Hyvä velka, paha velka?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä velka, paha velka?"

Transkriptio

1 Hyvä velka, paha velka? Kuntamarkkinat Jari Vaine, erityisasiantuntija, rahoitusala Kuntaliitto, kuntatalous

2 Rahoitusmarkkinat Rahoitus ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille - kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä» Säästäjät ja investoijat voivat olla eri tahoja => ei tarvitse ensin itse säästää, vaan voi lainata muilta» Säästäminen on kulutuksesta luopumista, josta korko on korvaus» Säästäjä luottaa siihen, että saa lainaamansa rahat takaisin (synonyymi: laina = luotto) Suomessa perinteisesti» Kotitaloudet rahoitusalijäämäinen sektori (pl luvun alku), investoivat asuntoihin» Julkisyhteisöt rahoitusylijäämäinen, taantuma muutti alijäämäiseksi Informaation avulla voidaan arvioida riskiä, mutta se maksaa entä laatu? Eurokriisin syynä esitetty valtioiden liiallinen velkaantuminen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen loukkaukset Myös yksityinen velka on kasvanut velkakriisimaissa => aiheuttaa välillisesti julkisen velan kasvua, jos se» hidastaa talouskasvua ja siten vähentää verotuloja ja lisää sosiaalimenoja» aiheuttaa pankkikriisin (kuten Espanjassa). Ylivelkaantumiselle yhteinen syy?: yhteisvaluutta => liiallinen luottamus ja luottojen liiallinen tarjonta» Euroalueella ajateltiin vallitsevan taloudellinen yhtenäisyys => riskien epätodennäköisyys Jari Vaine

3 Kestämätön julkinen talous (Stephen J. Bailey) Menot suuremmat kuin tulot, symmetria meno/tulovirtapäätösten välillä puuttuu» Mm. inflaatio, matalat reaalikorot, yksityistämistulot, taseen ulkopuolinen lainanotto piilottaneet OECD: julkinen velka/bkt ja vajeet nousussa 1980-luvulta, velkaa käyttömenoihin» Käyttömenojen OECD-keskiarvo/BKT: %, nyt %» Investointimenoissa OECD-keskiarvo 21%/BKT 1960-luvulta, ei nousevaa trendiä Rakenteellisten kuilujen poisto» Lisätään veroja -> negatiivinen vaikutus talouskasvulle - ja veropohjalle?» Leikataan menoja -> BKT laskee -> rakenteelliset kuilut esiin (PIIGS), riski valtioiden maksuhäiriöistä Ennaltaehkäisy parempi kuin jälkihoito» Rajoitetaan valtion roolia ydintoiminnoissa» Lainaa vain taloudellisesti tuottaviin investointeihin» Maksimoidaan julkisten menojen lisäarvo => julkinen talous täydentää, ei korvaa yksityistä Jari Vaine

4 Julkisen sektorin rooli Julkinen sektori merkittävä investoija (esim. infra) Roolista avointa keskustelua - paikallistason investoinnit eivät auta, jos valtio säästää tai päinvastoin. Perusteltuja julkisia investointeja nyt, kun yksityisellä markkinalla ongelmia? Kustannusten merkitys kunnan toiminnassa yksityisen sektorin toimijoita selkeämpi Lisäinvestoinnit: Yksityisellä sektorilla parantavat organisaation ansaintamahdollisuutta, julkisella usein nähdään kulurakenteen kasvattamisena, joka ei lisää kunnan (vero)tuloja» Kunnan alueella tehtävät investoinnit nähdään kuitenkin usein kunnan sekä alueen talouden kannalta kannattavina => antavat positiivisen impulssin markkinoiden toimintaan Kuntaliiton rahoituskysely kevät 2012: Investointitarpeet lähivuosina edelleen suuret, n. 60 % uusinvestointeja Lainanotto % arvioitua korkeampi/vuosi => toteutuma 2012 tilinpäätöksissä vielä suurempi! Julkisen sektorin rahoitus elintärkeää toimiville markkinoille ja pitkän aikavälin investoinneille => yksityistenkin markkinoiden toimintaedellytys? Eläkerahastojen rooli aika ajoin esillä Tärkeintä tulevien eläkkeiden maksaminen Kannustimia sijoittaa paikallisesti esim. asuntotuotantoon, infraan jne? => edellyttää avointa vuoropuhelua ja luottamusta läpi julkisen sektorin tasojen Haasteena alueelliset ja maakohtaiset allokaatiot Jari Vaine

