Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta

Transkriptio

1 Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta Kuntamarkkinat Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala

2 Rahoitusmarkkinat muutoksessa Talouden kehitys edelleen epäyhtenäistä => kriisi on laantunut, mutta» Esim. osakemarkkinoilla pelkoa kuplasta, euron arvo aiheuttaa huolta» Ukrainan tilanteen ja talouspakotteiden vaikutukset» Deflaation uhka, ohjauskorko pysyy matalana entä jos muut nostavat?» Pitkät korot näyttävät liikkuvan vain ongelmien mukaan ennustettavuus?» Riskimarginaalien lasku pysähtynyt loogista, mutta mitä seuraavaksi?» => epäselvää, mitkä markkinat tai tekijät jatkossa ovat punainen lanka Kuntatalous riippuvainen globaalista, Euroopan ja Suomen tilanteesta» Rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja kehityskulut» Yksittäisen kunnan tarpeet ja resurssit» Hidastuva talous = pienentyviä verotuloja ja lisää säästötoimia Julkinen sektori on merkittävä investoija (esim. infra), mutta kumpi toimii, valtio vai kunnat => luottoluokituksen ja luottamuksen säilyminen yhteinen intressi Muutokset merkitsevät aina sekä mahdollisuuksia että riskejä! Jari Vaine

3 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 36 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 48 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Verotulot 45 % siitä: kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 19 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 46,5 mrd. ja ulkoiset menot noin 46,4 mrd. Käyttötal. valtionosuudet 18 % Toimintatulot 26 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 3 % Jari Vaine Lähde: PPO/Kuntaliitto

4 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri talouskehitysvaihtoehdoissa, mrd Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Tavoiteura ( =n. 8 % BKT:sta) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuodet Kuntaliiton painelaskelma Jari Vaine

5 Talouskasvu ja kuntien velan hallinta? Julkinen ja yksityinen velka yhteensä n. 300 mrd EUR» Velan kasvu 10 vuotta keskimäärin 7 % / vuosi, talouskasvu n. 3 % vuodessa => velka / BKT?» Kun velan kasvu > talouskasvu => suhteellinen velkaisuus lisääntyy, velanmaksukyky heikkenee» Vaikutuksia hillinnyt matala korkotaso - ei saa sokaista» Sopeutus vai elvytys? EU:n talous- ja rahoitusmarkkinasääntelyn korostuminen» Näyttää aiempaa täsmentyneemmältä ja vaikuttavammalta kuntatalouteen» Paikallissektori merkittävä osa julkistaloutta, suurimmat kustannuspaineet kunnissa» Komission tavoite rahoituksen parempi toimivuus (ns. vihreä kirja), mutta sääntely vain lisääntyy» Ajatuksia investointeihin liittyvän alijäämän ja velan sääntelyn helpotuksista toteutuuko? Kuntatalouden kehysmenettely vuoden 2015 alusta» Julkisen talouden kokonaisuus, luottoluokituksen merkitys» Kuntakonserni» Kehys ei vaikuta yksittäisen kunnan toimiin eikä velanottoon. Mikä on joustava elementti? Kuntalain säännökset» Kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta» Alijäämä- ja kriisikuntakriteerit Kuntien talouden tilanne» Keskeisimmät haasteet kestävyysvaje ja kuntien kiinteistöjen korjausvelka» Markkinoista riippumatta velkaantumiskehitys vaatii huomion (konsernit!)» Jos/kun korot nousevat, lainanhoitokustannukset kasvavat väistämättä entisestään Jari Vaine

