Hyvä velka, paha velka?

Transkriptio

1 Hyvä velka, paha velka? Kuntamarkkinat Jari Vaine, erityisasiantuntija, rahoitusala Kuntaliitto, kuntatalous

2 Rahoitusmarkkinat Rahoitus ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille - kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä» Säästäjät ja investoijat voivat olla eri tahoja => ei tarvitse ensin itse säästää, vaan voi lainata muilta» Säästäminen on kulutuksesta luopumista, josta korko on korvaus» Säästäjä luottaa siihen, että saa lainaamansa rahat takaisin (synonyymi: laina = luotto) Suomessa perinteisesti» Kotitaloudet rahoitusalijäämäinen sektori (pl luvun alku), investoivat asuntoihin» Julkisyhteisöt rahoitusylijäämäinen, taantuma muutti alijäämäiseksi Informaation avulla voidaan arvioida riskiä, mutta se maksaa entä laatu? Eurokriisin syynä esitetty valtioiden liiallinen velkaantuminen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen loukkaukset Myös yksityinen velka on kasvanut velkakriisimaissa => aiheuttaa välillisesti julkisen velan kasvua, jos se» hidastaa talouskasvua ja siten vähentää verotuloja ja lisää sosiaalimenoja» aiheuttaa pankkikriisin (kuten Espanjassa). Ylivelkaantumiselle yhteinen syy?: yhteisvaluutta => liiallinen luottamus ja luottojen liiallinen tarjonta» Euroalueella ajateltiin vallitsevan taloudellinen yhtenäisyys => riskien epätodennäköisyys Jari Vaine

3 Kestämätön julkinen talous (Stephen J. Bailey) Menot suuremmat kuin tulot, symmetria meno/tulovirtapäätösten välillä puuttuu» Mm. inflaatio, matalat reaalikorot, yksityistämistulot, taseen ulkopuolinen lainanotto piilottaneet OECD: julkinen velka/bkt ja vajeet nousussa 1980-luvulta, velkaa käyttömenoihin» Käyttömenojen OECD-keskiarvo/BKT: %, nyt %» Investointimenoissa OECD-keskiarvo 21%/BKT 1960-luvulta, ei nousevaa trendiä Rakenteellisten kuilujen poisto» Lisätään veroja -> negatiivinen vaikutus talouskasvulle - ja veropohjalle?» Leikataan menoja -> BKT laskee -> rakenteelliset kuilut esiin (PIIGS), riski valtioiden maksuhäiriöistä Ennaltaehkäisy parempi kuin jälkihoito» Rajoitetaan valtion roolia ydintoiminnoissa» Lainaa vain taloudellisesti tuottaviin investointeihin» Maksimoidaan julkisten menojen lisäarvo => julkinen talous täydentää, ei korvaa yksityistä Jari Vaine

4 Julkisen sektorin rooli Julkinen sektori merkittävä investoija (esim. infra) Roolista avointa keskustelua - paikallistason investoinnit eivät auta, jos valtio säästää tai päinvastoin. Perusteltuja julkisia investointeja nyt, kun yksityisellä markkinalla ongelmia? Kustannusten merkitys kunnan toiminnassa yksityisen sektorin toimijoita selkeämpi Lisäinvestoinnit: Yksityisellä sektorilla parantavat organisaation ansaintamahdollisuutta, julkisella usein nähdään kulurakenteen kasvattamisena, joka ei lisää kunnan (vero)tuloja» Kunnan alueella tehtävät investoinnit nähdään kuitenkin usein kunnan sekä alueen talouden kannalta kannattavina => antavat positiivisen impulssin markkinoiden toimintaan Kuntaliiton rahoituskysely kevät 2012: Investointitarpeet lähivuosina edelleen suuret, n. 60 % uusinvestointeja Lainanotto % arvioitua korkeampi/vuosi => toteutuma 2012 tilinpäätöksissä vielä suurempi! Julkisen sektorin rahoitus elintärkeää toimiville markkinoille ja pitkän aikavälin investoinneille => yksityistenkin markkinoiden toimintaedellytys? Eläkerahastojen rooli aika ajoin esillä Tärkeintä tulevien eläkkeiden maksaminen Kannustimia sijoittaa paikallisesti esim. asuntotuotantoon, infraan jne? => edellyttää avointa vuoropuhelua ja luottamusta läpi julkisen sektorin tasojen Haasteena alueelliset ja maakohtaiset allokaatiot Jari Vaine