5 Suomen velkaantuminen Julkinen ja yksityinen velka yhteensä n. 300 mrdeur» Josta valtio ja kunnat 120 mrdeur, kotitaloudet 120 mrdeur ja yritykset 65 mrdeur» Suuryritysten velkarahoitus rahoitusmarkkinoilta/ulkomaisista pankeista, rahoitusalan yritysten velat» Julkinen + yksityinen velka kasvanut 10 vuotta keskimäärin n. 7 %/v, talous vain n. 3 %/v => velka / BKT kasvaa väistämättä? Velan kasvu > talouskasvu= suhteellinen velkaisuus lisääntyy, velanmaksukyky heikkenee» Velkaantumisen vaikeuksia hillinnyt historiallisen matala korkotaso Pelkistäen kansalliset velat voidaan hoitaa, kun» Velkaa on korkeintaan vuotuisen kokonaistuotannon verran ja» Kokonaistuotanto kasvaa vuosittain saman verran tai enemmän kuin velkojen korkomenot Velan kasvattamisesta voi olla taloudelle hyötyä, jos lisätulot > rahoituskustannukset» Taantuman oloissa julkinen velkaantuminen voi olla iskunvaimentaja» Yksityisen velan kasvattaminen ei välttämättä tuota talouteen omien kulujensa vertaa hyötyä Suomen talous yhä vahvasti riippuvainen kriisin vaiheista ja globaalista kehityksestä» Hidastuva talous => pienentyviä verotuloja, lisää säästötoimia valtionosuusleikkauksia (Kunta)talouden keskeisimmät haasteet» Ikääntyvien määrän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän aiheuttaman kustannusten kasvun hillintä (kestävyysvaje)» Kuntien kiinteistöjen korjausvelka sekä kosteus- ja homevauriot Jari Vaine

6

7 EU-sääntely European Semester = EU:n puolivuosittainen talousohjausjakso, Ecofin-neuvosto johtaa» Vakaus- ja kasvusopimus Six pack (Budjettikehysdirektiivi, voimassa joulukuusta 2011)» Koko julkisen talouden alijäämän ja velan seuranta» Vahvistaa vakaus- ja kasvusopimusta Two Pack» Budjettisuunnitelma komissiolle (Vakausohjelman lisäksi)» Kuinka vakavasti otetaan (Suomen) julkisen talouden nouseva velkatrendi?» Mitä komissio tosiasiallisesti tekee, jos kriteereitä ei noudateta? Mistä näkökulmasta velkaantumista arvioidaan?» Komissio EMU-velka, sijoittajat luottamus, pankit sääntely, kunta valtio, veronmaksajat Mitä EU-tason vertailu kertoo velkaantumisesta?» EKP:n lupaus ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja => hämärtää talouden mekanismeja» Arvopohjien erilaisuus ja niiden vaikutukset» Jopa huippututkijoiden vaikea osoittaa valtion velan, talouskasvun ja julkisten menojen supistamisen yhteyksiä (Rogoff-Reinhardt excel-kiista kevät 2013) Jari Vaine

