- 0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2,

Transkriptio

1 Telkkalgn malmiesiintyma soveltuu erittain hyvin geofysikaalis2lla malminetsintamenete1mi11~ tutkittavaksi, koska melmilla on puh- keama, puhkeaman kohdalla irtomaakerroksen paksuus on pieni ja malmin fysikaaliset ominaisuudet poikkeavat sel-sti sivukiven vastaavista ominaisuuksista. Kairasyd~ytteistti suoritettujen maaritysten perusteella on oaatu seuraavat keskimasr3iset ominais- vakioarvo t : OmP suskept x Varsinainen malmi ( > 0,8 $ ~ i) Pirotemalmi (0~25-0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2, Koska varsinaisen ja pirotemlmin orninaispaino- ja suskeptibili- teettiarvot ovat paljon suuremmat kuin kiillegneissin, aiheuttavat ne yhdessa magneettisen ja painovoima-anomalian, jotka on esitetty liitteissa 1-3/0f. Ja~iis~malian avulla suoritettu malmiarvio, joka on laskettu Parasniksen (1962) esitt&uaa kaavaa kayttaexi, antaa tihey~erolla 0,75 malmim2xrzsksi n t, Arvio muo- dostuu melko tarkaksi, koska k2iytzsnniillisesti katsoen koko gabro- muodostma on nineralisoitunut ja se sijaitsee ominaispainonsa puolesta honogeenisessa ymp%risti5ss&, Liitteissa 4-5/Gf havaitaan, ettl varsinainen malmi, jonka vastus on kairareikemittausten perusteella~lon, saa aikaan slingram- anonalian, Pohjois-osan pirotemalmi on sen sija& voitu paikallist aa vain IP-menet elmslll, Lii t t oissg 6-7/Gf nlhdsln taa juusvaikutus- ja ominaisvastuskartoissa (n 1 2) malnin kohdalla anomalia. Profiilien x = 4,98 ja 5,02, joista edellipen kulkee varsinaisen nalmin ja jalkimmainen pirotonalmin ylitse, slingram- ja IP- tuloksia on verrattu liitteiasii 9-10/Gf, Profiileilla osiintyy taajuusvaikutusanomalioiden koskiosissa n:n arvoilla 3 ja 4 huo- mattavasti pienempia arvoja kuin reunoilla, mika ilmoisesti joh- tuu mineralisoituneen muodosturnan pienesta syvyysulottuvuudesta. Tana ilmia nshdat4n my6s liitteen 8/Gf taajuusvaikutuskartaofa (n = 4), jossa malmin puhkeaman kohdalle muodostuu winimi ja

2 reunoille maksimianomaliat~ Taajuusvaikutusanomalia ulottuu n:n -. arvolla 4 heikkona aina linjalle x = 4,84 saakka. Linjan y = 2,10 itapuolella on todettavissa melko voimakkaita ta2juusvaiku- tusanomalioita, joiden aiheuttaja todennakoisesti on myos magneet- tisesti esiintuleva grafiittipitoinen liuskejakso. Profiileihin x = 4,80 ja 5,02 kairatuissa rei'issa on tehty vastusmittaus (liittect 11-12/~f), joista edellisella on saatu huomattavasti pienenpig vastusamroja kuin jalkimmaisell~. Profiililla x = 4,80 csiintyvasta slingram-anomaliasta on tulkittavissa, ettg varsi- naisen malmin kaade on pysty, leveys n. 30 n ja syvyysulottuvuus pieni. Telkkalan melmiesiintyma8 on tutkittu myos "mise-a-la-masse" potentiaalinittauksilla sekg vastus- ja muronetrinittauksilla, Koska murometri- ja vastusmittaustulokset ovat jokseenkin saman- * laiset, on yhteenvedossa tyydytty tarkastelemaan vain vastusmit- taustuloksia. Liitteissa 11-14/Gf on esitetty nelj5n eri profiilin I rei'issa suoritettujen potentiaali- ja vastusmittausten tulokset. 1 Ikznpinnalla tehdyn potontiaalimittauksen tulos on nshtavisss!, liitteossa 15/Gf. Potentiaalimittaustuloksista on p2isteltavisss esiintyma muoto. Potentiaaliarvot nousevat voirnawcaasti minera- lisoituneen muodostuman ulkopuolella ja versinaista malmia rajoit- C taa melko hyvin potentiaalikayr2i 1 ~v/a. Vastusnittaustulosten, perusteolla on kuitenkin todettavissa, et tei varsinainen malmi ole joht'okyvyltakin homogeeninen. Profiilissa x = 4,95 nahda- kolme eri linssig, joiden vastus on<2r. Alin linsseistg on eri poten- tiaalissa (n. 20 ~v/a) kuin kaksi ylintg, mik5 ilmenee potenti- aalikuvassa kayrkin 50 ~V/A alaspain modostamalla pussina ts. johtokyky-yhteys maadoituskohdasta alimpaan linssiin on selvssti heikompi kuin kahteen ylimpa& linssiin, jotka jaavat kayr* 1 ~V/A sis~puolelle. Koska pirotteen johtokyky on pienempi kuin varsinaisen malmin, johon virtamaadoitus on tehty, kasvavat poten- tiaaliarvot kontaktin heikentyessa melko voimakkaasti esiintymzn pohjois-osassa. Maca.npintamittaustuloksista laadittu potentiaali- mittauskartta on muodoltaan ep5symmetrinen ja muistuttaa liitteen 7/Gf ominaisvastuskartassa malnin pintaosion aihcuttamaa anomaliaa, joten anomalian epasymmetrisyys saattaa johtua sivukiren johtoky- kyeroista. Geokemiallista minikivitutkimusta varten otetuista naytteistg on kokeilunieless2i tehty suskeptibilitesttim~aritykset. Liitteen I /

3 16/~f sama-arvokdyrakartasta havaitaan, etta malmiesiintymzn kor~ suskeptibiliteetti heijastuu myos irtomaakerroksessa. Suskep~ tikartassa on minini malmin puhkeamcan kohdalla ja varsinainen ao- malia, jolla on korrelaatio Cu ja Ni anomalioiden kanssa, on siirtynyt esiintym3.n etelapuolelle. Kokeilu osoittaa, etta tutkimalla irtomaakerr3ksen magneettisia oninaisuuksia, olisi ehka joissakin tapauksissa mahdollista todeta, onko geokemiallisen anomalian aiheuttaja peraisin rnuodostumasta, jokz myos alheuttaa nagnsstti~$g anomalian.

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19