Karttalehden nurllero 2431, Alavieska, Oulainen, Merijärvi TALL,ENNETTU. 2. Merijärvi. o 21 eg, ioga. ...,.t1. gt~- Kartan mittakaava 1 :

Transkriptio

1 Karttalehden nurllero 2431,32 Tutkimuskohteiden sijainti, 1. Alavieska, Oulainen, Merijärvi 2. Merijärvi TALL,ENNETTU o 21 eg, ioga Kartan mittakaava 1 : gt~-...,.t1.

2 Outolc~uilpu Oy IbIa lminc t s int a Litokemiallinen tutkimus II 3ieri j arvi Tutkirndilrsen perusteet PlerijLirven kohteessa tehdyssä puolialueellisessa, litogeolcemj-al- lisessa tutlcimuksessa ( rap. 2431, 32/504/68) saadut tulolcse t nayt- tivut osoittavan Icuparisaasteen 'levinneen kallioper~ssii alueella diagonaalisesti si jaitscvan lciillegneissin ja graniittiutuneen granodioriitin kontaktin jusnkarkkxrn 1Z.Ilivyöhyldceeseen ja asettuneen piiaasiassa kahteen toisiaan vastaan kohtisuoraan ruhjesysteerriiin. ThZn havainnon vahvistamiseksi (tai. lxunoarniseksi) valittiin alku- perxisests Reri jarven fcol~teesta osa tarkemmin tutkittavafcsi. Ta2 osa sis2ilsi yl~tenuis inmät liirparikertymat. XZytteenottx Näytteenotto tehtiin soi japoraulcscna sill5 tavalla, etl;kl 100 LI x verkossa olcvilta pal jastmilta otettiin kolme nf..:.ytettii Icriltakin. Iraytelinja ylitti pal jast~maii lrohtisuorassa paljastuman pituusalcselia vastaan ja naytteiden keslcinainen etaisyys oli enin- taan 25 EI. Niiytteita otettiin 202:sta paikasta yhteensa 606 kpi. Porasoi ja analysoitiin seilaisenaan. Tulokset Naytteistä analysoitujen alkuaineiden keskipitoisuudet se1viavz.t alla olevasta taulukosta- Pitoisuuksien keskiarvot (ppn).~---. ja variaatiokertoirnet ($) - kivilajeit tain. tie ri,j arvi - /.'. liivj-- Keskipitois~i~~de t pm Variaatioke-rtoimct (:;1) laji Icpl CO cu i ~b ie 1 ) S Co ~-1PbZn 1 l kv t i 1<ms , 11 / 100 kgn Lr 1 '34 i s gn , ' 32 dr kvdr L grdr 81 gngr gr , ioo / 42 61iooLt $ S l 711 lk ~413Li492

3 -- - 1~ivi laji! kgn Veri-at taessa lceskipi toisiii~lcsia edellisen nayt teenottolceri-an keski- pitoisuulcsiin (taululcko alla) havaitaan seuraavaa : Aritmeettiset kesiciarvot ja ha jonnat Litogeokemiallinen tutkimus I.icrijZrven alue L U ~ - ' Ke slciarvo t (ppm) Variaatiokertoime t (5:) n2iy 1 Cu 1T.i, Pb ' Zn j S Co Cu / P\:i Ph ; 1 1 S 62 ;13,6 63, ,8 /7,5 56,9! i 91 37; 66 Robolttipitoisuudet ovat cnsinunzisen naytteenottokerran naytteisski me llcein lialcsi kertaa siruremmat kuin toisen näyt teenottokerran naytteissa. Sama mutta pienempi ero on myös sinkin pitoisut~ksissa. Niklcelin pitoisuudet ovat suuruusluokalleen samat molempien n2.yt- teenottokerto jen naytteissa. MistZ erot I~oboltin ja sinkin pitoi- suulcsissa eri n~ytteenotlolcertojen v5lilla johtuvat, on epzselvz5, lcw~nnallalcin kerralla l.rysyr!lylcse ss 2 ovat taus tapi tois ~iudet. Il~iparin ja rikin kcslcipitoisuudei; ovat toisella naytteenot tolcer~alla suu- rcmat k1:ïn ensiml5isellz l~crralla, mikl johtuu siita cttl toinen nzytteenotto on tehty kohteen siin2 osassa, millin kupari- (ja ri-kki-) anomaliat rajoittuvat. KUII tarlcas tellaan lcuparin Iceskipitoisuulisia lcivila jeit tain, havai- taan lcuparin rikast~meen gneissinsisiin ja intermedi5zrisiin ki- viin (ks. ensimmginen taululdco). I<eskipitoisuudet vri kivilajien välillä ovat varsin huomattavat. Rilcin kayttaytyminen on suurin piirtein sama kuin kuparin. Poiklceuksena ovat graniitit, joiden näytteissa rikkiä on lceskimaarin 0,64 $, mutta kuparia keskimaa- rzist2i vyihcnm2in. Iiuparipitois~~uksien frekvenssijakautuoiat on esitetty (lccvaliite). Lineraarisella asteikolla jakautuma on positiivisesti vino, mutta logaritmisella asteikolla likimain synunetrinen, ts. lcuparipitoi- suuksien tilastollinen jakautilma on lognormaalista muistuttava, TämZ on hivenme tallien frelcvenssi jakaut~mien yleisin 111uo to liion- nossa. Kuparin modiarvo on nornaaliselta jakautumalta 30 ppxn ja log normaalisclta jakautumalta 50 ppm,

