SULFIDIEN KOKOOMUS OUTOKUMMUN ALUEEN KIVILAJEISSA. Sulfidien kokoomuksen laskeminen. 3

Transkriptio

1 Out okumpu Oy Ma l o i netsintä Oku-analog:i.a/970- / MH 070/0ku-aue/MH/70 SULFIDIEN KOKOOMUS OUTOKUMMUN ALUEEN KIVILAJEISSA Yleistä Sulfidien kokoomuksen laskeminen. 3 Diagrammi t nikkelidiagrammit 5 kobolttidiagrammit. 8 kuparidiagrammit 30 Yhteenveto

2 - 2 - Yleistä Sulfidien kokoomuksesta Outokummun alueen kivilajeissa ovat titdot olleet puutteellisia rikkianalyysien vähäisyyden vuoksi, malmeja lukuunottamatta, jot ka ovat olleet täydellisemmin analysoituja. " Nykyään rikin analysointi on jo yleistynyt niin, että useimmista tutkimuskohteista alkaa olla tietoja saatavissa. Kobolttityön yhteydessä ei sulfidien kokoomukseen paljoakaan puututtu juuri alussa mainitusta syystä. Tämän raportin tarkoituksena on täydentää aikaisempia tietoja rikin osalta. Sulfidien kokoomuksesta on tähän kirjoitukseen kerätty tietoja seuraavista t~tkimuskohteista:. Ou!o~u~~n_m~l~i, josta tiedot on saatu E.Peltolan malmiarviosta (967). 2. Vu2n~s, josta tätä työtä varten on analysoitu profiilin ~ :94.00 reiät. Lisäksi on tietoja muutamista malmilävistyksistä. 3. Pe!äläläEvi, Savonranta. Rikki analysoitu kahdesta reiästä (Sr/Pe-8, -4). 4. La~igj ä r~i, Savonranta. Rikkianalyysit kaikista ko~mesta r eiästä. 5. Hi~t~j~ryi, Savonranta. O. Lnkisen toimesta analysoitu rikki uutta malmiarviota varten. 6. Kokk~, Kaavi. Analysoitu profiilin a:9.55 reiät (6 kpl). 7. Miihkali, Juuka, josta aineistoa otettu pääasiassa a lueen S-osan mineralisatiosta. 8. Riihilah!i, josta Inkisen toimesta analysoitu rikki uutta malmiarviota varten. g. Vertailun vuoksi analysoitiin pari reikää ~ ils iän Sääskiniemen prekarjalaiselta alueelta. Lisäksi oli vähän tietoja Enon Riutasta gneissigraniitista. Niinikään vertailun vuoksi analysoitiin yksi kiillegneissi-mustaliuskereikä Liperin Leppälahdesta.

3 - 3 - Sulfidien ko k oo muks~n l ask emi n en Vain Outokummun osalta on ollut käytettävissä täydelliset analyysit ja sulfidien kokoomus on tällöin laskettu summasta Cu+Fe+Zn+Ni+Co+S Muuten sulf idien kokoomus on las- ~ kettu oletta malla sulfidifaasin rikkipitoisuudeksi 36 %, minkä perusteella on laskettu faasin kupari, koboltti ja nikkeli. ~ämä laskutapa ei tarkkaan ottaen ole oikea. Siinä eivät tule huomioiduiksi sulfidit, joiden rikkipitoisuus poikkeaa edellämainitusta, eivät myöskään muut malmimineraalit (esi. arsenidit) eivätkä silikaatteihin sitoutuneet metallit. Varsin~in alhaisissa rikkipitoisuuksissa, jolloin myös rikkianalyysi on epätarkka, saattavat kaikki mainitut seikat aiheuttaa virheellisyyksiä. Kuitenkin em. varauksin voidaan saatuja tuloksia käyttää ~arkasteltaessa eri kivilajien ja malmi en sulfidifaasien kokoomuksia. Diagrammit Edellä kuvatulla tavalla saadut tulokset on esitetty diag rammeilla, joissa abskissana on kiven rikkipitoisuus ja ordinaattana sulfidifaasin nikkeli-, koboltti- ja kuparipitoisuudet. Osaksi näitä diagrammeja on tehty kivilajeittain, mutta enimmäkseen tutkimuskohteittain. Kaikkiin diagrammeihin on vertailua varten merkitty kiillegneissin ja mustaliuskeen tavallisin esiintymisalue koko Outokummun alueella, serpentiniittien ja kvartsiitti-karsi-dolomiittien kentät Vuonoksesta sekä Outokummun malmin alue. Kun keskeinen osa tässä raportissa on diagrammeissa ~a niiden kuvaamisessa, on lukemisen helpottamiseksi kuviin liittyvät tekstit sijoitettu niiden yhteyteen. Ensimmäiseksi selostetaan Ni-diagrammit, sitten Co- ja lopuksi Cu-diagrammit. Kirjoituksen lopussa esitetään lyhyt yhteenveto tärkeimmistä, työn kuluessa esiintulleista seikoista.

4 - 4 - Diagr ammeihin OL ~u o d os t unut eri suunt a i sia j a - muot ois i a pistetihentymi ä, j c,.:. ~ e n perusteella voi daan sulfidien kokoomukses t a eri kivilajeilla j a malmeil la tehdä j ohtopäätöksiä.. Silloin, kun kivellä on va kiona pysyvä me t a l l ipitoisuus, mutta YiKkimä ärä vaihtelee, saadaan d i agra rn ~i in kapea, luode- kaakko-s uuntainen pisteikkö kyseistä pitoisuut ta vastaavalle kohdalle (esim. kuvat sivuilla 5, 8,8 ). 2. Jos sekä metalli- että r i kkipi t oisuudet vaihtelevat va in suhte ellisen v ä hän, tulee dia gr ammeihin pienia l a inen, pyörähkö pistetihentymä (kuva s. 6 ) Jos kivenmetallipitoisuu s ka svaa, i lman et tä kiven r ikkipitoi s uus muuttuu on pist eikkö tällöin N- S- suunt a i nen (kuva s. 3 ).. Jos molemma t pitoisuudet kasvavat, muut-.tuu suunta täl löin N E ~hen.( kuva s jilloin, kun kiven sulfidien kokoomus j onkin metal lin kohdalla pysyy vaki ona ja rikkipitoisuuden muutoksia s eur aa vastaava metallipit oisuuden muutos, on pisteikkö vaaka-asent o.~ n e n ( kuva s. 28 ),

5 - 5 - Sulfidifaasin Ni-pitoisuus KIILLEGNEISSI Vuonos, Miihkali, Hietajärvi, Liperin Leppälahti suo Sulfidifaasin Ni -pit oisuus IQO, " r ~ ,....,,-, \ \ \ \ \-Oku,mo \ \,_/ i N i5 % ~-,.----,-...,;-r-rt""tr---,--.,...,;---r-,rttt..---r--r-.--rtttti-"""r-~ s /. kgn Kiillegneissin nikkelipitoisuus on lähes vakio, ± 50 ppm, rikkipitoisuus vaihtelee tavallisesti % välillä ja laskettu sulfidifaasin Ni-pitoisuus % välillä. Alhaisissa S-pitoisuuksissa faasin n~kkeli nousee huomattavan korkeaksi. Osa nikkelistä saattaa olla sitoutunut silikaatteihin, tässä tapauksessa biotiittiin. Gneississä on kuitenkin todettu pieniä pentlandiittirakeita, mikä viittaa siihen, että sulfidifaasinkin täytyy olla melko Ni-rikas. Rikin kasuaesda (yli %) vaihettuu kiillegneissi mustaliuskeeksi,,kiven Ni-pitoisuus kasvaa hiukan. Saman ilmiön aiheuttaa Cu-malmi. Faasin Ni-pitoiauudesaa lähestytään mustaliuskeen- kuparimalmin aluetta.

