OUTOKUMPU OY. - Frekvenssijakautumat ja mediaaniarvot 7 0 K MALMINETSINTX. ATK: lle viedyt tiedot

Transkriptio

1 Q OUTOKUMPU OY. 0 K MALMINETSINTX,--' i Aritmeettiset JOHDANTO ~ASITELTY AINEISTO, ANALYSOIDUT ALKUAINEET KIVILAJILUOKITTELU ELOHOPEA-ANALYYSIEN LUOTETTAWUS AINEISTON ATK-KÄSITTELY ATK: lle viedyt tiedot - Frekvenssijakautumat ja mediaaniarvot 7. ja geometriset keskiarvot ja hajonnat 8 t- Faktorianalyysit 9 SERPENTINIITEISTA 11 MALME 1 S TA 15 POIMINTOJA.KIRJALLISUUDESTA YHTEENVETO.. - KIRJALLISUUTTA LIITTEET: 1. Hg-tutkimus II, näytteet 1: karttalehdittain 2. Näytteiden jakaantuminen alueittain ja kivilajeittain 3. Elohopea-analyysien luotettavuus 4. Fcekvenssijakautumahistogrammit alkuaineittain (4a-g) 5. ~ediaaniarvot kivilajiryhmittäin ja karttalehdittain 6. Aritmeettiset ja geometriset keskiarvot kivilajiryhmittain ja 1:10000 karttalehdittäin (6/1-2) 7. Aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat, ATK-listaus (7/1-8) Faktorianalyysit: korrelaatiokertoimet ja faktorimatriisi Elohopean korrelaatiokertoimet eri faktorianalyyseissa Faktorien lataukset eri faktorianalyyseissa F'aktoripistem3ar-Sdiacjrarrmit: F1-F3 ja F2-F3

2 Q OUTOKUMPU OY' 0 K MALMINETSINTA Serpentiniittien (12a) seka kloriitti- ja talkki- liuskeiden (12b) aritmeettiset ja geometriset keski- arvot, hajonnat ja mediaaniarvot 1: karttalehdittain Frekvenssijakautumat: serpentiniittien elohopea Faktoripistemaarat: serpentiniitit ja kloriitti- talkki-liuskeet, (Fl-F3) Vuonos, y:194.00: serpentiniittien Ni/Co- ja Hg- keskiarvoja Vuonos: faktoripistemaaradiagrammit (Fl, F2, F3) rei'i'sta Oku-225, -440 ja 576 Vuonoksen ja Outokummun serpentiniittien Ni-, Co- ja Hg-aritmeettisia keskiarvoja seka Ni/Co Keretti, leikkaus 75 Outokummun ja Vuonoksen malmien Zn-Hg-suhteita 1 II ti II Zn/Hg- ja C-suhteita II ti II Zn/Hg- ja S/Co-suhteita!, Faktoripistemaaradiagrammit malmista: F1-F4 ja F2-F4 I 1 Malmien Zn/Hg: Outokumpu, Vuonos, Vihanti, Metsamonttu, Ai j ala Zn-Hg-suhteita Ruotsin malmeista! j i i i Lopussa ATK-listaus koko aineistosta ("Mustat liuskeet")

3 JOHDANTO Elohopeatutkimus lähti alkuun Vuonoksesta tarkoituksena selvittää, aiheuttaako Outokumpu-tyyppinen kuparimalmi ympa- ristöönsä ~g-anomalioita, joita muualla.maailmassa on tavattu sulfidimalmien.ymparistössa. Tutkimuksen kohteeksi valittiin Vuonoksen leikkaus y:194.00, minkä kairausmateriaali oli jo aiemmin kobolttityön puitteissa analysoitu melko täydellisesti (AAS, S). Tulokset osoittivat, että kuparimalmin ohella mustaliuskeet poikkeavat selvästi muista kivistä korkeamman Hg-pitoisuutensa puolesta. Painopiste siirtyy tällöin mustaliusketutkimuksiin. Haluttiin saada selvyys, ovatko mustaliuskeet Vuonoksessa ehkä malmin vaikutuksesta erilaisia kuin muualla Outokummun alueella. Samalla kerättiin vertailumateriaalia muualta Suomesta, jotta nähtäisiin, ovatko sitten Oku-alueen mustaliuskeet muista poikkeavia. Mustaliuskeista on tehty raportti (070/Hg-tutkimus I/MH/1978), josta käy ilmi, että - Vuonoksen mustaliuskeet eivät eroa merkittävästi muista Oku-alueen mustaliuskeista muualla kuin kor- keintaan aivan malmin tuntumassa, missä on todetta- vissa myös Cu-Co-anomalioita. - Oku-alueen mustaliuskeissa on todennäköisesti primaa- risesta kerrosvaihtelusta aiheutuvaa Hg-pitoisuuden (kuten muidenkin alkuaineiden)./vaihtelua (raportti 070/ /MH/1978), mutta että - Oku-alueen mustaliuskeet ovat keskimäarin Hg-rikkaampia kuin muualta Suomesta analysoidut mustaliuskeet (, joka aineisto on kuitenkin aivan liian vähäinen pitkälle menevien johtopäätösten tekoon). Vaikka elohopeapitoisuudet varsinaisissa Oku-jakson kiviss3 (serpentiniitti-kvartsikivisarja) ovat Vuonoksecsa rnalmiin ja mustaliuskeisiin nähden vaatimattomia, ilmeni niissä

4 kuitenkin vaihtelua, joka viittaa siihen, että malmi on. saattanut aiheuttaa ~~~anomalioita ympäristöönsä kuparikobolttianomalioiden tapaan. Tämä havainto johti laajempaan Oku-kivien analysointiin, jotta saadaan selville, millaisia Hg-pitoisuudet ovat muualla Oku-jakson kivissä ja voidaanko esimerkiksi eri kohteita tämän perusteella luokitella enemmän tai vähemmän malmikriittisiksi. Tämä raportti on yhteenveto näistä tutkimuksista. Raportissa käsitellään rajoitetusti myös Outokummun ja Vuonoksen malmien Hg-p,itoisuuksia. Vertailun vuoksi on saatu muutamia malminäytteitä Vihannista sekä analyysituloksia Metsämontun ja Aijalan malmeista (U Latvalahti). Ruotsin malmien Hg- pitoisuuksista on saatu tietoja J Saastamoisen ottamista näytteistä sekä Gripin julkaisusta (1948). Vertailuja tehdään rajoitetusti myös ulkomaisista kohteista tehtyihin julkaisuihin. Tämän työn suurin vaikeus on ollut analytiikan puolella. Pitoisuudet Oku-jakson kivissä ovat alhaisia, analyysitarkkuus ei ole riittävä asian täydelliseksi selvittämiseksi etenkin aureolitutkimusten osalta. Kun asian eteen on kuitenkin tehty pitkään töitä, on paikallaan esittää tähänastiset tulokset em. varauksin. Jos analyysitarkkuutta pienissä pitoisuuksissa parannetaan, voidaan uusinta -analyyseilla varmistaa tassa esitettyjen tulosten paikkansa pitävyys, mikäli Hg-tutkimukset katsotaan tulevaisuudessa aiheellisiksi. Monet kysymykset jäävät tassa ratkaisematta. Esiin on tullut paljon detaljeja, jotka raportissa sivuutetaan, mutta jotka ovat faktoina eri liitteissä löydettävissä. Raportti ei pyri eikä pysty tassa vaiheessa olemaan mitenkään lopullinen. Tarkoituksena on ollut antaa yleiskuva työn nykyvaiheesta ja informoida lukijaa taulukoiden, diagrammien ja ATK-listausten avulla tutkimusta varten keratysta aineistosta.

5 KASITELTY AINEISTO, ANALYSOIDUT ALKUAINEET Outokummun alueelta, joka kasittaa karttalehtien 4.212, 4214, , 4311 ja 4313 alueet, on elohopeatutkimusta varten otettu kaikkiaan 1949 naytettä, jotka muutamaa kansannäytetta (mustaliuskeita) lukuunottamatta ovat kairausnaytteita. Näytteet on pääosaltaan jo aikaisemmin AAS:11ä (Cu, Zn, Ni, Co) analysoitu, lisäksi on sitten analysoitu Hg ja C (grafiitti) sek.ä puuttuvilta osilta S, kaikkiaan siis 7 alkuainetta. --- Pääosa naytteista (1512 kpl) on Outokummun lehdeltä Koko näytemäärästä on peräti n. 40 % Vuonoksesta, missä leikkaus y: on analysoitu lähes kokonaah (liite 15). Outokummusta ja Viurusuolta on molemmista runsaat 15 % näytteista. Näytteiden määrät (myös aiemmin raportoidut mustaliuskeet) käyvät eri alueiden ja kivilajien osalta tarkemmin ilmi liit- teistä 1 ja 2. KIVILAJILUOKITTELU Kivilajinimiä on alusta lähtien pyritty yksinkertaistamaan käsittelyn helpottamiseksi. Silti on myöhemmin käynyt tarpeel- liseksi jakaa kivet suurempiin, kaikkiaan 12 ryhmään seuraavasti: ryhmät ovat varsinaista Oku-jaksoa ympäröivät sedimenttikivet: kiillegneissit, grafiitti- gneissit ja mustaliuskeet 4-9 ovat kvartsiitteja, karsia ja dolomiitteja kasittaa serpentiniitit sekä kloriitti- ja talkkiliuskeet ja 12 malmit. Oku-alueella näytemäarat jakaantuvat siten, että 1-3 ryhmien kiviä on 37.2 % (pääasiassa mustaliuskeita), 4-9 ryhnien kivi2 on 30.8 S, ryhmiss~ on 28.0 % naytteistä ja malmeja, ryhmää 12 on vain 4.0 &. alueittain liitteessä 2). (Tarkempi jako kivilajeittain ja

6 Elohopean analysointi on osoittautunut varsinkin pienissa pitoisuuksissa (joita suurin osa naytteista edustaa) vaikeaksi. Ajoittain on herannyt epäilys analyysien luotettavuudesta, minkä johdosta on seka 0KME:ssa että jonkin verran myös Porissa suoritettu tarkistusanalyyseja. Tarkistusanalyyseista tehdyn diagrammin (liite 3) perusteella näyttää silta, että useimmiten on tulos pienissa pitoisuuksissa (alle 0.1 ppm) jäänyt ensimrnaisessa analyysissa pienemmäksi kuin sitten tarkistusanalyysissa, sillä suurin osa uusinnoista on nostanut pitoisuuksia. Yli 0.1 ppm sisältävissa näytteissä hajonta on varsin kohtuullinen, seka',okme:n että Porin tulokset ovat yhtäpitavia. Kun Porissa - maaritysalaraja on 0.1 ppm, eivät tarkistusanalyysit tältä osin selvittäneet asiaa. Diagrammista näkyy, että alle. 0.1 ppm:n Hg-pitoisuuksiin on suhtauduttava varauksin, eikä tulosten perusteella voida vetää pitkälle menevia johtopäätöksiä. Tämä on ollut se pahin "kitkakohta" tässä työssä, nimenomaan eri serpnetiniittimassiivien eroavaisuuksia selvitettäessä. AINEISTON ATK-KAS ITTELY 1 ATK:lle viedyt tiedot Tulosten jatkokäsittelyä varten on ATK:lle viety naytekohtaisesti seuraavat tiedot: 1. karttalehti 1: analyysinumero 3. näytteen tunnus 4. näytteen ottopaikka (P = paljastuma, L - lohkare, S = kairaus) 5. kivilaji 6. analyysitulokset Raportin lopussa ovat nama tiedot kaikist.a naytteista kartta- lehtijärjestyksen mukaisena,-istauksena. 1