4 Kuparin ja rikin vertailudiagrammi (ks. lcuvaliite) osoittaa näi- den kahden alkuaineen pitoisuuksien muuttuvan suurin piirtein toi- sistaan riippumatta. Korkeat kuparipitoisuudet eivat siten edel- lyta vastaavasti korkeampaa rikkipitoisuutta, tai muita korkeammat rikkipitoisuudet osoittavat rautasulfidien läsnäoloa. Tämä vastaa sitä kuvaa, mikä kohteen kallioperas ta on saatu, Tavallisin kupari- pitoisuus vertailudiagranmista arvioittma on n. 50 ppm ja vastaava rikkipitoisuus n. 0,1 $. PiZmä arvot ovat melko tavanomaiset. I<uparipitoisuuden vailltolut - alueellisesti nähdään lcarttaliitteisss Pitoisuudet ovat lcultakin paljastualta otetun kolmen ntiytteen Iceskipitoisuuksia, Pitois~iulcsien sania-arvonkayrat ovat samat kuin vastaavalla, edellisen nzytteenottolcerran kartalla, ts: 56 ppm, 83 ppm, 126 ppm ja 245 ppn. Kun erillisten näytteenottolrertojen tuloksia verrataan toisiinsa, havaitaan seuraavaa: 1. Yloiskuvm yhtäläisyydestz huolirsatta ovat anomalia-alueet toi- sen naytteenottokerran tuloksessa suppeampia kuin ensimzisen naytteenottokerran tulolcsessa. Vallitsevat anomaliasuunnat civat sanottavasti poikkea toisistaan. Anonaliahuippujen paikat sattu- vat molemilla naytteenotto1cerroilla yhteen. Jopa suuria eroja esiintyy vastaavissa pitoisuuksissa. 2, Paras kaikinpuolinen yl~talzisyys anomalioissa eri naytteenotto- kertojen vslilla on kohteen lounaisosassa, Iso Kauhalammesta koil- liseen. Sen sijaan edellisen naytteenottokerran tuloksessa yhdeksi tulkittu anomalia Weri jarven lcirkolta kaakkoon, on uudemmassa tu- loksessa jouduttu tulzcitsemaan usean pienen anomalian ryhnalcsi. Rikkipitoisuuksien alueelliset vaihtelut on kuvattu omalla kar- tallaan. Pfuita korlceamat rikkiarvot eivät kaikkialla sati- yhteen vastaavien kupariarvojen kanssa. Tutlcimuksen k3yt möllinen tulos Edellisell5 näyt teenotto3rerralla, lcaytettaessa nayteverldcoa 400 mx 400 m ~nuociostui kohteeseen selvzpiirteinen yleiskuva Isuparisaasteen 1evinneisyydestZ l;allioper5ss~ ja kiiparisaastetta 1;ontrolloi-. vista tekijöista. Toisen n2iytteenottolcerran tulos ei muuta tätä yle i slc~ivaa

5 Toisen ni-iytteenottokcrran tulos vastaa ensimmäisen naytteenottokerran tulosta myös siinä, etta muutamia satunnaisia korkeita kuparipitoisuuksia lukuunottamatta pitoisuudet yleensa ovat kaulcana taloudellisesti mielenkiintoisista pitoisuuksista. Kun toisen naytteenottokerran nayteverklco pyrittiin asettamaan tiheydelle 100 ni x 100 m, allcavat tilat Icohteessa muodostua al-itaiksi sellaisen pitoisuudeltaan pienen, mutta määrältään suuren Icriparimalmin esiintymiselle, jollaista tutlcimuksella tavoiteltiin. Olemaan ja5vat mahdollisuuksina ainoastaan kuparirikkaat juonet, joiden taloudellinen merkitys ei ehkä ole huomionarvoinen. leikki' Wennervirta PI - arkisto, EoP, 1-Eq

6

7

8

9

10

11 ~ t 1- - i-- t _.., ~ Uu Sfo /t so.~ 1J,o?/. ~ 12:<., ~ h,l.f ~- - --~--=-~= ~- =!'==l-==*-=..._--' N;' ~ Pb.S ~ KPt.. I -- - _,.. -- t - ~,!-5 0.!(o 1-8-~ ~.~J.J - - (}, ~ 3 ~ b/o.?- e; - (Jv?) 3 C:J!j (3). L/ - l/ t- I t I ~~. J 4- - ~ --k -- r ~ r- ~ li Ia () t4. / o, o I /6.-3.'U." 0.o :n} o.z 6~_1-- U,lf jl:,. CJ _ 1~~ r~t - - "'o ~~ ~'2.() /{p,f., -:;, ~ -- V'{. 3-?IJ, ~ VI~. o; 'K;z. 5-4!;.5 I ~ I t -,.. t.j. - /~ (4) t! _ -i-