6 Lainanhoitokate Lainanhoitokate = Vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset» Suhteellisen selkeä ja tasapuolinen tunnusluku kuntien velanhoitokyvyn vertailuun» Lainanhoitokyky hyvä, kun lainanhoitokate on 1,3-1,5 Emokuntien lainanhoitokate (tilinpäätöstietojen keskiarvo) ja koron nousun vaikutus: TP +1 % - yks. +2 % - yks ,72 1,61 1, ,42 1,34 1, ,96 1,83 1, ,48 1,38 1, ,00 0,93 0, ,30 (arvio) Ka ,52 1,42 1,33 Koronmuutokset eivät aiheuttane ongelmia, entä vuosikatteiden ja lainamäärän kehitys? Kehittämistarpeita:» Miten mitataan kunnan tulopohjan merkitys ja muutokset» Tulisiko ottaa ja miten otetaan huomioon erilaiset korko- ja lyhennysrakenteet» Miten huomioidaan ja vertaillaan taselainoille vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä Jari Vaine

7 Kuntien verotulot ja korkomenot? Manner-Suomen kuntien korkomenot v tilinpäätösten mukaan Yhteensä noin 200 milj. euroa eli keskimäärin 37 /asukas Laskennallinen keskikorko oli 1,5 % Korkokulujen laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin keskimäärin 0,22 %-yksikköä Korkokulut veivät kaikista verotuloista keskimäärin 1,0 prosenttia Kuntakohtaisesti Korkokulut olivat enimmillään 129 /asukas Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin oli korkeimmillaan 0,92 %-yksikköä Kaikista verotuloista korkokulut veivät enimmillään 3,9 prosenttia Jos v korkotaso olisi ollut yhden prosenttiyksikön korkeampi (2,5 %), kaikkien kuntien kaikkien korkokulujen (330 milj. ) Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin olisi ollut keskimäärin 0,36 %-yksikköä Korkokulut olisivat vieneet kaikista verotuloista keskimäärin 1,6 % Kasvu olisi ollut yhteensä noin 130 milj. euroa eli 24 /asukas Kasvun laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin olisi ollut keskimäärin 0,14 %-yksikköä Kasvun kattaminen olisi vaatinut keskimäärin 0,6 % korkeammat verotulot Kuntakohtaisesti prosenttiyksikön korkeammalla korkotasolla korkokulujen Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin olisi ollut pahimmillaan 1,36 %-yksikköä Osuus kaikista verotuloista olisi ollut pahimmillaan 5,8 % Kasvun laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin olisi ollut korkeimmillaan 0,56 %-yksikköä Kasvun kattaminen olisi vaatinut enimmillään 2,3 % korkeammat verotulot Jari Vaine

8 Velka vai jarru investoinneille? Velkarahoitus» Liikkumavaraa arvioitaessa talouden tasapainoa ja pitkäaikaisia investointitarpeita» Perinteisesti taseeseen - kunta päättää velan määrästä, antajasta ja instrumentista» Ei lakisääteistä ylärajaa käytännön yläraja velanmaksukyky ja lainanoton perustelut» Kuntakonsernin tarpeet ja työnjako, yhtiöittämisvelvoitteet, toimiala- ja takausvastuunäkökohdat Hyvä vai paha velka?» Velan tarkoitus - kasvukunta vs. taantuva kunta» Velan tarkoitus hyvä, mutta saattaa sisältää ominaisuuksia, joita ei haluta kantaa» Osaamisen ja resurssien tarve, velan oltava hanke-, ei instrumenttiohjautuvaa!» Etusijalle investoinnit, joilla potentiaalia lisätä kunnan tuloja ja paikallista elinvoimaa Vaihtoehdot? Voiko yksityisellä rahalla olla roolia julkisissa investoinneissa?» Mistä syistä yksityinen/julkinen sektori velkaantuu - ovatko riskit samat? => TALOUDELLISUUDEN PERIAATE» Vaihtoehtoisten mallien kustannukset? Perusedellytys on, että voidaan vertailla samoja tekijöitä» Avaako malli mahdollisuuksia esim. paikallisen elinkeinoelämän kanssa -> verotulot? Jari Vaine

