Hyvä velka, paha velka?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä velka, paha velka?"

Transkriptio

1 Hyvä velka, paha velka? Kuntamarkkinat Jari Vaine, erityisasiantuntija, rahoitusala Kuntaliitto, kuntatalous

2 Rahoitusmarkkinat Rahoitus ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille - kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä» Säästäjät ja investoijat voivat olla eri tahoja => ei tarvitse ensin itse säästää, vaan voi lainata muilta» Säästäminen on kulutuksesta luopumista, josta korko on korvaus» Säästäjä luottaa siihen, että saa lainaamansa rahat takaisin (synonyymi: laina = luotto) Suomessa perinteisesti» Kotitaloudet rahoitusalijäämäinen sektori (pl luvun alku), investoivat asuntoihin» Julkisyhteisöt rahoitusylijäämäinen, taantuma muutti alijäämäiseksi Informaation avulla voidaan arvioida riskiä, mutta se maksaa entä laatu? Eurokriisin syynä esitetty valtioiden liiallinen velkaantuminen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen loukkaukset Myös yksityinen velka on kasvanut velkakriisimaissa => aiheuttaa välillisesti julkisen velan kasvua, jos se» hidastaa talouskasvua ja siten vähentää verotuloja ja lisää sosiaalimenoja» aiheuttaa pankkikriisin (kuten Espanjassa). Ylivelkaantumiselle yhteinen syy?: yhteisvaluutta => liiallinen luottamus ja luottojen liiallinen tarjonta» Euroalueella ajateltiin vallitsevan taloudellinen yhtenäisyys => riskien epätodennäköisyys Jari Vaine

3 Kestämätön julkinen talous (Stephen J. Bailey) Menot suuremmat kuin tulot, symmetria meno/tulovirtapäätösten välillä puuttuu» Mm. inflaatio, matalat reaalikorot, yksityistämistulot, taseen ulkopuolinen lainanotto piilottaneet OECD: julkinen velka/bkt ja vajeet nousussa 1980-luvulta, velkaa käyttömenoihin» Käyttömenojen OECD-keskiarvo/BKT: %, nyt %» Investointimenoissa OECD-keskiarvo 21%/BKT 1960-luvulta, ei nousevaa trendiä Rakenteellisten kuilujen poisto» Lisätään veroja -> negatiivinen vaikutus talouskasvulle - ja veropohjalle?» Leikataan menoja -> BKT laskee -> rakenteelliset kuilut esiin (PIIGS), riski valtioiden maksuhäiriöistä Ennaltaehkäisy parempi kuin jälkihoito» Rajoitetaan valtion roolia ydintoiminnoissa» Lainaa vain taloudellisesti tuottaviin investointeihin» Maksimoidaan julkisten menojen lisäarvo => julkinen talous täydentää, ei korvaa yksityistä Jari Vaine

4 Julkisen sektorin rooli Julkinen sektori merkittävä investoija (esim. infra) Roolista avointa keskustelua - paikallistason investoinnit eivät auta, jos valtio säästää tai päinvastoin. Perusteltuja julkisia investointeja nyt, kun yksityisellä markkinalla ongelmia? Kustannusten merkitys kunnan toiminnassa yksityisen sektorin toimijoita selkeämpi Lisäinvestoinnit: Yksityisellä sektorilla parantavat organisaation ansaintamahdollisuutta, julkisella usein nähdään kulurakenteen kasvattamisena, joka ei lisää kunnan (vero)tuloja» Kunnan alueella tehtävät investoinnit nähdään kuitenkin usein kunnan sekä alueen talouden kannalta kannattavina => antavat positiivisen impulssin markkinoiden toimintaan Kuntaliiton rahoituskysely kevät 2012: Investointitarpeet lähivuosina edelleen suuret, n. 60 % uusinvestointeja Lainanotto % arvioitua korkeampi/vuosi => toteutuma 2012 tilinpäätöksissä vielä suurempi! Julkisen sektorin rahoitus elintärkeää toimiville markkinoille ja pitkän aikavälin investoinneille => yksityistenkin markkinoiden toimintaedellytys? Eläkerahastojen rooli aika ajoin esillä Tärkeintä tulevien eläkkeiden maksaminen Kannustimia sijoittaa paikallisesti esim. asuntotuotantoon, infraan jne? => edellyttää avointa vuoropuhelua ja luottamusta läpi julkisen sektorin tasojen Haasteena alueelliset ja maakohtaiset allokaatiot Jari Vaine