6 , ~, Sulfidifaasin Ni-pitoisuus. MUSTALIUSKE:: Hietajärvi, Liperin Leppälahti Vuonos, Miihkali~ SQO Sulfidifaa sin Ni - p ito~~-u ~ s-. IQO.0 0. ~ \ \ \ \ \- Oku,ma \ \ \ \ l 300 PJMa.; r Nisf. /. [Oj ~--, rrrrr ,-,.,,.,.---,--.-.,-.nn ~, s / m l Mustaliuskeen nikkelipitoisuus vaihtelee 300 ppm molemmin puolin. Rikki vaihtelee suhteellisen vähän, vain 2-6 %, sulfidifaasin nikkelipitoisuus on näin ollen melko vakio, % ja pisteikkö muodostaa ympyrämäisen kentän. Poikkeuksina ovat rikkipitoisuudeltaan normaalit, tavallista nikkelirikkaammat mustaliuskeet serpentiniitti-kvartsiittien läheisyydessä. Näillä sulf.faasin Ni-pitoisuus saattaa nousta 2-3 % asti. Kuparimalmin vaikutus ei näy kuvassa mitenkään selvästi, muutamat rikkirikkaat pisteet mustaliuske- ja kuparimalmikenttien välillä edustavat tällaista tapausta.

7 - 7 - Serpentiniitin nikkelipitoisuus on keskimäärin 800 ppm ja rikkipitoisuus -2 %, lasketun sulfidifaasin sisältäessä tällöin 3-8 % nikkeliä. nikkimäärä saattaa olla alhainenkin, vain %. Kun nikkelipitoisuus pysyy vakiona, saadaan faasin Ni-pitoisuudeksi jopa 40 %. Varmuudella ei tiedetä, kuinka suuri merkitys tällöin on silikaattisella nikkelillä tai muilla nikkelipitoisilllla malmimineraaleilla sulf.faasin Ni-pitoisuuteen. Joka tapauksessa on varmaa, että kuta rikkiköyhempi on kivi, sitä Ni-rikkaampi on sulfidifaasi. Rikkimäärä saattaa olla korkeakin, jopa yli 0%, näin etenkin kloriittiliuskeilla. ~ulfidifaasin nikkelipitoisuus \ laskee tällöin alle %, samoin kiven Ni-pitoisuus voi olla tavallista pienempi, mutta myös korkea, Jo aikaisemmin kobolttityön yhteydessä on todettu, että.. kloriittiliuskeilla on suurempia vaihteluita nikkelipitoisuudessa kuin ~~rpentiniiteillä. Kuvassa tämä seikka näkyy leveänä pisteikkönä alueella, missä ~ulf.faasin Ni on n. %, kiven Ni-pitcisuuden vaihdellessa ppm ja rikin -5 %. Alhaiset faasin Ni-pitoisuudet ovat ominaisia juuri malmin aiheuttamille anomalioille, joita esiintyy sekä serpentiniiteissä että kloriittiliuskeissa. ~un sulfidien määrä anomalioissa saattaa kuitenkin olla huomattavan suuri, voi kiven nikkelipitoisuus olla merkittävä (Nimineralisatiot).

8 8 - Sulfidifaasin Ni- pitoisuus SERPENTINIITTI, KLORIITTILIUSKE Vuonos, y:9~ Su lfidifaosin Ni -pitoi suus.... ".. ~ ~ , +,, " \ "-\ \.. ;.,-.\ --Oku rna. \ i. : 2000 ppll 0. \ - V uo n o~ Sp!. loi f Ni sf/. [0 L---r-.-TIIIon---.--~~-.rn~---.~~~~~--~~ )6.0 \ s i". Selitys kuvaan viereisellä sivulla 7.

9 - 9 - Vuon~k~en ~v~r!sii!i!, _k~r~e! ja_d~lomii!i! ~ekä_c~-malmi Ou!o~u~~n_m~lmi_ja Ni=pa r allelli (kuva s.0). Diagrammissa on a ineistoa Vuonoksesta vain profiilista y:94.00 sekä joistakin malmilävistyksistä. Näin ollen kuva ei ole Vuonoksen osalta täydellinen. Outokummun ma l mista on otettu tiedot Peltolan ~ rap ortista, pisteet diagrammissa eivät vastaa yksittäisiä analyyseja, vaan ovat malmiarvion laadinnassa käytettyjä suurempia malmiyksiköitä. Sama koskee Ni-parallellia. Vuonoksen kvartsiitit, karret ja dolomiitit ovat kokoomukseltaan serpentiniittien kaltaisia, vaihtelua vain on enemmän sekä Ni- että S-pitoisuuksissa. Nikkeliä on yleensä ppm, rikkiä %, sulfidifaasin nikkelipitoisuuden ollessa tavallisesti 3-0 %. Joskus se on korkeampi, mutta usein alhais empi ja tällöin kyseessä ovat Cu-malmin aiheuttamat anomaliat. Varsinainen malmi on Nipitoisuudeltaan samaa luokkaa kuin em. kivet, mutta sulf. faasin pitoisuus on a l hainen, vain % ja sattuu samaan kenttään! kuin Okun malmi. Outokummun malmin sulfidifaasin Ni-pitoisuus vaihtelee melko paljon. Joskus se on vain 0. %, tavallisesti %, mut ta saattaa olla yli %. Ilmeisesti alhaiset pitoisuudet kuuluvat malmin keskiosien pyriittivaltaiselle malmille, kun taas faasin Ni-pitoisuus, kuteh malminkin, on suurempi ma lmin reunaosissa. ~ ielenkiintoinen on Ni-parallelli, jossa sekä sulfidifaasin että kiven nikkeli on korkea, rikin ollessa alhainen. Sulf. f aasi n Ni on keskimäärin 3 % ja vastaa kvartsiittien pit&isuuksia. Vuonoksen Ni-mineralisatiot sattuvat samalle alueelle, mikä osaltaan vahvistaa.käsitystä, että Ukun Ni-parallelli on analoginen Vuonoksen Ni-mineralisatioiden kanssa. Tämä sopii myös kyvin geologiseen kuvaan, molemmat ovat malmin harjaosan yläpuolella.