7 . ATK:lla on laskettu 1. frekvenssi j akautumat 2. aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat 3. faktorianalyysit Aineistoa on käsitelty paitsi yhtenä kokonaisuutena, myös jaettuna osa-alueisiin sekä kivilajiryhmittain että alueittain (aina 1: karttalehtiin saakka). Frekvenssijakautumat ja mediaaniarvot Frekvenssijakauturnista ATK:lla piirretyt histogrammit ovat kivilajiryhmittain ja alkuaineittain liitteinä 4a-4g. Näihin on pienellä pystyviivalla merkitty mediaanikohdat. Lähes kaikissa histogrammeissa on havaittavissa ainakin kaksi populaatiota. Jokainen kivilaji "puhtaana~ollessaan muodostaa oman kokonaisuutensa, mutta lisäksi useimmissa ryhmissä näkyy kuparimalmin vaikutus (Vuonoksen aineistoa on huomattavan paljon) sekä eri kivilajien muodostamat "sekakivet". Näistä esimerkkinä voisi mainita Oku-kvartsiittien vaihettumisen mustaliuskeeseen grafiittikvartsiittien kautta (ryhmä 5). Vertailuja eri kivilajiryhmistä (1-12) tehtyjen histogrammien ja koko aineiston (1949 kpl, alimmat kuvat) välillä: - Kuparin kohdalla (4a) havaitaan kolme populaatiota, joista Cu-köyhin edustaa pääasiassa Oku-jakson (SP-KVK-sarjan)kiviä (Cu alle 100 ppm), toinen mzksini mustaliuskeita ja kolmas heikommin näkyvä (vain vähän näytteitä). kuparimalme ja. Sinkin kohdalla (4b) on tulkinta sama. Nikkelissä (4c) näkyy oikeastaan neljä populaatiota; pitoisuusjärjestyksessä KGN-ML-Oku-kivet ja heikomin nakyva Ni- (Co-Cu)mineralisaatio (näytteitä suht. vähänj. Koboltin kasvu (4d) KGN-GRFGN-ML-Oku-kivet on vähit- täinen. Malmi erottuu selvästi omana ryhm2nzänf välissä tulevat näkyviin "Co-anomaalicet" kivet (Co n ppm). Elohopeasta (4e) köyhimpia ovat Oku-kivet, etenkin osa serpentiniittejä (Hg alle 0.04 ppm). Mustalius- keet ovat vallitsevinc! toisessa selvemmii~ erottuvassa

8 ryhmässä, josta vaihettuminen malmeihin (aina 20 ppm asti) on vähittäinen osan ollessa Hg-rikkaita mustaliuskeita ja osan malmeihin liittyviä kiviä. Rikistä (4f) köyhiä ovat Oku-kivet ja kiillegneissi, mustaliuske muodostaa oman maksiminsa ja malmit omansa. Grafiittiköyhiä (4g) ovat Oku-kivet, kiillegneissi ja malmi, ellei se ole mustaliuskeessa. Mustaliuskeella on selvä oma maksiminsa, kuten kuuluukin, välillä ovat erilaiset grafiittipitoiset kivet. Mediaaniarvoista on liitteenä 5 tehty taulukko kivilajiryhmittäir! ja 1: karttalehdittäin, josta saa hieman yksityiskohtai- sempaa tietoa.eri alueista. Taulukkoon on laskettu mediaaniarvoista Ni-Co-suhde, joka osaltaan valaisee tilannetta. Aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat ATK on listannut 1: karttalehdittäin ja kivilajiryhmit- tain aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat, jotka ovat sellaisenaan liitteinä 7/1-8. Lukemisen helpottamiseksi näistä on koottu hieman lyhyemmät taulukot (liitteet 6/1-2) kivilajiryhmittäin. Mustaliuskeet (ryhmä 3) on jätetty pois, ne on käsitelty mustaliuskeraportissa. Lienee tarpeetonta ja lukijan rasittamista ruveta näitä taulu- koita selostamaan. Ne ovat kuitenkin tähän liitetty, sillä niiden avulla voi, ken haluaa, perehtyä asiaan yksityiskohtaisenirnin. Ehkä pienen maininnan ansaitsee kuitenkin elohopea. Lähes jokai- sessa kivilajiryhmässz tulevat nakyviin Vuonoksen ( A,C) muita korkeammat Hg-pitoisuudet, poikkeuksena sentään malmiryhmässä (12) Outokummun malmi ( D). Malmin aiheuttamat anomaliat tulevat Vuonoksessa, kuten tiedetään, nakyviin muidenkin alkuaineiden, etenkin kuparin, nikkelin ja koboltin kohdalla.

9 Faktorianalyysi t Faktorianalyyseja varten on 12 kivilajiryhmää yhdistetty neljäksi suuremmaksi ryhmäksi, joista on tehty kaikkiaan 6 analyysia seuraavasti: 1. Koko aineisto, ryhmät 1-12 (1949 kpl) 2. Ryhmät 1-3: KGN, GRFGN, ML (725 kpl) 3., Ryhmä 3: ML (551 kpl), käsitelty raportissa. "Hg-tutkimus 1" 4. Ryhmät 4-9: KVT-KA-DO (6011kpl) : SP-KLOL-TLKL (546 kpl) 6. Ryhmä 12: MA (77 kpl) Näiden analyysien tuloksista on teht.y taulukko (liite 8), mistä ilmenee korrelaatiokertoimet ja faktorimatriisi kussakin ajetussa analyysissa. Lukemisen helpottamiseksi on tästä koottu taulukko (liite 9), josta selviää elohopean korrelaatiokertoimet eri faktorianalyyseissa sekä faktorien lukumäärät ja lataukset kussakin analyysissa. Selitysprosentti on 85. Useissa analyyseissa korkea selitysprosentti aiheuttaa sen, että faktorien maara nousee lähes yhtä suureksi (5) kuin mitä on analysoitujen alkuaineiden maara (7), jolloin faktorianalyysin tarkoituksenmukaisuus käy kyseenalaiseksi. Ehkä kaikkein parhaiten kuvastuu eri kivilajien käyttäytyminen koko aineistosta (1949 kpl) seka 1-3 -ryhmistä (725 kpl) tehdyissa analyyseissa, missä kummassakin faktorien määrä on 3. Ryhmissä 1-12 olevat kolme faktoria ovat kivilajifaktoreita. F1 on KGN-GRFGN-ML-faktori (osaksi myös malmifaktori) (S, Zn, C, Cu), F2 on selvästi Oku-kivia kuvaava faktori (Ni, Co) ja kolmatta voisi luonnehtia malmifaktoriksi (Hg, Cu, Zn, S, Co). Tämä havainnollistua faktoripistemäarista tehdyissä parissa diagrariunissa (liite 11 ). Ylemmässä kuvassa on F1-73-diagrammi

10 osasta mustaliuskeita, grafiittigneisseja.ja kiillegneisseja. ~iille~neissi ja osittain grafiittigneissi saavat negatiiviset lataukset,. viimemainitut vaihettuvat vähittäin musta-. liuskeiksi, jolloin lataukset kummassakin faktorissa ovat positiivisia. Alemmassa kuvassa on F2-F3-diagrammille sijoitettu em. kivien lisäksi serpentiniitteja, kloriitti- ja talkkiliuskeita seka malmit. Ylemmän kuvan sedimenttiset kivet asettuvat F2:n negatiiviselle puolelle, serpentiniitit F3:n negatiiviselle, mutta F2:n positiiviselle puolelle ja malmit molempien faktoreiden 'positiiviselle puolelle. Diagrammista näkyy, että osa kivista', muistakin kuin varsinaiset malmit, saavat molemmissa faktoreissa positiiviset lataukset. Ne ovat Hg:n suhteen anomaalisia kivia, samalla kun ne ovat myös Cu-Co-anomaalisia ja indikoivat malmin läheisyyttä. Kvartsiitit, karret ja dolomiitit, joita diagramrniin ei ole merkitty, asettuvat pääosaltaan serpentiniittikenttään, mutta kun näissä kivissä on toisaalta grafiittipitoisia ja toisaalta malmianomaalisia kivia, muodostavat ne hajanaisemman' ryhmän suuntautuen toisaaltamustaliuskekenttää, toisaalta malmikenttää kohti. Faktorianalyysistä voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1. F1 (S, Zn, C, Cu) antaa aina negatiiviset arvot Oku-kiville ja kiillegneisseille, mutta positiiviset mustaliuskeille ja malrnille. Grafiittigniissit ovat kiillegneissien ja mustaliuskeiden vaihettumisalueella, ovat joko negatiivisia (grafiitti- ja sulfidiköyhia tai positiivisia, milloin näitä on enemmän). 2. F2 (Ni, Co) on aina positiivinen Oku-kivissä, samoin malrneissa. 3. F3 (Hg, Cu, Zn, S, Co) on vahvasti positiivinen malmeissa. 4. Milloin kaikki kolne faktoria saavat positiiviset lataukset,,ovat kivet joko ma1ri.a ( faktoripistemaärat esim. Out-.okummun malmissa 4-8 kaikissa faktoreissa) tai sitten ma11iii.anomaalisia kiviä (fstktoripicterr25arst ovat tällöin pienempiä kuin mnlmissa).

11 Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että anomaliat näkyvät jo analyysituloksistakin ilman faktorianalyysia. Tällöin on kuitenkin käytävä jokainen analyysi erikseen läpi,.laskettava Ni:Co ja verrattava viela Cu-pitoisuuteen. Jos materiaalia on paljon, saadaan faktorianalyysin avulla näppärästi esiin tapaukset, joissa kaikki kolme faktoria saavat positiiviset lataukset ja näin selville malmianomaliat. Eri kivilajiryhmissä ajetuissa faktorianalyyseissa tulevat esiin kivien sisäiset vaihtelut. Esimerkkinä voisi mainita ryhmästä ajetun F-analyysin 4. faktorin, joka on C-faktori. Tämä tuo esiin serpentiniittien grafiittipitoisuuksien vaihtelut. Sama asia tulee esiin 4-9 -ryhmien apalyysissa 3. faktorissa jne. Malmien ryhma ansainnee viela hiukan tarkastelua. Elohopealla on suunnilleen samanvahvuinen positiivinen korrelaatio sinkin, kuparin, koboltin ja rikin kanssa, mutta negatiivinen nikkelin ja grafiitin kanssa (liite 9, ryhma 12). Faktorianalyysissa saadaan neljä faktoria, elohopea jakaantuu kolmeen faktoriin (Fl, 2 ja 4, F3 on Ni-faktori) (liite 10, ryhma 12), mikä osoittanee malmin sisäisiä koostumuseroja, joita käsitellään myöhemmin yksityiskohtaisemmin malmien yhteydessä. 1 Serpentiniittien (samoin KVT-KA-DO) analys'ointi Vuonoksessa osoitti, että Hg-pitoisuuksien vaihtelut korreloivat Cu-Co- anomalioiden kanssa. Malrnin yläpuolella olevissa serpentiniiteissä esiintyy Cu-Co-anomalioita, joita malmin liepeen jatkeeil~ on vain vähän, jos ollenkaan. Samaan tapaan Hg-pitoisuudet malmin yläpuolella ovat keskinäiirin korkeampia (0.20 ppm) kuin liepeen jatkeella (0.10 ppm) (liite 15).

