Geokemia11isista tutkimustu1oksista Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1ueel1a.

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTX Geokemia11isista tutkimustu1oksista Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1ueel1a. Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1uee11a on suoritettu p.rrosedimentti, rroreenija kal1ioperatutkimuksia vuodesta ahtien joista on seuraavat raportit: Ki tti1a, Sirkka Purosedimenttitutkimus KittiUi, Y1ikolkuttama Moreeni tutkimus Kittna. Purosedirnentti tutkinus Kitti1a, Linkujoki Moreeni tutkimus Kittila, Linkujoki :Ka1lioperatutkimus {2732) 2741/064/HW/ /600/ /601/ /600/ B~/604/67 '; Ki tti1a, Y1ikolkutt.ana f.t)reenitutkimus II Ki ttila, Kukasjarvi Syvarroreeni tutkimus /600/ A,C/600/71 Ki tti1a, Y1ikolkuttama M::>reenin As- ja Ag-pitoisuudet /600/71 Ki tti1a, Pahtavuana Kvartaarigeo1oginen tutkimus 2741, 2732/100(161)/11 Kitti1a, Pahtavuana w, Y1ikolkuttama Moreenin pohjanaytteenotto 2732, 2741/062/HW/72 Kitti1a, Mantovuoma - Y1ikolkuttama M::>reenin pintanaytteenotto 2732/062/HW/73 Kitti1a, Kukasjarvi fureenin pohjanaytteenotto 2732/062/HW/73 seka 1isak:si Geokemia11isia rroreenitutkimuksia KittiHi.n Y1ikolkuttamassa Reijo Salminen, pro gradu 1969

2 Lapin rnaaperatutk.imus Osaprojekti Pahtavuc:ma.sta 1972 Puroseiim:mtti bltk..im.lkset Anooaa1isia CU-pitoisuuksia o~ todetbl seka Housuojan ettli Liukujoen varressa. Maksimipitoisuudet ppn. Anana1isia pitoisuuksia esiintyy my0s Alakolkuttaman N-puo1e11a. Sarroi11a a1uei11a on Iey'os korkeita Ni-pitoisuuksia (133 ja 260 ppn). Korkeimnat Zn-pitoisuu:let ( ) 320 pp:n) sijoitblvat Housuojan varteen. CU- ja Ni-anc:rna1ia-a1ueiden sijairmit ilmenevfit oheisilta 1: symbo1ikartoi1 ta. ~ ~~ 4 ' tl : I. ji i ppm 1:-iooooo N, ppm A: 4ooooo