5 Suomen velkaantuminen Julkinen ja yksityinen velka yhteensä n. 300 mrdeur» Josta valtio ja kunnat 120 mrdeur, kotitaloudet 120 mrdeur ja yritykset 65 mrdeur» Suuryritysten velkarahoitus rahoitusmarkkinoilta/ulkomaisista pankeista, rahoitusalan yritysten velat» Julkinen + yksityinen velka kasvanut 10 vuotta keskimäärin n. 7 %/v, talous vain n. 3 %/v => velka / BKT kasvaa väistämättä? Velan kasvu > talouskasvu= suhteellinen velkaisuus lisääntyy, velanmaksukyky heikkenee» Velkaantumisen vaikeuksia hillinnyt historiallisen matala korkotaso Pelkistäen kansalliset velat voidaan hoitaa, kun» Velkaa on korkeintaan vuotuisen kokonaistuotannon verran ja» Kokonaistuotanto kasvaa vuosittain saman verran tai enemmän kuin velkojen korkomenot Velan kasvattamisesta voi olla taloudelle hyötyä, jos lisätulot > rahoituskustannukset» Taantuman oloissa julkinen velkaantuminen voi olla iskunvaimentaja» Yksityisen velan kasvattaminen ei välttämättä tuota talouteen omien kulujensa vertaa hyötyä Suomen talous yhä vahvasti riippuvainen kriisin vaiheista ja globaalista kehityksestä» Hidastuva talous => pienentyviä verotuloja, lisää säästötoimia valtionosuusleikkauksia (Kunta)talouden keskeisimmät haasteet» Ikääntyvien määrän sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän aiheuttaman kustannusten kasvun hillintä (kestävyysvaje)» Kuntien kiinteistöjen korjausvelka sekä kosteus- ja homevauriot Jari Vaine

6

7 EU-sääntely European Semester = EU:n puolivuosittainen talousohjausjakso, Ecofin-neuvosto johtaa» Vakaus- ja kasvusopimus Six pack (Budjettikehysdirektiivi, voimassa joulukuusta 2011)» Koko julkisen talouden alijäämän ja velan seuranta» Vahvistaa vakaus- ja kasvusopimusta Two Pack» Budjettisuunnitelma komissiolle (Vakausohjelman lisäksi)» Kuinka vakavasti otetaan (Suomen) julkisen talouden nouseva velkatrendi?» Mitä komissio tosiasiallisesti tekee, jos kriteereitä ei noudateta? Mistä näkökulmasta velkaantumista arvioidaan?» Komissio EMU-velka, sijoittajat luottamus, pankit sääntely, kunta valtio, veronmaksajat Mitä EU-tason vertailu kertoo velkaantumisesta?» EKP:n lupaus ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja => hämärtää talouden mekanismeja» Arvopohjien erilaisuus ja niiden vaikutukset» Jopa huippututkijoiden vaikea osoittaa valtion velan, talouskasvun ja julkisten menojen supistamisen yhteyksiä (Rogoff-Reinhardt excel-kiista kevät 2013) Jari Vaine