12 Millaisia sitten ovat serpentiniitit muualla? Ovatko ne Hg-rikkaampia malmien läheisyyilessä ja jos näin on, ovatko Hg-anomaliat la.aja-alaisempia kuin Co-anomaliat? Saadaanko tästä uusi käyttökelpoinen apu Oku-tyyppisiä malmeja etsittäessä? Näiden kysymysten selvittämiseksi analysoitiin tuolloin kairausvaiheessa olevia Juojärven serpentiniittejä, joissa ei juuri ollut Co-anomalioita. Hg-pitoisuudet osoittautuivat huomattavasti pienemmiksi (vain,0.02 ppm) kuin Vuonoksessa. Edellä esitetyt kysymykset näyttivät saavan vastauksensa. -.. Toinen mahdollisuus oli, että analyysitulokset eivat ehkä ole keskenään vertailukelpoisia, analyysit on tehty eri aikoina. Tässä vaiheessa suoritettiin tarkistusanalyyseja (liite 3). Yleensä uudet analyysit antoivat hiukan suurempia Hg-pitoisuuksiat mutta eivat muuttaneet tilannetta ratkaisevasti: Vuonos pysyi ennallaan, samoin Juojärvi. Jos missään, niin Outokummussa sitten pitäisi suuren malmin vaikutus näkyä serpentiniittien Hg-pitoisuuksissa, koska siellä on myös Co-anomaliat. Niinpä sitten analysoitiin Okun serpen- tiniittejä, tosin melko vähän. Tulokset eivat vastanneet odotuksia, Hg-pitoisuudet ovat samaa vähäistä luokkaa kuin Juojarvelläkin (ei ole suoritettu tarkistusanalyyseja). Mika sitten on totuus asiassa? Jos analyysit ovat oikeita, löytyy monia selityksiä: - Malmin aiheuttamat anomaliat esiintyvät vain verrat- tain suppealla alueella, Outokummussa ei ole riittäväs- ti tehty analyyseja (ei oikeasta paikasta). Jostain syystä Vuonoksen malmin Hg on päässyt "karkaa- maan" ympäristöönsä, tätä ei ole tapahtunut Okussa, jossa kuitenkin analogisesti Vuonoksen kanssa on selvät, voimakkaat Cu-Co-anomaliat. Jostain syystä serpentini3ttien Hg-pitoisuudet kasva- vat alueellisesti 2uojärvelta Vuonokseen päin, eikä ilmiön valttamättä tarvitse läheisesti liittyä mal- meihin.

13 On jo primaarisesti erilaisia serpentiniittilinsseja. Okun nyt analysoidut kivet on kairattu vuosikymmeniä 1 I sitten, onko mahdollista Hg:n haipyminen sydanlaai tikois'ta? i Löytyy. varmaan muitakin olettamuksia, lopullisesti asiaa ei tähän mennessä ole saatu selvitetyksi. Syynä siihen, ettei tarkistusanalyysejä ole enempää tehty, on se, että elohopeamäarityksen tarkkuus pienissä pitoisuuksissa ei ole riittävä, työ on aikaa viepaä, eikä tämän työn puitteissa - enää voida ryhtyä selvittämään - onko kyseessä todelliset pitoisuuserot, jolloin Vuonoksessa on analysoitu "edulliset" kohdat,,joita Okussa ei ole tavoitettu, - onko niin, ettei Okussa tätä ilmiötä olekaan -.onko kyseessä analyyttinen virhe? Kysymys serpentiniittien Hg-pitoisuuksista jaa avoimeksi. Serpentiniitteja on analysoitu myös Viurusuon alueelta, Mal jasalmelta, Petä j a jarvelta ja muutama Miihkal-ista (tavallista C-rikkaammasta serpentiniitista). '~aikista serpentiniiteistä on aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat seka mediaaniarvot liitteessä 12a, samat myös serpentiniittien yhteydessä esi.intyvista kloriitti- ja talkkiliuskeista (liite 12b). 6 $ i I Frekvenssijakautumat eri alueiden serpentiniittien Hg-pitoi- suuksista ovat liitteessä 13. Histogrammi kaikista näytteistä (446 kpl) näyttää selvästi edellä kuvatut erot. On selvästi kaksi populaatiota, joista Hg-rikkaampi vastaa Vuonoksen serpentiniitteja. Huomio kiinnittyy siihen, että Petäjäjärven serpentiniitit ovat hivenen Hg-rikkaampia (0.05 ppm) kuin muut (Vuonosta lukuunottamatta). Liikutaanko tässä virhe-- rajoilla, todennaköisesli, sillä ainakaan Ni:Co ei tue muuta käsitystä. Ellei sitten ole olemassa primaarisesti erilaisia serpentiniitte-ja, johon aiemmin viitattiin.

14 . Faktorianalyysi serpentiniiteista Kuten aiemmin jo ilmeni, on serpentiniiteista ja kloriitti- talkkiliuskeista (ryhmät 10 ja 11) ajettu faktorianalyysi. Liitteessä 14 on esitetty F1-F2 -faktoripistemaaradiagrammit tarkeimmistä kohteista. Vuonoksen diagrammi erottuu selvästi muista, Juojärven serpentiniitit ovat kaikkein yhtenäisin ryhmä, Viurusuolla (+Maljasalmi) ja Okussa nakyy hajontaa jonkin verran. anomaalisuuteen päin, Petäjäjärvi on luku sinänsä. Kairanreikadiagrammeja Vuonoksesta Edellä on viitattu siihen, miten Vuo~oksessa Hg-anomaliat korreldivat siellä tavattujen Cu-Co-anomalioiden kanssa, samoin kuin että malmin liepeen jatkeella molemmat anomaliat heikkenevät '(liite 15). Asian havainfiollistamiseksi on tehty koko aineistosta (1949 kpl) tehdyn faktorianalyysin tuloksista faktoripistemäärädiagrammi reitistä Oku-225, joka lavistaa malmin ja sen päällä olevat kivet, Oku-440, joka sijaitsee malmin liepeen jatkeella (reikien sijainti nakyy liitteessä 15) seka vielä lisäksi malmin koillisjatkeella olevasta reiästä Oku-576, joka sijaitsee y: leikkauksesta 2.5 km koilliseen ja on malmin koillispaästa n. 600 m päässä ja joka aivan ilmeisesti lavistaa malmin jatkeen, ellei sitten ole jonkin toisen malmin (!) tai mineralisaation jatke. Faktorianalyysia~käsiteltäessä mainittiin, miten eri kivilajit tulevat tässä analyysissa selvästi erilleen, samalla kun todettiin, että malmi saa kaikissa kolmessa faktorissa positiiviset lataukset ja että malmianomaliat ilmenevat sarnal-la tavalla, joskin luonnollisesti saavat vaatimattonamat lukuarvot. Vertailu Vuonoksen ja Outokummun serpentini.i tin valilla Serpentiniittien Ni-Co-suhteessa on niin V~.ionoksessa kuin Outokummussakin nahtavissä malmin ziheut taniat anomaliat

15 normaalia (23-25) pienempänä Ni-Co-suhteena (alle 20). Tässä suhteessa esitetty leikkaus Vuonoksesta (y:194.00), samoin kuin Outok~usta Trustedtin leikkaus ja Keretin leikkaus ovat analogiset (liite 17). Hg-pitoisuuksissa näkyy selvänä aiemmin mainittu ero, Vuonoksen keskiarvot ovat lähes 10-kertaiset Outokumpuun verrattuna, asia, jonka todenperäisyyttä ei varmuudella tiedetä. MALME 1 STA Vaikka Hg-työ läheisesti liittyykin malmeihin, on niiden osuus koko aineistosta vähäinen. Vuonoksesta on vain 16 analyysia, Outokummusta runsaammin, 59 analyysia, Miihkalista vain 1 analyysi. Lisäksi tiedostossa on Petäjäjärven lohkare, joten malmiryhmään (12) kuuluu vain 77 näytettä. Tämän työn puitteissa on analysoitu vertailumateriaaliksi 28 malmnäytettä Vihannista. Analyysitulokset ovat samassa tiedostossa, (lopussa oleva ATK-listaus), niitä ei kuitenkaan ole ATK-käsittelyssä yhdistetty Oku-alueeseen. Käyttöön on saatu analyysituloksia (U Latvalahti) Metsämontun (Mm-222, 11 kpl) ja Aijalan (A-308, 13 kpl) malmeista sekä Ruotsin matkalta (J Saastamoinen) otettujen malminäytteiden analyysituloksia. Outokumpu, L 75 ja Keretin leikkaus Jo muutama vuosi sitten otettiin Reretista, leikkauksesta 75 (joka sijaitsee Keretin leikkauksesta 120 m SW:hen) mal.mi- näytteet useasta kairanreiästä Hg-mSäritykcia varten (liite 18). Näissä näytteissä todettiin sellainen erikoinen seikka, että malmin lievepuoli on sinkkiin nähden huomattavasti Hg-rikkaampi kuin harjapuoli. Jakaantuma ilmenee selvästi reiässa K1124, jossa malmiosue on analysoitu kahdessa osassa ja jossa tämä ero tulee selvästi esille (liitteet 19-21).

16 Myöhemmin analysoitiin ~eretin leikkauksesta malmin lieveosan lävistys (Oku-94a), josta saatiin yhdennukainen tulos L 75 lieveosan kanssa, sekä malmin harjaosan jatkeen lävistys (Oku-98a), joka antoi analogisen tuloksen L 75 harjaosan kanssa (liitteet 19-21). Zn-Hg-diagrammista (liite 19) nähdään, että malmin lieveosassa Zn:Hg on alle 1500 (2700) ja harjaosassa huomattavasti suurempi (I5000). Vaikka harjaosa on huomattavasti sinkkirikkaampi (Zn 1-10%), ovat ~~-~itoisuudet samaa luokkaa lieveosan kanssa (2-10 ppm), vaikka sinkkiä on tässä vain %. Vuonos Vuonoksen malminäytteitä on vähän (16 kpl), naytteet eivat ole systemaattisesti otettuja, ne eivat siten anna riittävää kuvaa malmista. Sama tietysti koskee Outokummunkin malmia kokonaisuudessaan. Kerettiin verrattuna ovat Vuonoksen naytteet Hg-köyhempiä, sitä on vain 1 ppm, sinkkipitoisuuden ollessa 1-2 %. Zn-Hgsuhde muistuttaa Keretin malmin harjaosaa, mutta on sinkkiin nähden Hg-köyhempi (Zn: Hg I 10000), kuten diagrammista (liite -19) on havaittavissa. Miihkalin yksi analyysi on samantyyppinen Vuonoksen kanssa. Keretistä, Vuonoksesta (ja Miihkalista) on tehty Zn/Hg - C- diagrammi (liite 20) sekä Zn/Hg - S/Co-diagrammi (liite 21). Erot Keretin malmin lieveosan ja toisaalta sen harjaosan sek2 Vuonoksen ja Miihkalin välillä tulevat näissäkin selvästi näkyviin. Ehkä merkittävin havainto näkyy malmien S-Co-suhteessa (liite 21). Keretissä tämä suhde on melko vakio, n , kun se Vuonoksessa (ja Miihkalissa) on selvästi suurempi, n

