Lasten ja nuorten kehityksen & tukemisen ekologia: perusteita Toimiva lapsi & perhe-työlle. Tytti Solantaus

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten kehityksen & tukemisen ekologia: perusteita Toimiva lapsi & perhe-työlle Tytti Solantaus

2 Esityksen kulku Lapset puheeksi työn päämäärät kunnissa Palvelujärjestelmän kehittäminen Lapsen kehityksen ja sen tukemisen ekologia Menetelmistä Tutkimuksesta Lapset = lapset ja nuoret Varhaiskasvatus ja päivähoito Tytti Solantaus

3 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatiohanke/THL I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, v Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa II Lasten kehityksen tukeminen ja monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa THL-tiimi Mika Niemelä, projektipäällikkö Maija Hiltula, suunnittelija Tytti Solantaus, hankkeen johtaja Tytti Solantaus

4 Toimia lapsi & perhe työ kunnissa Päämäärät I. Lapsiväestön ja yksittäisten lasten suotuisan kehityksen tukeminen II. Ongelmien ehkäisy, kun kotona, varhaiskasvatuksessa ja/tai koulussa on ongelmia tai lapsella itsellään alkavia vaikeuksia III. Lapsen ja kuntoutuminen, kun lapsella on ongelmia Tytti Solantaus

5 Neljäs päämäärä IV Palvelujärjestelmän kehittäminen Väline edellä mainituille päämäärien toteuttamiselle, mutta myös oma itsenäinen päämääränsä Ongelmana sirpaleiset palvelut eri toimialoilla Tytti Solantaus

6 Palvelujen kehittämisen historia Satoja erilaisia hankkeita, suurin osa toiminto- tai toimialakohtaisia Mutta Tytti Solantaus

7 Sirpaleiset palvelut: Sektoreilla pitkä historia ja painava massa Erilaiset Pohjateoriat Koulutus Kieli Toiminnan päämäärät Toimintatavat, -menetelmät Tulosvastuu ja budjetointi Arvostus ja arvovaltakysymykset Ennakkoluulot, stereotypiat Valta- ja hierarkiakysymykset Tytti Solantaus

8 Toimiva lapsi & perhe Kaikki toimialat mukaan yht aikaa Yhteinen koulutus ja työnohjaus yli sektori ja hierarkiarajojen Yhteinen tietopohja, ymmärrys, kieli Yhteiset menetelmät Asiakastyön ja strategiatyön aloittaminen välittömästi Tytti Solantaus

9 KASTE-ohjelman suunnitelua Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan alueelliset rakenteet, jotka ohjaavat ja tukevat muutosprosessia. Hankkeessa toimijoiksi kootaan alueen asiantuntemus kattaen kaikki ne alat, jotka paikallisesti ja alueellisesti vastaavat lapsiperheiden elämästä: sosiaalitoimi, päivähoito, perheneuvonta, päihdehuolto ja lastensuojelu sekä kotipalvelu ja toimeentulotuki, opetustoimi, koulut, perusopetus, erityisopetus sekä oppilas- ja opiskelijahuolto, terveystoimi perustasolla, (neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut) erikoissairaanhoito (lasten ja nuorten sekä vanhempien somaattiset ja psykiatriset palvelut), nuorisotoimi (vapaa-ajan toiminnot, liikunta); kolmas sektori, seurakunnat ja sosiaali-alan osaamiskeskukset Tytti Solantaus

10 Pohjois-Pohjanmaa toteuttaa Kaste- ohjelman ydintä Ainutlaatuinen kokonaisuus Suomessa Tytti Solantaus

11 Lapsen kehityksen ekologia Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja - tasoisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen jokapäiväisessä kanssakäymisessä syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka ovat kehitysympäristöjä 11

12 Mikä on kehitysympäristö? Ympäristö, jossa lapsi itse on osallisena, vuorovaikutuksessa ja toiminnassa muiden kanssa Itsenäinen merkitys lapsen kehitykselle Kehitysympäristö on sekä fyysinen että psykologinen ympäristö, jonka ominaisuudet ja olosuhteet vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun Vuorovaikutus on yhteistä arkista toimintaa sekä iloissa että ongelmissa... aina tunteiden ja ajatusten jakamiseen asti 12

