OHJE. Kumoaa/muuttaa ohjeen (pvm, nro): Työministeriön ohje investoinneista, työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE. Kumoaa/muuttaa ohjeen (pvm, nro): Työministeriön ohje investoinneista, työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta"

Transkriptio

1 OHJE Päivämäärä Nro O/17/2005TM Jakelu: Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot ja työvoimatoimistot Ohjeen nimi: Ohje työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta Voimassaoloaika: toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen (pvm, nro): Työministeriön ohje investoinneista, työllisyyspoliittisesta projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta ( , 0/27/2003TM) Tätä ohjetta voi tilata työministeriön kirjaamosta Tämä ohje on myös saatavissa

2 2 OHJE TYÖLLISYYSPOLIITTISESTA PROJEKTITUESTA JA OMATOIMISUUSAVUS- TUKSESTA Säädökset: Julkisesta työvoimapalvelusta annettu laki (1295/2002), eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annettu valtioneuvoston asetus (1345/2002) luvut 3-4 ja julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1347/2002) 5 luku. 1. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI Projektituen tarkoitus Projektituesta tiedottaminen ja projektituen hakeminen Projektituen määrä ja kesto Tukikelpoiset kustannukset Projektituen myöntäminen Projektituen maksaminen Projektituen ennakko ja vakuuden asettamisvelvollisuus Projektien seuranta ja valvonta TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI SOSIAALISELLE YRITYKSILLE Yleistä Tuen määrä ja kesto Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Tukeen oikeuttavat kustannukset OMATOIMISUUSAVUSTUS Omatoimisuusavustuksen saaja Avustukseen oikeuttavat kustannukset Omatoimisuusavustuksen määrä Omatoimisuusavustuksen myöntämisen erityiset edellytykset Omatoimisuusavustuksen hakeminen ja myöntäminen Omatoimisuusavustuksen maksaminen ja ennakko...20

3 1 1. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI 1.1. Projektituen tarkoitus Eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002, muut. 1355/2003) 3 luvussa on säännökset työllisyyspoliittisesta projektituesta. Projektitukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä säätiölle. Projektitukea voidaan myöntää työllisyyden edistämiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi hankkeisiin, joiden avulla järjestetään uusia työmahdollisuuksia työttömille työnhakijoille ja toteutetaan muita heidän työllistymistään edistäviä toimenpiteitä. Projektitukea voidaan lisäksi myöntää muihin työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistäviin alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin sekä sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 :n mukaisesti sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Projektitukea sosiaaliselle yritykselle käsitellään kohdassa 2. Projektituella rahoitettavat projektit on jaettavissa kahteen ryhmään, työllistämisprojekteihin ja muihin työllisyyttä edistäviin projekteihin. Työllistämisprojektien lähtökohtana on työttömien työ n- hakijoiden työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistäminen, joka voi tapahtua tarjoamalla työharjoittelu- ja työelämävalmennus- sekä työmahdollisuuksia ja em. liittyvää kuntoutusta ja koulutusta. Projektituella käynnistetään projekteja erityisesti pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Projektin tulee kannustaa ja tukea projektissa mukana olevia jatkosuunnitelmien tekemisessä. Tavoitteena on, että projektissa päättävällä olisi suunniteltuna seuraava vaihe työllistymisen polulla. Myös muilla työllisyyttä edistävillä projekteilla on oltava liittymä työttömien työmarkkinavalmiuksien parantamiseen sekä työpaikkojen luomiseen työttömille työnhakijoille. Projektilla tulee olla mitattavissa olevat tavoitteet, joilla edistetään työllisyyttä. Projektituella voidaan kattaa hankkeesta aiheutuvia kustannuksia, mutta ei projektin toteuttajan tuotannollisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Projektituella ei voida kattaa esimerkiksi yhdistysten ylläpitämän kierrätyskeskuksen toimintakustannuksia (esim. vuokrat ja sähkö) eikä koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan osalta kerhotilan vuokria ja kerholaisten askarteluvälineitä. Em. kierrätyskeskus- ja iltapäiväkerhotoiminta tarvitsee varsinkin toiminnan alkuvaiheessa taloudellista tukea myös tuotannolliseen toimintaan. Em. rahoituksen järjestyminen edellyttää usein eri tahojen (mm. kunnat, seurakunnat) yhteistyötä. Kuntien iltapäiväkerhotoimintaan saama valtion avustus ei suoraan estä projektituen myöntämistä iltapäiväkerhoprojekteihin, koska kunta voi kanavoida valtiolta em. tarkoitukseen saadun rahoituksen monin eri tavoin. Jos työtön työnhakija palkataan tuella esimerkiksi kierrätyskeskukseen tai iltapäiväkerhoon, vo i- daan mm. tuella palkatun työnjohdosta ja ohjauksesta sekä lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuvat kustannukset kattaa osittain tai kokonaan projektituella. Kunnan vastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä ei voida rahoittaa työllisyyspoliittisella projektituella. Kuntouttava työtoiminta on usein osa asiakkaan palvelukokonaisuutta. Jos projekti rakennetaan siten, että projektihenkilöstö toimii mm. kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana, projektin toteutustavan tulee olla sellainen, että projektissa voidaan luotettavasti dokumentoida, mikä osa ohjaajien työpanoksesta rahoitetaan projektituella ja mikä osa puolestaan kunnan yksinomaisella rahoituksella. Työvoimaosastojen on yhteistyössä alueensa työvoimatoimistojen/työvoiman palvelukeskusten kanssa kartoitettava, mille asiakasryhmille ja minkälaisia projekteja ao. alueella tarvitaan. Projekte-

4 2 ja suunniteltaessa ja asiakkaita projekteihin valittaessa on käytettävä palvelutarveryhmittelyn tietoja. Tarkemmin projektin suunnitteluun, valintaan sekä projektin toteuttamiseen liittyviä asioita on käsitelty ministeriön julkaisemassa Projektit työhallinnon palveluksessa Kohderyhmänä työttömät työnhakijat oppaassa. Ennen kuin työvoimaosasto hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi projektituella sen on varmistettava, että sen alueella on riittävästi työllisyysmäärärahoja koko vuodelle ao. projektin aktiiviohjelmiin kuten palkkatuettuun työhön. Tukijärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden 2006 alussa työnantajalle myönnettävä työllistämistuki ja yhdistelmätuki korvataan palkkatuella. Em. johtuen ohjeessa käsitteellä 500 päivää työttömyysturvaa saaneet tarkoitetaan työnhakijoita, joille on maksettu 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai 500 päivältä työttömyyspäivärahaa, ja jotka ovat työllistettäessä työmarkkinatukeen oikeutettuja Projektituesta tiedottaminen ja projektituen hakeminen Tiedottaminen Viranomaisen on valtionavustuslain (688/2001) mukaan tiedotettava sopivalla tavalla mahdollisuudesta hakea valtionavustusta ja sen hakemismenettelystä sekä annettava tietoja valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja avustuksen ehdoista. Työvoimaosastot voivat hyödyntää esimerkiksi TE-keskuksen Internet sivuja tiedottaessaan projektituesta ja sen hakuajoista. Projektituen hakeminen Projektitukea haetaan kirjallisella lomakkeella (TM3.08), jossa on ilmoitettava projektin kalenterivuosittainen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä tämän suunnitelman toteuttamiseen liittyvät jo tehdyt päätökset. Hakemuksen liitteenä on oltava hankekuvaus, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - projektin työllisyys- ja muut tavoitteet; - kuvaus projektin asiakkaista (ikä, työttömyyden kesto: pitkäaikaistyöttömät - erikseen yli vuoden työttömänä olleet ja 500 päivää työttömyysturvaa saaneet sekä muut työttömät työnhakijat (esimerkiksi vajaakuntoiset, maahanmuuttajat, nuoret alle 25 vuotiaat); - projektin tuottamat palvelut (muun muassa kuntoutus, koulutus, palkkatuella palkattavat, työmarkkinatoimenpiteet eli työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu), ja arvio, kuinka monelle henkilölle em. palveluita vuosittain tarjotaan - millä alueilla projekti toteutetaan; - mahdolliset yhteistyötahot ja miten em. tahot osallistuvat projektin toimintaan - tapa/tavat, jolla projekti tekee yhteistyötä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa ja millä tavoin projekti osallistuu projektin jälkeistä aikaa koskevan asiakasta koskevan suunnitelman laatimiseen - aktivoi ja tukee asiakasta projektin aikana; - seurannan ja mahdollisen arvioinnin toteuttaminen; - projektin toteuttamiseen liittyvät rahoituspäätökset sekä - yksilöity kustannuserittely ja selvitys kustannusten laskentaperusteista. Muiden hakijoiden kuin kunnan tulee liittää hakemukseen seuraavat liitteet:

