Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä, Kuntatalo Ajankohtaista kuntataloudesta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä, Kuntatalo Ajankohtaista kuntataloudesta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1, , , , , , TPA 1, Vuosikate % poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 Asukasta kohti, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 0,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, ,42 10, ,31 12, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi Timo Kietäväinen tilinpäätösarvioiden mukaan.

3 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 0 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.

4 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Manner-Suomi: 2012* 2011 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 2012* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

5 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku (ennakkotieto) * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

6 Hallituksen päättämät sopeutustoimet, netto, milj. euroa harmaan talouden torjunta tulot menot

7 Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan alustava arvio* Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Hallitus on tarkentanut kehysriihen päätöksiä ja aiemmista linjauksista poiketen osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80milj. /v ja yhteisöveromuutos n.-115 milj. /v) ei tältä osin muodostuisi. Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.osuus menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj * Työmarkkinauudistus-150 milj. perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin, ellei negatiiviset vaikutukset voivat jopa kaksinkertaistua Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj. eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj. ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n (mm. ylläpitäjärahoituksen indeksitarkistuksen lisäjäähdytystä milj ) ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu, eikä myöskään norminpurkuohjelman mahd vaikutuksia.

8 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos milj. euroa Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/

9 Työmarkkinatukiuudistuksesta 300 milj lasku? Yli 300 pv työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuki yht. 650 milj. euroa vuodessa» josta aktiiviajan tuki 150 milj. euroa (valtio)» passiiviajan tuki 500 milj. euroa (kunnat) työmarkkinatukea saaneiden» aktiiviajan tuki 50 milj. euroa (valtio)» passiiviajan tuki 100 milj. euroa (uusi kustannus kunnille) Yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden» aktiiviajan tuki 100 milj. euroa (valtio)» 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (uusi kustannus kunnille)» 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (vanha kustannus kunnille) Kunnille tarvitaan myös lisävälineitä aktivointiin ja päätösvaltaa näiden välineiden käytöstä (nyt te-hallinnolla). Lisäksi mm. palkkatukea uudistettava, välityömarkkinoita kehitettävä, laki kuntouttavasta työtoiminnasta uudistettava, työvoiman palvelukeskukset vakinaistettava (te-toimistot ja Kela palveluineen mukaan). - Uudistus tehtävä kustannusneutraalisti! Timo Kietäväinen

10 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot PPO Prosenttia: BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos Kunta-alan työlliset, henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 1,6 3, ,7 3, ,0 2, ,4 2, ,4 2, ,7 3, ,7 3,0 463 Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2, Timo Kietäväinen

11 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. PPO mukaan * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,45 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 Muut toimintamenot 2,63 2,87 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,0 3,7 3,5 2,4 3,3 2,5 3,8 2,5 3,7 3,0 3,7 3,0 Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Timo Kietäväinen

12 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (PPO:n painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5-27,3 6,4 6,3 2,5-11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49???? Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Timo Kietäväinen

13 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (PPO:n painelaskelman mukaan) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0, * -25,83 19,33 8,07 0,17 1,74-2,36 0,27-0, ** -26,79 20,18 8,26 0,16 1,80-2,65 1) 0,17-0, ** -27,73 21,03 8,22 0,07 1,59-2,75 0,17-0, ** -28,89 21,80 8,45-0,05 1,31-2,85 0,17-1, ** -30,02 22,48 8,63-0,21 0,88-2,95 0,17-1, ** -31,19 23,42 8,78-0,38 0,63-3,05 0,17-2,25 Tulorah. korjauserät -0,46-0,47-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33-3,68-3,65-3,65-3,65-3,65-3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11-2,14-2,13-2,34-2,62-3,05-3,30 Lainakanta Rahavarat 12,30 4,54 13,91 4,32 16,11 4,29 18,51 4,25 21,16 4,18 24,26 4,13 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 27,56 4, Timo Kietäväinen

14 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) Timo Kietäväinen /hp

15 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1, Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin Timo Kietäväinen

16 Mrd Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Mrd. %:a BKT:sta % Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot Peruspalveluohjelma Timo Kietäväinen

17 Mrd Mrd. Valtionvelka %:a BKT:sta % Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM Timo Kietäväinen

18 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd. 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22,8 24,6 25,5 Lähde: Tilastokeskus Kunnat siirtäneet tehtäviään omistamilleen yhtiöille => pääosa lainavastuista yhtiöissä Timo Kietäväinen

19 Kuntien lainakanta ja rahavarat kuntakoon mukaan , /asukas Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Lainakanta Rahavarat Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