3 Moreenitutkimukset Pintamoreenitutkimukset on tehty kilkalla, jolloin nayte on saatu keski It'lliirin 1 m syvyydesta. Yhtenainen Cu-an.omalia sijaitsee Housuojan ymparistossa ja ulottuu siita etelaan Aakenusjoen S-puolell~,missa CU-pitoisuudet ovat korkei:rrrn.:3.t. korkea Co-pi toisuus. Anoma.lia-alueen N-osassa siihen liitty my6s Tutkimusalueella tavataan myos muita erillisia pienempialaisia CU-anamalioita (vrt kartta Pohjamoreeni C /600/65). Em. CU-artorralian NNW ja SE-puolella on selvat Ni-anomaliat samoin kuin Vasalaii'U.Ten N-puolellakin. Kaikkiin niihin lii ttyy myos anomalista Co-pi toisuutta. Varesparkurran N-puolella lahella Pyhajarven paata on myos epayhtenainen Ni-anornalia, jossa rraksimipitoisuudet kohoavat yli 500 ppn. My6s Ui.lle alueelle liittyy korkea co-pitoisuus (ma.ks. 170 ppn), mutta eri pistelsiin kuin Ni. V~reenin pohjaosista ja ka11ion pinnasta paineilmapora11a otetuista naytteista on todettu CU, Ni, Co ja zn ananaalisia pitoisuuksia, jotka osaltaan tukevat ja taydentavat muilla naytteenottomenetelmi11a saa tua kuvaa. Aakenusjoen - Kukasojan valilhi on voimakas CU (maks. 0, 33%) ja Co (maks. 230 ppn} anoma1ia, johon etelampana liittyy myas Ni (maks. 538 ppn). Pyhajarven N-puo- 1e1la on CU- Ni- Co-anamalia (vastaavat rraksindt 440!:-'tn1t 180 ppn ja 100 ppn). Kukasjarven autiotuvan S-puo1e11a on 990 ppm Cu-anama1ia, sekii jarven E-puole1la Cu- Zn-anorralia (0,13!& ja O,l::S%) johon liitty myos ananaa1inen ho:peapitoisuus (1,9 ppn). Kukasjarven NW-puole11a Kukasvuomassa on voirrakas cu Zn- Co-anoma1i (0,15%, 0,11% ja 140 ppn), jossa sannin on anamalinen Ag (1,8 pp:n) ja As (950 ppn) (vrt kartat A, A/600/HW/71 Pb/CU-Zn ja Ni- Co- Ag). Maae;:ran vaikutus naytteenottanenetelmiin La.nsi-Kittilan a1ueel1a suoritetussa maaperatutkimuksessa on todettu viisi eri suunnista tul1utta moreenipatjaa (1972), joiden yksityiskohtaista esiintymista ei Kukasjarven - Ylikolkuttaman a1ueella ole se1vitetty. Kuitenkin voidaan varmuuctel1a todeta, etta siella tavataan seka luoteesta etta ete1asta tu11utta moreeniainesta. R Salminen on pro gradu-kirjoituksessaan todennut, etta Kukasjarvi on aikaiserrma.ssa jaak.auden ja.ikeisessa vaiheessa o11ut noin ne1ja kertaa nykyista suuranpi, joten jarvised.irrentit peittavat 1aajaa aluetta Kukasjarven - Yliko1kuttaman vali1ta. Ede11a esitetyn huanioonottaen on varsin se1vd.a, ettei sen enanpaa purosedin:entti- kuin moreenin pintatutkimuksi11akaan voida saada yksiseli tteista ja varmaa kuvaa tutkimusa1ueen kallioperan ma.lmimineraa1ipitoisuuksista.

4 Saatuja tuloksia onkin tarkasteltava yksityiskohtaisesti ja muistettava etta yksikin anamaalisen korkea piste voi olla rnerkittava. M:>reenin p:>hjaosista ja kallion pinnasta otetut naytteet ovat hucmattavasti paremrnin keskenaan vertailukelp:>isia, mutta kumpiakin ja erityisesti kal lioimrrskenaytteita on kohteesta siksi vahan, etta yhtenaisen kuvan luatti. nen niiden perusteella on kyseenalaista. Suunniteltua lt"..allianurske!w.ytteenottoa ei alueella ole voitu kakonaisuudessaan suorittaa koneen voimavarojen vahyyden ja toisaalta maaston kulkukelvottomuuden (pehmeat suot) takia. Koska tutkimusalue on suurelta osalta suota voitaisiin yhtenaisen geokemiallisen kuvan saamiseksi suorittaa alueella humusnaytteenotto, joka sama.lla voisi toimia koealueena lapin olosuhteissa. Toisaalta voitaisiin talviolosuhteissa jatkaa kallianurskenaytteenottoa niilui alueilla, missa se naaston vaikeakulkuisuuden takia on suori ttanatta Yhd.iste:J.rna Suoritettujen tutkimusten perusteella nayttaa silta, etta Rukasjarven - Ylikolkuttam.an alueella tavataan samantyyppinen nalm:imineraaliseurue kuin Pa.r'ltavuonan - Saat'l:op:)ran alueellakin. Todetut ancrnalia-alueet ovat e~yhtenaisii:i., mutta kuiterucin voidaan erottaa kak.si ainakin n.:~ennaisesti rrerkittavaa osa-aluetta: Vasalanrren - Housuojan alue ja Pyhli.jfuven - Kukaswoman alue. Naissak.in kohteissa voinakka.irrm:l.t anoma.liat ovat pienialaisia ja etayhtenaisii3., mika voi olla joko todellinen piirre tai vain naennainen ja johtua harvasta ja osittain epaonnistuneesta naytteenotosta. Yhtenaisen geokemiallisen kuvan saamiseksi alueelle suositellaan humusnaytteenottoa tai kallicmurskenaytteenoton taydent!imista. Olari Martti.Kokkola

5