8 Julkisyhteisöjen EMU-velka Jari Vaine

9 Kuntien toiminnasta VARAINHANKINTA Kunta voi päättää velan määrästä, lainan antajasta ja lainainstrumentista» Ei lakisääteistä ylärajaa velalle - käytännön yläraja velanmaksukyky sekä lainanoton perustelut Velalla eri merkitys kasvavissa ja taantuvissa kunnissa - millaisia riskejä ja muutoksia?» Tarvitaanko lainaa, onko lainalle perusteita?» Kasvukuntien investoinnit - riittävätkö rahat investointeihin» Veronmaksajia tulee lisää tai orgaanista kasvua => palvelu tulee järjestää heti vaikka rahoitus (vero ym.) jälkijättöisesti» -> Hyviä investointeja vs. hapan kiinteistö, syömävelka, yritystoiminnassa mukanaolo Yhteinen varainhankinta Kuntarahoitus/Kuntien Takauskeskus» Rahoitusta myös sosiaaliseen asuntotuotantoon» Toimiva yhteinen varainhankinta edellyttää keskinäistä taloudellista kuria, selkeää vastuunjakoa, toimien yhtenäisyyttä, yhtenäisiä lainsäädännön ja kirjanpidon periaatteita, matalaa velkatasoa sekä kestävää veropohjaa» Yksittäisen kunnan vastuu rajattu sen osuuteen Suomen väestöstä» Hallitusohjelma: Tavoite säilyttää Suomen paras luottoluokitus, Kuntarahoituksen aseman turvaaminen» Pankit menettäneet velkakriisin seurauksena hintakilpailukykynsä SIJOITUSTOIMINTA Toimialasijoitukset Oman tai vieraan pääoman ehtoiset (antolaina-, osake- ja osuuspääoma) yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai toiminta tukee tehtävien päämääriä (Kuntalaki: asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen kestävän kehityksen edistäminen) Sijoitettavat kassavarat Kassaylijäämä, ei sidottu maksuliikenteen ylläpitoon/kunnan tehtäviin - ensisijaisesti taloudellinen tulos ja maksuvalmius Kunnan toimialaan ja tehtäviin liittyvä sijoittaminen Itsehallintoa, toiminta-ajatusta ja toimialaa koskevat säännökset ohjaavat Valtuuston tehtäväsäännös ohjaa kassavarojen sijoittamista Jari Vaine

10 Mrd Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Mrd. %:a BKT:sta % Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot Peruspalveluohjelma Jari Vaine

11 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /asukas Asukasluku * Koko maa Lähde: Tilastokeskus

12 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd. 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22,8 24,6 25,5 Lähde: Tilastokeskus Lainarahoitus ollut n. 1/3 investointien hankintamenoista Lainakanta vielä kohtuullinen, jos osuus vuotuisista käyttötuloista on 1/3 tai pienempi. Kunnat siirtäneet tehtäviään omistamilleen yhtiöille => pääosa lainavastuista yhtiöissä.

13 Kuntien velkaantumisen arviointia Tausta: Heikko ennustettavuus - ajattelumallien murros - elvytys vai kiristäminen? Valtio ja kunnat -jako? Jonkun pitää investoida? EMU-velan seuranta? Absoluuttinen velkamäärä? - Ei ongelma, kun verokertymän ja muiden tulojen kasvu ylittää velan määrän kasvun (Krugman). Suomessa haasteina väestörakenne ja työn tuottavuus! Sääntelyn merkitys? Osapuolet, tarjooma, hinta? Investoinnit vs. syömävelka? Tuottaviin investointeihin Velka per BKT? Ei kerro kuntien velanhoitokyvystä, entä jos BKT ei kasvakaan? Varallisuus vs. velka? Varallisuus voi olla puskuri, mutta entä sen likvidisyys? Lainanhoitokulut? Yhden prosenttiyksikön nousu kuntien velkakannassa => milj lisää Maksukyky, jälleenrahoitus? Voidaanko velka maksaa suunnitellusti? Uusiminen? Velka per asukas? Ei kerro velanhoitokyvystä, ei alueellisista eroista Kuntakohtaisesti? Iso/pieni kunta, kasvava/taantuva Lainanhoitokate? Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset => vähintään 1, Jari Vaine

14 Kunnan lainanhoitokate Laskennallisesti 1 %-yksikön koron nousu kuntien ja kuntayhtymien v 2012 lainakantaan n milj. EUR» Emokuntien lainojen korkomeno oli v milj. EUR, kuntakonsernien luvut lähes kaksinkertaiset Suhteellisen selkeä ja tasapuolinen tunnusluku kuntien velanhoitokyvyn vertailuun on lainanhoitokate:» Lainanhoitokate = Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset» Jotta kunnan lainanhoitokyky on hyvä, lainanhoitokatteen tulisi olla vähintään 1,3 - mieluimmin jopa 1,5. Koron nousun vaikutus emokuntien lainanhoitokatteeseen (perusarvo tilinpäätöstietojen keskiarvo): TP +1 % - yks. +2 % - yks ,72 1,61 1, ,42 1,34 1, ,96 1,83 1, ,48 1,38 1, ,00 0,93 0,87 Ka ,52 1,42 1,33 Vaikutukset näyttävät siedettäviltä, mutta» Laskennan pohja on koko lainakanta - korkojen nousu ei kosketa kiinteäkorkoista osuutta» Yksittäiset kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa - joillakin kunnilla lyhyen koron osuus voi olla merkittävä» Vuosikatteet ovat laskussa => lainanhoitokate heikentynee ilman korkojen nousuakin» Marginaalien aritmeettinen keskiarvo: 2009 / 0,15 %, 2012 / 0,41 %. Kehitys jatkuu, joten korkomenot ovat kasvussa» Jos lainoja siirtyy kiinteäkorkoiseksi, kohoavat korkomenot jo pelkästään korkeamman viitekoron myötä» Kuntakentän kokonaisuutta arvioitaessa otettava huomioon myös kuntayhtymien ja konserniyhtiöiden lainat Jari Vaine