5 3 - ote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä sekä verovelkatodistus, jotka eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia - yrityksen kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä yhtiöjärjestys; tai osuuskunnan kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä osuuskunnan perustamiskirja; tai yhdistyksen viimeisimmät tilinpäätöstiedot ja yhdistyksen säännöt; tai säätiön viimeisimmät tilinpäätöstiedot Jos kyseessä on monivuotinen projekti, tuen hakijan on jatkohakemuksen yhteydessä toimitettava väliraportti projektin toiminnasta, uusi kauppa-, yhdistys tai säätiörekisteriote, verovelkatodistus sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin on vuoden kuluessa tullut muutoksia esimerkiksi viimeisimmät tilinpäätöstiedot. Jos kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote on kolmea kuukautta vanhempi, työvoimaosasto voi myös itse tarkistaa rekisteriotteen ajantasaisuuden esimerkiksi yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä jolloin tarkastamisesta on tehtävä merkintä rekisteriotteeseen Projektituen määrä ja kesto Projektituen määrään vaikuttavat projektin luonne, tavoitteet ja keinot, joilla työllisyyttä pyritään edistämään. Lisäksi erityisesti työllistämisprojekteissa tulee ottaa huomioon kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työttömyyden kesto ja työllistymisen vaikeus sekä se, kuinka monelle työttömälle hanke tarjoaa työmahdollisuuden ja/tai muuta työmarkkinavalmiuksia parantavaa toimintaa esimerkiksi palkkatuettuun työhön liittyvää lyhytkestoista koulutusta tai kuntoutusta. Projektituki voi enimmillään olla 75 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, kunnalle ja kuntayhtymälle kuitenkin enintään 50 %. Projektin kustannuksista vähintään 25 % katetaan muilla varoilla. Muiksi varoiksi ei lueta valtion rahoitustukea. Asetuksen 3 luvun 15 :n mukaan valtion rahoitustueksi katsotaan projektituen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja avustus, korkolain 3 :n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki. Valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen avustusta eikä veikkausvaroista maksettavaa avustusta. Hankkeeseen myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhdessä ylittää hankkeen kokonaiskustannuksia. Poikkeuksena edellä mainitusta projektin toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan, jos projekti työllistää 500 päivää työttömyysturvaa saaneita työttömänä työnhakijoina olleita työnhakijoita (ks. määrittely kohdassa 1.1. Projektituen tarkoitus) Tukitason määrittelyn pääperiaatteet ovat seuraavat: a) Korkein tuki voidaan myöntää työllistämisprojekteille, jotka joko tarjoavat työmahdollisuuden tai muita palveluita vaikeasti työllistyvien henkilöiden työmarkkinavalmiuksien kehittämiseksi. Em. tarkoittaa esimerkiksi projektia, jonka kohderyhmästä suurin osa (75 %) on henkilöitä, jotka ovat saaneet työttömyysturvaa 500 päivää. b) Jos projektin kohderyhmästä suurin osa on muita kuin kohdassa a) mainittuja tai pitkäaikaistyöttömiin rinnastettavia heikossa työmarkkina-asemassa olevia, tarkoituksenmukainen tukitaso on %. c) Projekteissa, joiden kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden työmarkkinavalmiudet ovat selvästi a- ja b-kohdissa mainittuja kohderyhmiä paremmat, tarkoituksenmukainen tukitaso on 50 %.

6 4 d) Kohderyhmän lisäksi tukitason määrittämisessä voidaan ottaa huomioon projektin kohderyhmälle tarjoamat palvelut. Jos projektiin sisältyy palkkatuetun työn, työharjoittelun ja/tai työelämävalmennuksen lisäksi koulutusta tai muita palveluita, joilla parannetaan projektissa mukana olevien mahdollisuuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille, voidaan tämä ottaa huomioon tukitasoa nostavana tekijänä siten, että tukitaso voi olla %. e) Muissa kuin varsinaisissa työllistämisprojekteissa tarkoituksenmukainen tukitaso on puolet projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Projektitukea voidaan myöntää samaan projektiin enintään kolme vuotta. Omarahoitusosuuteen liittyviä erityiskysymyksiä Projektin saamat tulot on kirjattava rahoitussuunnitelmaan. Projektin saamia tuloja voidaan käyttää projektin menojen esimerkiksi tilavuokrien, sähkön, veden, laitteiden tai muiden rahoitussuunnitelmassa mainittujen kustannuserien omarahoitusosuuden kattamiseen. Jos hyväksytyssä kustannusarviossa esitetyt ja toteutuneet tulot ylittävät projektin rahoitustarpeen, ylimenevä osuus voidaan ha r- kinnan mukaan ottaa vähennyksenä huomioon koko projektin maksatushakemuksien yhteydessä. Tuen saajan on ilmoitettava pääsääntöisesti neljännesvuosittain projektin saamista tuloista ja tulojen käytöstä. Projektituen hakijat ovat yleensä toimijoita, joiden tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Jos tuen saaja, esimerkiksi hakemuksen liitteenä olevien tilinpäätöstietojen perusteella tuottaa kuitenkin voittoa tai, jos maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä tulee esille, että projektilla on tuloja, työvoimaosaston tulee neuvotella projektin edustajien kanssa siitä, miten projektin tulot otetaan huomioon projektin rahoituksessa ja projektin toteutuksessa. Se, miten projektin tulot vaikuttavat tukeen ja päätöksen ehtoihin, arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon projektin luonne. Tuen vähentämisen sijasta työvoimaosasto voi esimerkiksi sopia siitä, että tulot kohdennetaan tuella palkattujen työajan pidentämiseen Tukikelpoiset kustannukset Koska päätöksessä hyväksytty projektin rahoitussuunnitelma ja kustannusarvio toimivat tuen maksatuksen pohjana, ne on käytävä läpi tuen hakijan kanssa ennen päätöksen tekemistä. Kun tuen saajalla on selkeä kuva, mihin kustannuksiin projektitukea voidaan maksaa, vältytään aikaa vieviltä tilityshakemusten täydennyksiltä. Tukikelpoisia kustannuksia ovat projektin hallinnoinnista johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset, tosiasiallisesti tuen saajalle aiheutuneet menot, jotka on maksettu ja todennettavissa maksettujen laskujen tai luotettavien kirjanpitotositteiden avulla. Tukikelpoisia kustannuksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota projektin laatuun ja laajuuteen sekä siihen, missä vaiheessa projektin toteutus on. Esimerkiksi projektin viimeisenä toteutusvuotena ei ole tarkoituksenmukaista myöntää tukea kone- tai laitehankintoihin ilman perusteltua syytä. Projektipäätöksessä on määriteltävä ne kustannuslajit, joihin projektitukea voidaan käyttää. Projektituella katettavat hyväksyttävät kustannukset ovat pääsääntöisesti samoja kuin ESR-projektien tukikelpoiset kustannukset.

7 5 Projektitukea voidaan myöntää muun muassa seuraaviin kustannuksiin - projektin hallinnointiin osallistuvien henkilöiden palkkauskulut (sis. pakolliset sivukulut), lomarahat ja lomakorvaukset sekä kohtuulliset työterveysmaksut - projektin hallinnointiin osallistuvan henkilön projektin toteuttamiseen liittyvät kohtuulliset matkakulut sekä em. henkilön lyhytkestoiseen koulutukseen liittyvät kohtuulliset koulutuskustannukset - vähäiset kone- ja laitehankinnat, joiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kymmentä prosenttia koko hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista - muut projektin toiminnan kannalta tarpeelliset tarvikekustannukset, esimerkiksi toimistotarvikkeet - projektien kohderyhmälle järjestettävästä lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuvat kustannukset - tilavuokrat - postin ja sähköisen viestinnän maksut - puhelin ja faxpalvelut - kohtuulliset kirjanpitokustannukset - ohjausryhmätyöskentelyyn liittyvät kohtuulliset kokouspalkkiot ja matkakulut, jos tukipäätöksessä on edellytetty ohjausryhmän perustamista Projektitukea ei voida myöntää muun muassa seuraaviin kustannuksiin: - liiketoiminnan edistämiseen tai investointeihin liittyviin kustannuksiin - kohderyhmänä oleville työttömille tarjotut julkiset työvoimapalvelut (esim. palkkatuella tuetun työn, työharjoittelu, työelämävalmennus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja kuntoutus). Em. palvelut rahoitetaan työvoimatoimistojen julkiseen työvoimapalveluun varatuista määrärahoista. - lainojen lyhennykset, korot ja varainhankinnan kulut - pankkitakaukseen liittyvät kulut, paitsi, jos hakija hakee projektituen ennakkoa ja tuen maksava TE-keskus on hyväksynyt pankkitakauksen riittäväksi ennakon vakuudeksi - projektin henkilöstön lounassetelit ja puhelinetu - projektin järjestämään koulutukseen osallistuvien ruokailukustannukset - arvonlisävero, joka ei jää hakijan itsensä maksettavaksi - projektin valmisteluun liittyvät kulut Katso myös kohta 1.1. Projektituen tarkoitus, jossa on käsitelty projektin tuotannollisten kustannusten rajaamista projektituen ulkopuolelle. Projektituella maksettaviin kustannuksiin liittyviä erityiskysymyksiä Projektin vetäjän ja projektin hallinnointiin osallistuvien palkkauskustannukset Harkittaessa projektinvetäjän ja muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden tukeen oikeuttavien palkkauskustannusten määrää on kiinnitettävä huomiota projektin sisältöön, laajuuteen sekä palkattavien henkilöiden toimenkuvaan ja ammattitaitoon. Projektinvetäjän työn luonteesta johtuen hänen tukeen oikeuttavat palkkauskustannuksensa voivat olla suuremmat kuin muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden. Projekteissa, joissa tarjotaan pääasiassa työharjoittelu-, työelämävalmennus- ja työpaikkoja työttömille, projektituella katettava projektinvetäjälle maksettava kuukausipalkan tarkoituksenmukainen enimmäismäärä on pääsääntöisesti enintään 2100 euroa. Työministeriön linjauksen mukaan valtakunnallisten työministeriön rahoittamien projektien