17 Faktorianalyysi malmeista Edellä mainittu.rikin ja koboltin keskinäinen riippuvuus käy selvasti ilmi malmeista tehdyssä faktorianalyysissa (liite 8), jossa näillä on vahva positiivinen korrelaatio (0.87). Faktorianalyyseja yleisesti käsiteltäessä (s.11 ) mainittiin, että malmeista ajetussa faktorianalyysissa elohopealla on lähes samanvahvuinen positiivinen korrelaatio sinkin (0.57), kuparin (0.54), koboltin (0.54) ja rikin kanssa (0.43), ' mutta negatiivinen nikkelin (-0.07) ja grafiitin (-0.18) kanssa. Faktorianalyysin korkea selitysprasentti (90.13, liite 8) tuottaa neljä faktoria. Ensimmäinen on vahvasti Co-S-faktori, toinen Zn-Hg-faktori, kolmas on Ni-ja ne1 jas Cu-faktori. Elohopean korrelaatiosta johtuen se jakaantuu vahvimmin sinkkifaktoriin, heikommin koboltti-rikkifaktoriin ja tätäkin vähäisemmin kuparifaktoriin. j Faktoripistemääristä F1-F4 ja F2-F4 on tehty diagrammit (liite ' 22), joissa ei yhtä selvästi tule näkyviin ne eroavaisuudet, joita aiemmin kuvattiin Keretin ja Vuonoksen malmien osalta. F1-F4-diagrammissa tulee Vuonos selvästi eroon Keretista, johtuen siitä, että Vuonokcen näytteet ovat rikki- ja kobolttiköyhempia, mutta grafiittirikkaampia kuin näytteet Keretista. F2-F4-diagrammissa erottuu ehkä selvimmin Keretin malmin sinkkirikas harjaosa sinkkiköyhemmästä lieveosasta. Vuonoksen pisteet sattuvat tässä samalle alueelle Keretin lieveosan kanssa, vaikka ne ovatkin sinkkirikkaampia, mutta elohopean vähäisempi määrä kompensoi tämän. Faktorianalyysi ei aina ole paras mahdollinen tapa saada oleellisia asioita esi.lle. Mikä merkitys malmeista tehdyillii ~~~vainnoi~.la on, sitä on turha iiäiil vahaisen aineiston perusteella mennä arvailemaan. Kuitenkin sen verran voi tuloksista sanoa, että malnien osalta, saattaa elohopcatutkimuc tuoda esiin uusia nskökohtia.

18 Vihanti, Metsämonttu ja ~ iala j Outokummun alueen malmien Zn-Hg-suhteita kuvaavaan diagrammiin.' on liitteessä 23 lisätty ne analyysitulokset, joita on saatu Vihannin, Metsämontun ja Aijalan malmeista. Vaikka Vihanti onkin sinkkimalmi, niin suhteessa sinkkiin eivät elohopeapitoisuudet ole niin suuria kuin saattaisi odottaa. Malmi muistuttaa tässä suhteessa Keretin harjaosaa ja Vuonosta. Vain yksi Zn-rikas näyte (48.6%) on myös hyvin Hg-rikas (668 ppm). Piste diagrammissa tulee ~ n/~g = viivan yläpuolelle.,- Metsämontun ja Aijalan malmit ovat s'inkin suhteen ja nurneeri- sestikin Hg-rikkaita. Diagrammissa pisteet asettuvat Keretin lieveosan Hg-rikkaammalle puolelle. Ruotsi Ruotsin näytteissä on valtava hajonta (liite 24). Jotkut ovat Zn-Hg-suhteiltaan Metsämontun ym.kaltaisia, mutta varsin monet hyvin Hg-köyhiä. J Saastamoisen näytteet on 0KME:ssa samanaikaisesti analysoitu ja ne ovat sopusoinnuss~ myös Gripin (1948) esittämien tulos- ten kanssa, joten analyyseja on pidettävä luotettavina. POIMINTOJA KIRJALLISUUDESTA Yllättävän vahan on löytynyt kirjallisuutta, joka käsittelisi sulfidimalmeihin liittyviä elohopea-anomalioita ja sulfidimalmien elohopeapitoisuuksia. Runsaasti sensijaan on Hgmalrne-ja koskevaa kirjallisuutta. Ehkä eniten sulfidimalrriien Hcj-pi.toisuuksia ja yl.eensa Hg:n geokemiaa ovat tutkineet neuvostoliittolaiset ja heidän joukossaan erityisesti N A Ozerova.

19 Azzaria ja Carrier (1976) kuvaa porfyyrikupariesiintymään (Gaspé Peninsula, Québec, Canada) liittyvää muuttumisvyöhykettä. Vyöhykkeen si-sälla ovat Hg-pitoisuudet suurempia kuin muuttumattomissa kivissä. Murrosvyöhykkeisiin liittyvä malmi sisaltaa enemmän elohopeaa kuin malmi, joka ei näihin liity. Esiintymä sijaitsee poimuttuneissa ja rakoilleissa (faulted) devonisissa sedimenteissä, joihin on intrudoitunut kvartsimaasälpä-porfyyri. Hg-pitoisuudet malmiin liittyvässä porfyyrissa ovat ppb ( pprn), kun taas porfyyri, johon ei liity malmia, sisaltaa sitä vain 2-5 ppb ( ppm). Korkeimmat pitoisuudet anomalioissa ovat ppb ( ppm) maksimipitoisuus (1 näyte ) on 158 ppb (0.158 ppm). Sears (1971) on tutkinut Québecin sulfidi- ja kultaesiintymiä. Yhteenvetona todetaan, että elohopealla on vahvempi positiivinen korrelaatio sinkin kanssa kuin raudan, kuparin tai lyijyn kanssa. Kuta korkeampi on sinkkipitoisuus, sita korkeampi on myös elohopea. ' Vastoin odotuksia kultarnalmit ovat hyvin Hg-köyhiä, pitoisuus ei ylitä 0.15 ppm. (Päinvastoin USA:ssa ja Ruotsissa, missä Au-malmeilla on korkeammat Hg-pitoisuudet kuin Cu-, Pb- ja Zn-sulfideilla). Kaksi ~reenville-provinssissa olevaa sulfidimalmia, MontatiSan ja New Calumet. ovat Hg-rïkkaimpia, maksimipitoisuus edellisesrä 18.7 ppm ja jälkimmäisessä 33.0 ppm. Pienempiä Hg-pitoisuukciltaan ovat Superior-alueen malmit, viela pienempiä Appalakkien sekä St.Lawrencc Lowland-s-alueiden malmit.

20 Keskiarvoja näistä alueista: Näytteiden lukumäärä Malmityyppi Alue Zn % Hg ppm 349 kaikki 155 Zn-pit ei Zn-pit. 8 9 L Zn-pit. 21 II 23 II 43 II 5 Pb (ei Zn) Québec II Superior Normetal Greenville Appalakit St. Lawrence Montauban (ZNS, PBH, FEK) 8 anal. Hg ppm (vm:ssa Zn 36.3 %) New Calumet (ZNS, FEK, PBH) 15 anal. Hg ppm (vm:ssa Zn 46.4 %). Selityksenä New Calumetin ja Montaubanin muita suurempiin Hg-pitoisuuksiin esitetään seuraavaa: Taalla on ollut (Greenvillen alue) korkein T ja P. Jos Hg on ollut alkuperäisissä malmiliuoksissa, on korkea T ja P ajanut sen pois. Sen vuoksi on mahdollista, että - Hg on tullut myöhemmin: "post-ore deposition" - korkea P vaikutti esteenä Hg:n karkuun pääsyyn - T-gradientti lokalisoi Hg:n. Myös rakenteella on tärkeä merkityksensä, Hg suosii rikkoontuneita osueita. Sears varoittaa vertailujen tekemisestä eri maiden tai alueiden kesken, koska useat tekijät - malmityyppi - metamorfoosiaste - määritysmenetelmät - muut tuntemattomat tekijät voivat huomattavasti vaikuttaa Hg-pitoisuuksiin.

21 . Kirjoituksessa referoidaan Jamesia (1962, 1964), joka esittaä, että Hg on T:n funktio, useimmiten epitermaalisissa, harvemmin hypotermaalisissa esiintymissä. Québecissa ei tätä voida todistaa, koska 1. ei voida varmuudella osoittaa, ovatko malmit epi-, meso- tai hypotermaalisia, 2. malmit ovat läpikäyneet post-ore-metamorfoosin, joka on saattanut ajaa Hg:n pois epitermaalisista esiinty- mistä. \ Ozerova et al.. (1975) käsittelee kir.joituksessaan sulfidimalmien Hg-pitoisuuksia vulkaniitteihin liittyvissä massii- visissa sulfidimalmeissa Tyynenmeren ja Uralin al.ueilla. Käsi- kirjoituksessa käsitellään seuraavia asioita: a) malmiesiintymien ympäristöä, b) malmiprovinssien metallogeenista luonnetta, c) Hg-pitoisuuksia malmimineraaleissa ja d) "post orel' meta- morfoosin vaikutusta. á) Tyynenmeren ja Uralin malmien Hg-pitoisuuksissa on vaihtelua. Hg-pitoisuudet ovat alhaisempia metamorfoituneilla alueilla kuin metamorfoitumattomilla tai nuoremrnilla alueilla. Kenozoisissa muodostumissa tavataan kaksi variaatiota: 1) kuumien lähteiden (fracture zone) subkontinentaaliset esiintymät, joi-ssa cinnabarin ohella on pyriitissä korkea Hg-pitoisuus 2) postvulkaaniset submariiniset malmit, joiden sulfidit ovat Hg-köyhiä (~uroko-t~~~~i). c) Hg:n esiintyminen sulfideissa on vähenevässä jarjestyksessä sinkkivälke-kuparikiicu-pyriitti. Metamorfoosin aikana sulfidit kadottavat elohopeansa (SK suu- remmassa määrin kuin CUK). Sulfideista pois höyrystynyt Hq muodostaa Hg-nalmeja sarrial.la alueella, mut.ta kauempana sulfidimalmeista.