15 Valvonta kunnalle velkakatto? Talouden tasapainoon voi periaatteessa vaikuttaa sääntelemällä verotusta yläraja?» Kunnat, joiden veroprosentti ylärajalla, menettäisivät taloudellista päätösvaltaa => perustuslaki? Velkakattoa helppo kiertää. Investointitarpeet ja kyky huolehtia velasta vaihtelevat ajassa» Jos veroprosenttia ei voi korottaa, rahoitustasapainon saamiseksi otettava uutta lainaa ja päinvastoin. Valtuuston vastuu seurata ja reagoida, jos rahoituksen riittävyys/vakavaraisuus vaarantuu» Koko kuntakonserni => hallinnan ja sääntelyn tarvetta syytä arvioida edelleen Valtio Peruspalveluohjelma (osa valtiontalouden kehystä, suuntaviivat neljäksi vuodeksi) ja peruspalvelubudjetti Verotulot, Verotulojen tasaus, Valtionosuudet Maastrichtin sopimuksen täytäntöönpanoa valtio seuraa koko julkisen talouden kautta Kunnat Kunnan lainasuunnittelu käytännössä jälkikäteisseurantaa Yhteinen varainhankinta: keskinäinen kuri, selkeät vastuusuhteet, toiminnan yhtenäisyys» Vastuuta rajoittavat: kunnan väestön osuus Suomen väkiluvusta ja syntyvä saamisoikeus Kriisikuntamenettely Tehokkaiden puuttumiskeinojen vuoksi velkaantumista ei ole ollut tarpeen ohjata Jari Vaine

16 Onko kunnalla vaihtoehtoja? Taserahoitus Perinteinen, tuttu ja nopea tapa - kunta hoitaa ja ottaa velkaa Oma yhtiö toteuttajana Yhtiö rahoittaa velalla ja kunta takaa lainan - näkyy konsernitaseessa Yhtiö, jossa kunnalla osaomistus Kunta tilaajana, yhtiö omistaa ja rahoittaa hankkeet, tilaaja takaa Tilat jäävät yhtiön omistukseen, jollei muuta sovita Pitää etsiä kumppanit Vuokrausjärjestelyt Tarvitaan toteuttaja, joka esim. omistaa, hallitsee ja kehittää kiinteistöjä yhteiskuntapalveluiden tarpeisiin Rahoittaja/sijoittaja rahoittaa ja rakennuttaa tilat, kunta vuokralainen, vastuu kiinteistöistä omistajalla Kiinteistöleasing Rahoitusleasingin alalaji => uudiskohde tai sale and lease-back, esim. koulut, päiväkodit ja monitoimitalot Rahoittaja toimii samanaikaisesti rahoittajana ja kohteen omistajana Elinkaarimalli Hankintatapa, jossa esim. urakoitsija kantaa perinteistä pidemmän ja laajemman vastuun (ylläpito, huolto, korjaukset ym. sopimuskauden aikana) => tilaajan suorittaa palvelumaksua hankkeen edetessä Elinkaarimalli voi» Olla pelkästään hankintapa (palvelusisältö)» Sisältää myös rahoituksen, jolloin arvokin suurempi, yleensä vähintään meur Yksityiset sijoitusvaihtoehdot, esim. kiinteistörahastot Rahasto ostaa kunnalta kiinteistön, kunta jää vuokralaiseksi Rahaston toimivuuden ja sijoittajien fokuksen näkökulmasta keskittyminen rajoitettuun sektoriin Jari Vaine