20 Kuntien korkomenot , milj 450 Kuntien korkomenot milj

21 Kuntaliiton rahoituskysely kevät 2012 Investointitarpeet edelleen suuret, josta n. 60 % uusinvestointeja Lainakannan kasvu näytti vuositasolla olevan % arvioitua korkeampi Lainojen saatavuudesta, hinnoittelusta ja Kuntarahoituksen asemasta - mutta myös kilpailusta kannettiin huolta Marginaalien aritmeettinen keskiarvo keväästä 2009 yli kaksinkertaistunut (0,15 % -> 0,41 %) ja nousu tuon jälkeen on jatkunut Keskeisimmiksi uhkatekijöiksi mainittiin:» Velkakriisi ja rahoitusriskit, 60 % vastanneista» Investointipaineet, 15 % vastanneista» Valtion toimet, 15 % vastanneista Lähes 60 % vastanneista ei ollut tehnyt muutoksia rahoitustoimintoihinsa. Noin 20 % koki valmiuksien riskien hallitsemiseksi olevan heikot tai puutteelliset Timo Kietäväinen

22 Mitä kevään 2012 kyselyn jälkeen? Velkakriisi on hieman rauhoittunut, mutta rahoitusmarkkinoiden haasteet ja ongelmat eivät ole poistuneet Markkinamuutoksilla ja sääntelyllä vaikutuksia edelleen myös kuntien velkaan ja riskien hallintaan Lainakannan kasvu oli jopa % arvioitua korkeampi! Rahoitusmuotoja ja keinoja sekä riskienhallintainstrumentteja analysoitava ja vertailtava, samoin sopimusteknisiä kysymyksiä On muistettava, että kuntakohtaiset erot voivat olla merkittäviä jatkossakin Velkarahoituksen ohella koko rahatoimen prosessien ja riskien läpikäynti ja seuranta tarpeen, EKP laski edelleen toukokuun alussa korkoa, korkonäkymät erittäin maltilliset pidemmän aikaa eteenpäin, marginaalien nousu riippuu mm. vakavaraisuussäädösten kehityksestä Timo Kietäväinen

23 Kuntien investoinnit Investointitarpeet suuret, uusinvestointeja noin 60 % Pelättävissä, että investoinnit supistuvat merkittävästi taloudellisista syistä. Taloudellisen toiminnan ollessa nyt vaimeaa, kuntien merkittävää investointitoimintaa olisi kohtuullisessa määrin jatkettava. Kunnilla runsaasti erityisesti peruskorjauskohteita => työllistävät paikallisesti, voidaan käynnistää ripeästi. Tärkeätä valtion osallistuminen erityisesti peruskorjaushankkeiden suhdanneluonteiseen rahoitukseen. Kuntaliiton ehdotukset: Kuntien rakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin varataan kevään lisätalousarviossa 200 meur kuluvalle vuodelle.» Rakennusaikaista, 20 % hyväksytyistä kustannuksista. Kuntien infrainvestointien sekä asuntotuotannon vauhdittaminen» valtion ja kuntien yhteinen toimenpidepaketti, jossa sovitaan vastuista, rahoituksesta ja velvoitteista Timo Kietäväinen

24 Julkinen velkaantuminen ei taitu ilman uusia sopeutustoimia Julkisyhteisöjen EDP-velka Valtion ja kuntien velka Valtionvelka 90 % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki Timo Kietäväinen

25 Korkea kokonaisvelkaantuneisuus ripeän kasvun esteenä useassa EU-maassa Kokonaisvelka vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Irlanti Portugali Iso-Britannia Espanja Kreikka Ruotsi Italia Ranska Suomi Saksa Julkinen velka Kotitalouksien velka Yritysten velka Lähde: OECD Timo Kietäväinen % BKT:sta (ilman rahalaitoksia)

26 Tulevaisuuden peruskuva Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, talouskasvu hidastuu, julkiset ikäsidonnaiset menot kasvavat näiden trendien vuoksi haasteenamme on mittava julkisen talouden kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta merkittävä osa tulee kuntien vastuulla olevista palveluista ja niistä johtuvien menojen kasvusta. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii johdonmukaista, pitkäjännitteistä toimintamallia sekä julkisen sektorin kokonaisuuden tasapainon hakemista Ensi syksyn työmarkkinaratkaisu hyvin keskeisessä roolissa koko kansantalouden ja julkisen talouden kannalta kilpailukykyämme parannettava! Timo Kietäväinen 26