9 Vaihtoehtoisia ratkaisuja Tarve pohdintaan erityisesti kiinteistöinvestoinneissa Taserahoitus Perinteinen, tuttu ja nopea tapa - kunta rakennuttaa ja ottaa velkaa Kiinteistöyhtiöt Kunnan oma: yhtiö rahoittaa velalla ja kunta takaa lainan - näkyy konsernitaseessa Osaomistus: Kunta tilaaja, vuokraa tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella - etsitään kumppanit Vuokrataan tilat Toteuttaja, joka omistaa, hallitsee ja kehittää kiinteistöjä palvelutarpeita varten. Sijoittaja rahoittaa ja rakennuttaa, kunta vuokralainen, vastuu kiinteistöistä omistajalla Kiinteistörahasto Ostaa kunnalta kiinteistön, kunta jää vuokralaiseksi => kunnalta poistuu kiinteistöjen rahoitusvelvollisuus Valtakunnallinen ratkaisu? Kiinteistöleasing Uudiskohde tai sale and lease-back, kohteita esim. koulut, päiväkodit ja monitoimitalot Elinkaari- ja allianssimallit Jari Vaine

10 Huomioita vaihtoehtoisista malleista Tuotekehitys ollut pääasiassa yrityslähtöistä => mahdollisuudet kunnille?» Tunnettuus ja soveltuvuus» Osaaminen ja resurssit» Avaako yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa? Taserahoitus halvempaa kuin muut mallit» Rahoittajan varainhankinta, muut investoinnin toteutuksen ja käyttövaiheen kustannustekijät» Tärkeintä, että on mahdollista vertailla ja vertaillaan samoja tekijöitä Julkinen tarve vs. yksityinen raha» Kohteiden yhteensovittaminen, tuottotavoitteet vs. kustannustavoitteet» Esim. eräiden instituutiosijoittajien rajattu Suomi-allokaatio Sopimustekniset ja vastuukysymykset?» Rakentamis- ja palvelujaksot, mahdolliset (kiinteistö)juridiset kysymykset» Sisältö, kattavuus, ulottuvuus - sovitaan kaikista asioista, huomioitava myös pitkä sopimusaika» Kiinteistönhoidon vastuu, tarpeet ja kustannukset arvioitava Riskienhallinta» Kuntien sisäisen valvonnan periaatteet ja käytännöt, kuntakonsernin tarpeet ja ratkaisut» Toimintatapojen vaikutukset kuntien taloudellisiin tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin Tasekikkailu ei saa olla itseisarvo, mutta tarve vaihtoehdoille olemassa Jari Vaine

11 Miten eri ratkaisut näkyvät kunnan talousluvuissa? Perinteinen laina vs. elinkaarimalli, huomioita» Laina tuloslaskelmassa korkokuluina ja rahoituslaskelmassa lyhennyksinä, korkoina, lainanottona ja investointina» Lisäksi poistot investointien kautta tuloslaskelmassa» Elinkaarimallin kustannukset tuloslaskelman palvelujen ostoissa, liitetiedoissa vastuissa.» Vertailtavuus? Konsernirakenne? Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tunnusluvut?» Sidosryhmien syvennettävä osaamistaan tulos- ja rahoituslaskelman sekä liitetietojen avaamisessa Paljon tulkinnan varaa, sopimusten variaatiot» Näkyy tilinpäätöksen liitetiedoissa, vastuissa - voidaanko verrata velkaan? Tuloslaskelman tunnusluvut» Toiminta- ja vuosikate heikkenevät, kun tulorahoitus heikkenee» Vuosikate/poistot ja vuosikate/asukas heikkenevät Rahoituslaskelman tunnusluvut» Toiminnan ja investointien rahavirta paranee» Investointien tulorahoitus paranee» Lainanhoitokate paranee» Maksuvalmius? Taseen tunnusluvut» Omavaraisuusaste paranee» Lainakanta pienenee, suhteellinen velkaisuus paranee Vaihtoehtoisista tavoista on vielä varsin vähän kotimaisia kokemuksia, mutta vain kokemusten kautta voi syntyä hyviä käytäntöjä! Jari Vaine