8 Julkisyhteisöjen EMU-velka Jari Vaine

9 Kuntien toiminnasta VARAINHANKINTA Kunta voi päättää velan määrästä, lainan antajasta ja lainainstrumentista» Ei lakisääteistä ylärajaa velalle - käytännön yläraja velanmaksukyky sekä lainanoton perustelut Velalla eri merkitys kasvavissa ja taantuvissa kunnissa - millaisia riskejä ja muutoksia?» Tarvitaanko lainaa, onko lainalle perusteita?» Kasvukuntien investoinnit - riittävätkö rahat investointeihin» Veronmaksajia tulee lisää tai orgaanista kasvua => palvelu tulee järjestää heti vaikka rahoitus (vero ym.) jälkijättöisesti» -> Hyviä investointeja vs. hapan kiinteistö, syömävelka, yritystoiminnassa mukanaolo Yhteinen varainhankinta Kuntarahoitus/Kuntien Takauskeskus» Rahoitusta myös sosiaaliseen asuntotuotantoon» Toimiva yhteinen varainhankinta edellyttää keskinäistä taloudellista kuria, selkeää vastuunjakoa, toimien yhtenäisyyttä, yhtenäisiä lainsäädännön ja kirjanpidon periaatteita, matalaa velkatasoa sekä kestävää veropohjaa» Yksittäisen kunnan vastuu rajattu sen osuuteen Suomen väestöstä» Hallitusohjelma: Tavoite säilyttää Suomen paras luottoluokitus, Kuntarahoituksen aseman turvaaminen» Pankit menettäneet velkakriisin seurauksena hintakilpailukykynsä SIJOITUSTOIMINTA Toimialasijoitukset Oman tai vieraan pääoman ehtoiset (antolaina-, osake- ja osuuspääoma) yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai toiminta tukee tehtävien päämääriä (Kuntalaki: asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen kestävän kehityksen edistäminen) Sijoitettavat kassavarat Kassaylijäämä, ei sidottu maksuliikenteen ylläpitoon/kunnan tehtäviin - ensisijaisesti taloudellinen tulos ja maksuvalmius Kunnan toimialaan ja tehtäviin liittyvä sijoittaminen Itsehallintoa, toiminta-ajatusta ja toimialaa koskevat säännökset ohjaavat Valtuuston tehtäväsäännös ohjaa kassavarojen sijoittamista Jari Vaine

10 Mrd Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Mrd. %:a BKT:sta % Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot Peruspalveluohjelma Jari Vaine

11 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /asukas Asukasluku * Koko maa Lähde: Tilastokeskus

12 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd. 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22,8 24,6 25,5 Lähde: Tilastokeskus Lainarahoitus ollut n. 1/3 investointien hankintamenoista Lainakanta vielä kohtuullinen, jos osuus vuotuisista käyttötuloista on 1/3 tai pienempi. Kunnat siirtäneet tehtäviään omistamilleen yhtiöille => pääosa lainavastuista yhtiöissä.

13 Kuntien velkaantumisen arviointia Tausta: Heikko ennustettavuus - ajattelumallien murros - elvytys vai kiristäminen? Valtio ja kunnat -jako? Jonkun pitää investoida? EMU-velan seuranta? Absoluuttinen velkamäärä? - Ei ongelma, kun verokertymän ja muiden tulojen kasvu ylittää velan määrän kasvun (Krugman). Suomessa haasteina väestörakenne ja työn tuottavuus! Sääntelyn merkitys? Osapuolet, tarjooma, hinta? Investoinnit vs. syömävelka? Tuottaviin investointeihin Velka per BKT? Ei kerro kuntien velanhoitokyvystä, entä jos BKT ei kasvakaan? Varallisuus vs. velka? Varallisuus voi olla puskuri, mutta entä sen likvidisyys? Lainanhoitokulut? Yhden prosenttiyksikön nousu kuntien velkakannassa => milj lisää Maksukyky, jälleenrahoitus? Voidaanko velka maksaa suunnitellusti? Uusiminen? Velka per asukas? Ei kerro velanhoitokyvystä, ei alueellisista eroista Kuntakohtaisesti? Iso/pieni kunta, kasvava/taantuva Lainanhoitokate? Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset => vähintään 1, Jari Vaine