13 Kehitysympäristön tehtävät (1) (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla osapuoli Kehitysympäristö tuottaa kehitystä Ei ole sama kuin kehityksen tukeminen Jokaisella ympäristöllä vastuu omasta osuudestaan lapsen kehitykseen Päivähoidon / koulun tärkein tehtävä on oma toiminta lapsen kanssa Kasvatuksen kumppanuus vanhempien kanssa, mutta ei vanhemmuutta Tytti Solantaus

14 Esimerkki: Sosiaalinen kehitys Noin 80% lapsista puree, tönii, lyö tai potkii toista lasta tai ryövää kädestä tavaroita 2-3 vuotiaana (Nagin ja Tremblay 1999, Tremblay 1999) Tytti Solantaus

15

16

17 "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa Rankaiseva kasvatus Kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmat 3-5 -v. Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely Tytti Solantaus

18 Tukeva kasvatus kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmia 3-5 -v. Onnistumisia ihmissuhteissa Luokkailmapiiri Menestyminen koulussa Rakentavia ystävyys suhteita Integraatio Opiskeluun Työelämään Aikuisuuteen Tytti Solantaus

19 Nagin ja Tremblay 1999 Lapsen myönteisten sosiaalisten taitojen kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa johdonmukaisen ja välittävän ympäristön kanssa. Riski jatkaa aggressiivista käyttäytymistä johtuu ympäristön puutteista, ei jostain lapsen ominaisuudesta itsessään Tytti Solantaus

20 Kehitysympäristön tehtävät (2) (2) Ennaltaehkäisy preventio Ongelmien tullen ehkäistä lapsen joutuminen negatiivisille kehityksen poluille Kantaa lasta, kun toisessa kehitysympäristössä on vaikeuksia Tytti Solantaus

21 Ongelmien siirtyminen yli sukupolvien Lapsilla kohonnut vaara mt-, päihde- ja/tai kouluongelmille ja sos. syrjäytymiselle, jos vanhemmalla on Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia Rikollisuutta Vakava somaattinen sairaus Perheessä on taloudellisia ongelmia Vaikeita parisuhderistiriitoja Kun perheessä on vanhempia rasittavia huolia tai ongelmia, kärsii vanhemmuus ja elämä lasten kanssa 21

22 Psykiatrisista ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhempien lapset Lapsilla 2-4-kertainen vaara sairastua psyykkisesti Myös somaattiset sairaudet lisääntyneet (Weissman et al, 2006) Kolmen sukupolven tutkimukset (Hammen et al, 2004; Weissman et al, 2005; Olino et al,, 2008) 22

23 Kyseessä on kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K Noin 40%:lla lapsista on vanhempi, jolla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma Arviolta noin 20% perheistä Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 23

24 Vanhemman syöpäsairaus Niemelä % lapsista kokenut vanhemman syöpäsairauden 21-vuoden ikään mennessä Lasten riski psykiatristen palvelujen käytölle nousee, ja erityisesti jos vanhemmalla on tai on ollut myös psykiatrisia ongelmia Myös muut vaikeat ja krooniset sairaudet, erityisesti ne, jotka vaikuttavat vanhemman psyykkisiin toimintoihin ja kykyihin Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 24

25 Vankeusrangaistuksesta kärsivät vanhemmat ja heidän lapsensa Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Jokin mielenterveyden häiriö 95% Päihdehäiriöt, persoonallisuuden häiriöt, mieliala ja ahdistushäiriöt Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 25

26 Vankeusrangaistuksesta kärsivät vanhemmat ja heidän lapsensa Lasten riski Pojat: riski käytösongelmille ja epäsosiaaliselle persoonallisuudenhäiriölle Tytöt: riski internalisoiville häiriöille Poikien seuranta 32 vuoden ikään (Murray and Farrington 2005, 2008) Matala koulutustaso, köyhyys, ihmissuhdeongelmat 70% antisos. persoonallisuuden häiriö 50% raportoi itse tehneensä rikoksia Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 26

27 Mutta: Perheissä on muitakin ongelmia Mielenterveys- ja päihdeongelmia muillakin Fyysiset sairaudet Väkivalta, erit. päihdeongelmissa Parisuhdeongelmat Perhesuhdeongelmat Työttömyys, taloudelliset vaikeudet Huonot asuinolot, ongelmanaapurusto Ongelmat potentoivat toistensa vaikutusta, jota lisää ongelmiin liittyvä negatiivinen leima, stigma 27