8 6 projektinvetäjille maksettavan kuukausipalkan tarkoituksenmukainen enimmäismäärä on pääsääntöisesti enintään euroa. Em. palkkojen enimmäismäärien lisäksi voidaan korvata palkan pakolliset työnantajan sivukulut, lomakorvaus ja lomaraha, jotka kohdistuvat projektin tukiaikaan. Projektin toteuttaja voi maksaa projektiin palkatulle henkilöstölle suurempaa palkkaa kuin, mikä on hyväksytty projektituella katettavaksi. Projektin vetäjän palkkauskustannukset voidaan korvata kokonaisuudessaan ainoastaan silloin, kun projektin tavoitteena on työllistää 500 päivää työttömyysturvaa saaneita. Projektin vetäjän ja projektin hallinnointiin osallistuvien henkilöiden rekrytoinnin tulisi tapahtua avoimesti esimerkiksi työvoimatoimiston tai lehti-ilmoittelun kautta. Projektissa järjestettävä koulutus ja koulutukseen osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset Työllisyyspoliittisella projektituella voidaan järjestää projektin kohderyhmälle lyhytkestoista, työtehtäviin perehdyttävää ja muuta henkilöstökoulutusta. Projektitukea voidaan tällöin myöntää koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin esim. luentopalkkioihin ja tilavuokriin sekä koulutukseen osallistuvien henkilöiden matkakustannuksiin ja majoituskustannuksiin. Matka- ja majoituskustannukset korva taan valtion matkustussäännön mukaisesti, matkat halvimman matkustustavan mukaan. Projektituella voidaan kattaa kohtuullisia kahvitarjoilusta aiheutuvia kustannuksia, mutta ei koulutukseen osallistuvien ruokailukustannuksia. Kustannusten minimoimiseksi alueellisissa ja paikallisissa projekteissa koulutus on pyrittävä järjestämään sillä paikkakunnalla tai niillä paikkakunnilla, joissa projekti toteutetaan. Koulutettavien ryhmien suuruuden tulee olla sellaisia, jotta koulutuksen yksikkökustannukset ovat kohtuulliset. Jos työministeriö on myöntänyt projektitukea valtakunnalliseen tukiprojektiin ja projektituki kattaa alueprojekteille järjestämän koulutuksen koulutuskustannukset, työvoimaosasto ei voi enää myöntää projektitukea saman koulutuksen järjestämiseen alueprojektille Projektituen myöntäminen Julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1347/2002) 5 luvun 15 :n mukaan projektituen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Jos hanke toteutetaan useamman TE-keskuksen toimialueella, tuen myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella hanke on pääasiassa tarkoitus toteuttaa. Jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke, tuen myöntää työministeriö. Tuen myöntämisestä tehdään kirjallinen päätös. Tukiaika alkaa päätöspäivämäärästä. Koska työllisyyspoliittiseen projektitukeen käytettävä määräraha on ns. arviomäärärahaa, voidaan tukea myöntää vain vuodeksi kerrallaan. Jos useampivuotiselle projektille toimintavuonna asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja projektitukeen on varattu määräraha valtion talousarviossa, tuen saajalle tehdään vuosittain eri hakemuksen perusteella ns. jatkopäätös. Jos projektitukea myönnetään esimerkiksi kolmivuotiseen hankkeeseen, on projektituen määrärahojen käytön suunnittelussa varattava rahoitus hankkeen rahoittamiseen seuraavina vuosina. Em. jatkopäätöksen tukiaika voi alkaa ko. vuoden alusta lukien, vaikka päätös tehtäisiin myöhemmin. Projektitukipäätöksen sisältö Projektituen myöntämispäätöksessä projekti on yksilöitävä ja siinä on mainittava muun muassa:

9 7 - projektituen saaja - projektin pääasiallinen sisältö ja tavoitteet - hyväksytyn kustannusarvion suuruus ja projektituen osuus hyväksytystä kustannusarviosta sekä paljonko projektitukea enintään myönnetään ja mille ajalle sekä mihin kustannuksiin (kustannuslajit). Kustannuslajien muuttamista koskeva ehto - arvonlisäveron tukikelpoisuus; Arvonlisäveron tukikelpoisuuden ratkaisee hakijan arvo n- lisäverovelvollisuus sekä se, jääkö maksettu arvonlisävero hakijan itsensä maksettavaksi. Jos avustuksen saaja saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron (ns. ostovähennysoikeus/vähennysoikeusmenettely), avustuksen saaja ei itse lopullisesti maksa arvonlisäveroa, eikä se ole avustukseen oikeuttava meno. Vähennysjärjestelmän piiriin kuuluva arvo n- lisävero ei voi olla tukikelpoinen meno silloinkaan, kun avustuksen saaja ei sitä käytännössä vähennä verotuksessaan eli avustuksen saaja ei voi luopua arvonlisäveron vähennysjärjestelmän käyttämisestä. Kunnan viranomaistoimissaan hankinnoista maksama arvonlisävero jää tosiasiallisesti kunnan lopulliseksi kustannukseksi ja tällöin arvonlisävero on tukikelpoinen meno. Se, että kunta saa arvo nlisäverosta palautuksen ei vaikuta arvonlisäveron tukikelpoisuuteen, koska arvonlisäveron katsotaan jäävän viranomaistoiminnassa kunnan lopulliseksi kustannukseksi. Jos arvonlisävero on tukikelpoinen meno, se voidaan sisällyttää kustannusarvioon. Sen sijaan, jos hakija ei itse lopullisesta maksa arvonlisäveroa (esimerkiksi liiketoimintaan liittyvä vähennysoikeusmenettely) kustannusarvio vahvistetaan ilman arvonlisäveroa. - monivuotista projektia koskevassa päätöksessä on mainittava, että tuen myöntämiseen varaudutaan myöhempinäkin vuosina, jos projekti etenee suunnitellulla tavalla ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Päätöksessä on varattava mahdollisuus tulevien vuosien osalta muuttaa projektituen tukitasoa, hyväksyttäviä kustannuksia sekä tuen määrää. - projektin ja työvoimatoimiston välinen yhteistyö projektin kohderyhmän työllistymisma h- dollisuuksien parantamiseksi. Tapa/tavat, jolla projekti tekee yhteistyötä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa sekä aktivoi ja tukee asiakasta jatkosuunnitelmien tekemisessä ja työnhaussa projektin aikana. - projektista tiedotettaessa (esim. esitteet, julkaisut, projektiesittelyt) tuen saajan on ilmoitettava, työhallinnon osallistumisesta projektin rahoittamiseen - ohjausryhmän asettamisesta (työvoimaosasto ratkaisee onko tarpeen) - päätöksen oikaisumenettelystä. Jotta työllisyysmäärärahat tulevat täysimääräisesti käytetyiksi, tulee työvoimaosaston seurata projektituen käyttöä. Projektituen saaja on päätöksessä velvoitettava kirjallisesti ilmoittamaan vuosittain tiettyyn päivämäärään, esimerkiksi elokuun viimeiseen päivään mennessä työvoimaosastolle, jääkö myönnettyä projektitukea ao. vuonna käyttämättä. Ilmoituksessa on mainittava käyttämättä jäävä euromäärä ja syy käyttämättä jäämiselle. Jos myönnettyä tule e jäämään käyttämättä, työvo i- maosaston tulee sopia projektituen saajan kanssa projektipäätöksen mahdollisesta muuttamisesta. Projektituen maksamista koskevissa päätösehdoissa on mainittava muun muassa seuraavat asiat: - projektin saamien tulojen vaikutus projektituen määrään ja käyttöön. Tuen saajan on pääsääntöisesti neljännesvuosittain ilmoitettava projektin saamista tuloista ja tulojen käytöstä - tuen maksujaksot, maksatushakemuksen jättöajat ja maksatushakemuksen liitteet, (ks. kohta 1.6) - tuen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä; esimerkiksi kunta on em. lainsäädännön perusteella hankintayksikkö. Jos muu tuen saaja saa julkista tukea yli 50 % tavaroiden tai ostopalveluiden hankintaan (laki julkisista hankinnoista