14 Kunnan lainanhoitokate Laskennallisesti 1 %-yksikön koron nousu kuntien ja kuntayhtymien v 2012 lainakantaan n milj. EUR» Emokuntien lainojen korkomeno oli v milj. EUR, kuntakonsernien luvut lähes kaksinkertaiset Suhteellisen selkeä ja tasapuolinen tunnusluku kuntien velanhoitokyvyn vertailuun on lainanhoitokate:» Lainanhoitokate = Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset» Jotta kunnan lainanhoitokyky on hyvä, lainanhoitokatteen tulisi olla vähintään 1,3 - mieluimmin jopa 1,5. Koron nousun vaikutus emokuntien lainanhoitokatteeseen (perusarvo tilinpäätöstietojen keskiarvo): TP +1 % - yks. +2 % - yks ,72 1,61 1, ,42 1,34 1, ,96 1,83 1, ,48 1,38 1, ,00 0,93 0,87 Ka ,52 1,42 1,33 Vaikutukset näyttävät siedettäviltä, mutta» Laskennan pohja on koko lainakanta - korkojen nousu ei kosketa kiinteäkorkoista osuutta» Yksittäiset kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa - joillakin kunnilla lyhyen koron osuus voi olla merkittävä» Vuosikatteet ovat laskussa => lainanhoitokate heikentynee ilman korkojen nousuakin» Marginaalien aritmeettinen keskiarvo: 2009 / 0,15 %, 2012 / 0,41 %. Kehitys jatkuu, joten korkomenot ovat kasvussa» Jos lainoja siirtyy kiinteäkorkoiseksi, kohoavat korkomenot jo pelkästään korkeamman viitekoron myötä» Kuntakentän kokonaisuutta arvioitaessa otettava huomioon myös kuntayhtymien ja konserniyhtiöiden lainat Jari Vaine

15 Valvonta kunnalle velkakatto? Talouden tasapainoon voi periaatteessa vaikuttaa sääntelemällä verotusta yläraja?» Kunnat, joiden veroprosentti ylärajalla, menettäisivät taloudellista päätösvaltaa => perustuslaki? Velkakattoa helppo kiertää. Investointitarpeet ja kyky huolehtia velasta vaihtelevat ajassa» Jos veroprosenttia ei voi korottaa, rahoitustasapainon saamiseksi otettava uutta lainaa ja päinvastoin. Valtuuston vastuu seurata ja reagoida, jos rahoituksen riittävyys/vakavaraisuus vaarantuu» Koko kuntakonserni => hallinnan ja sääntelyn tarvetta syytä arvioida edelleen Valtio Peruspalveluohjelma (osa valtiontalouden kehystä, suuntaviivat neljäksi vuodeksi) ja peruspalvelubudjetti Verotulot, Verotulojen tasaus, Valtionosuudet Maastrichtin sopimuksen täytäntöönpanoa valtio seuraa koko julkisen talouden kautta Kunnat Kunnan lainasuunnittelu käytännössä jälkikäteisseurantaa Yhteinen varainhankinta: keskinäinen kuri, selkeät vastuusuhteet, toiminnan yhtenäisyys» Vastuuta rajoittavat: kunnan väestön osuus Suomen väkiluvusta ja syntyvä saamisoikeus Kriisikuntamenettely Tehokkaiden puuttumiskeinojen vuoksi velkaantumista ei ole ollut tarpeen ohjata Jari Vaine

16 Onko kunnalla vaihtoehtoja? Taserahoitus Perinteinen, tuttu ja nopea tapa - kunta hoitaa ja ottaa velkaa Oma yhtiö toteuttajana Yhtiö rahoittaa velalla ja kunta takaa lainan - näkyy konsernitaseessa Yhtiö, jossa kunnalla osaomistus Kunta tilaajana, yhtiö omistaa ja rahoittaa hankkeet, tilaaja takaa Tilat jäävät yhtiön omistukseen, jollei muuta sovita Pitää etsiä kumppanit Vuokrausjärjestelyt Tarvitaan toteuttaja, joka esim. omistaa, hallitsee ja kehittää kiinteistöjä yhteiskuntapalveluiden tarpeisiin Rahoittaja/sijoittaja rahoittaa ja rakennuttaa tilat, kunta vuokralainen, vastuu kiinteistöistä omistajalla Kiinteistöleasing Rahoitusleasingin alalaji => uudiskohde tai sale and lease-back, esim. koulut, päiväkodit ja monitoimitalot Rahoittaja toimii samanaikaisesti rahoittajana ja kohteen omistajana Elinkaarimalli Hankintatapa, jossa esim. urakoitsija kantaa perinteistä pidemmän ja laajemman vastuun (ylläpito, huolto, korjaukset ym. sopimuskauden aikana) => tilaajan suorittaa palvelumaksua hankkeen edetessä Elinkaarimalli voi» Olla pelkästään hankintapa (palvelusisältö)» Sisältää myös rahoituksen, jolloin arvokin suurempi, yleensä vähintään meur Yksityiset sijoitusvaihtoehdot, esim. kiinteistörahastot Rahasto ostaa kunnalta kiinteistön, kunta jää vuokralaiseksi Rahaston toimivuuden ja sijoittajien fokuksen näkökulmasta keskittyminen rajoitettuun sektoriin Jari Vaine

17 Siis velka hyvä, velka paha? Eurokriisi ja sen taustat sekä EKP:n lupaus velkakirjaostoista muuttaneet velkaantumisen arviointia! Onko ylipäänsä hyvä vai paha että on velkaa?» Velan tarkoitus - investointitarpeet, perusteltuja, perustelemattomia - kasvukunta vs. taantuva kunta» Velan tarkoitus hyvä, mutta sisältää ominaisuuksia/velvoitteita/riskejä, joita ei haluta kantaa» => osaamisen ja resurssien sekä taustatietojen tarve, velan oltava hanke-, ei instrumenttiohjautuvaa! Kuka velkaa ottaa?» Yhtiöittämisvelvoite, kunnan toimialanäkökohdat, kunnan takausvastuut, korkojen vähennysoikeus Sopimuskysymykset ja riskien hallinta» Sopimus palvelee tavoitteita, vastuiden jako» Riskien hallinta aitoa, ei saa lisätä riskejä» Sisäisen valvonnan periaatteet ja käytännöt, kuntakonsernin tarpeet ja ratkaisut» Lyhyen ja pitkän rahan oikea käyttö, kustannusten muutosten (korko, marginaali) vaikutus >< velkamäärä Vaihtoehdot? Voiko yksityisellä rahalla olla roolia julkisissa investoinneissa?» Mistä syistä yksityinen/julkinen sektori velkaantuu - ovatko riskit samat? => TALOUDELLISUUDEN PERIAATE» Nopeaa tuotekehittelyä, pääasiassa yrityslähtöistä - kuka kantaa riskit kuka saa tuotot?» Vaihtoehtoisten mallien kustannukset varainhankinta, muut kustannukset Tärkeintä, että voidaan vertailla samoja tekijöitä Avaako malli mahdollisuuksia esim. paikallisen elinkeinoelämän kanssa -> verotulot?» Eri vaihtoehtojen vaikutus kunnan taloudellisiin tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin! Detroit Suomessa? Jari Vaine

18 Valtionosuuslain mukainen kriisikunnan määrittely Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot Selvitys tulee käynnistää, jos» tilinpäätöksen alijäämä > 1000 /as ja edellisen tilinpäätöksen > 500 /as tai jos kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan» vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista) ja» veroprosentti on vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti ja» lainamäärä/asukas ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja» taseessa on kertynyttä alijäämää ja» omavaraisuusaste < 50 % ja» suhteellinen velkaantuneisuus on > 50% Rahoitusmuodon valinnan vaikutus kriteereihin? Jari Vaine

19 Kiitos! Jari Vaine