12 Kunnan sijoitustoiminta ja investoinnit? Sijoitustoiminta perustunut pääasiassa omistusten myynteihin» Omaisuuslajeihin/riskeihin suhtauduttu perinteisesti; suurin osa koroissa» Ohjaavat säännökset kirjattu varsin yhtenevästi sekä suurissa että pienissä kunnissa Tuottoja suunniteltu käytettäväksi tiettyihin investointeihin» Miten jatkossa: tuottojen saavuttaminen vaikeampaa» Tuoton ja riskin suhde, tuottotavoitteet ja sijoitushorisontti» Tuoton käyttötarkoitus ja minkälaisella aikataululla? Sijoitustoiminnan rooli taloudenpidossa hyväksyttävillä riskeillä?» Arvopaperisijoittamista vai kunnan tehtävien päämääriä tukevaa - vai molempia?» Sijoitustoiminnan rooli, jos samanaikaisesti on velkaa - joka vieläpä kasvussa?» Varallisuus nähty velkaantumisen vastapainona => tasearvo ei sinällään riitä, merkitystä vasta kun se on tarvittaessa realisoitavissa ja antaa riittävää tuottoa Yhteys omistajapolitiikkaan» Peruste riittävän tuoton saaminen kunnan pääomasijoitukselle tai tehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen tuottamisedellytysten luominen» Tehokas omistajapolitiikka edellyttää, että kunta määrittelee, mitä tavoitteita kukin omistus palvelee sekä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka omistuksen arvo turvataan Jari Vaine

13 Sijoitustoiminnan riskit ja kunta Riskin käsite ei ole muuttunut, sisältö kokenut mullistuksen» Riskejä on realisoitunut muodoissa, paikoissa ja mitoissa, joita ei pidetty mahdollisina» Myös riskien hintaa monin paikoin jouduttu arvioimaan uudelleen» Muutosten ja sääntelyn myötä tuotekehitys uusien tuotonlähteiden luomiseksi» Muutokset merkitsevät haasteita osaamiselle ja resursseille» Sopimus- ja vastuukysymykset sekä riskien hallinta korostuvat» Ratkaisujen vertailu - ei vain keskenään, vaan että palvelevat myös tarpeita Talouden epävarmuus, kuntatalouden haasteet => liikehdintää sijoituksissa, riskejä pyritty karttamaan, toisaalta haluttu varautua tulevaan Voiko kunta ottaa samanlaista riskiä kuin muut ja miten se kannattaa?» Oletus: kunta sijoittanut pörssiyhtiöön, jolla toimipiste kunnassa. Yhtiö saneeraa ja lakkauttaa toimipisteen. Pörssikurssi ja sijoituksen arvo nousee entä kokonaisvaikutus kunnassa?» Paikkakunnan piirteet muistettava ottaa huomioon riskejä vertailtaessa Jari Vaine

14 Riskienhallinnan tavoitteet MIHIN EI PYRITÄ Kulujen hetkelliseen minimointiin Nopeisiin voittoihin MIHIN TULEE PYRKIÄ Taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentämiseen Riskin toteutuminen voi aiheuttaa minkä tahansa arvon menetyksiä» Riskiä määriteltäessä tarkasteltava seuraamuksen haitallisuutta ja todennäköisyyttä» Riskit ovat kontekstisidonnaisia ja riskiarviot muuttuvat ajan ja paikan suhteen» Riskityyppejä on vain rajallisesti, riskit ja riskinsietokyky sen sijaan voivat olla kuntakohtaisia» Riski on ongelma, mikäli se vaikeuttaa kunnan taloudellisten tavoitteiden saavuttamista Rahoitusmarkkinariskit ovat osa arkea» Tarkastelussa mukaan kaikki kassa- ja rahoitusvirrat, joilla merkitystä jokapäiväisessä toiminnassa» Ennakoitavuus -> vähemmän epävarmuutta Riskiä ei voi koskaan suojata, vaan oman näkemyksen mukaan tehdään arvioita, joiden perusteella jokin piirre joko lukitaan tai ei => jokin piirre jää pois, mutta riski jossakin muodossa jää aina olemaan (?) Kaikilla toimijoilla on riskejä, mutta: Mitä riskejä meillä on, mitä riskejä voimme ottaa ja mitä riskejä meidän tulee välttää? Ratkaisut tehdään kyseisen hetken tiedoilla, siksi peruutuspeiliin katsominen?» => kunnalta ei pidä edellyttää oikeassa olemista! Jari Vaine

15 Pohdittavia rahoituskysymyksiä Mitä muuttuneet markkina-asetelmat merkitsevät juuri meille? Rahoituspalvelujen ja ratkaisujen vertailu» Kunnille yleensä riittävät yksinkertaiset ratkaisut» Palvelun rakenne Yksittäiset palvelut vai keskitetäänkö kokonaisuuksia yhden toimijan kanssa Muutkin tekijät kuin hinta Resurssit, osaamistarpeita Sisäinen valvonta => huomiota tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin Uusien ratkaisujen mahdolliset kirjanpitotarpeet ja vaikutus tunnuslukuihin Riskien seuranta ja hallinta sekä välineet» Riskien hallinta on paljon muutakin kuin johdannaisia» Suunnittelu ja ennakoitavuus ohjaava tekijä Jari Vaine

16 Pohdittavia rahoituskysymyksiä, jatkuu Kunnan varojen rahastointi nyt?» Luonteeltaan vapaaehtoinen varaus» Vain ylijäämäisestä tuloksesta ja vain investointitarkoituksiin Pohdintaa: ESCO (Energy Service Company) -palvelulla voidaan» Parantaa kunnan rakennuskannan energiatehokkuutta tai» Tehdä muutoksia energian tuotantotapoihin rasittamatta kunnan taloutta» Energia-asiantuntija kehittää, rahoittaa ja toteuttaa kunnassa säästöinvestointeja» Toteutuskustannukset katetaan osittain/kokonaan energian tai kustannusten säästöillä Palvelu soveltuu tilanteisiin, joissa» Kunnan resurssit (osaaminen, henkilöstö, rahoitus) eivät ole riittävät» Hanke voidaan kokonaan tai pääosin rahoittaa energian kustannussäästöillä Olisiko mahdollista laajentaa ajatusrakennetta muihin investointeihin?» Esim. homekoulujen korjaus vs. terveyssäästöt? Kaiken kaikkiaan: miten yhdistetään investointitarpeet, velkaantumisen hallinta, kunnan varallisuuden turvaaminen sekä elinvoiman edistäminen?» Etusijalle kohteita, joilla potentiaalia säästöihin, tehokkuuteen ja/tai lisätuottoihin» Hyvä velka, paha velka!» Kunta/valtio vuoropuhelu Jari Vaine

17 Palveluksessanne kuntatalousyksikkö Palvelualueemme ovat: kuntatalouden tilastot, julkaisut ja tuotteet budjetointi ja taloussuunnittelu kirjanpito konserniohjaus ja omistajapolitiikka kuntatalous ja valtio kustannuslaskenta maksu- ja myyntitulot talous- ja toimintatilaston luokitukset tarkastus ja valvonta tuottavuus valtionosuudet varainhankinta ja sijoitustoiminta verotus Lisää tietoa näistä aiheista löydät netistä osoitteesta Maksuttomia palveluitamme ovat: Kuntataloustiedote Kuntatalousuutiskirje Sähköpostilistat kuntien ja kuntayhtymien talousasioista vastaaville Maksullisia palveluitamme ovat: Kuntien verotulojen ennustekehikko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Talouteen liittyvät kysymykset on kätevä lähettää suoraan palvelusähköpostiimme 17 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

18 Kiitos! Jari Vaine erityisasiantuntija, rahoitusala puh , Jari Vaine