5 Suomen velkaantuminen Julkinen ja yksityinen velka yhteensä n. 300 mrdeur» Josta valtio ja kunnat 120 mrdeur, kotitaloudet 120 mrdeur ja yritykset 65 mrdeur» Suuryritysten velkarahoitus rahoitusmarkkinoilta/ulkomaisista pankeista, rahoitusalan yritysten velat» Julkinen + yksityinen velka kasvanut 10 vuotta keskimäärin n. 7 %/v, talous vain n. 3 %/v => velka / BKT kasvaa väistämättä? Velan kasvu > talouskasvu= suhteellinen velkaisuus lisääntyy, velanmaksukyky heikkenee» Velkaantumisen vaikeuksia hillinnyt historiallisen matala korkotaso Pelkistäen kansalliset velat voidaan hoitaa, kun» Velkaa on korkeintaan vuotuisen kokonaistuotannon verran ja» Kokonaistuotanto kasvaa vuosittain saman verran tai enemmän kuin velkojen korkomenot Velan kasvattamisesta voi olla taloudelle hyötyä, jos lisätulot > rahoituskustannukset» Taantuman oloissa julkinen velkaantuminen voi olla iskunvaimentaja» Yksityisen velan kasvattaminen ei välttämättä tuota talouteen omien kulujensa vertaa hyötyä Suomen talous yhä vahvasti riippuvainen kriisin vaiheista ja globaalista kehityksestä» Hidastuva talous => pienentyviä verotuloja, lisää säästötoimia valtionosuusleikkauksia (Kunta)talouden keskeisimmät haasteet» Ikääntyvien määrän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän aiheuttaman kustannusten kasvun hillintä (kestävyysvaje)» Kuntien kiinteistöjen korjausvelka sekä kosteus- ja homevauriot Jari Vaine

6

7 EU-sääntely European Semester = EU:n puolivuosittainen talousohjausjakso, Ecofin-neuvosto johtaa» Vakaus- ja kasvusopimus Six pack (Budjettikehysdirektiivi, voimassa joulukuusta 2011)» Koko julkisen talouden alijäämän ja velan seuranta» Vahvistaa vakaus- ja kasvusopimusta Two Pack» Budjettisuunnitelma komissiolle (Vakausohjelman lisäksi)» Kuinka vakavasti otetaan (Suomen) julkisen talouden nouseva velkatrendi?» Mitä komissio tosiasiallisesti tekee, jos kriteereitä ei noudateta? Mistä näkökulmasta velkaantumista arvioidaan?» Komissio EMU-velka, sijoittajat luottamus, pankit sääntely, kunta valtio, veronmaksajat Mitä EU-tason vertailu kertoo velkaantumisesta?» EKP:n lupaus ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja => hämärtää talouden mekanismeja» Arvopohjien erilaisuus ja niiden vaikutukset» Jopa huippututkijoiden vaikea osoittaa valtion velan, talouskasvun ja julkisten menojen supistamisen yhteyksiä (Rogoff-Reinhardt excel-kiista kevät 2013) Jari Vaine

8 Julkisyhteisöjen EMU-velka Jari Vaine

9 Kuntien toiminnasta VARAINHANKINTA Kunta voi päättää velan määrästä, lainan antajasta ja lainainstrumentista» Ei lakisääteistä ylärajaa velalle - käytännön yläraja velanmaksukyky sekä lainanoton perustelut Velalla eri merkitys kasvavissa ja taantuvissa kunnissa - millaisia riskejä ja muutoksia?» Tarvitaanko lainaa, onko lainalle perusteita?» Kasvukuntien investoinnit - riittävätkö rahat investointeihin» Veronmaksajia tulee lisää tai orgaanista kasvua => palvelu tulee järjestää heti vaikka rahoitus (vero ym.) jälkijättöisesti» -> Hyviä investointeja vs. hapan kiinteistö, syömävelka, yritystoiminnassa mukanaolo Yhteinen varainhankinta Kuntarahoitus/Kuntien Takauskeskus» Rahoitusta myös sosiaaliseen asuntotuotantoon» Toimiva yhteinen varainhankinta edellyttää keskinäistä taloudellista kuria, selkeää vastuunjakoa, toimien yhtenäisyyttä, yhtenäisiä lainsäädännön ja kirjanpidon periaatteita, matalaa velkatasoa sekä kestävää veropohjaa» Yksittäisen kunnan vastuu rajattu sen osuuteen Suomen väestöstä» Hallitusohjelma: Tavoite säilyttää Suomen paras luottoluokitus, Kuntarahoituksen aseman turvaaminen» Pankit menettäneet velkakriisin seurauksena hintakilpailukykynsä SIJOITUSTOIMINTA Toimialasijoitukset Oman tai vieraan pääoman ehtoiset (antolaina-, osake- ja osuuspääoma) yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai toiminta tukee tehtävien päämääriä (Kuntalaki: asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen kestävän kehityksen edistäminen) Sijoitettavat kassavarat Kassaylijäämä, ei sidottu maksuliikenteen ylläpitoon/kunnan tehtäviin - ensisijaisesti taloudellinen tulos ja maksuvalmius Kunnan toimialaan ja tehtäviin liittyvä sijoittaminen Itsehallintoa, toiminta-ajatusta ja toimialaa koskevat säännökset ohjaavat Valtuuston tehtäväsäännös ohjaa kassavarojen sijoittamista Jari Vaine