10 - 0 - Sulfidifaasin Ni-pitoisuus 50.0 KVARTSIIT T I-KARSI-DOLOM IIT T I,CU-MA~M I, OUTOKUMMUN MA~~ I JA NI-PARALLELLI \ Vuonos Su lf idifoosin Ni -pitoisuus IQO.0 0. Vu ono~ kvl,ko. do i N i Öhl L r-..---r-T"TTTl---.--,--,-rrTrTT-o-..--r...-TTTT--,---r:t s /. Cu-m<l Ni - porall. Selitys kuvaan sivulla 9,

11 - - Sulfidifaasin Ni-pitoisuus SERPENTINIITTI, KVARTSIITTI-KARSI-DOLOMIITTI Petä jäjärvi, Sr/Pe,-8, - ;-: Sulfidifaas in N i -pitoisuus ;- \ --Oku, ma 0.,.." \! \ -._/ 2000 ppll 5r/P ilsp klol.ko,do.kvt r N i av- L--.,.----, r-T--r-ro--,---,--,.-,-.,..,-rr--.-r-r-,--,-TTTr----,-----,---,. o_o l ~ s /. Serpentiniitin riikkelipitoisuus on melko tasaisesti 2000 ppm, rikkipitoisuus on alhainen, vain %, minkä seurauksena sulfidifaasin nikkelipitoisuus saadaan korkeaksi, ± 20 %. Missä määrin serpentiniitti sisältää silikaattista nikkeliä, ei tarkkaan tiedetä. ~erpentiniititstä on kuitenkin tavattu mm. milleriittiä, mikä viittaa todella korkeisiin sulfidifaasin nikkelipitoisuuks±in. Kvartsiitti-karsi-dolomiittien pisteet ympäröivät serpentiniit- _ tikenttää, pitoisuuksissa on enemmän vaihtelua sekä nikkelin että rikin kohdalla.

12 - 2 - Sulfidifaasin Ni-pitoisuus SERPENTINIITl I, KVARTSIITTI-KARSI-DOLOMIITTI k.so.o, ~ --T.Låpinjärvi, Sr/Lj-,- -~..,-~ -- : ~, S,lfidifoosin Ni pito;sous :,.. " IQO.0,. y---...,, \ / \ \.,Lml ----.,......, \ \ \. \ ~ \._/ -Oku,ma 0. l Ni~L---~~~~~---,--.,-,rn ,~~ ~.:~ Sr/L j. sp. kvt. ka.c.jo +klol Serpentiniitin nikkelipitoisuus on vajaat 2000 ppm, rikkipitoisuus -2 %, joten se on rikkirikkaampi ja hiukan Niköyhempi kuin ~etäjäj ärven serpentiniitti, mutta sa~anlainen kuin Vuonoksen serpentiniitti. Voisiko tällainen ilmiö ennakoida mahdollista Cu-malmia, val,onko kyseessä rprimäariset erot eri serpentiniittimassiivien välillä? Sama pitää paikkansa myös kvartsiitti-karsi-dolomiittien suhteen, jotka muistuttavat enemmän Vuonoksen kuin Petäjäjärven kiviä. Osa kivistä on kuitenkin rikkiköyhiä, niin että sulfidifaasin laskettu nikkelipitoisuus nousee ky~meniin prosentteihin.

13 - 3 -._/ Sulfidifaasin Ni- pitoisuus KARSI-DOLOMIITTI, MALMI.rlietajärvi Sulftdifaasi n ~ ~ -p;t oisuus 0.0 ~ ,-,. \...,,,,, ~,.... \ kgn-..., \., Sr/Så ko.do(sp) J Karret liittyvät toisaalta mustaliuskeisiin ja toisaalta serpentiniitteihin kuten dolomiititkin. Malmi sisältää nikkeliä ppm, sulfidifaasissa sitä on vajaat 0.4 %. Malmi sattuu samaan kenttään Okun malmin kanssa. Toinen pisteikkö on ylempänä, missä sulfidifaasin Ni on.5 %. Tämä edustaa Ni-mineralisatiota, joka on tavattu syvissä reiissä malmin jatkeella. Tässä esiintyy myös selvät Cu-Co-anomaliat.

14 - 4 - Sulfidifaasin Ni-pitoisuus SERPENTINIITTI, KARSI - DOLOMIITTI Kokka, a: Ii. - Su lfidifaas in Ni -pitoisuus , / \ \,,.._ml ~-, \ \ -Oku,mo,_/ 2000 ppll \ l Nisf % [00._.0_ ---r--r--r--r-t..,..-,orr.-, :~--,-rrrrri.o---r---r--r--r-r-rrrior-.0--, s / sp + Klo l, tll<.l k o, do Koka n serpentiniitti on nikkelirikasta. Niinpä tässä profiilissa o leva reikä - 38 sisältää m ma ~kalla keskimäärin ppm nikkeliä. Rikkiä on vähän, kuten Petäjäjärvellä, vain % ja sulfidifaasi näin ol len Ni-rikas, 5-35 %. Että näin todella on, on todettu sepa roimalla sulfideja, jolloin sulfidifraktiosta tavattiin pentlandiitin ohella toistsiseksi tuntematon, va lleriitt i-tyyppine n nikkelimineraali, vähän maucheriittia, muttei lainkaan magneettikiisua. Karret ja dolomiitit kuuluvat Kokan karsi esiintymään. Osa ksi sulfidifaasi näissäonni-rikas ( ~äa si assa pentla ndiittia), mutta myös, kuten kuva osoit t aa melko Ni-Köyhä ( - 2 %), joljolloin karret ovat mustaliuskeen kontaktista.

15 l Sulfidifaasin Ni- pitoisuus KARSI- DOLOMIITTI, MALMI Miihkali, S-osan mineralisatio Sulfidifoosin Ni -pitoisuus i!. i ,.....~ ~ t :.,...,... :.: : \ -,,.. : _. \. :.. -"~...\..\.. \ /... :: \ \.. \. {.. : ; ~ - Oku, mo \ ~.... \ t ~... :..--.~ :_.:.. \ ~ ,0.2 ::. : ~. ~. i "":..,.. "-:.. ;..... ~. :: Ju/M ko.do, kv l.. r N i ~f / ,--"T""-r-r-"T""T-r,..--,.-----,--"T""-,..-,-..,...,...,.., "T"""T"""-r-r-r-, , O:UI s /. Karret ja dolomi itit l iittyvät pääasi assa mus t aliuskeisiin, Oku-jakson kiviä on a i ka vähän. Malmi on osaksi hyvin nikkeliköyhää (500 ppm), niin että _sulfidifaasin Ni- sisältö on vain n. 0. %. Tvallisesti malmi on kuit enkin hiukan Ni- rikkaampaa (±000 ppm) ja faasin Ni on n %. Outokummun malmi ssa tavatåan samankokoomuksisia osueita.