10 8 (1505/1992) 2 :n 1 momentin 5 kohta ja 4 ), hankintoihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektia koskevien asiakirjojen yhteydessä - kirjanpitovelvollisuutta, tuen käytön valvontaa ja seurantaa, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat ehdot - ennakon hakumahdollisuus ja siihen liittyvä vakuus - loppuraportin toimittamisvelvollisuus viimeisen tilityksen maksamisen ehtona. Päätöksen muuttaminen Jos päätöksessä määriteltyyn kustannuslajierittelyyn tulee muutostarpeita esimerkiksi niin, että tuen saaja haluaa käyttää tarvike-, kone- tai laitehankintoihin myönnettyä tukea muihin kustannuksiin, tuen saajan on tehtävä kustannuslajin muutosta koskeva hakemus, johon tehdään erillinen päätös. Jos projektin tulokset ovat projektitukipäätöksessä mainittua selvästi pienemmät, tulee työvoimaosaston neuvotella tuen saajan kanssa projektin työllistämistavoitteista ja projektin sisällöstä. Projektin jatkopäätöksessä voidaan muuttaa projektin sisältöä, tukitasoa ja tuen määrää Projektituen maksaminen TE-keskus maksaa työllisyyspoliittisen projektituen jälkikäteen tuen hakijan TE-keskukselle tekemän maksatushakemuksen (TM 3.07a) perusteella. Projektituen maksujakso on kolme kalenterikuukautta, jollei projektitukea koskevassa päätöksessä ole toisin määrätty. Projektituen maksujaksot, maksatushakemusten jättöajat sekä liitteet on mainittava tukipäätöksessä. Tukipäätöksessä on myös mainittava, että loppuraportin toimittaminen on viimeisen maksatuksen ehtona. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujakson aikana toteutuneisiin maksettuihin kustannuksiin. Tuen saaja on velvollinen pitämään tukea saavasta projektista kirjanpitolain mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei projektin rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia. Maksatushakemuksia käsiteltäessä on kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin huomiota: a) Maksatushakemuksen allekirjoittaminen. Maksatushakemuksen allekirjoittajana täytyy olla henkilöt (tai henkilö) joilla/jolla on yhdistys-, säätiö tai kaupparekisteriotteen mukaan yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Projektitukijakson aikana tapahtuvista nimenkirjoitusoikeuden muutoksista on ilmoitettava TE-keskukselle toimittamalla uusi yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisterinote. b) Kirjanpidon raportin allekirjoittaminen c) Pääkirja d) Muut liitteet: ensimmäisen tilityshakemuksen liitteeksi projektin hallinnointiin osallistuvien työsopimukset ja vuokrasopimus e) Työajan seuranta osa-aikaisten henkilöiden osalta (työaikakirjanpito, jos projektin hallinnointiin osallistuva henkilö on osa-aikainen ja samanaikaisesti työssä esimerkiksi projektia hallinnoivan tahon palveluksessa) f) Mahdolliset ohjausryhmän pöytäkirjat. Tukipäätöksessä määriteltyjen maksatushakemusten liitteiden sisältö määräytyy tapauskohtaisesti hankkeen sisällön ja laajuuden mukaan. Alla esimerkkejä erilaisista mahdollisuuksista esittää selvitys toteutuneista kustannuksista:

11 9 1) Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa kopio projektin kirjanpidosta (ote pääkirjasta), josta menot ja tulot käyvät kustannuslajeittain ja tositteittain ilmi ja jonka avustuksen saajan (nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Maksatushakemuksella maksettavaksi haettujen kustannusten on kokonaisuudessaan käytävä ilmi pääkirjanotteesta. Erillisiä tositekopioita ei tällöin tarvitse liittää hakemukseen. Tämän lisäksi voidaan vuoden viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä pyytää toimittamaan koko vuotta koskeva auktorisoidun tilintarkastajan (JHTT, KHT, HTM) lausunto, josta ilmenee, että a) kuluerittelyssä mainitut maksetut menoerät perustuvat hyväksyttäviin tositteisiin hakijayhteisön kirjanpidossa b) maksatushakemus on laadittu rahoittajan päätösehtojen mukaisesti eikä haettavaan raho i- tusosuuteen ole saatu rahoitusta muualta c) kuluerittelyyn sisältyy ainoastaan menoeriä, jotka ovat hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisia sekä projektiin kuuluvia 2) Jollei kopioita maksutositteista liitetä maksatushakemukseen, maksatushakemukseen voidaan pyytää liitettäväksi auktorisoidun tilintarkastajan (esim. KHT, HTM, JHHT) lausunto projektin kirjanpidosta. Lausunnosta tulee käydä ilmi vähintään seuraavat kannanotot: - kuluerittelyssä mainitut menoerät perustuvat hyväksyttäviin tositteisiin hakijayhteisön kirjanp i- dossa - kustannukset ovat alkuperäisen hakemuksen ja päätösehtojen mukaisia sekä projektiin kuuluvia - hakijayhteisön kirjanpito on projektin osalta päätösehtojen mukainen Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa kopio projektin kirjanpidosta (ote pääkirjasta), missä kulut on lueteltu kustannuslajeittain ja tositteittain ja jonka avustuksen saaja (nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö) on allekirjoituksellaan todistanut oikeaksi. Esimerkkejä muista maksatushakemuksen liitteistä - kopio projektinvetäjän ja muiden projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden työsopimuksista ja heille maksetuista palkoista - työaikakirjanpito, jos projektin hallinnointiin osallistuva henkilö on osa-aikainen ja samana i- kaisesti työssä esimerkiksi projektia hallinnoivan tahon palveluksessa - kopiot maksatuskauden aikana pidettyjen ohjausryhmän kokousten pöytäkirjoista - tilojen vuokrasopimus - leasing-sopimus - tavaroiden ja ostopalveluiden kilpailuttamista koskevat asiakirjat - luettelo projektin kohderyhmänä olevista henkilöistä Maksatuspäätös Työvoimaosaston on tehtävä projektituen maksatushakemuksiin kirjallinen maksatuspäätös. Päätös tehdään myös, jos maksatushakemus hyväksytään sellaisenaan. Jos maksatushakemusta ei hyväksytä osittain tai kokonaan, kielteisessä päätöksessä on mainittava perustelut avustuksen maksamatta

12 10 jättämiselle sekä säännökset, johon kielteinen päätös perustuu. Maksatuspäätökseen liitetään oikaisuvaatimusosoitus Projektituen ennakko ja vakuuden asettamisvelvollisuus Projektituen ennakkona voidaan maksaa enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuva s- ta projektituesta. Koska projektituen ennakko maksetaan tuen saajan esittämän kustannusarvion perusteella, muun tuen saajan kuin kunnan, kuntayhtymän ja seurakunnan on asetettava projektituen maksajan hyväksymä riittävä vakuus siltä varalta, että projektituen ennakko tai osa siitä joudutaan perimään takaisin. Vakuuden laadulle ei ole asetettu rajoituksia. Näin ollen vakuus voi olla henkilö- tai esinevakuus. Henkilövakuus voi olla esimerkiksi projektituen saajana olevan tahon edustajien antama omavelkainen takaus. Yleisiä vakuusmuotoja ovat muun muassa pankkitakaus ja kunnan tai vakuutusla i- toksen antama takaus. Projektituen ennakon saaja voi asettaa vakuudeksi myös esine- eli reaalivakuuden, joita ovat muun muassa irtaimeen omaisuuteen esimerkiksi osakkeisiin kohdistuvat panttaussopimukset tai kiinteistöön kohdistuva kiinteistökiinnitys (kiinteistöpanttioikeus). Myös ajoneuvo- tai yrityskiinnitystä voidaan käyttää vakuutena. Työvoimaosaston on arvioitava, onko vakuudella riittävä vakuusarvo. Esimerkiksi, jos työvoimaosasto hyväksyy vakuudeksi omavelkaisen takauksen, sen on tarkistettava, ettei takauksen antajalla ole maksuhäiriöitä. Kuntien antamien vakuuksien osalta ei maksuhäiriötietoja tarvitse tarkistaa. Jotta asetettu vakuus on pätevä, on vakuuden asettamiselle sitä koskevassa lainsäädännössä asetettu ja muotovaatimuksia pitänyt noudattaa. Esimerkiksi kiinteistöpanttioikeus perustetaan vahvistama l- la kiinteistöön, kiinteistön määräosaan tai määräalaan kiinnitys ja luovuttamalla kiinnityksestä todistukseksi saatu panttikirja velkojalle eli työvoimaosastolle saamisen vakuudeksi. Koska jokaisen maksujakson tilityksen yhteydessä tarkistetaan, että projektituen maksamiselle asetetut edellytykset täyttyvät, ei vakuutta tarvitse asettaa myönnetylle projektitukisummalle kokona i- suudessaan, vaan se voidaan rajoittaa koskemaan esimerkiksi vain kahdelle maksujaksolle haettavan ennakon määrää. Projektituen ennakkoa haetaan erillisellä lomakkeella työllisyyspoliittisen projektituen ennakkohakemus (TM 3.06a) Haettaessa projektituen ennakkoa ensimmäistä kertaa on projektituen saajan esitettävä selvitys vakuudesta hakemuksen erillisenä liitteenä. Myöhemmissä projektituen ennakkohakemuksissa riittää, että projektituen saaja viittaa työvoimaosaston hyväksymään vakuuteen Projektien seuranta ja valvonta Työvoimaosastojen on valvottava, että projektit etenevät projektipäätöksessä kuvatulla tavalla. Valvonnan merkitys korostuu monivuotisissa projekteissa, koska jälkimmäisten vuosien osalta raho i- tukseen varaudutaan edellytyksellä, että projekti toteutuu suunnitellulla tavalla. Projektien seuranta ja valvonta tapahtuu hankkimalla projektituen käyttö- ja seurantatietoja sekä tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Projektin on myös raportoitava toiminnastaan seuraavasti: Väliraportti Projektin toteuttajalta tulee pyytää ennen jatkopäätöksen tekemistä väliraportti projektin toteutumisesta toimintavuoden aikana. Raportista tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat asiat:

13 11 - projektin yhteystiedot ja yhteyshenkilö - raportointiajanjakso - projektin tavoitteet ja projektin edistyminen tavoitteissa - projektituella palkatun henkilöstön (projektin vetäjän/ohjaajan) määrä, toimenkuva, työaika ja palkkaus - projektin tarjoamat palvelut ja kohderyhmät jaoteltuna seuraavasti; työmarkkinatoimenpiteet (työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu), palkkatuetussa työssä olleet eriteltynä 500 päivää työttömyysturvaa saaneisiin, muihin pitkäaikaistyöttömiin ja ei-pitkäaikaistyöttömiin työnhakijoihin, nuoret alle 25-vuotiaat, vajaakuntoiset sekä palkkatuella oppisopimuskoulutuksessa olleet sekä muihin toimenpiteisiin osallistuneisiin - projektin kohderyhmään kuuluville järjestetty koulutus, koulutuksen sisältö ja kesto sekä koulutukseen osallistuneet, - selvitys muiden yhteistyötahojen osallistumisesta projektin toteutukseen ja mitä lisäarvoa se on tuonut projektille - selvitys muun valtion viranomaisen projektiin mahdollisesti myöntämästä tuesta. Muiden valtion viranomaisten sekä Raha-automaattiyhdistyksen tai Oy Veikkaus Ab:n antamat rahoituspäätökset on liitettävä raporttiin, - selvitys projektituen käytöstä. Tuen saajan on esitettävä projektitukea koskevassa päätöksessä mainittujen kustannuslajien osalta toteutuneet kustannukset. Raporttiin on myös sisällytettävä eriteltynä tuen saajan hankkeeseen käyttämä omarahoitusosuus. Raporttiin ei tarvitse oheistaa tositteita, - selvitys projektissa mahdollisesti tuotetuista maksullisista palveluista sekä - arvio projektin toteutumisesta ja seuraavalle toimintavuodelle asetettavat tavoitteet. Työvoimaosaston tulee tarvittaessa tarkistaa hakijan ilmoittamien julkisten työvoimapalvelujen käyttöä koskevat tiedot URA-järjestelmästä tai ao. työvoimatoimistoilta. Lisäksi työvoimaosaston tulee projekteissa, joiden rahoitukseen on käytetty Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tai veikkausvaroista maksettavaa avustusta, varmistaa, etteivät projektiin myönnetyt avustukset ylitä projektituen myöntäjän hyväksymiä hankkeen kokonaiskustannuksia. Jos projekti ei ole toteutunut projektitukihakemuksessa kuvatulla tavalla, tulee työvoimaosaston ottaa tämä huomioon jatkopäätöstä tehdessään. Loppuraportti Projektituen saajan on laadittava projektin toiminnasta loppuraportti, josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: 1) Kuvaus projektista Tausta, tavoitteet ja projektin tarkoitus - projektin toiminnalle asetetut tavoitteet sekä tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja hankkeen kohderyhmään, 2) Projektin organisaatio Projektin yhteistyöverkosto eli mitkä muut tahot kuin projektituen saaja ovat osallistuneet projektin toteutukseen ja rahoitukseen

14 12 3) Projektin toteutus - Käytännön toteutustavat: menetelmät, resurssit jne. - Projektisuunnitelman toteutuminen - Projektin kohderyhmä jaoteltuna seuraavasti: 500 päivää työttömyysturvaa saneisiin, muut pitkäaikaistyöttömät ja ei-pitkäaikaistyöttömät työnhakijat, nuoret alle 25-vuotiaat ja vajaakuntoiset (yhteenveto projektin ajalta), - Projektin kohderyhmään kuuluville järjestetty koulutus, koulutuksen sisältö ja kesto, - Kuvaus mahdollisista muutoksista ja kuvaus nykytilanteesta 4) Tulokset ja tavoitteet - Mitkä tavoitteet saavutettiin - Koko projektin aikana eri aktiiviohjelmiin ( esim. työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ) osallistuneiden määrät sekä erittely palkkatuella työhön tai oppisopimuskoulutukseen osallistuneiden määristä - Mitä tavoitteita jäi saavuttamatta ja miksi? - Projektin merkitys osallistuneille kohderyhmille/ sidosryhmille yms. Kerätty asiakaspalaute. - Yhteenveto projektin saavutetuista tuloksista (myös määrällinen yhteenveto) 5) Esille tulleet ongelmat ja kehittämisehdotukset 6 ) Projektin tulosten ja saavutusten hyödynnettävyys tulevaisuudessa - Suunnitelmat projektissa luotujen toimintatapojen hyödyntämiseksi jatkossa, Loppuraporttiin on liitettävä projektista mahdollisesti tehty tutkimus tai muu vastaava selvitys. Raportin toimittamisvelvollisuus on laitettava viimeisen tilityksen maksamisen ehdoksi. Tarkastukset TE-keskuksella on valtionavustuslain 16 :n mukaisesti oikeus suorittaa projektituen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia projektituen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. TE-keskus voi myös päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisentilintarkastajan suorittamaan em. tarkastuksia. Ulkopuolinen asiantuntija voi TE-keskuksen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Valtionavustuslain 17 :n mukaan avustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja edellä mainitulle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tilintarkastajalla on myös oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittamiseksi. Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä tai tarkastusta suorittavalla tilintarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa tuen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike-, varasto tai muihin vastaaviin ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joiden oloilla on merkitystä tuen myöntämiselle ja käytön valvonnalle. TE-keskuksella on myös valtionavustuslain 18 :n perusteella oikeus saada poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisilta

15 13 tarpeellista virka-apua valtionavustuslaissa tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa. 2. TYÖLLISYYSPOLIITTINEN PROJEKTITUKI SOSIAALISELLE YRITYKSILLE 2.1. Yleistä Sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 :n 1 momentin mukaan sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen voidaan myöntää tukea, jos sosiaalisen yrityksen elinkeinotoiminnan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Em. tavoite on nimenomaisesti mainittava yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Yrityksen perustamiseksi tukea voidaan myöntää sekä yrityksen perustamisvaiheessa että jo toimivalle yritykselle, joka ei vielä työllistä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä 30 prosenttia työntekijämäärästään tai ei muutoin täytä sosiaalisen yrityksen tunnusmerkkejä. Valtioneuvoston asetuksessa eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä (1355/2003) on säännökset projektituesta. Asetuksen 12 :n mukaan työllisyyspoliittista projektitukea, jäljempänä projektituki, voidaan myöntää sosiaalisista yrityksistä annetun lain 3 :n 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi todetaan, että sosiaalisille yrityksille myönnettävä projektituki vastaisi pääosin edellytyksiltään ja määrältään työllisyyspoliittista projektitukea. Tuki olisi luonteeltaan kehittämisraha, jota ei kuitenkaan myö n- nettäisi liiketoimintaan. Projektitukea voidaan myöntää yhteisölle ja säätiölle myös selvitys- ja kartoitusprojektiin, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia. Projektituen saajana voi olla esimerkiksi kolmannella sektorilla toimiva keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on selvittää, voidaanko osa järjestön palveluita tuottavasta työllistämistoiminnasta eriyttää sosiaaliseksi yritykseksi. Koska selvitys- ja kartoitusprojektissa ei ole kyse yksittäisen sosiaalisen yrityksen perustamisen ja vakiinnuttamisen tukemisesta, projektituen myöntäminen ei edellytä, että hakijan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Päällekkäisen työn välttämiseksi ja sosiaalisten yritysten verkostoitumisen edistämiseksi on tarkoituksenmukaista ohjata selvitys- ja kartoitusprojekti toimimaan yhteistyössä valtakunnallisen Vates-säätiön hallinnoiman Sosiaalisten yritysten tukirakenne projektin kanssa. Lisätietoja em. projektista löytyy osoitteesta www. vates.fi. Harkittaessa projektituen myöntämistä sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen työvoimaosaston on arvioitava, onko kyseessä sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvän esiselvityksen/kartoituksen tekeminen vai yrityksen perustamisen tai vakiinnuttamisen tukeminen. Kaikkiin em. kustannuksiin ei voida samanaikaisesti myöntää tukea. Jos sosiaalisen yrityksen kartoitusta koskevan selvitystyön pohjalta käynnistetään sosiaalinen yritys, sen on erikseen haettava tukea perustamis- tai vakiinnuttamiskustannuksiin. Projektituen myöntäminen vakiinnuttamiskustannuksiin edellyttää, että yritys on rekisteröity työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laieksi (132/2003) todetaan, että yrityksen perustamiseksi tukea voitaisiin myöntää sekä yrityksen perustamisvaiheessa, että jo toimivalle yritykselle, joka ei vielä työllistä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä 30 prosenttia työntekijämäärästään tai ei muutoin täytä sosi-

16 14 aalisen yrityksen tunnusmerkkejä. Edellä mainitun perusteella projektituen myöntäminen sosiaalisen yrityksen perustamiseksi ei edellytä, että sosiaalinen yritys täyttää sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit ja on rekisteröity ministeriön ylläpitämään rekisteriin. TE-keskuksen työvoimaosaston on projektitukihakemusta käsitellessään varmistauduttava siitä, että hakijan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Toimintatavoite täytyy olla mainittu rekisteröintiä hakevan yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Jos perustettava sosiaalinen yritys tarvitsee taloudellista tukea, työvoimaosaston tulee neuvotella yritysosaston kanssa, voidaanko tukea myöntää yritystuk i- lainsäädännön perusteella tai voidaanko käyttää subventoituja asiantuntijapalveluita yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Sosiaalisten yritysten perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myönnettävä projektituki sisältyy työministeriön hallinnonalan voimassa olevaan työllistämistukiohjelmaan (N 115/95), joka on notifioitu eli kyseessä ei ole ns. de-minimistuki Tuen määrä ja kesto Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin projektitukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin projektitukea voidaan myöntää vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistymisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin enintään kolmen vuoden ajaksi. Projektitukea hakiessaan hakijan tulee esittää suunnitelma yrityksen perustamisesta ja vakiinnuttamisesta sekä niistä toimenpiteistä, joihin projektitukea haetaan. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi toimenpiteiden aikataulu ja niistä aiheutuvat kustannukset. Jos toiminnan käynnistyminen ja vakiinnuttaminen kestää yli vuoden, hakijan tulee tehdä toisen ja kolmannen vuoden osalta uusi hakemus sekä antaa selvitys siitä, miten suunnitelmassa on edetty. Sosiaalisen yrityksen perustamista edeltävä selvitys- ja kartoitusprojekti on tarkoitettu lyhytkestoiseksi. Tarkoituksenmukainen tukijakso on noin kolme - kuusi kuukautta ja tukitaso noin 50 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Projektituen yrityksen perustamis- tai vakiinnuttamiskustannuksiin myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella tuen hakijan kotipaikka on. Projektituen selvitys- ja kartoitusprojektiin myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Projektituen myöntää työministeriö, jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke taikka tuen hakija on valtakunnallisesti toimiva yhteisö tai säätiö. Tukea sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja vakiinnuttamiseen haetaan työministeriön lomakkeella TM 3.10 ja tukea sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen sekä selvitys- ja kartoitusprojektiin lomakkeella TM 3.08, jotka ovat saatavissa osoitteessa Projektituen myöntämispäätöksessä hanke on yksilöitävä ja siinä on mainittava muun muassa: - tuen saaja, - rahoitettavan toiminnan tavoitteet, - hyväksytyn kustannusarvion suuruus ja projektituen osuus hyväksytystä kustannusarviosta sekä paljonko projektitukea enintään myönnetään ja mille ajalle sekä mihin kustannuksiin (kustannuslajit). Kustannuslajien muuttamista koskeva ehto,

17 15 - arvonlisävero; jos yritys saa vähentää arvonlisäveron vä hennysjärjestelmän kautta, arvo n- lisävero ei ole tukikelpoinen, - tuen maksujaksot, maksatushakemuksen jättöajat ja maksatushakemuksen liitteet, esim. *selvitys projektituella palkatun henkilön palkkauskustannuksista ja työajasta sekä työaikakirjanpito osa-aikaisista työntekijöistä * viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä selvitys tuen käytöstä ja siitä, miten sosiaalisen yrityksen vakiinnuttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat toteutuneet ko. toimintavuonna - ilmoitusvelvollisuus myönnetyn projektituen käyttämättä jättämisestä - tuen saajan velvollisuus noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä; esimerkiksi kunta on hankintayksikkö em. lainsäädännön perusteella. Jos muu tuen saaja saa julkista tukea yli 50 % tavaroiden tai ostopalveluiden hankintaan (laki julkisista hankinnoista (1505/1992) 2 :n 1 momentin 5 kohta ja 4 ), hankintoihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä projektia koskevien asiakirjojen yhteydessä - tuen käytön valvontaa ja seurantaa, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja kuittausta koskevat tiedot - ennakon hakumahdollisuus ja siihen liittyvä vakuus ja - päätöksen oikaisumenettelystä. Projektituki maksetaan tuen saajalle jälkikäteen TE-keskukselle tehdyn maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujakson aikana toteutuneisiin sosiaaliseen yritystoimintaan tai sen edistämiseen ja kehittämiseen liittyviin kustannuksiin. Projektitukea voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta. Projektituen saajan on maksatushakemuksessa selvitettävä ne sosiaaliseen yritystoimintaan tai sen edistämiseen ja kehittämiseen liittyvät kustannukset, joiden tuen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksujakson aikana. Maksujakso on kolme kalenterikuukautta, jollei projektituen myöntämispäätöksessä ole muuta määrätty. Yritys on velvollinen asettamaan TE-keskuksen työvoimaosaston hyväksymän riittävän vakuuden sen varalta, että projektituen ennakko määrätään perittäväksi takaisin Tukeen oikeuttavat kustannukset Selvitys- ja kartoitusprojektissa voidaan projektitukea myöntää muun muassa selvityksestä ja kartoituksesta vastaavan henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin. Koska projektitukea ei voida myöntää liiketoiminnasta johtuviin kustannuksiin, projektituen käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa se, onko tuen hakija toimiva yritys, joka on muuttama s- sa toimintaansa sosiaaliseksi yritykseksi vai, onko hakija esimerkiksi yhdistys, joka on yhtiöittämässä osan toiminnastaan ja vasta käynnistämässä yritystoimintaa. Liiketoimintakustannuksia ovat elinkeinotoiminnassa tulojen hankkimisesta johtuvat kustannukset. Projektituella ei voida kattaa esimerkiksi liikkeen perustamisesta ja uudelleen järjestämisestä johtuvat menoja, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden hankintamenoja, elinkeinotoiminnassa käytetyn huonetilan vuokria ja elinkeinotoiminnassa työskentelevien henkilöiden palkkoja. Tukea ei voida em. perusteella myöskään myöntää yrityksen tuotannolliseen toimintaan käytettäviin laitteisiin ja koneisiin esim. ATK-laitteisiin tai vastaaviin.