22 Selityksenä sille, miksi Kuroko-tyyppiset malmit ovat Hg- köyhiä esitetään, että meren pohjalle tulleet hydrotermiset liuokset laimenevat sekoittuessaan meriveteen, seikka joka ei samoin vaikuta konsentraatiota vähentävästi varsinaisiin malmeja muodostaviin metalleihin (Cu, Pb, Zn). Mineraalien Hg-pitoisuuksista Jos sinkkia on saatavilla, rikastuu elohopea sinkkivälkkeeseen, kuta enemmän sinkkia, sita enemmän elohopeaa. Pyriitti ja kuparikiisu sisältävät paljon vähemmän Hg:tä ja pyriitti suo- sii sita kaikkein vähiten. Mutta ellei ole sinkkia eikä kuparia, konsentroituu Hg tällöin pyriittiin. Sinkkivälkkeen Hg pitoisuus vaihtelee ppm, kuparikiisun II II ppm ja rikkikiisun II II pprn Uralin ja Pasific-provinssin analysoiduissa näytteissä. d) Post-ore-metamorfoosin vaikutus. Metamorfoosi pienentaa malmin Hg-pitoisuutta: metamorfoitu- mattomissa pitoisuus vaihtelee pprn (South Ural), meta- morfoituneissa (vihreäliuskefasies) n. 1 pprn (Middle Ural) ' ja enemmän metamorfoituneissa (epidootti-amfiboliittifasies) 0.1 ppm. Tämä näkyy vastaavasti mineraalien pitoisuuksissa. Kanadassa (high grade of green-schist fasies) pitoisuudet ovat vain ppm. Toteamus, että metamorfoosi pienentaa malmien Hg-pitoisuutta, tekee mahdolliseksi käyttää tätä elementtiä metamorfoosin indikaattorina. Tätä tukevat eräät kokeet. Kuumennettaessa näytteitä keskeytymättä asteeseen, on Hg:n todettu höyrystyvän sulfidimalmeista lämpötilavälillä (vihreäliuske- - epidoott,i - amfiboliittifasiekseri lämpöti.loissa). Tutkimuksissa Hg-anomalioista sulfidimalmien ymparil1.ä ovat elohopean maäritysalarajat pprn (1-2 ppb) (Azzaria, Friedrich), kun maäritycalaraja 0KYZ:ssa on tällä hetkellä 0.03 pprn ja Porissa 0.1 ppm.

23 On selvää, että Hg-aureolitutkimus meillä.ei voi olla vertai1i;- kelpoista edellä,kuvattujen tutkimusten kanssa, asia, josta Sears varoittaa..' On kuitenkin jokseenkin varmaa, että Outokummun alueen kivilajit ovat moniin nuoremmista muodostumista tehtyihin tutkimuksiin verrattuna Hg-rikkaita. Onko täällä kyseessä alueellinen Hg-anomaalinen provinssi, joka liittyy syvälle maankuoreen ulottuviin murrosvöhykkeisiin, joihin Kuznetsov (1972) kytkee (according Smirnov) varsinaiset Hg-malmit. Näistähän ei Outokummun alueella ole kyse, mutta ehkä jostain vastaavasta ilmiöstä. Tämähän sopisi käsitykseen ofioliittivyöhykkeiden muodostumisen kanssa. YHTEENVETO Elohopeatutkimus on nimensä mukaisesti elohopeapitoisuuksien tutkimista, jolloin työn tulokset ovat kiinni Hg-analyysien luotettavuudesta. Kun liikutaan pienissä pitoisuuksissz, asettaa tämä analytiikalle erityisen suuret vaatimukset. ~ Poiminnat kirjallisuudesta osoittavat, että elohopea-aureolicn tutkimuksissa määritysalaraja on 1-2 ppb:n ( ppm) luokkaa, kun se meillä 0KME:ssa on tällä hetkellä 0.03 ppm ja Porissa 0.1 ppm. Näin ollen perusteellisten anomaliatutkimucten edellytyksenä on analyysimenetelmien parantaminen. Outokummun alueen osalta analyysien luotettavuus koskee nimenomaan varsinaisen Oku-jakson kiviä. Kuitenkin nytkin tassa raportissa käsitellyt tulokset ovat antaneet mielekkäitä tuloksia. Sedimenttisten kivien, kiillegneissien, grafiittigneissien ja rnustaliuskeiden elohopeapitoisuudet riippuvat kivien sissitämien sulfidien määristä. Näistä köyhä kiillegneissi on myös Hg-pitoisuudeltaan köyhin, sulfidimäaran kasvaessz grafiitti- gneissien kautta mustaliuskeisiin kasvaa myös kivien Eg-pitoi- suus (mediaaniarvot ppm). Eniter! elohopean mszrs

24 on riippuvainen kivien sinkkipitoisuudesta. Serpentiniittien Hg-'pitoisuudet ovat alhaisia, näiden tutki- misessa nimenomaan kaivattaisiin parempaa analyysitarkkuutta, jotta voitaisiin selvittää, millaisia nämä kivet ovat pitoi- suuksiltaan. Nyt saatu tulos ainoastaan viittaa siihen, että Vuonoksen serpentiniitit ovat muihin verrattuna anomaalisen elohopearikkaita pitoisuuksien vaihdellessa ppm (mediaaniarvo 0.11 ppm, maksimiarvo 0.39 ppm), kun muualla pitoisuudet ovat n ppm. Jos nämä lukuarvot ovat luotettavia, ovat Vuonoksen serpentiniitit aivan poikkeuksellisia ja näyttää siltä, että niiden elohopea on malmista lähtöisin, sillä serpentiniitit ovat myös Co- (Cu) anomaalisia. Kyseessä on melko laajamittainen anomaliaalue. Miksi sitten muuten analogisessa Outokummussa ei ole saatu samantapaista tulosta? Tätä pohdittiin jo serpentiniittien yh- teydessa.(s ).Saattaa olla, että Outokummussa ei jostain syystä vastaavaa ilmiötä olekaan, elohopea on Vuonoksessa paassyt "karkaamaan" ympäristöönsä, tätä ei ole tapahtunut Outokummussa. Tämä selitys saattaisi olla mahdollinen, jolloin ilmiö liittyisi jollain tavoin malmien syntyolosuhteisiin tai rnyöhempiin tapahtumiin. Muut Oku-jakson kivet, kvartsiitti-karsi-dolomiitit ovat cerpentiniittien kaltaisia, mutta elohopeapitoisuudet vaihte- levat naissa enemmän. Tänä johtuu osaltaan siitä, että näme kivet usein liittyvät läheisesti mustaliuskeisiin, jotka nos- tavat niiden Hg-pitoisuutta. Toisaalta naissa kivissä tavktaan mal.min aiheuttamia anomalioita (Co- (Cu-) anomalioihin liittyen. Kaista kivistä valtaosa on juuri Vuonoksesta. Mulmicn osalta työ toi eräitä mielenkiintoisia lisäpiirteitä Keretistä ja Vuonoksesta. Keretin malmissa todettiin sen licvzosan olevan sinkkiin nähden Hg-rikkaamman kuin harjaosan, jota puolestaa Vuonoksen aineisto muistuttaa. Malmianalyysien vahaisyys ei e3ellytä pitemmälle menevien johtopäätösten tekoa.

25 Vihannin, Metsämontun ja Aijalan malmit ovat Outokummun malmien tapaan melko elohopearikkaita, verrattuna kirjallisuudesta saatuihin tietoihin muiden maiden sulfidimalmeista.. Vanhojen, metamorfoituneiden malmiemme pitäisi olla elohopeaköyhiä. Toinen ristiriita on siinä, että meillä mielellään tulkitaan malmeja Kuroko-tyyppisiksi, jotka kuitenkin ovat Hg-köyhiä (Ozerova, 1975). Malmien elohopeatutkimuksella voisi, Ozerovaa jälleen laina- takseni, olla merkitystä malmien muodostumisolosuhteita tut- kittaessa. Malminetsinnän kannalta ei elohopean analysointi nykyisellään tuo enempää anomalioita kuin normaali AAS-znalyysi. Faktorianalyysi, jota tässä tutkimuksessa on käytetty tulosten käsittelyssä, olisi enemman edukseen, jos analysoituja element- tejä olisi enemman. Sen puutteen näyttäa korjaavan koko heterogeenisesta aineistosta tehty analyysi. Tämän tuloksena malmit tulevat esille aivan omana "kivilajinaan", mutta esille tulevat myös malmien kanssa analogisesti käyttäytyvät anomaa- liset kivet saadessaan kaikissa kolmessa faktorissa positiivi- set lataukset, ilmiö, jota muuten ei esiinny. Elohopean jatkotutkimuksia voidaan nykyisellä menetelmällä jatkaa malmitutkimusten osalta. Mutta mikäli pyritään elo- hopea-anomalioiden tai laaja-alaisten elohopea-anomaalisten vyöhykkeiden t~tkimiseen~tarvitaan parempi analyysitarkkuus. Neuvostoliitossa elohopeaprovinssien tutkimuksissa (Kuznetzov, 1972) on todettu näiden liittyvän alueellisiin, syvälle maankuoreen ulottuviin murrosvyöhykkeisiin. Tässä mielessä elohopeatutkimukset saattaisivat laajentaa tietämystä Outokummun alueen syntyolosuhteista. Samoin niillä voisi olla merkitysta toisen ~i~urrosvyöhykkeen, "Raähe-Laatokan" tutki- muksis~a~edeseutt~massa sjr~ältä tulleiden nikkeli-kriittisten massiivien löyt&nisessz kuin myös Vihanti-tyyppisten malmien etsinnässä. Olari Maija Huhma

26 KIRJALLISUUTTA Azzaria, L.M. and Carrier, J.A. (1976) Mercury in rocks as a possible ore guide, Gaspé copper mines property, Murdochville, Quebec, Canada. J. of Geochem. Exploration 6, Grip, E. (1948) On the occurrence of mercury in Boliden and in some other sulfide deposits in Northern Sweden. SGU, Ser. C, 499, Friedrich, G.H. and Hawkes, H.E. (1966) Mercury halos as ore guides for massive sulfide deposits, West Shasta Disrtrict, California. Min; Deposita 2, Hawkes-Webb (1962) Geochemistry in mineral exploration (pp , 369). Kuznetsov, V.A. (1972) Mercury provinces in USSR. Internat. l Geology Rev. Vol. 14, no 4. Ozerova, N.A. et al. (1975) The mercury in sulfide deposits empaced on volcanic suites. Mineral. Deposita 10, I Sears, W.P. '(1971) Mercury in base metal and gold ores of the province of Quebec. CIM Special Vol. No. 11, i i I

27

28 v. F ~ A rrrrrrrrrrrrrrrr-rrrrrrrr ~ T ~ ~,- W 171 Tri l f t 17~ 111 In m [Ii Tri rrl II~ rr, iii m ri. m ni 111 II m 111 mi rii r r l m, ~ I rri I ~ I I ~ I I U ~ WTVTIUUTIVUVDUPVVVT UuVtUIiGti UV m ml m ~ ~ c ~ + w w, r r r r - r r r r r hi U O U Puh'CPwu +-+ +'.&.(+:wbjabou~\l,p +'WWCr.Cc~L1lr* a s s s ~ w ~ ~ ~ a ' ~ ~ ~ ~ ~ f + c w ~ ~ c ~ ~ p rrrr w ~ r r r + rr w Vi + b w b r r r r g:rrcic,lbbwur +O\U~DQ ILQ ~I\I-.JU~+'~VI * b * * * * * * * * * * b * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * & ~ c ~ ~ b - w ~ a ~ ~ ~ > i ~ ~ a ~ ~ ~ ~ w l u < w ~ ~ r i r ~ G ~ W ~ Q ~ ~ ~ ~ G W ~ ~ N U C ~ ~ U~CCOObGGUCciObOQUUOUC,UUt,bOC,bCVL,Ob V; F rurr~:~pr~rrrrrrrrr~~~rrrrrrrrrrrrrr r n nn-n-ri n n c C: rrrr i- r L <

29

30

31

32 P L x1 L.?

33 w t rrr crr WC, + U ~ U L ~ o ' & Q W - J W b W N b E. I L W C L N k W U O, C ; + r PO O Q ~ + U S O W N O W D ~ ~ N L N ~ ~ ~ ~ & O N W P ~ N ~ ~ ~ I L Q