16 - 6 - Sulfidifaasin Ni-pitoisuus RIIHILAHDEN MALMI YMPÄRISTÖINEEN Su lfidifoosin N i -pitoisuus 00 \.!.0 0. ~.,-~~,,....,,,,.. :,..,,...,,, ". : ,.., ~""....;.., ~......,... -,.. f \ k,,,,.~ :.: : ;. t \... ",., ,..._. ".:.,.. ~, \. :-- _.,.,.:.. / : \ \ \ "... r..._,,.,\:.... \ - Oku m a.... \ ~ IJ \ \...;..,... -,.fr. ~ f] \ \\ : t 0.2 ~..... :,: _,... t--... t~ :.. ~,....A;.:... \.... :--:...;,.:..:....., \ ; _....::.-: ~..:. : , ! Niav l l OL-.0- ~--.,r-r-r-r-~ ,----r-r-r-r-rrrri.o----r----r--,--,-,-tttiq ,-,36.0 s /..,..... "" 00 ppll Riihilahti Ma l min ympäristökivet ovat nikkeliköyhiä ( ppm) ja vain kompakteissa malmiosueissa nousee nikkelimäärä korkeammaksi, ppm. Ympäristön kivissä rikkipitoisuus vaihtelee,samoin sulfidifaasin nikkelipitoisuus. Malmisoa sitävastoin rikin kasvun ohella kasvaa nikkeli samassa suhteessa niin, että sulfidifaasin kokoomus pysyy melko vakiona, n. 0.2 %. Kompaktin malmin osalta pisteet sattuvat Okun malmikenttään.

17 - 7 - :/ 50.0 Sulfidifaasin Ni-pitoisuus Prekarjalainen gneissi Nilsiän Sääskiniemestä ja gneissigraniitti Enon Riutasta Sulf difcosin N -pitoisuus 0.0 ~.0 0 l. i \ \ - Oku,mo. \ 0; ijså \ J E/ R-5,_/ prekorjoloi nen gn """- 5 ppm NiöV~~~~-~~~~~~--~~~~--~ LO s i.,.? Prekarjalainen gneissi on kaikista tutkituista kivistä nikkeliköyhin, sitä.on vain muutama ppm. Rikkipitoisuuskin on alhainen, %. Kuvassa olevat korkeammat Ni-pitoisuudet kuuluvat heikkoon Sääskiniemen mineralisatioon.

18 - 8 - Sulfidifaasin Co-pitois ~ us 50.0 KIILLEGNEISSI -.Vuonos, Miihkali, Hieta järvi, Li!)erin L_e!)pälah ti Sulfidifaosin Co pitoisuus ~../ :- Okt.. me 0. Cosf. 0.0\ L---~-r_,,,.,---,--r-ITIITnr---o-lrllrTTTn----r-,rt s ;. kgn Kiillegneissin kobolttipitoisuus on ± 20 ppm, sulfidifaasin pitoisuus vaihtelee %rikin vaihteluista johtuen. Sulfidifaasin Co-pitoisuus on siten huomattavan korkea, samoin kuin nikkeli, saattaa kobolttikin osaksi sisältyä biotiittiin~ Hikin kasvaessa yli.0% ja sulfidi faasin köyhtyessä koboltista siirrytään mustaliuskeeseen. Toi ~aalta kasvavaan rikkiin liittyy myös koboltin kasvua, pisteikkö suuntautuu Cu-malmin aluetta kohti. ~yseessä on tällöin malmin aiheuttama anomalia kiillegneississä. Koboltin määrä saattaa olla muutama sata ppm, mutta kun rikki samalla kasvaa, ei faasin Co-pitoisuus nouse kovin korkeaksi, vain n. 0.3 %.

19 V_l:l~? ~S,_ ~I iih ka~~, Sulfidifaa sin Co-pitoisuus MUSTALIUSKE H ~~t ~ j_?:r _:v_i, Liperi!]. J:!_~ppälahti Sulfidifoosin Co - pit oisu us 0.0.0, , \ r--okl., me...,... _~ : r Cosf % 0.0 L---~~~~~~--~--~~~~r---~~~~~n---~-.,..,~ 0.0 ~ s l. ml Mustaliuskeen sulfidifaasi on Okun alueen kivistä kaikkein Co-köyhin, vain %. Vaikka kivi on hiukan Co-rikkaampi kuin ki illegneissi (20-40 ppm), pitää rikin runsaus faaein koboltin alhaisena. Kuvassa näkyy selvästi Cu-malmin vaikutus. Sulfidifaasin Co-pitoisuus kas vaa lähelle malmia, % asti, kiven sisältäessä t ällöin kobolttia muutama sata ppm. Pari mustaliuskepi stettä on s erpentiniitti-kvartsiittikentässä ja ovat näiden kontaktikiviä.

20 Sulfidifaasin Co-pitoisuus SERPENTINIITTI, KLORIITTILIUSKE Vuonos, y:94.00, 50.0 " Sulfidifoosin Co- pitoisuus luo +.0 +,--..., ( \ :, \-Oku,mo, j i i.., , \ \,,,.~ml...,..., Co sf%~--~-r~~~~--~--r-~~~----~~~~~~--~~~ s l. Vu on o~ sp.; +- ~l oi! ~ Kuva on samanlai nen kuin vastaava serpentiniittien diagrammi (s. 8), erona vain, että kobolttipitoisuudet ovat n. /20 nikkeimääristä. Sulfidifaasin kobolttisisältö on n %, poikkeukselliuesti aina 2 %. Selvä ero Ni-diagrammiin on kyllä havaittavissa. Kun rikkipitoisuus kasvaa normaalia suuremma ksi, yli 2 %, ei faasin Copitois uus l askeka an, vaan aika selvästi nousee ja lähestyy Cu-malmia. Tällöin sekä Co että S kasvavat, mutta Co suhteellisesti enemmän. itlorii t tiliuskeilla t ämä ilmiö on erityis en selvästi näkyidä Nä issähän Co-anomaliat Vuonoksessa ensiksi todettiinkin. )

21 - 2 - V u~no k~en kv~rtsiii!,_kar~e, _d~l9~ii!it ia_c~-ma lmi Outokummun_mal~i_j~ N i=p~r~llelli (kuva sivulla 22) Vuonoksen kvartsiitti- karsi-dolomii ttien kobo~ttipitoisuus on tavallisesti hiukan a lle 00 ppm, rikki % ja sulf.faasin koboltti vaihtelee %, eli /20 vastaavasta nikkelimäärästä. Vuonoksen malmissa on kobolttia n ppm, rikkipitoisuus 20-30% ja faasin Co-sisältö n.0.3 %. Co.- anomalioita edustavat pisteet kvartsiitti- ja malmialueiden välillä. Niinkuin kuvasta näkyy, on näitä Corikkaita ( ppm Co) pisteitä hajallaan diagra~~ missa johtuen rikkipitoisuuden melko suurista vaihteluista. Eräissä tapauksissa S-pitoi-suus on suunnilleen normaali, jolloin sulfidifaasin Co saattaa olla jopa 2.0 ~. Nämä ovat Ni-mineralisation kiviä. Outokummun malmissa on kobolttia ppm, rikki ä %, sulfidifaasin Co-sisällön ollessa keskimäärin ~ %. Ni-parallelli poikkeaa malmista vähäisemmän S-pitoisuuden vuoksi, jota on vain 3-5 %. Koboltti sitävastoin on SMhteelli sen korkea, n. 000 ppm ja sulf.faasi siten hyvin Co-rikas, % paikkeilla, j opa lähes 2 %. Tällä sa malla alueella ovat myös Vuonoksen vahvat(co-anomaliset) Ni-mineralisatiot, joiden kanssa Okun Ni-parallelli on analoginen. Vuonoksen malmi tulee kuvassa Okun malmin kanssa samalle alueelle, mutta sulfidifaasi näyttää olevan hiukan kobolttiköyhempi kuin Okun malmi keskimäärin. Tiedot Vuonoksen osa lta ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei ole varmaa, pitääkö em. toteamus paikkansa koko malmiin nähden.

