peruspalveluohjelmaa. Verotulot, Verotulojen tasaus, Valtionosuudet Maastrichtin sopimuksen täytäntöönpanoa valtio seuraa koko julkisen talouden budjetin ja tunnuslukujen kautta, menoja ja tuloja säätelemällä KUNNAT Kunnan lainasuunnittelu käytännössä vain jälkikäteisseurantaa Yhteinen, Kuntarahoituksen ja Kuntien Takauskeskuksen kautta järjestetty varainhankinta edellyttää» keskinäistä kuria, selkeitä vastuusuhteita, toiminnan yhtenäisyyttä, lainsäädäntöä ja tilinpitoa, vähäistä velkaantuneisuutta, kestävää veropohjaa Kunnan vastuuta rajoittavat lisäksi väestön osuus Suomen väkiluvusta ja maksamaan joutuneelle kunnalle syntyvä saamisoikeus Jos kunnan talousluvut heikkenevät hälyttävästi ja velka kasvaa liikaa, kunta päätyy valtiovarainministeriön kriisikuntamenettelyyn. Tehokkaiden puuttumiskeinojen vuoksi velkaantumista ei ole ollut tarpeen ohjata, esim. hinnoittelulla Jari Vaine

17 Kuntien varainhankinnan nykytilanne Kriisi ei ole vaikeuttanut oleellisesti - Kuntarahoitus sijoittajille turvasatama Verrattuna vuosiin rahan saatavuus ollut parempi => lainatarjouksia samantasoisilla ja markkinakorkokantoja seurailevilla koroilla, yli viiden vuoden lainatarjoukset silloin ja nyt käytännössä vain Kuntarahoitukselta Sääntely ja vakavaraisuusvaatimukset koettelevat pankkien hintakilpailukykyä, lisäksi rasittaa pankkisektorin epävarmuus (pohjoinen etelä vertailut) Myös Kuntarahoitus joutunut korottamaan marginaaleja -> sääntelyn kiristymiseen varautuminen, rahan hinnan kallistuminen. Kuntien lainakanta nyt n. EUR 12,5 mrd. Kasvuarvio EUR 1 mrd/v, kevään 2012 rahoituskysely ennakoi jopa tätäkin nopeampaa kasvua Kuntien investointipaineet mittavat Vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelyt (leasing, elinkaari, EU-rahoitus)?» Hinnoittelu, hintakilpailukyky, verotusvaikutukset» Sopimussisällöt ja vastuukysymykset, vaikutukset tulevaisuudessa? Jari Vaine

18 Varainhankinnan keskeisimmät haasteet Velan kasvu» Suhtauduttava kriittisesti =>pienikin korkomuutos voi olla kohtalokas. Marginaalien kehitys?» Konkurssiriskiä ei syytä hinnoitella - ylivelkaantumiseen voidaan puuttua kriisikuntamenettelyllä.» Velanhoitokyky ja -tahto kunnossa. Ääritilanteissakin yhteisestä rahoitusjärjestelmästä on hyötyä Korkomarkkinat» Korkotaso ei nyt ongelma mutta jo 1 %-yksikön nousu => milj lisäkustannus» Lyhyiden ja pitkien korkojen asemointi lainasuunnittelussa, tasoerot» Kuntatodistusten käyttö >< pitkän rahan saatavuus! Rahoitusriskien hallinta» Riskityyppejä on vain rajallinen määrä, mutta riskit ja riskinsietokyky kuntakohtaisia kriittinen lähestyminen, etteivät riskit lisäänny!» mitä riskejä meillä on, mitä riskejä voimme kantaa ja mistä tulee pyrkiä eroon?» Esim. matala korkotaso ohjaa tuotekehitykseen => yrityslähtöistä, eri näkökulma kuin kunnalla» Rahatoimen kokonaistarkastelu => uudelleen järjestelyt, ajoitukset» Kuntatodistukset, perinteisimmät korkojohdannaiset» Toimenpiteiden ja instrumenttien vertailtavuus - ei vain keskenään, myös tarpeeseen nähden» Terminologia tärkeää että eri osapuolet puhuvat samasta asiasta Ratkaisut tehdään ko. hetken tiedoilla, siksi peruutuspeiliin katsominen? Jari Vaine

19 KIITOS! Jari Vaine Erityisasiantuntija (09) , Jari Vaine