34 LISTA/MUST~T LIUS(:ET ( $) SIVU 8 KTL ANRO RNRO SVIJYYS 0 < LJ cu ZN NI CO PB HG s c PPM PPM PPM PPM PPM PPM :t; l:H B Q(J s <.A OKJ 574 1:.9.9) s SP ~ J<.U s SP J~B QI(J 574 1&2.8) s SP OKU 574 1)9.35 s SP o ~ J<.U s KA OKU s <.A OKU s SP OKU b. 50 s SP o.o OKJ 574 1~3.7) s 5P ;}S J<.U s SP 't2210~b OKJ 574 2)6.40 s SP OKU s SP o.o :) 4574o J<.U s ) OKA OKU s <.A OKU s KA LHB OKU s \fl J OKJ 574 2t.7.55 s Ml o JK.U s GRFKVT :t221j~b OKJ s \fl B OKU s GRFGN B 4575't J<.U s TlKSP OKJ s GRFKVT it-22109b OKU 574 2oo.OO s ML J~B OKJ s 14L ! OKU s Ml ~;) J<.U s ML JC A8) 02 PE s 14L ,.e... ~,~ ~.. ~ : A7880 S~/PE :> s ML ~-,....a..a 422LlJC A7381 $~ /PE s 14L l.. 't -:a..&. ' ' C A7882 SRI PE s 'o\l o -s.;)... t... ~ ~.., 1 a : ~78B3 S~/PE Ml ~,-... ~.t.! 1 ~ t 422llJC A7884 SR/PE bo s ML t.t.gt -l..&" ' 1-- t e

35 LISTAIMJSTAT LIUS<EET C Sl SIVU 9 l-4~- ~- ~ KTL A '4 RJ ~'l:(.o SYVYYS 0 KLJ cu ln NI CO PB HG s c PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % ft F'z... ~ oc A7385 SRIPE 14 3j6.40 s \1l "...,t. ~- 1, $) _ 422llJC AT886 S~ /PE s Ml ,t,t -~. r ' ~ C A7887 SR/PE ) s <A ~ -, ' ~ :: Ä 7888 S<-1 PE 14 36~t-.50 s T LKSP ~ "" 01. 5g 42211JC A7B8~ S~fPE s SP ""'"...' ~-~...ta ::: A739J SRI PE s SP L~... O')' o.ca C A7891 SR/PE )OSP ~... -., G. G.' >C A7692 SRI PE SP ~ 1 1.(o 422llOC A7893 SR/PE ) s p o. 10.,.. ~ Oe>l 422llJC A7894 S< /PE s SP o.oa -~.~.; : _,.o C A7905 SRIPE s SP o.i o lf ~ C t\7906 SR/PE s SP ~.~ 'fco _,, ::.- 422llJC A7907 S~IPE s SP o.o5 -l r '"'~ -1. r ::: A7908 SRI PE J.4!tl6.oJ s SP l. 0.t~ -t. ::;; JC A7919 SR/PE s KA ~.. ~ <Oa Cä~ lt2211jc A7~2J SRI PE ) s KAKVT ~.,.., ~ - t.o ::: A7921 SRIPE ) s KA o. 05 -l.c;, O'l JC A7922 S~/PE s KA S ~~!;.-.,t 42211C)C A7923 SRI PE <AKVT o.oa 't ~ - 00~ 1, B :: A7924 SR/PE KAKVT ,~... $' 1-221lJC A7~25 S:( 1 P E s <AKVT ?- - S"' '" :S.!) r :: 4.7~23 SRI PE 14 4~9.7J s <A o.o l.o, - 9.t.~ lt2211jc A7927 SR/PE KAKVT t.. ~~ (f $' lt2211jc A7~2S SRIPE s < VTKA ~.~ ~~ : A7942 SR/PE o:l s SP o ~,, ~ - ~ 42211JC A7943 S~/PE s SP J..S" " :s. -:.: C A7~!t!t SRI PE s SP o /.. ' ~ C A7945 S~/PE s SP OS" 1$" ;'"f 42211JC A794o S~ 1 PE s SP ~. '1 '1 - lr ::: A794-7 SRI PE ) s )P l..~ G. - ' JC A7948 SR/PE s SP ~ ~. 't '1 ~.. ~ 422llOC A7149 SRI PE ;) s SP ~ Co : AT950 SR/PE ~) s s p o. 40 o. 05- <., ~ Co - ~ e e e 1~,

36 LISTA/MUSTAT LIUSKEET ( S) SIVU 10 KTL A'4RO RN~O SYVYYS J KLJ cu ZN NI CO PB HG s c PPM PPM PPM PPM PPM PPM % ' 422ll::>C A7964 s~ 1 ~> E s SP :S...!t22llJC A7~&5 SR/PE s SP ,.._ ~. ~ -. '1 ~ : A7966 S~/PE 14 6l8.8J s SP o. 48 o. o5-l.w - ~e.... a, C A7967 S< 1 fj E s SP o.o8... l..,.s'" 42211JC A796B SR/ PE 14 blt5.50 s <A o ~.:) _, C ~7969 S:(/P E s l lt22ll:>c A797J SR/PE s ) ~ 1.~ : A.7g7l SR/ PE 14 5)0.5;) s DOKA o. 05 1' t 'l 1, JC A7972 S' /PE s ) ~. c.... c1., t 42211JC A7~73 SR/PE s )OSP ~." "" OJ.l, \ C A7911t S~/PE s DOS P o.oa o. 44 o. os... 1.,.... r.,., C A7975 S'/PE s JOKA o.os... t.ta -, h."ti C A797fl SR/PE 14 6b0.50 s SP o.os-~., Ob.... r C A7977 SR/PE s SP o. 53 O. OS...I L.. ~ 4.,. 422llOC A7g92 SRI PE JOSP o.o1....., :: A7993 SRI PE J DOSP l,'a. *'" l lJC t\7994 S~/PE JOSP o.08 t.t -1..,. ' : :JC A7~95 SR/ PE J KA ~- :-l,.,..a.' : A799b SR/PE s KA ,, -.~.. ~ 1 G.!t2211JC A7997 St /PE KGN ~,f.l ' 42211JC A799B SR/ PE '4L ~ t,g. '" ' l.s ~ 1\7999 S:( 1 P E Ml o-:a.tt... 2,1-....$' 42211JC A8JOJ SR/PE ML G. -.2, e ~.~ 42211::>: ASOOl SRI PE ~ Ji,RFGN ,,... a..'" <.~ : t\8003 S~ /PE 2 GRFGN &f.~ -1.;. '!t22ll)c A9 J J!t SRI PE ~ <GN c.,a,... t.a t : A6483 MLJ s ML lt22204c A648!> MLJ s Ml C A!>4 89 MLJ '4l C OKU GRFKA C OKJ s KGN : OKU 575 ~2.55 s "'l : J<U s Ml os e ' ' ' 2

37 r u L'I 4 5i \ AĊ w 1 Y 1 r- u C L'I ;ir II1 ni 4 V, F ~ ~ X ~ ~ X ~ ~ O % ~ ~ A X F ~ ~ u r ~ r r r r r r r f ~ r r r r r r ~ r ~ ~ - : - ~ ~ r n r ~ t ' ~ ~ ~, ~ C n n Cia 0 onn n-r L i- 0 0 XT 7. 0XA 7-T 2 Z D D &D D

38

39

40

41

42

43

44

45 D W rrrr 00 ~ i O - b ~ C + C h i m 0. a ~ u s s c ~ ~ s, 4 b C ~ r, 4 a b + + h. ' wz oc 0 C ~ ~ Q ~ ~ ~ C ~ ~ ~ ~ ~ ~ G ~ W Q + ~, N O Q > O O O

46

47 SIV KTL AIRJ RUdd SYVYYS (3 <LJ C U PPM ZN PPM CO PPM P B PPM HG PPM < !, J<J KL1 ++YSs J<il Kg 45U51 9KU OKJ OKd <U O<J 45U5b 3KLI <b 4535d OKil JKLI UKJ SKd <J 4 34J OKU 433b5 3<U dkj < OI(J i3kj <c, iJ K JiU i3kd JKLI 4537s dkj rj&j <U S KkT S (VT KVT S <AI(VT (VT S KAKVT 6d6-35 S GFFGN S KAKJT S KC S SP S SF' S S 5P S SPDO S 3~ 7tl-33 S CP S SPDO S SP S SP 7bleJU S SP 7s7eU3 S SP S SP S SP S SP S S SP CF 793,d5 5 CF 835eUO S SP S SP S DG S GkFKA S OuS? 827ed5 S ML u i) u-01 3.U U u -79

48

49

50

51 rl r w L K L W 111 rll 11, tn m 111 n 111 w rr, iii rt1 tri 111 iri rn iii n m [II rri iii iri 171 iri m c ~, u, rrt cc.u \r, a w W w w ~ u W w w ~ W ~ W ~ ~ W W w w W W W w w ~ w C * h i C C, U O

52 C ~ ~ ~ ~ : G ~ ~ - ~ ~ ~ ~ ~ ~ S X ~ ~ Q S ~ X ~ ~ G. G ~ O G ~ ~ x r r r x r r r r r r r r r r r r r r r r r 1 : - ~ ~ ~! r r 7 0 r a ~ ; r r n n nnnn T, rin~

53 3 G ~ ~ c ~ G ~ ~ X ~ ~ G ~ 5 3 G, C ~ C ~ S Y 3 S - j S : X ~ 3 J) rox S C ca 3 S f r*g~t]mtif x rrrrr~~rrrrrrrrrrirrrrrr~r r nznn~i n n nnn n n s c Cj O O G ) O 0 0 CJ 0 7; Z r- 2 zzz Z z zzz r < 0-4 r

54

55 UV,V)V'4VJ+V,WWV)AF ~AF++9-lV,WV,V,ViV,WV'V,vIV~OS 7r ~ ~ ~ ~ r ~ r ~ ~ ~ u ~ ~ ~ ~ ~ g r r r r r u F z.ff?h C V, ui ++-i++rrrv) -0 o rrrrr D 77.7iFF rrrrr

56

57

58

59

60

61

62 SYVYYS ZN PPM CO P 8 PPM PPM HG PPH 4323% K3Ja &3~i8b A3564 U<J A3bb5 UKLi <U A3557 OKJ 9366t3 OKU A3563 3<U A3573 dku KU O<J A3673 3KtJ A3674 3<tJ A3575 UKU KU A3577 U<J OKJ A3680 3KU A33dl 7i(3 A3682 3Kd U3683 3<cr ~35a5 UI(J DKU A3sd7 3<J OKJ 43b8'3 3KLI Ui(J A36Yl 3KU A tJ A3533 OKll KLJ A3535 3<J A3595 OKJ S YL 144 S ML 116 S YL 21) 5 S ML 32 1 S ML 245 S GAF<A 189 S ML 564 S JGFdVT 109 S GFFAVT 140 S ML 23 3 S GkFKA 3 1 S GFFKVT 139 S SbFKVT 5 1 S <LDL 39 S SP 14 s SP 22 S <L3L 9 S SP 5 S SP S GFFKVT 408 S KITKA GFFYVT 430 S KVT 360 S (VTKA 1700 S GRFKVT 1200 S K VT 3700 S < PT 2000 S Kfi 830 S KA 64 5 JOKA 151 S KVIKA 87 S I(LTKA 21 5 (VTYA 27