22 Sulfidifaasin Co- pitoisuus KVARTSII TTI-KARS I-DOLOMI ITTI, CU- M.ALMI, Vuonos OUTOKUMMUN MALMI JA NI - PARALLELLI Sulfi difoosin Co- pitoisuus 0.0 ~.. "-: ~ 0.3 % 0. \ "-00 ppd ~- \luono5 kvt.ko, do Oh.u Cosf% ~ s l ,..., C ~t -ma + Ni-porall. Selitys kuvaan sivulla 2.

23 Sulfidifaasin Co-pitoisuus SERPENTINIITTI-KVARTSIITIT Petäjäjärvi, Sr/Pe-8,-4. Sulfidifoasin Co - pitoisuus , ,, \ :, ~ Ok u ~ ma, / 0. i Cosf% 0.0 ~--.-~-r~~~--~--r-~~~r---~~~~~~--~--~ " ;~ Sl. Sr/Pe sp k l ol ka,do. kvi. Serpentiniitin koboltti seuraa tarkoin nikkeliä (kuva s.) suhteessa Ni:Co=~25:. Kun rikkipitoisuus on alhainen, on sulfidifaasi Co-rikkaampi kuin esim. Vuonoksessa, eli %, jopa ylikin. Jos serpentiniittien oletetaan sisältävän silikaattista nikkeliä, niin samaa on oletettava myös koboltin suhteen~ Samoin kvartsiitti-karsi-dolomiittien sulfidifaasi on Co-rikkaampi rikin vähyyden vuoksi, mutta vaihtelee kuitenkin enemmän kuin serpentiniittien, eli %, joskus jopa 3 %. Oku-tyyppiseen malmiin ei näy selviä viitteitä. Kuitenkin tietoja on vain kahdesta reiästä eikä näiden perusteella voi paljon päätellä.

24 Sulfidifaasin Co-pitoisuus SERPENTINIITTI-KVARTSIITIT Lapinjärvi Su lf idifoosin Co- pitoisuus 0.0 l....: ~.... ~.0 ~,--..., / \ :, \-Oku.mo,....., 0. ~ i. -! , \ \ \ \ \ \ \ \,.....,.,., ml Cosf % L--,--.-,--,---r--,rrrr--, r--,--,rTnr--r--r-..--r--rr :---r--,-, ~ s i. Sr/Lj sp kv t.~ a.do + klol Lapinjärven serpentiniitit ja kvartsiitti-karsi-dolomiitit ovat rikki- ja kobolttipitoisuuksiltaan samanlaisia Vuonoksen vastaavien kivien kanssa ja sattuvat siten diagrammedssa samalle alueelle. Mikäli Cu-malmien esiintyminen jollain a lueella heijastuu kauas ympäristöön korkeampana rikkipitoisuutena, siinä tapauksessa Lapinjärvi olisi huomionarvoinen paikka etsittäessä Cu-malmia. Joitakin heikkoja viitteitä Co-anomalioista on diagrammissa havaittavissa.

25 Sulfidifaa s in Co-pitoisuus KARSI-DOLOMI ITIT, MALMI.r--- Hietajärvi Sulfidifoo 5in Co- pitoisuus 0.0 "".. " ""-.., Sr/Sä.... ko, do (sp) r Cosf -% 0 0 ol. 0 -~-., ,r-r.,...,...-r--rr o r ,-r-rr-i.o---.--r-t""""t"--,-..,.,.. s /. oro ,,---,36 o Kuvassa näkyy, joskaan ei yhtä selvästi kuin Ni-diagrammissa (s.3), kaksi malmityyppiä. Toinen on varsinainen Cu-malmi, j onka sulfidifaasi sisältää kobolttia n. 0.3% eli sama kuin Vuonoksen malmilla (s. 22). Toinen on malmin kaateen jatkeella oleva Cu,..:Co-a nomaalinen Ni-mineralisa tio, joka on rikkiköyhempi kuin edellinen, sisältää kuitenkin huomattavasti kobolttia (j~pa ppm), minkä johdosta sulf.faasi on Co-rikas, jopa yli %. Tämä on analoginen Vuonoksen Ni-mineralisatioiden ja Okun Ni-parallellin kanssa.

26 Sulfidifaasin Co-pitoisuus SERPENTINIITTI, KARSI-DOLOMIITTI Kokka, a:9.55 Su lfidifoosin Co-pitoisuus Kokko 0 9 ~5 :;p + k lol. tlkl ko. elo r Cosf% ,--T-r"TTTTT---r-r-r-rrn--rr--.--r--.-r.r-,-,--,rr---..: s i Kokan serpentiniitti on, kuten Petäjäjärvenkin, rikkiköyhä. Sulfidifaasin koboltti on korkea %, jppa ylikin. Karret kuuluvat Kokan nikkelikarteen. Kuvassa näkyy niiden vaihettuminen mustaliuskeisiin (sulf.faasin Co putoaa). Karsihan on serpentiniitin ja mustaliuskeen välissä.

27 Sulfidifaasin Co-pitoisuus KARSI-DOLOMIITTI,!v".t.A L.TVII Mtiblcali _, S.-:.O.s.9.n min.e;r-? i!-;i.. _~ -~~ -~.9 Sulfidifoo5in Co - pitoisuus ~ 0. r ~......;,...,,,...,,.. /......,...,......, \..,,,r-- ml 00 ppm....,.. \ \ \., Cosf% 0.0 ~--~~~~~~----~~~~~~--~--~~~~~--~~~ s l ppm Ju/Mi ko, oo Miihkalin malmi kuuluu Oku-tyyppisten joukkoon. Lähes kompaktissa malmissa Co. saattaa olla yli 3000 ppm, sulf.faasin keskimääräinen Co-pitoisuus on n. 0.4 %. ~ ineralisoitunut alue on Co-anomaalista. Anomaliat liittyvät en~mmäkseen mustaliuskeisiin (+sedimenttikarsiin?), ovat siten suhteellisen rikkirikkaita, jolloin sulf.faasin Co-sisältö j ää aika alhaiseksi, n.+0. %. Korkeat faasin Co-pitoisuudet (rikki alhainen) kuuluvat serpentiniitteihin liittyviin kvartsiitti-karsiin, joita myös hiukan tavataan.