10 Mrd Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Mrd. %:a BKT:sta % Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot Peruspalveluohjelma Jari Vaine

11 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /asukas Asukasluku * Koko maa Lähde: Tilastokeskus

12 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd. 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22,8 24,6 25,5 Lähde: Tilastokeskus Lainarahoitus ollut n. 1/3 investointien hankintamenoista Lainakanta vielä kohtuullinen, jos osuus vuotuisista käyttötuloista on 1/3 tai pienempi. Kunnat siirtäneet tehtäviään omistamilleen yhtiöille => pääosa lainavastuista yhtiöissä.

13 Kuntien velkaantumisen arviointia Tausta: Heikko ennustettavuus - ajattelumallien murros - elvytys vai kiristäminen? Valtio ja kunnat -jako? Jonkun pitää investoida? EMU-velan seuranta? Absoluuttinen velkamäärä? - Ei ongelma, kun verokertymän ja muiden tulojen kasvu ylittää velan määrän kasvun (Krugman). Suomessa haasteina väestörakenne ja työn tuottavuus! Sääntelyn merkitys? Osapuolet, tarjooma, hinta? Investoinnit vs. syömävelka? Tuottaviin investointeihin Velka per BKT? Ei kerro kuntien velanhoitokyvystä, entä jos BKT ei kasvakaan? Varallisuus vs. velka? Varallisuus voi olla puskuri, mutta entä sen likvidisyys? Lainanhoitokulut? Yhden prosenttiyksikön nousu kuntien velkakannassa => milj lisää Maksukyky, jälleenrahoitus? Voidaanko velka maksaa suunnitellusti? Uusiminen? Velka per asukas? Ei kerro velanhoitokyvystä, ei alueellisista eroista Kuntakohtaisesti? Iso/pieni kunta, kasvava/taantuva Lainanhoitokate? Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset => vähintään 1, Jari Vaine

14 Kunnan lainanhoitokate Laskennallisesti 1 %-yksikön koron nousu kuntien ja kuntayhtymien v 2012 lainakantaan n milj. EUR» Emokuntien lainojen korkomeno oli v milj. EUR, kuntakonsernien luvut lähes kaksinkertaiset Suhteellisen selkeä ja tasapuolinen tunnusluku kuntien velanhoitokyvyn vertailuun on lainanhoitokate:» Lainanhoitokate = Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset» Jotta kunnan lainanhoitokyky on hyvä, lainanhoitokatteen tulisi olla vähintään 1,3 - mieluimmin jopa 1,5. Koron nousun vaikutus emokuntien lainanhoitokatteeseen (perusarvo tilinpäätöstietojen keskiarvo): TP +1 % - yks. +2 % - yks ,72 1,61 1, ,42 1,34 1, ,96 1,83 1, ,48 1,38 1, ,00 0,93 0,87 Ka ,52 1,42 1,33 Vaikutukset näyttävät siedettäviltä, mutta» Laskennan pohja on koko lainakanta - korkojen nousu ei kosketa kiinteäkorkoista osuutta» Yksittäiset kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa - joillakin kunnilla lyhyen koron osuus voi olla merkittävä» Vuosikatteet ovat laskussa => lainanhoitokate heikentynee ilman korkojen nousuakin» Marginaalien aritmeettinen keskiarvo: 2009 / 0,15 %, 2012 / 0,41 %. Kehitys jatkuu, joten korkomenot ovat kasvussa» Jos lainoja siirtyy kiinteäkorkoiseksi, kohoavat korkomenot jo pelkästään korkeamman viitekoron myötä» Kuntakentän kokonaisuutta arvioitaessa otettava huomioon myös kuntayhtymien ja konserniyhtiöiden lainat Jari Vaine