28 Lapsi kotona, koulussa ja päivähoidossa, kun perheessä on vaikeuksia Tunne-elämä Vetäytyminen, alakulo, itkuisuus, ahdistus, pelot Käytös Ärtyvyys, käytösongelmat, aggressiivisuus Konfliktit muiden lasten ja aikuisten kanssa Oppiminen Keskittymättömyys, oppimisen ongelmat, motivaatio-ongelmat Koti, päivähoito ja koulu: Miten toimia lapsen/nuoren kanssa? Tytti Solantaus

29 Kehitysympäristön tehtävät (3) (3) Korjaava toiminta Auttaa lapsi/nuori takaisin positiivisen kehityksen poluille Oman korren tuominen lapsen/nuoren hoitoon/kuntoutukseen Vrt Rutterin tutkimus huostaanotetuista lapsista Tytti Solantaus

30 Psykiatristen häiriöiden yleisyys Yli 80% lapsiväestöstä on kärsinyt diagnosoitavasta psykiatrisesta häiriöstä 21-ikävuoteen mennessä (Copeland et al 2011) Kyseinen arvio on alakantissa Mitä tämä merkitsee?

31 Kustannukset (Snell et al 2013, Englanti) 5-15-vuotiaitten, psykiatrisesta häiriöstä kärsivien lasten palvelujen käyttö & kustannukset terveys- ja sosiaalipalvelut, koulun mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito, Koulun panostus Opetuksen monenlainen tuki, neuvottelut vanhempien kanssa jne Erityisopetus

32 Kustannukset 5-15-vuotiaitten osalta Yhteensä miltei 1,5 biljoonaa puntaa vuodessa ( lasta) (Itse laskemani) suhdeluvut: Peruspalvelut 1 Lastentautien palvelut 2 Mielenterveyspalvelut 4 Sosiaalipalvelut 4 Koulun yleinen tuki 51 Erityisopetus 32

33 Kustannukset 5-15-vuotiaitten osalta Yhteensä 1,5 biljoonaa puntaa vuodessa ( lasta) Peruspalvelut 1 Lastentautien palvelut 2 Mielenterveyspalvelut 4 Sosiaalipalvelut 4 Koulun yleinen tuki 51 Erityisopetus 32 Koululaitos kantaa miltei 90% kustannuksista

34 Koti Varhaiskasvatus n. 6v Koulu, oppilaitos n. 12 v

35 Lapsen/nuoren kehitykseen osallistuvat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt Joita sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimeentuloja työvoimapalvelut tukevat Tytti Solantaus 35

36 Toimiva lapsi & perhe Lapset puheeksi työmenetelmistä kunnissa Tytti Solantaus

37 Lapset puheeksi -työ Käytännön pyrkimyksenä lasten arjen tukevoittaminen ja räätälöinti lapsen tarpeiden mukaisesti Goodness of fit: lapsen ja ympäristön yhteensopivuus Kun kehitysympäristön olosuhteet muuttuvat vaarantaen mahdollisesti aikuisten toimintaa, jaksavuutta ja lapsen kehitystä Kun lapsella itsellään on ongelmia (fyysinen tai psyykkinen terveys) Tytti Solantaus

38 Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät Perusmenetelmät peruspalveluissa Lapset puheeksi keskustelu (Lp) Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-Np) Opaskirjaset Lisäksi Lapset puheeksi perheinterventio, Vertti ryhmät Tytti Solantaus

39 Lapset puheeksi -keskustelu Lasten elämäntilanteen toiminnallinen ja kehitystä edistävä keskustelu koti, päivähoito, koulu, vapaa-aika Vanhemmat ja työntekijät tekevät toimintasuunnitelman lasten arkipäivän tukemiseksi Lisäavun järjestäminen tarvittaessa Neuvonpidon avulla T. Solantaus, THL, 2009

40 Lapset puheeksi -keskustelu koulussa ja päivähoidossa Miten voisimme parhaiten tukea teidän lastanne omassa työssämme? Tutustumisen ja yhteistyön välineenä kaikille lapsille Kun perheessä on vanhempia rasittavia paineita, tai olosuhteet muuttuvat Parisuhdeongelmat, yksinhuoltajan uupumus, sairaudet, työttömyys, taloudelliset ongelmat Tai kun päivähoidossa / koulussa on toimintaan vaikuttavia paineita Kun lapsella/nuorella on ongelmia Vaikka lapsi/nuori ei itse ko. hoitoa haluaisikaan Tytti Solantaus

41 Lapset puheeksi -keskustelu Auttaa vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen/päivähoidon/koulun VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Luo toimintasuunnitelman miten panostetaan lapsen vahvuuksiin tuetaan haavoittuvuuksissa Ei ole lasten/nuorisopsykiatrinen arvio