63

64

65 r C1 C w F rn n-i -i

66

67

68 ~ A ~ G ~ C ~ A G ~ ~ W W % ~ I ) ; I G ~ C ~ C ~ ~ G ~ O I J G I ~ ~ + : X + : ~ A ~ I, ~? C ~ ~ ~ * B ~ ~ < ~ r t 3 ~ g < f ~ r ~ m x ~ r n ; 7 r : 3 ; ~ ~ t. 2 p b 1 ;. < r. r ~ r r ;icx~i-n+-n;n in nnn nnnn innnna c <-=ax7ixr ;k XFO 7;*x;k CI c, C. F r -l*c<99 < <<Z +=-=<< ZZZ< ll -l C

69

70

71 SYVYYS Ci <LJ CU LN PPM PPM tu 1 PPY Cil PPM PB PPM HG PPM 1~539 UiJ JKJ 1I541 3<d 1tS'+2 J ~ J Kcl 1+54'+ J<d 1 4 JKJ OKil KJ & ~ 1t549 3<3 1k553 dkj 1~7013KU 1+73Z J<U JKJ LI704 Ji(U OYJ 147r)b 3Kll J< L)<J KU <lr 1G711 EJK OKil SKJ dkci <11 1G715 D<J JKil tcl 1i713 3KJ i3&d O<J U* bd- 84' b j ~ L lt S YL S KGN S SkFKVT S <VT 26 5U S GFFKA S (VTKA S <VT S GC1FKA S <A S 5P S SP SP S KLOL s SP 42 4b S <LOL S SP SP S KLi3L S SP b SP S 5P S SP S SP S DOKA S (A 64 8 S i(a S ACFJOKA S SkFiA S KVTKA S SPU S (AKVT SFFDUKA S < VTKA

72 IUW iu 9 + T: r r w r r r n r D T) ~ ~ ~ ~ ~ h r h : u r r ~ r ~ ~ r w ~ ql ~ ~ C ~ D r W ~ ~ ~ I U ~ Q W W W ~ ~ ~ C ~ W W ~ W ~. Q, ~ O W r tu r 0% m O OWW r 4r069r U ru a r r r r u C r r r w r C r N r ~ & P 0 9 C N O O O w w ~ gz 0 h i ~ ~ 0 4 W 4 ~ a 9 W 4 N 0 & O C i : W ~ w 0 ) 0 4 O 4 t, C r - 0.

73 SYVYYS 0 YLJ CU PPM ZN PPM CO PPM P B PPH HG PPM KU 147b1 3<11 1'+757 OKd 1i763 3KU 1i764 i)<j 1'+755 3Kd J<d 1'+757 a<j 1~7743Kd Ii775 3<J 1'+775 9KJ KU 1i77Y 3<J JKJ <d Or(J 1+7d2 JKJ Ii783 I<il OKJ dktl OKJ OKJ 1+7i3B 3<U 1 Oi( tl <U 1'+732 3KJ KL1 1479% OKJ LIKU <11 1'+797 3r(~ Ditu a.57 8L.4b ' i0Ld ' JSo8S lsb lii i>o S i(vtka S AA S SPD3 S K VT S KVTKA S (VTKA S SkFKVT S (VT S KA S <A b ( A S KA S <A S KA S KLOL b (A S KLOL S <A S <LOL S KLOL S rck S SPDO S SF S SP S SP S SP 5 SP S SP 5 SP 5 SP S SP S IGSP S Kk b bti 453 L U

74 C3Cll-i 7FfiA CLC r -P w CD rrr r N W lu 9 + & 9 Q ~ 4 4 ~ r ~ 6 m N 0 o N ~ ~ ~ ~ o Q * c! SZ w 4 r a W r ~ + ~ w m ~ 1 a ~ + 4 o ~ ~ ~ o + ~ o m + ~ 1 o, ~ ~ ~ ~

75 KTL ANRO kn.il3 ZN PPM Ct3 PPM P i3 PPM iig s C PPM a x 1'+315 0<3 lc816 dku <ci 1431 Y ClKU KU <U DKJ Okll 1'+323 dr(d ilta24 3KJ <U 1+BZb ui(u k <U A3145 3KJ JKU A5147 3<J A5148 i3kd <u UYJ OkU J< J UKJ 1I834 3KU OK KJ <U J<J JKU J<iI A598+ JKJ ilku A3385 di(j S <A 1+Y.73 S KLO SP 15b-42 S <A S SP 16L.65. S SP S DO S KLT S <VT S KVT S KVT S <VT S GhFKA S 4VT S SP 2Ld-39 S TLKL S SP 239.i38 S TLKL S KA 248.d5 5 SP S KA S SP SP 252,dO S SP S r(lt S KA S SP b <A S AVT S 3tiFGN 7-93 S YL S ML S YL Sle

76

77

78 '0 rl-r r WC r t - r Nmmk@4rQC+N*NW.pCrmm4NWj.Wmj.@OOGVioL ~ o ' ~ a ~ + ~ ~ a ~ ~ a ~ ~ ~ o ~ ~ a ~ ~ c + m ~ 0p00000O0~ p ~00~0~~~~~ *. * #. *. 0.. m m *.... * m m.... &en F-' C O O ~ O O ~ ~ O Q O ~ O ~ ~ O Q O ~ ~ O O ~ m ~ O ~ O ~ ~ Q + W ~ ~ M ~ ~ V ~ O ~ ~ ~ M 0 ~ ~ O r h, 0 + U'

79

80 Gl UI Vl V vl U w u WF w UI u vi ui vi UI vi U' UI u UI u UI " U8 UI UI Wl UI UI u LI, u -++44w*w++w+4u *4+* V'OQ.O'~.CFO~'V'O ~V'O.CFO~~C~PCPCFO cp0'0'(2'0.0'u~ocp~

81

82

83

84 < TL 41iaa P Y ~ O SYVYYS o KLJ CU PPM ZN PPM CL) P 6 PPM PPM HG PPM S YL S '4L S YC b ML S YL 5 ull S ML 5 '4L S '41 S ML S YL S ML S M l S YL S ML S CGhJ S GRFGN S ML S GiiFGN S ML S IYL S YL S ML S YL S YL 5 ML S YL 5 ML S ML S UIL S ML S YL S YL

85 KTL Ahk3 3Vi3 SYVYYS 0 KLJ CU PPM ZN PPH LS PPH P t3 PPM HG PPM , *+5 2eo ~ % oiJO 332ob3 jy5,t)u '+;13*93 4i U SL4.14 5lb li)1* S Ml S YL 5 YL S YL S YL S ML S YL S 'IL s ML S Yk 5 YL S ML S SP s 5P S s SP SP S S P 5 SP S SP 5 SP S SP S SP S TLKL S YL S ML S YL S il S ML s YL S!4L S ML S YL b ML ilo i) i) ;

86

87 SYVYYS Ci3 PPM PB PPM HG PPM S YL 282 S ML ML 346 S <A 114 S T LKL 17 5 TLKL 11 S TLKL 12 5 TLKL 16 S TLKL 29 S TLKL 60 S ML 313 S YL 228 S ML SPFKA 112 S YL 431 S K A 267 S GFFKA 160 S GHFKVT 5 7 S KH 122 s YL ML 600 S ML 524 S UIL 686 S KA 472 S i A 1001 S KA 455 S KA 118 b <kbi 68 S &kdk 29 S 1u 28 5 TL<L 29 S KA 64 S <AML 656

88 A G > C I ) X G > ~ 3 G ) 3 ~ ~ 3 S X 3 S Xa S r x m r r r r r a r r r r r r r r r r r nnn n n -r c OoO 0 CJ 0 zzz z z r

89 GEOUETRISET KESKIARVOT J4 HPJDNNAT/K4HAJ/MUSTAT LIUSKEET SIVU 8 K TL R LUYY CU (PPYI ZN (PPM) NI (PPM) CO (PPY) HG (PPM) S (%b C ( X ) K A HA J K A HAJ K A HA J K I HAJ KA HA J K A HA J K A HA J

90

91 GEOYETRIS ET KESKIARVOT JA H~JONYAT/YAHAJ/MUSTAT LIUSYEET SIVU 6 K TL R LUKY CU (PoY) ZN (PPM) Nl (PPM) KA HA J K A HAJ K A HA J

92 ... Z n 0 0 c rrrrrr crcrrrr- crrrr rr rrrr. e. e..... a e. b. *. b b b I r r ~ W N P N Q WaSPcoUIWr 4 ~ - N m r & 44rP P C ~ p ~ O f ~ O O O O f O...* x 0000r00000rr0ar~~r~0a00a00~00~~00 r ~ ~ ~ ~ w ~ ~ ~ u l * w m ~ r r N e ~ ~ 0 ~ ~ ~ ~ w w ~ i ~ ~ O r N e N + N O + 9 r ~ 9 r E C O O W W V I * P o N a O O m m O Q n 0 ' x - c rr~rrr rrrrrr-r Nrrrr rn rrrr X w W C r a W a W~**WQNVI mf.iywui UIN 9900 P UI w S N r W r r O Q S w r 3 W WudwW* w r 9900 C W r.dnnnm WamUlNOEm rocpnc mw eg.00 * x m r N N r r w w rriwnnrn+ji WrNmN tur rr-r E O b... x -4 PwDN+~ 9 * 9 r m + ~ 1 + ~409-9 m wwoo P ~ onr4n~en 9 ~ ~ &mviwn VIr 0000 L

93 ARITMEETTISET YESK14RVOT JA H4 JONYAT/KAHAJ/MUST4T LIUSKEET SIVU 4 KfL R LUKM CU (POM) ZN (PPM) NI (PPM) CO (PPY) HG (PPM 1 S (Ii C 4 % ) KA H4 J K A HAJ K A HA J K A HAJ KA HAJ K A HPJ i( A HA J

94 rrr-rrrrrc r rrrrrnrr rrrr M * W v J f ' Q W m 4 U l P Q W N NCDCO*Lll*r4-L7W NNr 4WaP W ~ P O 4 u ' ~ O ~ N ~ m * m c o ~ f ' ~ w w ~ 9 c F o ( r 3 m ~ r ~ 1 w m f. N W ~ W O N ~ ~ Q ~ O Q U ~ ~ ~ P ~ ~ J ~ ~ ~ O ) W ~ V ~ b b b * b * b * * b * * * * * * b *. b. * * * * * * * b * * * * * ~ O ~ W ~ P ~ Q P ~ W W P ~ Q ~. O N ~ O ~ W C ~ : P L I ) ~ ~ ~ O O

95 4s TTYEETTI SET KESKIARVOT JA YA JONNAT/KAH4J/MUSTAT LIUSKEEI SIVU 2 R LUKM HG (PPM) K 4 HAJ h R 6 9 R R R OOR ,

96 Liite 5 Kivilnjirylirnitt6in (Klr) ja liarttalehdittäixi Klr K.t1. K pl Cu Ln N i.c o 11 t3 S C N~/CO KG!J 2. GRFGN 3. ML 4. KVL 5. GRFK1JT 6. KAKVT

97 IIG-TUTKIMU,S II. Näytteet 1: karttalehdittain Liite 1 OKU-alue: 1949 kpl, joista 551 kpl ML l Muu Suomi l : 84 kpl ML, 28 kpl OKVI (malmia) 2061 kpl

98 Liite 2 H G - T U T K I M U S Analysoitu jen iisyttcic1c:n jakaantuminen eliiei ttein ja kivilajcittäin. 1. KGN 2. GRFGN 3. ML 4. m 5. GRFKVT % naytteista mu-alueelta, naista 1-3 ryhmien kivi % n % "- -n %.12 -m- _"- 4.0 % 7. KA % 8. KAt GRF-, KRB-, KLO-pitoirien 9. W + GRF-, TLK-, SPCO 10. SP + GRF-, TLK-, KRBSP 11. TW, KLOL + GRF-pitoiset 12. MA, HAKVT + GRF-pitoiset.. Ktl A l u e! I I ~. I I I ~ 5 ' YhtI % Saimen ja Retula ' Saunalahti + Kn i i ' 1 I ( Pal-kti 2 7 i i j / ~uojärvi : ; : Petajajärvi 8; 8 2 jl(~); 66: 3.38; l ; Ilaljasalmi i! / : A.C Viurusuo : ~ 1 Outokumpu I : 1 5 6! / / 59 ; i j Vuonos j i i ' 12 j Mustarimpi I, Leppälahti 3 ; 3; / Sola (ja Horsman+ho) 1.23! ( lylylahti 1 2:, i I Viitalahti ) 0.561! ; Valkeinen 1 1 i / j Kokka j 1 l,! I " 12! Lo~omäki 1 9 / / ] Miihkali! / l o! : j 11 25i Lipasvaara 57! : i 8 3 3! I 1 1! l 79' 4.05: ( I I I Hammaslahti I Kotalahti Suomussalmi j i i Kansannaytteet 3?! 132: j j 1 j i

99

100 i - KA (7) 169 kpl Liite 4a GRFGN ( l23kpl GRFKA (8) 110 kpl ML (3) kpl ,,""', 3,,,,",,, ' 2 0 DO (9) 54 kpl SP (10) 540 kpl GRFKVT (5) 110 kpl 3 XAKVT (6) kpl i klla (12) 77 Irpl

101 Liite 4b 3 GRFKA -1 (8) 110 kpl DO (9) 54 kpl 20 1 GR!:KLtT (5) 110 kpi (11) 86 kpl MA (12) ;~: 77 kpl 20

102 KGf.1 (1) 51 kpl r 'Jo- KAKVT (6) kpl T- jo0 10' 10 jo3 1c4 i TL-KL 86 kpl 20 KAIKKI ( i-791 i949 k ~ ;

103

104 35 J 30- KGN (1) kpl I,, -.II" GRFGN (2) - KA (7) kpl 1 t--hv-- ---"---, 7 fiq nllll:,,, r-rmq-7- KVT (4) 88 kpl SP (10) 460 kpl ~r tv---r-r-nr ~mnr -T- GRFKVT (5) 110 kpl KLOL (11) TLKL KAKVT (6) 70 kpl 3'31 KAIKKI (1-12) kpi 2u 1

105 KA (7) 169 kpl 30] GRFGN (2) GRFKA (8) DO (9) 54 kpl i KVT (4) kpl d 5 - On-rTiil 4,,"ta', ' 1,""'I 1 ' - l-r

106

107 - -\ Ari ]eettiset ja geomct~iset kesk. Evot 1.?o 000 karttalehdittiiin. k 'II K t l Lkrn Cu Zn Klr = kivilzjiryhrnat 7-12 A i'. = ~riti~eettinrn keskiarvo G = geo~etrinen keskiarvo

108 Ktl Lkn CC 42220I.C 07A 07C '"7D 71.4 lic i OC C V '7-4 9 '7 c :c L '> 9 7 r\o'? y<-l U,d -:,P, v'u ~:~;~:~ 13 *! J.. 9'ïC 3 '7D?? q. 1 Ii -3: 1 Ii,,P 4221 $93 1 OC: C 07A o:/c,-/ D,' i i z? 11C 4222C4C C'7h 0'71)?YA 77'3' 4222C?7;1 7 1A I1C

109 Liite 7/1

110 Liite 8 Faktorianalyysit Correlation coefficients Rotated factor matrix Cu Ryhmät 1-1 2: zn 0.74 l.o Nl ' Kaikki CO ~ Hg C kpl S C e Q ' *11 Ligenvalues (ci;.rr,iilatlve 96) ,29 Eigenvalued, 65.e Cu Zn Nl Co Hg S C Pl F2 F3 F4 P C Ryhmä 3:. cu 1.0 * Zn O.C.5 -ci.59 ML Ni CO kpl Sg C c ~ o.ca Eigenvalues ' Cu Zn Ni Co Hg S C F1 P2 P3 F4 CU Ryhmat 4-9: Zn KVT -KA -DO i Co lig kpl S C Eigenvaluea E6.25 Ryhniät 10-11: Cu Zn S1'-KLOL-TLKL Xi co -C Eigenvalues ~5.2: Ryhma 12: l.;a 7'7 kpi

111 Elohopean korrelaatiokertoimet eri faktorianal-yyseissa P 1-12 (1949 kpl) Kivila j iryhrnat KGN 2. GHFGN 3. ML 4. KVT 5. GBFKVT 6. KUVT 7. KA 8. KA: GHF-, KRR-, KLO-pitoiset 9. DO + GHF-9 TLK-9 SPDO 10. S1' -k GRF-, TLK-, KaBSP 11, Tl,KL, KLOL, + GHP-piA~oiset 12. MA, W V T + GRF-pitoiset

112 Liite 12 Faktorien lataukse t eri faktorianalyyseissa Ryhmät 1-12 (1949 kpl) Ryhmät 1-3 (725 kpl) F1 : C ( 0.92) S ( 0.76) Zn ( 0.72) 3'2 : CO (-0.94) Ni (-0.75) Cu (-0.68) F3 : Hg (-0.94) Ryhmä 3 (551 kpl) Ryhmät 4-9 (601 kpl) Ryhmät (546 kpl) FI : Co ( 0.91) Cu ( 0.67) S ( 0.36) P2 : Ni ( 0.95) Co ( 0.29) P3 : Hg ( 0.96) S ( 0.36) Cu ( 0.29) P4 : C (0.98) F5 : Zn (-0.92) S (-0.57) SU (-0.28) Ryhmä 12 (77 kpl) ~1 : CO ( 0.95) S ( 0.91) Bg ('0.49) ~2 : Zn (-0.93) He (-0.71) F3 : Ni (-0.95) P4. Cu (-0.95) Hg (-0,331

113 F 1 Liite 11 Faktor ipisternaaradiagrammi F1 - P 3 Cu :.* ti N i :--*.e.-...-' * A, 6? qla, l7c '313 d/b F 3 p -4 +SP >r VLOL,TLKL i NAI 6kU HA,!koho5 0 HA, HHhbi;

114 Liite 128' NNN- N(\I(UF NNNM -3 cf cf e

115 i d VIe6 *d 7 d.(oca' rnr 9 4 * * * * * 0 X N O 4 O d *dm **O 9 m Nd * * * * * NNN d(y f-nn rcm NVIO VId * * * * * m c i ~ NN.d 0 d l k r-i 0 d d! m m + a s o o k C d S r - i S O O ' r-i d. d S * * * * * orn ODSM e D 6 N ** QNO mm ONa' *QD * * * * * dd cndd 4.a 0 al mcu zco.ml-oln W * b l - b

116 Liite 17, '1 151 kpl Viurusuo - Oku 'HO (PPIi) ' IHO (PPM)' WJ I - Y) u- te - ls kpl - Juo järvi 'HO (PPI.1) ' kpl Maljasalmi Prekvenssijakautumat Ser2entiniit tien elohopea

117 Liite 14 SP-KLOL-TLKL (546.kpl) 3 y OC B Petä ja jarvbz Juo järvi +A - 1,.$.4':. f: ** *: **** 1 :*' C*. Outokumpu 1

118 Liite 15

119

120 WONOKSEN JA CUTOKUW SERPENTINIITEISTA Ni-, Co- jr H~-ARITMEETTISIA KESKIARVOJA Reik:! Syvyysv%li. Pituus Anal. Ni/ka Co/ka Ni/b m m kpl Sijainti Vuonos, y : ' Malmin harjan jatkeen piiy111 -w- -- psa11a. b~tokvmpu, Trustedtin leikkaus -"- p.'ikill& -II- -": -"- -", -II- liepeen jat.kaen p5allx -"- -"- jatkeella -"- harjan alla harjan pay11a p3ä115 -" 'L -'lalla Keratin leikkaus Oku Oku - 94a harjan palilln '- -- alla psaila iepeen ptigllii -" "- -"- alla -II- jatksilla --,".. 1,

121 200 T t K t- -i+280 -i +320 ' Keretti Leikkaus 75 1:1000

122 Liite 19 Zn PPm Outokummun ja Vuonoksen malmien Zn-Hg-suhteita Keretti, L75: K1116, K1117, K1118, K " Kg44 (osittain malmiutunut mustaiiuske) Keretin leikkaus: Oku-94a Oku-98a. Vuonoa Miihkali (1 näyte) -

123 Liite 2C Outokummun ja Vuonoksen malmien ~nj~lg- ja C-suhteita 1 Oku-94a 0 K941, K1654 #$;<1124 o Oku-98a Kg44 A Vuonos. v Eliihkali

124 Outok~mnun ja Vuonoksen mal~ien ~n/~g- ja S/C!o-suhteita b- Kg44 A Vuonos r Miihkali - #. 3 D joo Znl Hg ' I I I I '000

125 Liite 22

126 Liite $3 Zn ppm Malmien Zn-Hg-suhteita Outokumpu, Vuonos Vihanti Aijalo

127 Liite 24 0 Zn-Hg-suhteita Ruotsin malmeista 0 Boliden (Grip, 1948) II Zn-rikaste A Pohjois-Ruotsin esiintymiä (Grip) A O II II Zn-rikasteita J.Saastanoisen näytteitä (1976) (Garpenberg,Ammeberg,etc.) ml II II Revlidmyran m2 II II Renström / II, Kristineberg II, Falun II, SiLvberg

128 I i b ' r 2 A ', t ~ r > r r 4 ~ J ~ L 1 x 7-7 ~ 7 i r ~ ~ -i-i-4+-l-p \ T 2 F-iL-2 --,< p>c/ *-17.LP r? r ww<fi -r-~kri.-t+i;~~i %Ii G- ql- Z-UWC 7 L L,Z 3- -i L c ~ L Z L L ; Z ~ C i ; r L I r - =, ; < c ; v ~ L > C C C P ~ I r r - r? c 7 r p r rr c n 7 1: 3 ir <cc<<tlll2 I K U +. > F i n-r11t4 3 >&-PSjLP r'11vl -i F- & L; \\\ \\\\\\~-id d c, L A. & C h r L u C I UI b S Cyrr+- I 0 x x J 2.*... C C C G G C C L r C C G C C C - C C C C C O C C C C L C c C C C C. b * CCGC,C<;C.,C h \ i. C C i f ' C C C C C O C C j C C C, C, C L L C C CC C>$'O@LP\ r C, C h h w r + r r h C I \ ~ b + P u V C L - r r h r W r

129

130