28 Sulfidifaasin Co-pitoisuus,... ~ RIIHILAHDEN MALMI YN.i.PÄRISTÖINEEN Sulfidifocsin Co-pitoisuus l, l ~ / \,,,, \---ml /...,..,. Cos f % L---r---.-.,.-,--r--"ln-rr---~-.-,-,--r;rrr:r ,.-,----,ITlr , r\ ~ 0 ~~: ~ !.; Kaikis ta tunnetuista Oku-tyyppisistä malmeista on Riihilahden ma l min sulfidifaasi kobolttirikkain, n. %. Kobolttipitoisuudet ovat korkeita ( ppm)jo alhaisissa - rikkipitoisuuksissa (+2 %), joissa sulfidifaasin kobolttipi- toisuus on jo vakioarvossaan pysyen sitten muuttumattomana kompaktiin malmiin saakka.

29 Sulfidifaasin Co-pitoisuus Prekarjalainen gneissi Nilsiän Sääskiniemestä ja gneissigraniitti Enon Riutasta..:. J. \o.;.j.. t:...t.:...j-o?_.j Q.._. - ~ - : w.... Su lfidifoosin Co-pit oisuus , / \ :, r-oku, mo... / N i/sö E/ R S 0. prckcr joloincn gn. r \ \ \ \, ~ml,..._... Cosi 7. Q.QI ~--~~~~~-r~l~l~l~llr---,-~~~rrrlnll~l----r--.-.toi~inl lrl----r-~~ s i. Prekarjalaiset kivet ovat Oku-alueen kivistä Co-köyhimpiä. Maarianvaaran graniitti saattaa olla samaa luokkaa, mutta siitä on kovin vähän tietoja. Kuvassa näkyy, että kivissä on melko kobolttirikkaitakin. ~ämä kuuluvat Sääskiniemen heikkoon mineralisatioon, joka kuparin ohella on myös Co-anomaalinen.

30 Sulfidifaasin Cu-pitoisuus KIILLEGNEISSI Vuonos, Miihkali, Hietajärvi, Liperin Leppälahti 50.0 Sulfidifoosin Cu- pitoisuus 0.0 \ /,-~ \ \-Oku mo \,_,.0 0. r Cusf% 0.0 ~--, ~ ~ , ~ /. kgn Kiillegneissin kuparimäärä vaihtelee hiukan enemmän kuin esimerkiksi sen kobolttimäärä. Tavallisesti kuparia on + 40 ppm. Sulfidifaasin Cu-sisältö on n %. Tuskin alhaisissakaan rikkipitoisuuksissa kuparia sisältyy merkittävässä määrin silikaatteihin (biotiittiin), f aasin Cu-pitoisuus on todennäköisesti melko korkea. Tässä kuvassa näkyy selvästi kuparimalmin vaikutus rikki- ja kuparipitoisuuden kasvuna kohti Cu-malmia. Cu-anomaliat ilmenevät jo pal jon alhaisemmissa rikkipitoisuuksissa kuin Coanomaliat (vrt.s.8). Tä mä johtuu siitä usein mainitusta syystä, että kuparikiisu muista kiisuista riippumattomampana levittäytyy paljon laajemmalle alueelle kuin muut malmin ympäristöön. /

31 _ Vt_lQ~Os, Sulfidifaasin Cu-pitoisuus MUSTALIUS KE Miihka±i, J:{_i_~~-~ _järy_i, Lip~ ri? Le:ppälahti Sulfidifaosin Cu-pitoisuus 0.0. :.,,---..., \ i--oku mo \ Q_l r Cusf% ~~~~TTi---.-r----r-rrn-rr---r--r--r-.-.-TTlrr---.--,--, ~ s i. ; - sp ml Mus t aliuskeen kuparipitoisuus on yleensä ppm, sulfidifaasin sisältäessä t ätä vain %. Hyvin selvästi näkyy kuparimalmin vaikutus mustaliuskeeseen, joka ma l min lähellä saattaa sisäl tää j opa 0.5 % kuparia, sulfidifaasin Cu-pitoisuus nousee t ällöin 3-4 % asti.

32 ~ Sulfidifaasin Cu- pitoisuus SERPENTI NIITTI, KLORI I TTI LIUSKE Vuonos, y: Sulfidifoosin Cu- pitoisuus 0.0~..., , \ \ ~-Ok u ma \ \, / --~ i Cusf. + + /.-----,.,..+...=-- -.: ~ / \ / /... \.,.. ~ j: ml l. + \ \ \....\ \,,./. \ \ --r- "".. \.....;... ~..J \ L k v. k c. d 0...., ~..:.- ;~ :.,--~~..." 000 pp 0.0 ~ rrrno roötnr--~--r-ro-nn \ 5 ~~.,_.; Vuonos sp kiol ~uvan pisteet ovat kovin hajallaan. ~ormaali serpentini itti sisältää kuparia 0-20 ppm, sulfi di faasin kuparisisältö on vain n %. Kuparimalmin aiheuttami a anomalioita on laajalle levinneinä sekä serpentiniiteis sä että kloriittiliuskeissa ja ne " sekoi t tavat" kuvan. Cu- pi t oisuus saattaa yli ttää 000 ppm. Rikkipitoisuus voi olla alhainen, alle % tai sit ten j opa 0 %. Sulf. faasin Cu- pitoisuus t ällä anomaalisella a l ueella nousee j opa 7 % asti.

33 Sulfidifaasin Cu-pitoisuus KVARTSIITTI-KARSI-DOLOMIITTI, CU-IVlALMI, Vuonos OUTOKUMMUN.MALMI JA NI-PARALLELLI Sulfidifoo:;in Cu-pitoisuus i : ~. Vuonos kvt,ko,do Oku c~ - ma Ni - porall.. Kvartsiitti-karsi-dolomiit tien kuparipitoisuus on tavallisesti ppm ja s ulfidifaasin Cu-sisältö %. Tältä alueelta ulottuu pisteikkö Cu-malmiin, kuparin kasvaessa voimakkaasti 50 ppm : stä aina 5 % a sti, kun rikki samalla kasvaa %:sta 30 %:iin. Sulf.faasin Cu-pitoisuus malmissa on vaihteleva, n. 3-8 %. Faasin Cu-määrä saattaa olla yli 0 %. Tällöin kiisut ovat.pääasjassa kuparikiisua, jonka itsenäisempi esiintymistapa muihin sulfideihin nähden tulee tässäkin esiin. Outokummun malmin sulf.faasin Cu-pitoisuus on n. 5-0 %, joskus korkeampikin ja toisinaan vain pari %. Ni-parallelli osoittaa tässäkin kuvassa kuuluvansa Ni-mineralisation tyyppisiin anomalioihin, joissa kaikki: Ni, Co ja Cu, ovat sulfidifaasissa runsaasti edustettuina.