42 Vahvuus Lapset puheeksi menetelmissä VAHVUUS on asia joka menee ok /kuten ennenkin ei edellytä erityisiä saavutuksia, lahjakkuutta, erityistaitoja voi liittyä lapseen tai perheeseen

43 Taustalla: Pärjäävyys (resilience) Ok kehitys, vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / riski / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa (Luthar 2007, Rutter 2010) Pärjäävyys on prosessi Tytti Solantaus

44 Lapsen ja perheen vahvuudet Vahvuuksien tunnistamisella, näkyväksi tekemisellä ja niiden tukemisella on suuri merkitys sekä lapsille ja vanhemmille että työntekijöille Voimaantuminen, itseluottamus, pärjäävyyden kokemus molemmille Työskentelysuhteen painopisteen muutos positiiviseen Tie tulevaisuuteen Tytti Solantaus, THL 2010

45 Haavoittuvuus Lp-keskustelussa asia joka on jo ongelma, mutta myös tilanne, joka voi johtaa ongelmiin kuten perhe- pv-hoito- tai koulutilanteen ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja eristäytyvä vanhempi Vilkas lapsi ja levoton pv-hoitoryhmä / luokka Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset

46 Taustalla Kunnioittava suhde ja asenne vanhempiin ratkaiseva tekijä Vanhemmat ovat vahvin resurssi lapsen/nuoren elämässä Kahden asiantuntijatahon kohtaaminen Perheenjäsenet asiantuntijoita omassa asiassaan, työntekijä omassaan Ymmärryksen merkitys toisen ongelmista Myös stigman merkityksen ymmärtäminen Tytti Solantaus

47 Perustyövälineet peruspalveluissa Lp:n jälkeen toteutetaan tarvittaessa Lapset puheeksi neuvonpito (Lp-Np) verkoston rakentaminen lapsen ympärille Perheen ja lapsen oman sosiaalisen verkoston aktivointi Tarvittavien palvelujen aktivointi Vahvistamaan lapsen vahvuuksia ja tukemaan haavoittuvuuksissa Koulussa: oppilashuoltokokoukset Tytti Solantaus

48 Vaikeuksia traditionaalisissa verkostokokouksissa Vievät paljon aikaa ja vaikea saada kokoon Painotus kielteisissä asioissa Prosessin hallinta vaikeaa, rönsyilevä keskustelu Frustraatiota ja voimattomuuden tunteita sekä työntekijöillä että perheenjäsenillä Perheenjäsenet: Vaara tulla nöyryytetyksi Avuttomuuden tunne Kieltäytyminen jatkosta? Tytti Solantaus

49 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen/kehitysympäristön vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä perhe ja työntekijät samalle viivalle Tytti Solantaus

50 Lapset puheeksi Neuvonpito I Väline lapsen ja kehitysympäristön tarpeisiin vastaamiseen II Väline asiakaskohtaisen yhteistyön rakentamiselle Palvelee sekä ehkäisevää että korjaavaa/hoitavaa työtä Yhteistyö rakennetaan konkreettisten toimien varaan Avaa oven monenlaisille interventioille III Väline palvelujen infrastruktuurin synnyttämiselle Tytti Solantaus

51 Tutkimus Tytti Solantaus

52 Toimiva lapsi&perhe tutkimus Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, R-L Punamäki Tutkittu Lapset puheeksi keskustelua ja Perheinterventiota osana psykiatrisen potilaan omia hoitokäyntejä Tutkimuskysymykset 1. Ovatko menetelmät turvallisia käyttää? 2. Soveltuvatko menetelmät perhe- ja palvelukulttuuriin? Ovatko ne käyttökelpoisia? 3. Vaikuttavatko menetelmät toivottuun suuntaan? Punamäki et al 2013, Solantaus et al, 2009, 2010, 2013; Toikka ja Solantaus Tytti Solantaus 52

53 1. Menetelmien turvallisuus Aiheutetaanko menetelmillä haittaa vanhemmalle? Vaarana vanhemman mt- tai päihdeongelman paheneminen kun puhutaan herkistä asioista Stigmatisoituminen huonommuuden kokemus, syyllisyyden ja häpeän lisääntyminen? Tulos: Ei vaaraa Tytti Solantaus 53