15 Valvonta kunnalle velkakatto? Talouden tasapainoon voi periaatteessa vaikuttaa sääntelemällä verotusta yläraja?» Kunnat, joiden veroprosentti ylärajalla, menettäisivät taloudellista päätösvaltaa => perustuslaki? Velkakattoa helppo kiertää. Investointitarpeet ja kyky huolehtia velasta vaihtelevat ajassa» Jos veroprosenttia ei voi korottaa, rahoitustasapainon saamiseksi otettava uutta lainaa ja päinvastoin. Valtuuston vastuu seurata ja reagoida, jos rahoituksen riittävyys/vakavaraisuus vaarantuu» Koko kuntakonserni => hallinnan ja sääntelyn tarvetta syytä arvioida edelleen Valtio Peruspalveluohjelma (osa valtiontalouden kehystä, suuntaviivat neljäksi vuodeksi) ja peruspalvelubudjetti Verotulot, Verotulojen tasaus, Valtionosuudet Maastrichtin sopimuksen täytäntöönpanoa valtio seuraa koko julkisen talouden kautta Kunnat Kunnan lainasuunnittelu käytännössä jälkikäteisseurantaa Yhteinen varainhankinta: keskinäinen kuri, selkeät vastuusuhteet, toiminnan yhtenäisyys» Vastuuta rajoittavat: kunnan väestön osuus Suomen väkiluvusta ja syntyvä saamisoikeus Kriisikuntamenettely Tehokkaiden puuttumiskeinojen vuoksi velkaantumista ei ole ollut tarpeen ohjata Jari Vaine

16 Onko kunnalla vaihtoehtoja? Taserahoitus Perinteinen, tuttu ja nopea tapa - kunta hoitaa ja ottaa velkaa Oma yhtiö toteuttajana Yhtiö rahoittaa velalla ja kunta takaa lainan - näkyy konsernitaseessa Yhtiö, jossa kunnalla osaomistus Kunta tilaajana, yhtiö omistaa ja rahoittaa hankkeet, tilaaja takaa Tilat jäävät yhtiön omistukseen, jollei muuta sovita Pitää etsiä kumppanit Vuokrausjärjestelyt Tarvitaan toteuttaja, joka esim. omistaa, hallitsee ja kehittää kiinteistöjä yhteiskuntapalveluiden tarpeisiin Rahoittaja/sijoittaja rahoittaa ja rakennuttaa tilat, kunta vuokralainen, vastuu kiinteistöistä omistajalla Kiinteistöleasing Rahoitusleasingin alalaji => uudiskohde tai sale and lease-back, esim. koulut, päiväkodit ja monitoimitalot Rahoittaja toimii samanaikaisesti rahoittajana ja kohteen omistajana Elinkaarimalli Hankintatapa, jossa esim. urakoitsija kantaa perinteistä pidemmän ja laajemman vastuun (ylläpito, huolto, korjaukset ym. sopimuskauden aikana) => tilaajan suorittaa palvelumaksua hankkeen edetessä Elinkaarimalli voi» Olla pelkästään hankintapa (palvelusisältö)» Sisältää myös rahoituksen, jolloin arvokin suurempi, yleensä vähintään meur Yksityiset sijoitusvaihtoehdot, esim. kiinteistörahastot Rahasto ostaa kunnalta kiinteistön, kunta jää vuokralaiseksi Rahaston toimivuuden ja sijoittajien fokuksen näkökulmasta keskittyminen rajoitettuun sektoriin Jari Vaine