34 Sulfidifaas in Cu- pitoisuus SERPENTINIITTI-KVARTSIITIT Petä jäjärvi,sr/pe-8,-4 Su lfidif aasin Cu- pitoisuus 0.0,---..., \ ~ -Oku.mo \ \..._...;.0 ~ \,,,, ; Sr/ Pe sp i< ol ko, do,kvt Serpentiniitissä on kupariå muutama ppm, rikkiä %. Pitoisuudet ovat pienemmät kuin Vuonoksessa, sulfidifaasin Cu-sisältö on suunnilleen sama, 0.03 %. Myös kvartsiitti-karsi-dolomiitit ovat kupari- ja rikkiköyhempiä kuin Vuonoksessa. Kuparia on 2-20 ppm ja rikkiä %. Kuparia sulf.faasissa on n %. Pisteitä on kuitenkin muuallakin. Cu-pitoisuus saattaa olla 00 ppm, S-pitoisuus % ja faasin sisältämä kupari.0 %. On mahdollista, että nämä ovat kaukaisia heijastumia kuparimalmista.

35 Sulfidifaasin Cu-pitoisuus _50.0 J SERPENTI N I I ~TI - KVARTSIITIT Lapinjärvi Sulfidifoosin Cu-pitoisuus 0.0 \, \ \ :_-Oku mo \. \, / -~ ppr;t 0. l Cusf /. 0.0 ~ r.-rrnt----.-,-.-...,nr~-o--r-r<-rno ,~ /.- sp Kvt.ho.do +klo! Serpentiniitti-kvartsiitit sopivat vars in h yvin yhteen Vuonoksen kanssa, kuparipitoisuudet ovat samat. ~ elko usein Cup itoisuus on ~ 00 ppm, joskms jopa 000 ppm. Tähänastisten havaintojen perusteella tuntuisi Lapinjärven kohdalla aiheelliselta jatkaa tutkimuksia Cu-malmin löytämiseksi.

36 Sulfidifaasin Cu-pit oisuus. / sooi KARSI-DOLOMIITIT, IVIALMI.. Hi e_ta_j_ärv i., IOO J o j 0 i., " , ~ ,......,. ""... "-.... / ""...,.. \,. / ; r--:o.rn l ~ \ \ /.., \ \ ~., \,\ ~... --, ;" \ \ \ ~-Oku. m o \., / ~ - ~..... \ 500 pp.~- kvl.ko.co ~ --, \ ( \ - ~p,,, Cusf. 00 L---~~~~~---,.-.-.,.,no---.-,.,-,rnTr---r ~ Sr/Så ko,do Kuva on kovin hajanainen ja johtuu a lueen heterogeenisuudesta ja:.. Cu-anomalioiden l a a j a - alaisuudesta. Malmissa on sul fidifaasin Cu-pit oisuus ±.5 % ja jää s i ten huomattavasti Okun malmia köyhemmäksi. Alhaisissa rikkipitoisuuksissa an sulf.faasi joskus hyvin Curikas. *iisut ovat tällöin pääasiassa kuparikiisua.

37 - )7 - Sulfidifaasin Cu- pitoisuus SERPENTINIITTI, KARS I-DOLOMIITTI Kokka, a : Su lfidifoo5in Cu - pitoisuus \ r-- ku,ma / - ~.0 0. i 00 ppm. _..- Cusf % Q.OI ~--,--.~o-rnn ;-,-rttrn r-rtiiitr-~o s i. ~ \ u Kokko !>P k lol. tlk l ko. do Kokan serpentiniitt i on samanlainen kuin Petäjäjärvellä, kupari- ja rikkipitoisuudet ovat pieniä. Karsi-dolomiitit, jotka sijaitsevat serpentiniitin ja mustaliuskeen kontaktissa, ovat vm:n vaikutuksesta ~elk o Cu {n. 00 ppm) ja S-rikkaita ( 3-5 %) ja lähellä mustaliuskekenttää.

38 ~ulfidifaasin Cu-pitoisuus KARSI - DOLOMIITTI, MALMI Miihkali, S-osan mineralisatio Sulfidifoosn Cu-pitoisuus "-,. ", }-- -Oku.mo, - ~." " ~:- ~ -:.." - ;.. :: ---. "" ,. : = --:...., :....., ; = :. : ~ : * :.:, , tl / \> ~ , i r--m / \ ~-- : " 500 pp : \ \ / \ \ ~,..., ,, _./ K.vt _ko,co......,.5 ~ ko,co Kuva on aika lailla samannäköinen kuin Hietajärven vastaava diagrammi (s.36), Cu-anomaliat ovat laajalle levinneitä. Malmin sulfidifaasin kuparisisältökin on samaa luokkaa, +.5 %. Korkeat sulf.faasin Cu-pitoisuudet alhaisissa rikki- - pitoisuuksissa ilmentävät täälläkin kuparikiisun itsenäisempää esiintymistä.

39 , ] Sulfidifaasin Cu- pitoisuus RIIHILAHDEN MA LMI YMPÄRISTÖINEEN Sulfidifoosin Cu- pitoisuus :..., " "-~ :.. : ~ " \,. :....~.... :., \ : -:... ~...:,.. "-..,...Oku.mo ~... \ y., = =~ = ::r~.:.-=.:.:. : :.....,, _ ~~ ~ 4 o " , ~ { - ~ /0....,.. : lf! a,... *:~.:" ~ t--..;.:.._: : a, " ~.. ~-\. :" -~ 2000 pp::~ Riihilahti 0. ~ S i Cusf % Y. -,~~-" \ / \ :, ;sp \.. _, Riihil ahdessa, jos missään, on kupari l evittäytynyt haj~nai sesti varsinaisen malmin ulkopuolell e. Ei ole mitenkään harvinaista, että kuparikiisu esiintyy ainoana sulf idina, mikä ilmenee yllä olevasta kuvastakin. Magnecttikiisurikkaassa, l~es kompaktissa malmissa on sulfidifaasin kuparimäärä s ensijaan vain 2-4 %. Ma lmia rvion t ekemisen vaikeus ilmenee oikeastaan varsin hyvin tästä kuvasta.

40 - 40 -? ~ ~ulfidifaasin Cu- pitoisuus Prekarja l ainen gneissi Nilsi än Sääskiniemestä ja gneissigraniitti Enon Riutasta Sulfidifoo5n Cu-pitoisuus. r \l ,_.. " ~.,, 000 pp \ \ \ 0 \ r-- ku,mo \ \ / - ~ >..:... ~. ~ 5 P,PIII.. / \ , \ : \ \ / \ \ / \ \ \ \ \, /:-- kvt. ka,ao /, ( r-- ml Ni/Sö E/ R-S prel,orjalainen gn,... --"\ \ i :,. i 5P \...,..;/ : Cusf /. 0.0 L---~~~~~~---,--~.,-.no rnn.---, o s i. Jo... Prekarjalainen gneissi sisältää n. 5 ppm kuparia, joten se on paljon Cu-köyhempi kuin esim. karjalainen kiillegne~ssi. Kuvassa on pisteitä kuitenkin hajallaan, ne kuvastavat Sääskiniemen Cu-Co-mineralisatiota. Sulfidifaasi on tässä paikoin melko Cu-rikas ( %), rautakiisuja ei paljon ole.

41 - 4 - Yhte envet o vutokuomun alueen kivilajien ja malmien sulfidifaasin kokoomuksesta tehty työ perustuu melko vähäiseen a ineistoon, eikä " kaikkia aiheeseen liittyviä kysymyks i ä ole yritettykään selvittää. Joitakin tosiasioita on tullut esiin, jo t ~a todennäköisesti pitävät paikkansa, vaikka tutkimus olisi laajempikin. Korostetummin kuin Co- työn yht eydessä aikoinaan, on tullut esiin useiden kivilajien kohda lla niiden jokseenkin vakioina pysyvät ~etallipitoisuudet (tarkoittaa tässä nikkeliä, kobolt~ ~ tia ja kuparia), jotka eivät sanottavasti ole riippuvaisia kivien rikkimääristä. Se.urauksena tästä on, että kivissä rikkimäärän pieneneminen johtaa sulfidifaasin rikastumiseen metal-.. leista. Ilmiö tulee ehkä kaikkein selvimmin esille kiillegneissin kohdalla (kuvat sivuilla 5,8,30). Mit& sitten tapa htuu kivien silikaattisella puolella rikkimäär ä n vaihdelless&, siitä ei ole tietoa. Tuntuu kuitenkin todennäköiseltä, että kun kivessä kerran on vakiometallipitoisuus, niin paitsi että r i kin v ä hentyessä sen sulfidifaasi rikastuu metalleista myös silikaattifaasille käy samoin. ~un rikkiä on runsaammin, menevät metallit kernaammin sulfidifaasiin ja silikaattifaasi köyhtyy. Edelläkuvattu vakiometalli pitoisuus pitää hyvin paikkansa myös serpentiniiteillä ja niihin kuuluvilla kvartsiitti-karsi-dolomiiteilla nikkelin ja k oboltin suhteen (s. 8~0,20,22). Kuparimäärät näillä kivillä ovat niin mitättömiä, ettei niistä voi pa ljon päätellä. Serpentiinin silikaattisesta nikkelistä ( ja koboltista) ei ole tarkko ja tietoja. Varmast i on ainoastaan todettu se, että rik i n vähetessä sulfidifaasi (+arsenidit) todella rikastuu me t a l leista jopa siinä määrin (Kokka), että magneettikiisu puut t uu kokonaan. Kva r tsiitti-karsi-dolomiittien kohdalla ovat silikaattien mahdollis uudet vähäiset sitoa its eensä metalleja, joiden on sit e n ol e tettava sisältyvän sulfidi(arsenidi,tms.)faasiin. Dolomi i t eissa ehkä niissä olevat kiille ja kloriitti saattaisivat s itoa itseensä jonkin verran metalleja, Samoin karsiminer aali tkin, mutta n aiden pi toiduude:t ~ u~at :v:ähäi.si:ä ( Häkli).

42 Oma erikciaasemansa Okun aluee n kivissä on mustaliuskeella. Pa itsi, että sen me ±a l l i pi toisuuksissa on suhteellisen vähän vaihteluita, m.yös kivenrikkipitoisuus on kutakuinki n v a kio. Kiveähän tavallaan l uonnehtii tietty rikkipitoisuus (2-8 %) grafiitin l isäksi. Mustaliuskeen sulfidifaasi kin on siten jokseenkin vakio ja sanottava vielä, että se on metal leista köyhä. Mustaliuskeeseen verrattavia ovat tavallaan myös korepakt it, Oku- tyyppiset ma lmit. ~ iill äk in näyttä ä alkujaan olleen vakiokokoomus, joka sitten ympäristön va ikutuksesta on saattan,!a t muuttua. Kun kaikki a Oku- tyy.ppi siä malmeja on p i dettävä s amaan alkuperään kuuluvina, on sitten ky symys erikseen, ovatko ma l mi t " yhteisestä.kodistaan" l ähtiessää n j o joissakin suhteissa saaneet toisistaan poikkeavan kokoomuksensa. Tällaista,. voisi epäill ä esimerkiksi eri malmien sulfidifaasien kobolttij a kupa ripitois uuksien perusteella. Ympäristön vaikutusta ma lmin kokoomukseen käsi t eltiin jo melko laajasti Co- t_.,yön yhteydessä. Hyvänä esimerkkinä nyt, kun käsitellää n sulfidifaasi a, on Outokumpu. ~alm in kupari- ja kobolttipitoisuudet ovat melko.vakiot, mutta nikkelipitoisuu dessa on sulfi difaasissa j o paljon vaihtelua laajan nikkeliympäristön vaikutuksesta.. (s. 33,22, 0). Toisena päinvastaisena esimerkkinä on Rii hilahti, missä ympär~s tö järkyttäneen ma l min kokeemusta koboltin j~ ei n äytä pahemmin nikkeli n. suhteen (s. 28, 6). Kupari sensijaan on päässyt hajaantumaan ympäristöön sille ominaisen s uuremman liikkuvuutensa johdosta. Oman ryhmänsä koko t ässä systeemissä mu odostavat sitten monentyyppi set anomaliat malmien j a sivukivien välillä. ~äille kai kille on omina ista muutokset sulfi difaasi n k ok oomuksessa silloin, kun malmien ja s ivukivien sulfidi faasit ovat alkujaan t ois ist aan poikkeavat. Esimerkkinä voisi mainita k upariköyhissä kvartsiitti- karsi-dolomiiteissa tapahtuva voimakas sulfidifaasin kuparipitoisuuden ka svu malmin vaikutuksesta ( s. 33) s ekä t oisaalta samojen kivien kohdalla selv ä sulfidifaasin nikkelipitoisuuden v äheneminen mentäessä rnalmiin, jonka sulfidifaasi on nikkeliköyhä v erra t tuna vastaavaan kva rtsiitti- karsi- d olomiiteissa (s. 0). Jos t aas kiven s ulfidifaasin kokoomus on sama kuin malmilla)kuten on l ait a e s imerkiksi koboltin suhteen

43 kvartsiitti- karsi- dolomiiteilla ( s.22), ei malmiaineksen tulo kiveen aiheuta muutoksia sulfidifaasin kokoomukseen, kylläkin sulfidien määrään, jolloin sekä rikki että koboltti kasvavat samassa suhteessa. Vielä malmien kuparipitoisuudesta. Kuten mainittiin, saattavat eri malmit olla sulfidifaasinsa s uhteen jo alun pitäen t oisistaan poikkeavia. Toisaalta voi olla niin, että esimerkiksi Miihka lin malmi on ollut alkujaan sulfidifaasinsa osalta samanlaista kuin Vutokummun malmi, mutta että kuparikiisu on poistunut varsinaisesta malmista l aajalle ympäristöönsä, minkä vuoksi sitten kompaktin malmin kuparipitoisuus on alhainen. Samaa on sanottava ~iihilahdesta ja Hietajärvestä. Siten, jos Miihkalist3 tavattaisiin malmi Outokummun kaltaisessa kvartsiittimiljöössä, josta kupari ei ilmeisest i pääse laajassa mitassa leviämään ympäristöönsä, voisi malmi olla aivan yhtä hyvää kuin Outokummun malmi. Ennuste siitä, ettei Miihkalissa rikkaampaa malmia olisikaan, voisi siten olla väärien johtopäätösten tulosta. Outokummussa, _,{~~ Maija.Huhma