54 2. Menetelmien käyttökelpoisuus? Soveltuvatko menetelmät suomalaiseen palvelu- ja perhekulttuuriin? YDINKYSYMYKSIÄ! Pystyväkö työntekijät luomaan sellaisen ilmapiirin, että potilaat ja lapset pystyvät puhumaan aroista asioista? Miten käy työstressin, -motivaation ja jaksamisen? Miten potilaat kokevat menetelmät? Tulos: erittäin myönteinen! Tytti Solantaus 54

55 Menetelmien vaikuttavuus? Vaikuttavuustuloksia 18 kk seurannassa Vanhempien raportit lapsista: Lasten emotionaaliset oireet vähenivät, enemmän perheinterventiossa Lasten ahdistus väheni molemmissa ryhmissä Lasten prososiaalinen käyttäytyminen lisääntyi molemmissa ryhmissä Lasten omat raportit oireistaan Emotionaaliset oireet vähenivät molemmissa ryhmissä niillä, joilla ne olivat yli normaalirajan ennen interventioita Vanhemman oireiden paraneminen ei selitä tuloksia T. Solantaus, THL 2009

56 SDQ emot SCARED Lasten oireet vanhempien raportoimina 2,6 Emotionaaliset oireet 1,8 Ahdistus 2,4 1,7 2,2 1,6 2 1,5 1,8 1,6 1,4 LT FTI 1,4 1,3 1,2 1,1 LT FTI 1, Time 0, Time P for time P for time x group P for time P for time x group Tytti Solantaus 56

57 Tutkittiin menetelmien vaikutusta lasten ajattelumalleihin (attribuutioihin) Vääristyneet ajattelumallit (dysfunctional attributions) liittyvät masennukseen ja lapset oppivat ne (sisäistävät) ne depressiivisiltä vanhemmilta, mikä lisää lasten riskiä masentua (Murray et al 2001) (Negatiiviset asiat ymmärretään osaksi minua, positiiviset asiat sattumaksi yms. Ns. mustat silmälasit maailmaa katsottaessa) Hypoteesi: perheinterventio parantaa lasten attribuutioita, mikä selittää omalta osaltaan perheintervention vaikutusta Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 57

58 Positive Attribution Score Odottamaton tulos 8,5 8 7,5 7 FTI: Family Talk Intervention LT: Lets Talk Childen 6, Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 58

59 Miksi ei perheinterventiossa? Vastaus ehkä liittyy siihen, miten asia prosessoidaan perheessä FTI: Informaatio annetaan perheistunnossa työntekijän ohjaamana Huom: kaikki lapset paikalla, ammatti-ihmisen ohjaus Vanhemmat saattavat ajatella, että homma hoidettu Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 59

60 Miksi Lp:ssä tuli tulos, vaikka lapset eivät edes olleet paikalla? Lapset puheeksi: Vanhemmat joutuvat itse miettimään miten toimia Jäävät itsensä varaan omavaraiseksi Saattavat käyttää opaskirjasta enemmän Saattavat yhdistää asiasta keskustelun niihin tilanteisiin, joissa lapsen syyllisyys syntyy Mahdollinen selitys: vanhemmista itsestään tulee muutoksen agentteja (eikä ammattilaisesta) Tytti Solantaus, Toimiva lapsi & perhe 60

61 Työmenetelmien tulee tukea ihmisen omaa toimijuutta, kykyä itse selvitä vaikeista tilanteista ja kykyä auttaa lapsiaan Psykiatrinen sairaus ei estänyt tätä Tähän perustuu, omalta osaltaan, Lapset puheeksi menetelmissä arkisen toimintasuunnitelman tekeminen vanhemman ollessa asiantuntija kotiasioissa, työntekijän omassaan Tytti Solantaus

62 Yhteenveto Menetelmät ovat turvallisia käyttää Työntekijät pystyvät kouluttautumaan ja toteuttamaan mentelmiä Perheitten kokemus on myönteinen, voimia antava Menetelmillä toivottu vaikutus lasten oireisiin Työntekijöiden ja vanhempien kokemukset varhaiskasvatuksesta ja koulusta ovat samansuuntaiset, vaikka systemaattinen tutkimus vielä puuttuu Esityksen nimi / Tekijä 62

63 Lopuksi Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä mennään kohti yhä kokonaisvaltaisempaa näkemystä Syntyy uusia mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen kulkuun ja myös ehkäistä häiriöitä Palvelujen tulee kehittyä samansuuntaisesti: aika on ajanut ohi sektorijakojen. Tarvitaan ekologista toimintatapaa myös palveluihin Tytti Solantaus

64 Kiitos! Antonia Ringbom