17 Siis velka hyvä, velka paha? Eurokriisi ja sen taustat sekä EKP:n lupaus velkakirjaostoista muuttaneet velkaantumisen arviointia! Onko ylipäänsä hyvä vai paha että on velkaa?» Velan tarkoitus - investointitarpeet, perusteltuja, perustelemattomia - kasvukunta vs. taantuva kunta» Velan tarkoitus hyvä, mutta sisältää ominaisuuksia/velvoitteita/riskejä, joita ei haluta kantaa» => osaamisen ja resurssien sekä taustatietojen tarve, velan oltava hanke-, ei instrumenttiohjautuvaa! Kuka velkaa ottaa?» Yhtiöittämisvelvoite, kunnan toimialanäkökohdat, kunnan takausvastuut, korkojen vähennysoikeus Sopimuskysymykset ja riskien hallinta» Sopimus palvelee tavoitteita, vastuiden jako» Riskien hallinta aitoa, ei saa lisätä riskejä» Sisäisen valvonnan periaatteet ja käytännöt, kuntakonsernin tarpeet ja ratkaisut» Lyhyen ja pitkän rahan oikea käyttö, kustannusten muutosten (korko, marginaali) vaikutus >< velkamäärä Vaihtoehdot? Voiko yksityisellä rahalla olla roolia julkisissa investoinneissa?» Mistä syistä yksityinen/julkinen sektori velkaantuu - ovatko riskit samat? => TALOUDELLISUUDEN PERIAATE» Nopeaa tuotekehittelyä, pääasiassa yrityslähtöistä - kuka kantaa riskit kuka saa tuotot?» Vaihtoehtoisten mallien kustannukset varainhankinta, muut kustannukset Tärkeintä, että voidaan vertailla samoja tekijöitä Avaako malli mahdollisuuksia esim. paikallisen elinkeinoelämän kanssa -> verotulot?» Eri vaihtoehtojen vaikutus kunnan taloudellisiin tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin! Detroit Suomessa? Jari Vaine

18 Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot Selvitys tulee käynnistää, jos» tilinpäätöksen alijäämä > 1000 /as ja edellisen tilinpäätöksen > 500 /as tai jos kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan» vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista) ja» veroprosentti on vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti ja» lainamäärä/asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja» taseessa on kertynyttä alijäämää ja» omavaraisuusaste < 50 % ja» suhteellinen velkaantuneisuus on > 50% Rahoitusmuodon valinnan vaikutus kriteereihin? Jari Vaine

19 Kiitos! Jari Vaine

Velkaantumisen monet kasvot

Velkaantumisen monet kasvot Velkaantumisen monet kasvot Kuntien rahoitusriskien hallinnan seminaari Jari Vaine, erityisasiantuntija, rahoitusala Rahoitusmarkkinat Rahoituksen kanavointi ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille Kansantaloudessa

Lisätiedot

Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi?

Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi? Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi? Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä 7.5.2014 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Velanhallinnan taustaa Vertailu EU-tasolla»

Lisätiedot

Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta

Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Rahoitusmarkkinat muutoksessa Talouden

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntien varainhankinta

Kuntien varainhankinta Kuntien varainhankinta Sääntely, rahan lähteet ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 13.9.2012 Jari Vaine Erityisasiantuntija, rahoitusala Sääntely ja Euroopan kuntasektori SÄÄNTELY ON KRIISIN SÄÄNTELYÄ -

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO Rahoitusvaihtoehdot Koulujen rahoitus 2 Vaihtoehdot Rakentaminen omaan taseeseen Kiintiestöleasing Elinkaarimalli lisäksi palvelut 3 Rakentaminen omaan taseeseen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, investoinnit ja velka - mahdoton yhtälö?

Kuntatalousohjelma, investoinnit ja velka - mahdoton yhtälö? Kuntatalousohjelma, investoinnit ja velka - mahdoton yhtälö? Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Kuntatalousohjelma kuvaa kuntatalouden

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ KUNTIEN YHTEISESTÄ TAKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KYSYMYKSIÄ KUNTIEN YHTEISESTÄ TAKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KYSYMYKSIÄ KUNTIEN YHTEISESTÄ TAKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTIEN TAKAUSKESKUKSESTA KUNTARAHOITUKSESTA MIKÄ ON KUNTIEN YHTEINEN VARAINHANKINTAJÄRJESTELMÄ? Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä on Kuntien

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot