Velkaantumisen monet kasvot

Transkriptio

1 Velkaantumisen monet kasvot Kuntien rahoitusriskien hallinnan seminaari Jari Vaine, erityisasiantuntija, rahoitusala

2 Rahoitusmarkkinat Rahoituksen kanavointi ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille Kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä» Säästäjät ja investoijat voivat kuitenkin olla eri henkilöitä => ei tarvitse itse ensin säästää ja sitten investoida vaan voi lainata varoja muilta» Säästäminen on kulutuksesta luopumista, josta korko on korvaus» Säästäjä luottaa siihen, että saa lainaamansa rahat takaisin (synonyymi: laina = luotto) Suomessa perinteisesti» Kotitaloudet rahoitusalijäämäinen sektori (pl luvun alku), investoivat asuntoihin» Julkisyhteisöt rahoitusylijäämäinen, taantuma muutti alijäämäiseksi Informaation avulla voidaan arvioida riskiä» Informaatio maksaa. Mitä vähemmän tai huonompaa informaatiota, sitä suurempi epävarmuus.» Investoijalla on parempi informaatio hankkeesta kuin rahoittajalla => informaatio epäsymmetristä. Rahoitusmarkkinat lienevät lähimpänä täydellisen kilpailun markkinaolosuhteita Rahoitusmarkkinat eivät yksin voi tehdä kansantalouden toiminnasta tehokasta, sillä ne eivät voi taata reaaliprosessin tehokkuutta. 2

3 Rahoitusjärjestelmä ja EU:n velkakriisi? Medioissa kriisin syynä esitetään valtioiden liiallinen velkaantuminen sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen loukkaukset Myös yksityinen velka on kasvanut velkakriisimaissa => aiheuttaa välillisesti julkisen velan kasvua, jos se» hidastaa talouskasvua ja siten vähentää verotuloja ja lisää sosiaalimenoja» aiheuttaa pankkikriisin (kuten Espanjassa). Ylivelkaantumiselle on nähty yhteinen syy: yhteisvaluutasta aiheutuva luotonantajien liiallinen luottamus ja luottojen liiallinen tarjonta. 3

4 EU-sääntely Vakaus- ja kasvusopimus Six Pack: Budjettikehysdirektiivi, koko julkisen talouden alijäämän ja velan seuranta Suomessa nimellinen, ei-bkt suhteutettu valtiontalouden kehys; kunnilla tasapainosääntö Two Pack: Budjettisuunnitelma komissiolle (Vakausohjelman lisäksi) EU2020 Kasvustrategia. (Kunnat: peruspalvelujen tuottavuus, taloudellinen sääntely?) Rahoituslaitosten sääntely Pääomavaatimukset, likviditeettipuskurit => jälleenrahoituskustannukset kohoamassa, kannattavuus alenemassa Marginaalit nousussa, luotonanto vähentymässä => yritysrahoitusta yhä enemmän pääomamarkkinoilta EKP:n rooli pankkijärjestelmän toimivuuden ylläpidossa korostunut Sääntely ja Euroopan kuntasektori Kriisin sääntelyä elvytys vai budjettikuri? V valtiot vielä tukivat, nyt ei elvytysvaraa Erityisesti työttömyys uhka kuntien taloudelle Erilaisia hoitokeinoja ja vaikutuksia kuntien taloustilanteet Euroopassa ovat eriytyneet 4

5 Luottoluokituksista Perinteisesti valtion lainat sijoittajalle riskitön vaihtoehto => peilattu muiden velallisten riskiä» Valtion velka myös tuottanut vähemmän (verotusoikeus, vastuullisuus ) Euroalueella ajateltiin vallitsevan taloudellinen yhtenäisyys =>riskien epätodennäköisyys. Ajattelu murtui v subprime-kriisissä => jatkunut eurokriisinä» Paljasti heikoimmat toimijat ja samalla kyseenalaisti luottoluokituksia» Kaikki sijoittajat eivät enää sijoita kaikkien euroalueen valtioiden lainoihin» Siirtymää yrityslainoihin ( yrityksen tase helpommin tulkittavissa, ei poliittista riskiä) 5

6 Luottoluokitus ja rahan hinta? Valtio Luotto- Julkinen velka Lainan CDS- Paikallishallinnon velka luokitus v lopussa korko* marginaali** mrd EUR % BKTsta % p.a., korkopistettä mrd EUR % BKTsta % julkisesta 10 vuotta 5 vuotta (p.a.) velasta Saksa AAA 2061,8 83,2 1,8 89,3 756,9 30,6 36,7 Ranska AAA 1591,2 82,3 3,1 183,8 161,1 8,3 10,1 Alankomaat AAA 369,9 62,9 2,2 99,6 48,7 8,3 13,2 Itävalta AAA 205,6 71,8 3,0 159,9 24,6 8,6 12,0 Suomi AAA 87,0 48,3 2,3 60,6 11,7 6,5 13,4 Luxemburg AAA 7,7 19,1 n.a. n.a. 1,0 2,4 12,5 Espanja AA- 641,8 61,0 5,6 400,1 153,6 14,6 23,9 Belgia AA+ 340,7 96,2 4,3 292,9 40,7 11,5 12,0 Slovenia AA- 13,7 38,8 6,0 304,2 0,6 1,8 4,6 Viro AA- 1,0 6,7 n.a. n.a. 0,5 3,8 56,5 Italia A 1842,8 118,4 6,8 520,7 129,0 8,3 7,0 Slovakia A+ 27,0 41,0 4,0 221,2 1,8 2,7 6,7 Malta A 4,3 69,0 n.a. n.a. 0,0 0,1 0,1 Portugali BBB- 161,3 93,3 11,6 1050,9 9,7 5,6 6,0 Irlanti BBB+ 148,0 94,9 8,0 729,7 5,6 3,6 3,8 Kypros BBB- 10,7 61,5 10,1 n.a. 0,3 2,0 3,2 Kreikka CC 329,4 144,9 27,8 n.a. 2,0 0,9 0,6 *) Lainakorko marraskuussa 2011 **) C DS = luottojohdannainen, jolla sijoittaja voi suojautua velallisen maksukyvyttömyydeltä Lähteet: Eurostat, IMF, S&P, Bloomberg

7 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2012

8 Velkaantumisen vertailua? Tausta: Heikko ennustettavuus, ajattelumallien murros, elvytys vai kiristäminen? Kuka arvioi velkaantumista ja mistä näkökulmasta?» Komissio EMU-velka» Sijoittajat luottamus» Pankit sääntely» Kunta veronmaksajat Mitä EU-tason vertailu kertoo velkaantumisesta?» Suhteellisesti nopeinta uusissa, velan taso suurinta vanhoissa jäsenmaissa» EKP:n lupaus ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja => hämärtää talouden mekanismeja» Arvopohjien erilaisuus ja niiden vaikutukset» Jopa huippututkijoiden vaikea osoittaa valtion velan, talouskasvun ja julkisten menojen supistamisen yhteyksiä (Rogoff-Reinhardt) Ovatko yksityinen ja julkinen velkaantuminen sama asia?» Mistä syistä sektorit velkaantuvat? Ovatko velkaantumisen riskit samat?» TALOUDELLISUUDEN PERIAATE Onko olemassa hyvää ja huonoa velkaa?» Kriteerit: ei instrumenttilähtöistä, vaan hankelähtöistä 8

9 Kestämätön julkinen talous (Stephen J. Bailey) Menot suuremmat kuin tulot, symmetria meno/tulovirtapäätösten välillä puuttuu Mm. inflaatio, matalat reaalikorot, yksityistämistulot, taseen ulkopuolinen lainanotto piilottaneet OECD: julkinen velka/bkt ja vajeet nousussa 1980-luvulta, velkaa käyttömenoihin Käyttömenojen OECD-keskiarvo/BKT: %, nyt % Investointimenoissa OECD-keskiarvo 21%/BKT 1960-luvulta, ei nousevaa trendiä Rakenteellisten kuilujen poisto Lisätään veroja -> negatiivinen vaikutus talouskasvulle - ja veropohjalle? Leikataan menoja -> BKT laskee -> rakenteelliset kuilut esiin (PIIGS), riski valtioiden maksuhäiriöistä Ennaltaehkäisy parempi kuin jälkihoito Rajoitetaan valtion roolia ydintoiminnoissa Lainaa vain taloudellisesti tuottaviin investointeihin Muita strategisia toimenpiteitä, esimerkiksi Maksimoidaan julkisten menojen lisäarvo => julkinen talous täydentää, ei korvaa yksityistä 9

10 Suomen kuntien toiminnasta SIJOITUKSET Toimialasijoitukset: oman tai vieraan pääoman ehtoiset (antolaina-, osake- ja osuuspääoma) yhteisöihin, Jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai Toiminta tukee tehtäviin liittyviä päämääriä (Kuntalaki: asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen kestävän kehityksen edistäminen) Sijoitettavat kassavarat: kassaylijäämä, ei sidottu maksuliikenteen ylläpitoon. Arvioidaan ensisijaisesti taloudellista tulosta ja maksuvalmiutta, ei liityntää kunnan tehtäviin Lahjoitusvarat (toimeksiantoon rinnastettavia), samat perusteet kuin kassavarojen sijoittamisessa. Kunnan toimialaan ja tehtäviin liittyvää sijoittamista ohjaavat itsehallintoa, toiminta-ajatusta ja toimialaa koskevat säännökset. Valtuuston tehtäväsäännös ohjaa taas kassavarojen sijoittamista. 10

11 Suomen kuntien toiminnasta INVESTOINNIT Julkinen sektori merkittävä investoija (esim. infra) Roolista avointa keskustelua - paikallistason investoinnit eivät auta, jos valtio säästää tai päinvastoin. Perusteltuja julkisia investointeja nyt, kun yksityisellä rahoitusmarkkinalla ongelmia? Kustannusten merkitys korostuu kunnan toimintaan yksityisen sektorin toimijoita selkeämmin Yksityisellä sektorilla lisäinvestoinnit parantavat organisaation ansaintamahdollisuutta, julkisella lisäinvestointi usein nähdään kulurakenteen kasvattamisena, joka ei lisää kunnan (vero)tuloja. Kunnan alueella tehtävät investoinnit nähdään kuitenkin kunnan sekä alueen koko talouden kannalta usein kannattavina => katsotaan antavan positiivisen impulssin markkinoiden toimintaan. Julkisen sektorin rahoitus elintärkeää toimiville markkinoille ja pitkän aikavälin investoinneille => yksityistenkin markkinoiden toimintaedellytys? EU-sääntelyssä tulisi ottaa huomioon julkinen rahoitus, ei rajoittaa erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Luottoluokitusjärjestelmän rooli tärkeä => tulisi tarkastella uusista näkökulmista Eläkerahastojen rooli aika ajoin esillä Tärkeintä tulevien eläkkeiden maksaminen Kannustimia sijoittaa paikallisesti esim. asuntotuotantoon, infraan jne? => edellyttää avointa vuoropuhelua ja luottamusta läpi julkisen sektorin tasojen 11

12 Kuntien velkaantumisesta Velkarahoitus Mahdollistaa liikkumavaraa arvioitaessa talouden tasapainoa ja pitkäaikaisia investointitarpeita Velkamäärä, velkojataho ja velkainstrumentin valinta ovat kuntien vapaasti päätettävissä Kuntaliiton rahoituskysely kevät 2012: Investointitarpeet edelleen suuret, miten tasapainotetaan lainanottoa Lainanotto vuositasolla % arvioitua korkeampi => toteutuma tätäkin suurempi! Velanhoidossa huomioitavaa Korkotaso» Lyhyen ja pitkän rahan oikea käyttö» Korko- ja marginaalimuutokset >< velkamäärä Riskien hallinta => ratkaisun tekemättä jättäminenkin on ratkaisu!» Riskienhallinta ei saa lisätä riskejä Sopimustekstit Kuntakonsernin tarpeet ja ratkaisut Vaihtoehtoja? Kunnissa kiinnostus taseen ulkopuoliseen rahoitukseen lisääntynyt rahoitustarpeiden kasvaessa Leasing, Elinkaarimallit 12

13 Miten arvioida velkaantumista? Velkamäärä? - Ei ongelma, kun verokertymän ja muiden tulojen kasvu ylittää velan määrän kasvun (Krugman). Suomessa haasteina väestörakenne ja työn tuottavuus! Työnjako valtio ja kunnat? Jonkun pitää (?) investoida, EMU-velan seuranta? Investoinnit vs. käyttömenot? Tuottaviin investointeihin Varallisuus vs. velka? Varallisuus voi olla puskuri, mutta entä sen likvidisyys? Jälleenrahoitus, sääntely, kustannukset? Velanmaksu suunnitellusti? Uusimisen ehdot? Yhden prosenttiyksikön koron nousu => milj. lisäkustannus Velka per BKT? Ei kerro kuntien velanhoitokyvystä, entä jos BKT ei kasvakaan? Velka per asukas tai kuntakohtaisesti? Ei kerro velanhoitokyvystä, ei alueellisista eroista - iso/pieni, kasvava/taantuva kunta Lainanhoitokate? Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset => vähintään 1,3 13

14 Valvonta kunnalle velkakatto? Talouden tasapainoon voi periaatteessa vaikuttaa sääntelemällä verotusta yläraja?» Kunnat, joiden veroprosentti ylärajalla, menettäisivät taloudellista päätösvaltaa => perustuslaki? Velkakattoa helppo kiertää. Investointitarpeet ja kyky huolehtia velasta vaihtelevat ajassa» Jos veroprosenttia ei voi korottaa, rahoitustasapainon saamiseksi otettava uutta lainaa ja päinvastoin. Valtuuston vastuu seurata ja reagoida, jos rahoituksen riittävyys/vakavaraisuus vaarantuu» Koko kuntakonserni => hallinnan ja sääntelyn tarvetta syytä arvioida edelleen Valtio Peruspalveluohjelma (osa valtiontalouden kehystä, suuntaviivat neljäksi vuodeksi) ja peruspalvelubudjetti Verotulot, Verotulojen tasaus, Valtionosuudet Maastrichtin sopimuksen täytäntöönpanoa valtio seuraa koko julkisen talouden kautta Kunnat Kunnan lainasuunnittelu käytännössä jälkikäteisseurantaa Yhteinen varainhankinta: keskinäinen kuri, selkeät vastuusuhteet, toiminnan yhtenäisyys» Vastuuta rajoittavat: kunnan väestön osuus Suomen väkiluvusta ja syntyvä saamisoikeus Kriisikuntamenettely Tehokkaiden puuttumiskeinojen vuoksi velkaantumista ei ole ollut tarpeen ohjata 14