17 Siis velka hyvä, velka paha? Eurokriisi ja sen taustat sekä EKP:n lupaus velkakirjaostoista muuttaneet velkaantumisen arviointia! Onko ylipäänsä hyvä vai paha että on velkaa?» Velan tarkoitus - investointitarpeet, perusteltuja, perustelemattomia - kasvukunta vs. taantuva kunta» Velan tarkoitus hyvä, mutta sisältää ominaisuuksia/velvoitteita/riskejä, joita ei haluta kantaa» => osaamisen ja resurssien sekä taustatietojen tarve, velan oltava hanke-, ei instrumenttiohjautuvaa! Kuka velkaa ottaa?» Yhtiöittämisvelvoite, kunnan toimialanäkökohdat, kunnan takausvastuut, korkojen vähennysoikeus Sopimuskysymykset ja riskien hallinta» Sopimus palvelee tavoitteita, vastuiden jako» Riskien hallinta aitoa, ei saa lisätä riskejä» Sisäisen valvonnan periaatteet ja käytännöt, kuntakonsernin tarpeet ja ratkaisut» Lyhyen ja pitkän rahan oikea käyttö, kustannusten muutosten (korko, marginaali) vaikutus >< velkamäärä Vaihtoehdot? Voiko yksityisellä rahalla olla roolia julkisissa investoinneissa?» Mistä syistä yksityinen/julkinen sektori velkaantuu - ovatko riskit samat? => TALOUDELLISUUDEN PERIAATE» Nopeaa tuotekehittelyä, pääasiassa yrityslähtöistä - kuka kantaa riskit kuka saa tuotot?» Vaihtoehtoisten mallien kustannukset varainhankinta, muut kustannukset Tärkeintä, että voidaan vertailla samoja tekijöitä Avaako malli mahdollisuuksia esim. paikallisen elinkeinoelämän kanssa -> verotulot?» Eri vaihtoehtojen vaikutus kunnan taloudellisiin tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin! Detroit Suomessa? Jari Vaine

18 Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot Selvitys tulee käynnistää, jos» tilinpäätöksen alijäämä > 1000 /as ja edellisen tilinpäätöksen > 500 /as tai jos kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan» vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista) ja» veroprosentti on vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti ja» lainamäärä/asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja» taseessa on kertynyttä alijäämää ja» omavaraisuusaste < 50 % ja» suhteellinen velkaantuneisuus on > 50% Rahoitusmuodon valinnan vaikutus kriteereihin? Jari Vaine

19 Kiitos! Jari Vaine

Velkaantumisen monet kasvot

Velkaantumisen monet kasvot Velkaantumisen monet kasvot Kuntien rahoitusriskien hallinnan seminaari Jari Vaine, erityisasiantuntija, rahoitusala Rahoitusmarkkinat Rahoituksen kanavointi ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille Kansantaloudessa

Lisätiedot

Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi?

Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi? Velanhallinnan reunaehdot mitä ja miksi? Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä 7.5.2014 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Velanhallinnan taustaa Vertailu EU-tasolla»

Lisätiedot

Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta

Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Rahoitusmarkkinat muutoksessa Talouden

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntien varainhankinta

Kuntien varainhankinta Kuntien varainhankinta Sääntely, rahan lähteet ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 13.9.2012 Jari Vaine Erityisasiantuntija, rahoitusala Sääntely ja Euroopan kuntasektori SÄÄNTELY ON KRIISIN SÄÄNTELYÄ -

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO Rahoitusvaihtoehdot Koulujen rahoitus 2 Vaihtoehdot Rakentaminen omaan taseeseen Kiintiestöleasing Elinkaarimalli lisäksi palvelut 3 Rakentaminen omaan taseeseen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Nilakan kuntien talous tp 2013

Nilakan kuntien talous tp 2013 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Twitter: @MinnaPunakallio Maailmantalouden kasvu on ollut vakaata, työttömyys vähentynyt pikku hiljaa. Euroalue yllättänyt

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, investoinnit ja velka - mahdoton yhtälö?

Kuntatalousohjelma, investoinnit ja velka - mahdoton yhtälö? Kuntatalousohjelma, investoinnit ja velka - mahdoton yhtälö? Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Kuntatalousohjelma kuvaa kuntatalouden

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Rahoitus ja sijoitustoiminta

Rahoitus ja sijoitustoiminta Rahoitus ja sijoitustoiminta Kaupunginvaltuusto 8.6.2017 Konsernihallinto Konsernipalvelut/rahoitus Rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva Esityksen sisältö: - Talous ja valtuutetut - Lainat (rahoitus)

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluliikelaitosten johtokunta Taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluliikelaitosten johtokunta Taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu Palveluliikelaitosten johtokunta 7.5.2014 Taloussuunnittelujohtaja 1 Lauta- ja johtokuntien käsittelyn tavoite Saada yhteinen ymmärrys Talouskehityksen

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj

Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj OP Sisältö 1. Talouden näkymiä 2. Pankkirahoituksen pääperiaatteet / Mihin kiinnitetään huomiota 3. Vakuudet 4. Esimerkkejä 5. Kiitos - 6 5 4 3 2 1 0 1 Lähde:

Lisätiedot