18 16 Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja muuttaminen Liiketoimintasuunnitelmaan kuuluu muun muassa yritysidean kehittäminen (alkava yritys), yritysanalyysi (toimiva yritys), toimintaympäristön analyysi, yrityksen tavoitteiden ja strategian valinta sekä markkinointi-, tuotekehitys-, tuotanto-, henkilöstö- ja taloussuunnitelmien laatiminen. Jos hakijana on muu taho kuin toimiva yritys (esimerkiksi yhdistys), projektitukea voidaan myöntää kaikkiin edellä mainittuihin liiketoimintasuunnitelman laatimiskustannuksiin. Jos hakijana on toimiva yritys, voidaan liiketoimintasuunnitelman muuttamiseen liittyvät kustannukset osittain kattaa projektituella. Projektituella voidaan kattaa henkilöstösuunnitelman laatimiskustannukset, koska henkilöstösuunnitelmaan voi sisältyä muun muassa pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten rekrytointia, perehdyttämistä ja työnohjausta koskevia asioita. Tuotantosuunnitelmien laatimiskustannukset voidaan kattaa projektituella tilanteissa, joissa vajaakuntoisten palkkaaminen edellyttää muutoksia tuotantotiloihin, koneisiin ja järjestelmiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat liiketoimintasuunnitelman laatijan palkkauskustannukset edellisessä kappaleessa kerrotulta osin. Hakemuksesta tulee käydä ilmi palkkauskustannusten suuruus (eriteltynä palkka + sivukulut) sekä, kuinka suuren osan työajastaan em. henkilö käyttää liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Jos liiketoimintasuunnitelman laatiminen edellyttää muun kuin hakijan palveluksessa olevan asiantuntijan käyttämistä, voidaan ulkopuolisen asiantuntijan palkkiosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset hyväksyä projektituella katettavaksi. Työntekijöiden perehdyttäminen, työnohjaus ja kouluttaminen sekä työyhteisön valmennus Työhön perehdyttäminen, työnohjaus ja henkilöstön kouluttaminen ovat työnantajalle kuuluvia ve l- vollisuuksia, joista aiheutuvista kustannuksista työnantaja pääsääntöisesti vastaa. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamisvaiheessa projektitukea voidaan myöntää työllistettyjen osuuteen luettavien pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työhön perehdyttämisestä ja työnohjauksesta sekä niihin rinnastettavasta lyhytkestoisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Projektitukea voidaan myöntää sekä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja työnohjaukseen että ns. vanhojen työntekijöiden osalta esimerkiksi tilanteessa, jossa toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää uusien tuotteiden tai tuotantomenetelmien käyttöönottoa. Kun kyseessä on varsinainen työmarkkinavalmiuksia parantava koulutus tai koko henkilöstön uudelleenkoulutus, voidaan koulutusta taloudellisesti tukea esimerkiksi yhteishankintana toteutettavana työvoimakoulutuksena. Se, kuinka pitkäksi ajaksi projektitukea myönnetään työhön perehdyttämiseen ja työnohjaukseen, arvioidaan tapauskohtaisesti. Ajan pituuteen vaikuttaa muun muassa työllistettävien osuuteen luettavien henkilöiden työmarkkinavalmiudet ja työtehtävien asettamat vaatimukset. Jos työhön perehdyttämisen ja työnohjauksen hoitaa hakijan palveluksessa oleva henkilö, hakemuksesta tulee käydä ilmi, kuinka suuren osan työajastaan em. henkilö käyttää työllistettyjen osuuteen luettavien henkilöiden perehdyttämiseen ja työnohjaukseen sekä palkkauskustannusten suuruus (eriteltynä palkka ja sivukulut). Työajan käyttöön vaikuttaa muun muassa, kuinka monen työntekijän perehdyttämisestä ja työnohjauksesta on kysymys. Jos työnohjausta ja koulutusta ostetaan yrityksen ulkopuoliselta taholta, voidaan projektituella kattaa koulutuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi ja pitkäaikaistyöttömien sekä vajaakuntoisten rekrytointi, saattaa edellyttää koko työyhteisön valmentamista muuttuvaan tilanteeseen. Em. tilanteessa projektitukea voidaan myöntää koko henkilöstön valmentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat työyhteisön valmentamisesta vastaavan henkilön palkkauskustannuk-

19 17 set ja koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat muut kustannukset, esimerkiksi koulutusmateriaalikustannukset. Työyhteisön valmentaminen voidaan hankkia myös ostopalveluna. Projektituella katettavan työyhteisön valmennuksen kesto voi olla enintään 10 päivää/vuosi. Työhönvalmennus ja työolosuhteiden järjestelyt Vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä voidaan edistää työhönvalmennuksen avulla. Työhönvalmennus voi sisältää ulkopuolisten työvalmentajien henkilökohtaisia palveluja, joiden avulla tuetaan asiakkaan työhön sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Työvalmentajan tehtäviin työpaikalla kuuluvat muun muassa sopivien työtehtävien analysointi, työhön ja työolosuhteisiin perehdyttäminen sekä työssä selviytymisen tukeminen. Työhönvalmennus voidaan yhdistää esimerkiksi työllistämistukeen osana palvelukokonaisuutta. Työvoimatoimisto voi korvata työhönvalmennuksesta aiheutuvia kuluja enintään 60 valmennuspäivältä. Työolosuhteiden järjestelytukena voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi. Työnantajia voidaan tukea vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämiseen myöntämällä työolosuhteiden järjestelytukea työssä pysymiselle välttämättömien työkoneiden, työmenetelmien tai työolosuhteiden muutostöihin, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta johtuen. Työolosuhteiden järjestelytuen myöntämisestä päättää työvoimatoimisto. Työhönvalmennusta ja työolosuhteiden järjestelytukea koskevat säännökset ovat va ltioneuvoston asetuksessa julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista (1346/2002). Jos vajaakuntoisten palkkaaminen edellyttää laajempia kuin vain yksittäisen työntekijän työolosuhteiden järjestelyjä, jotka voidaan kattaa työolosuhteiden järjestelytuella tai Kelan tuella, voidaan projektitukea myöntää työolosuhteiden ja työpisteiden kehittämisestä sekä muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi apuvälineiden hankinnasta ja koneiden muutostöistä aiheutuvat kus tannukset. Tällöin hankinnoiksi luokiteltavien kustannusten yhteenla s- kettu arvo ei saa ylittää 10 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. 3. OMATOIMISUUSAVUSTUS 3.1. Omatoimisuusavustuksen saaja Omatoimisuusavustusta voidaan eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 22 :n mukaan myöntää rekisteröidylle yhteisölle, jonka toimintatavoitteeseen sisältyy yhteisön sääntöjen tai muiden vastaavien asiakirjojen perusteella työttömien omaaloitteisuuteen perustuvan työskentelyn sekä työllistymistä edistävän muun toiminnan tukeminen ja niitä tukevan koulutuksen järjestäminen. Työttömien perustamalle osuuskunnalle voidaan myöntää omatoimisuusavustusta, jos sen tarkoituksena on järjestää työtä ja työntekomahdollisuuksia työttömille. Osuuskunnan jäsenistä tulee sen perustamishetkellä olla kolme neljäsosaa työttömiä työnhakijoita. Osuuskunnan perustajajäsenet käyvät ilmi joko osuuskunnan perustamiskirjasta tai kaupparekisteriotteesta. Edellytyksen täyttyminen tutkitaan omatoimisuusavustuspäätöstä tehtäessä Avustukseen oikeuttavat kustannukset Asetuksen 23 :ssä on tyhjentävä luettelo niistä kustannuksista, joihin omatoimisuusavustusta vo i- daan myöntää:

20 18 - avustuksen saajan tiloista aiheutuviin käyttökustannuksiin sekä puhelin- ja tietoliikennekustannuksiin. Käyttökustannuksia ovat muun muassa vuokra-, sähkö-, lämmitys- ja vesikulut. Omatoimisuusavustuksella voidaan kattaa ns. hallinnollisten tilojen toiminnanohjaajan tilojen vuokria mutta ei esimerkiksi tuotannollisten tilojen vuokrakustannuksia; - puhelin- ja tietoliikennekustannuksiin; - vähäisiin kone-, laite- ja tarvikehankintoihin. Tällaisia hankintoja ovat hallinnointiin liittyvät hankinnat kuten muun muassa kalusteet, puhelin- ja atk-laitteet sekä toimistotarvikkeet. Hankintojen lisäksi avustusta voidaan myöntää koneiden ja laitteiden vuokra- ja korjauskustannuksiin. Avustusta ei voida maksaa avustuksen saajan harjoittamaan varsinaiseen toimintaan esimerkiksi ruokalatoiminnassa keittiökalusteisiin tai kierrätyskeskustoiminnasta aiheutuviin vuokriin. - työllistymistä edistävän koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asetuksen tarkoittama koulutus on lyhytkestoista työmarkkinavalmiuksia parantavaa koulutusta, jota yhteisö järjestää työttömille ja jäsenilleen. Tällaista koulutusta ei ole esimerkiksi liikunta- tai muu harrastusluonteinen koulutus, yhdistyksen toimihenkilöille järjestettävä yhdistyskoulutus, yhdistysten aluekokouksiin osallistuminen ja osallistuminen yleisluonteisiin seminaareihin tai messu- ja yrityskäynteihin. Koulutuskustannuksina voidaan korvata muun muassa opettajien palkkiot ja matkakustannukset sekä vähäiset opetusvälineiden ja oppimateriaalin hankintamenot. - työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinointikustannuksiin sekä työttömille tarkoitettujen työpaikkojen hankkimisesta tai järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin - yhteisön toiminnanohjaajan tai muun vastaavan henkilön palkkaus- ja matkakustannuksiin. Palkkauskustannuksia ovat henkilölle maksettava palkka (sis. sivukulut), lomaraha ja lomakorvaus. Omatoimisuusavustuksella katettavan kuukausipalkan enimmäismäärä voi olla enintään euroa. Tämän lisäksi voidaan korvata palkan pakolliset työnantajan sivuk u- lut, lomakorvaus ja lomaraha, jotka kohdistuvat päätöksen mukaiseen tukiaikaan. Jos toiminnanohjaajalle tai muulle vastaavalle henkilölle maksettava palkka on suurempi kuin em. palkka, ei ylimenevää osaa palkasta kateta omatoimisuusavustuksella. - yhteisön yhdistys- tai kaupparekisteriin merkitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin. Toiminnan vetäjän tms. omatoimisuusavustuksella palkattavan henkilön rekrytoinnin on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava avoimesti esimerkiksi työvoimatoimiston tai lehti-ilmoittelun kautta. Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää myös rekisteröintiä edeltäviin kustannuksiin. Arvonlisäveron tukikelpoisuutta on käsitelty kohdassa 1.5. Koska osuuskunta on yritystoimintaa harjoittava yhteisö, se saa pääsääntöisesti maksamansa arvonlisäveron takaisin ns. vähennysmene t- telyn kautta. Tällöin arvonlisävero ei jää osuuskunnan itsensä maksettavaksi, eikä omatoimisuusavustuksella voida maksaa arvonlisäveron osuutta. Jos osuuskunta on vapautettu arvo n- lisäverovelvollisuudesta, eikä se voi käyttää vähennysjärjestelmää hyödykseen, sen on esitettävä tästä verottajan antama todistus. Osuuskunta ei voi valita, käyttääkö se vähennysjärjestelmää, vaan lähtökohta on, että jos se voi vähentää arvonlisäverot vähennysjärjestelmän kautta, arvonlisäveroa ei voida maksaa omatoimisuusavustuksella Omatoimisuusavustuksen määrä Omatoimisuusavustuksen määrä voi olla enintään 75 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten toteutuneesta kokonaismäärästä. Työttömien perustaman yhdistyksen toiminnanohjaajan tai muun va s- taavan henkilön palkkauskustannukset voidaan kuitenkin korvata kokonaisuudessaan.

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS Pohjois-Karjalan ELY-keskus

TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 16.9.2013 TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS Pohjois-Karjalan ELY-keskus Avustuksen tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2014

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2014 Satakunta 30.9.2013 TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2014 Satakunnan ELY-keskuksessa on haettavana työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2014 työllisyyttä edistävään toimintaan. Työllisyyspoliittisesta

Lisätiedot

Savonlinnan seudun kuntayhtymä: Saap..1. g...r :01!.. Dnro..g.../.. /.r /

Savonlinnan seudun kuntayhtymä: Saap..1. g...r :01!.. Dnro..g.../.. /.r / Savonlinnan seudun kuntayhtymä: Saap..1. g....r :01!.. Dnro..g.../.. /.r / Savonlinnan Seudun Nuorisotoimi wan Tuki r,y. Pappilankatu 3 57100 SAVONLINNA p.044-5715890 nutu n,verkkosaari.net www.verkkosaari.net

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto 21.8.2015 TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2016 Pirkanmaan TE-toimistossa on haettavana työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2016 työllisyyttä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE Kohderyhmä. Hakukriteerit OHJE

TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE Kohderyhmä. Hakukriteerit OHJE OHJE Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto 2.10.2015 TYÖLLISYYSPOLIITTISEN AVUSTUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2016 Kaakkois-Suomen TE-toimistossa on haettavana työllisyyspoliittista avustusta vuodelle 2016

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen haku vuosille Infotilaisuus Lahti HÄME/TYO/TOK/Eija Mannisenmäki

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen haku vuosille Infotilaisuus Lahti HÄME/TYO/TOK/Eija Mannisenmäki Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen haku vuosille 2014-2016 Infotilaisuus Lahti 3.9.2013 3.9.2013 Työllistämistoimintaa ohjaavat lait ja asetukset: Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Lisätiedot

PÄÄTÖS TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS Dnro KASELY/369/ /2013. Etelä-Karjalan Kylät ry Kellomäentie Taipalsaari

PÄÄTÖS TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS Dnro KASELY/369/ /2013. Etelä-Karjalan Kylät ry Kellomäentie Taipalsaari PÄÄTÖS TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AVUSTUS 10.2.2014 Dnro KASELY/369/05.01.01/2013 Etelä-Karjalan Kylät ry Kellomäentie 1 54920 Taipalsaari AVUSTUKSEN HAKIJA Etelä-Karjalan Kylät ry (y-tunnus: 1719037-3) HAKEMUS

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1415. Laki. maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 ja 17 :n väliaikaisesta muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1415. Laki. maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 ja 17 :n väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1415 1423 SISÄLLYS N:o Sivu 1415 Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 ja 17 :n väliaikaisesta muuttamisesta..

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._...

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._... Päätös OKM/359/522/2013 19.12.2013 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää Viite Hakemuksenne 28.11.2013 Asia Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

YLEISOHJE VALTIONAVUSTUSTEN HAKIJOILLE JA KÄYTTÄJILLE

YLEISOHJE VALTIONAVUSTUSTEN HAKIJOILLE JA KÄYTTÄJILLE 2/500/2016/OPH YLEISOHJE VALTIONAVUSTUSTEN HAKIJOILLE JA KÄYTTÄJILLE Opetushallituksen yleisohje harkinnanvaraisten valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta Sisällysluettelo 1.Yleistä...

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKEMUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKEMUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 29.4.2015 Dnro 969/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 33/15 Kumotaan Määräys Nro 11/15, Dnro 307/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien maksatus

Maatalouden investointitukien maksatus Maatalouden investointitukien maksatus 21.4.2015 1 Miten saada myönnetty investointituki maksuun? Hyrrän kautta Maksua ja nostolupaa on mahdollista hakea myös lomakkeella Tuki maksetaan/lainaa myönnetään

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

,QÖ/ 1-1-0066/7 9)2. 65 6)

,QÖ/ 1-1-0066/7 9)2. 65 6) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit Helsingin kaupunki PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Asiakirjan

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Valtionavustusten käytön valvonta

Valtionavustusten käytön valvonta Valtionavustusten käytön valvonta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita:

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita: SAAMELAISESTA KULTTUURIMÄÄRÄRAHASTA MYÖNNETTÄVIEN KULTTUURIAVUSTUSTEN TEKNISET OHJEET Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia

Lisätiedot

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. PALVELUSETELI Tuen myöntämisen kriteerit Tavoite Kenelle Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

Päivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet

Päivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet Sivu 1 74 Dno Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet OUKA/351/02.05.01.03/2014 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen kehittämisjaosto kokous 28.01.2014 10

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin

Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin 20.12.2015 Ohje korvauksen hakemisesta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7 0 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 1 1A. Avustusmuodot 1 2. KAIKKIA AVUSTUSMUOTOJA KOSKEVAT EHDOT 1 2A. Myöntämisen edellytykset 1 2B. Myöntämisessä otetaan huomioon 2 2C. Avustettavien yhteisöjen määritelmät 2 2D.

Lisätiedot

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen maksaminen ja käyttöä koskevat ehdot Myönnetyn avustuksen

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus 1 (5) TIEDOT AVUSTUKSEN SAAJASTA Avustuksen saaja Puutteellisesti täytettyä maksatushakemusta ei käsitellä Osoite Yhteyshenkilö Puhelin/email TIEDOT HANKKEESTA JA RAHOITUSPÄÄTÖKSESTÄ Hankkeen nimi Avustuksen

Lisätiedot

Kulttuuriavustussääntö 2016

Kulttuuriavustussääntö 2016 Kulttuuriavustussääntö 2016 www.nurmijarvi.fi SISÄLTÖ NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 28.01.2016 3 1. YLEISET PERIAATTEET... 3 1. YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET... 4 2.1

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Hankeprosessi ajankohtaiset asiat. Kirjastojen hankepäivä , Kuopio

Hankeprosessi ajankohtaiset asiat. Kirjastojen hankepäivä , Kuopio Hankeprosessi ajankohtaiset asiat Kirjastojen hankepäivä 7.10.2016, Kuopio 1 Valtionavustukset, hanke ja hankerekisteri Valtionavustukset: hakeminen ja käytettävissä olevat määrärahat Rahoitustoiminnan

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot