Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari Tytti Solantaus THL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari 4.11.2013 Tytti Solantaus THL"

Transkriptio

1 Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari Tytti Solantaus THL

2 Vanhemman vankeus nostaa esille suuria lainsäädäntöön, rangaistuskäytäntöön, ihmisoikeuksiin, lasten oikeuksiin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, joita yksikään maa ei ole pystynyt ratkaisemaan tyydyttävästi

3 Tutkimuksen ja näkökulmien kehitys Riskitutkimus riskinäkökulma Pärjäävyys ja sen tutkimus -optimismi Kehityspolkujen tutkiminen - ymmärrys sekä suotuisa kehitys että ongelmakehitys Kehitykseen vaikuttamisen tutkimus - toiminta preventiiviset ja promotiiviset interventiot Tytti Solantaus

4 Mt- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuus on kansanterveysongelma Norway (Torvik TA, Rongmo K. 2011) Noin 40%:lla lapsista on vanhempi, jolla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma Arviolta noin 20% perheistä

5 Vankeusrangaistuksesta kärsivät Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Mielialahäiriö miehet 27%, naiset 42% Ahdistushäiriö miehet 25%, naiset 45% Päihdehäiriö 89% Jokin persoonallisuuden häiriö 70% Jokin mielenterveyden häiriö 95% 08/11/2013 Tytti Solantaus 5

6 Psykiatrisista ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhempien lapset 2-4-kertainen vaara sairastua itse Myös somaattiset sairaudet lisääntyneet (Weissman et al, 2006) 6

7 Lapsilla paljon stressioireita Murray & Farrington, JCPP 2005, Dev Psychopathol 20(1), 2008 Takertumista kotona olevaan vanhempaan Ahdistusta, univaikeuksia, pelkoja Levottomuutta, ärtyvyyttä, aggressiota Syömisongelmia Huonoa koulumenestystä Koulupinnausta Käytösongelmia Masennusta ja ahdistusta

8 Pitkällä tähtäimellä psykiatrisia häiriöitä Masennussairautta Käytöshäiriöitä Päihderiippuutta Antisosiaalinen tai muu persoonallisuuden häiriö Syömishäiriöitä Ahdistushäiriöitä Sosiaalista ahdistusta Pelkoja Itsensä viiltelyä Sosiaalista syrjäytymistä ja rikollisuutta

9 Erityisen suuri riski rikollisuudelle Poikien seuranta 32-vuotiaaksi (Murray ja Farrington 2005) kun isä ollut vankilassa Ongelmat ulottuvat pitkälle aikuisuuteen Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö 70% Itse raportoituja rikoksia 50% On myös arvioitu, että tyttöjen riski rikollisuudelle on huomattavan suuri varsinkin jos äiti on vankilassa

10 Geenit vai ympäristö? Mikä on geenien vaikutus? Esim. kun vanhemmalla epäsosiaalinen persoonallisuuden häiriö ja lapsella nuoressa aikuisuudessa sama Geenivaikutus tulee esille yhdessä ympäristövaikutuksen kanssa Perheen, naapuruston, kaveripiirin elämäntapa ja ongelmat

11 Vangit ovat heterogeeninen ryhmä Kun äidillä on rikosrekisteri (Phillips et al, 2006) Köyhyys (62%) ja mielenterveysongelmat (55%) Neljä erilaista ryhmää perheissä vain joitakin rajoitettuja riskitekijöitä perheissä lasten pahoinpitelyä lapsilla vaihtuvia huoltajia, joilla väkivalta- ja huumeongelmia yksihuoltajalla ei itsellään juurikaan ongelmia, mutta deprivaatio vakavan köyhyyden takia

12 Erilaisia taustoja ja erilaista vanhemmuutta Vangeista ei voi puhua yhtenä ryhmänä Toisessa ääripäässä väkivaltaiset antisosiaaliset vangit (vallitseva stereotypia) Toisessa ääripäässä ovat huolehtivat ja lastensa tarpeille herkät vangit

13 Mitä vähemmän vahvasti väkivaltainen ja epäsosiaalinen isä on lapsensa elämässä, sen parempi lapsen selviytymiselle ja tulevaisuudelle Vanhemman ja lapsen kontaktin ylläpidon tulee lähteä lapsen edusta (Rosenberg J. Children need dads too. Children with fathers in prison. Human Rights & Refugees Publications, Quaker United Nations Office, 2009)

14 Perheen polku Aika ennen tuomiota Pidätys, Oikeudenkäynti, Vankeuden alku Vankeus Kotiin paluu Elämä jatkuu

15 Aika ennen tuomiota Ongelmien kasaantuminen perheessä jo ennen tuomiota / vankilaa Vanhempien matala koulutus, köyhyys, päihdekäyttö, mielenterveysongelmat,, asumisen ongelmat, vanhempien oma syrjäytyminen Näistä seuraavat Vanhemmuuden ongelmat Hoidon laiminlyönti ja fyysinen, seksuaalinen ja psykologinen pahoinpitely

16 Pidätys, oikeudenkäynti, vankeuden alkuvaihe Pidätys voi olla traumaattinen tilanne lapsille Epätietoisuus ja pelot tulevaisuudesta kaikilla Kotona: Huoli puolisosta /vanhemmasta Huoli omasta selviytymisestä Talous, työ, lastenhoito ja tukeminen, koti?? Stigman vyöryminen elämään Mitä sanon lapsille? Miten heitä kohdellaan? Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen?

17 Stigman merkitys Mielenterveysongelmat heikko ihminen - sääli Päihdeongelmat huono ihminen - halveksunta Rikollisuus paha ihminen torjunta Stigman sisäistäminen Häpeä, syyllisyys, huonommuus Johtaa eristämiseen ja eristäytymiseen sekä lasten että vanhempien taholta Stigma toteutuu myös palveluissa

18 Vankeusaika: lähivanhempi/äiti Menetys ja suru kiukku Masennus, ahdistus, ärtyvyys, kireys Somaattisia oireita, syömishäiriöitä, itsensä vahingoittamista Vastuu itsellä lapsista ja kodista Pelko omasta ja lasten selviämisestä, Taloudelliset ongelmat Yksinjääminen myös sosiaalisesti Lähivanhemman tilanne voi olla vaikeampi kuin eron tai kuoleman kohdatessa

19 Vankeusaika: Parisuhde Vankeus lisää eroja vapautumisen jälkeen Eräässä tutkimuksessa erot vankeusaikana olivat 7 kertaiset verrattuna muihin perheisiin Ero erityisesti jos vaimo on vankilassa Lapsille tulee myös vanhempien eron kokemus Ero vaikeuttaa usein tapaamisia

20 Vankeusaika: huoltajuus Isä vankilaan: äiti jatkaa huoltajana n. 90% Äiti vankilaan: isä jatkaa huoltajana n % Turvautuminen isovanhempiin ja muihin sukulaisiin jaksavuuden ongelmia myös heillä Sijoitukset Huoltojärjestelyt voivat vaikeuttaa kontakteja vankilassa olevaan vanhempaan

21 Vankeusaika: lasten elämä Lasten elämässä jatkuvuuden katkeamisia Kontakti vangittuun vanhempaan Muutot (köyhyyden, stigman, tuen takia) Päivähoito, koulu, ystävät jne Useita toisiaan seuraavia sijoituksia, mm eri sukulaisten luokse Sosiaalisten suhteiden katkeamisia stigman takia

22 Aikuisten kertomaa lapsuudesta (West-Smith 2007) Isän vankilaan meno oli käännekohta lisäsi ongelmia Taloudelliset vaikeudet lisää muuttoja jne Lastensuojelun mukaantulo Lähivanhemman mielenterveys- tai päihdeongelman paheneminen Uusien isäkandidaattien väkivaltaisuus

23 Vankeusaika: Vangin tilanne Ero lapsista ja puolisosta, kodin menetys Oma mielenterveys Vaarana vieraantuminen Tapaamiset ja kontaktit tiukasti säädeltyä Luonteva kanssakäyminen ja toiminta vaikeaa Vierailut vankilassa voivat olla lapsesta häpeällisiä (koulu, toveripiiri)

24 Vanhemman vankilassaolon merkitys lapselle Vanhemman vankeus itsessään saattaa olla riskitekijä lapsen mielenterveydelle Ero sinänsä ei selitä tätä, tai vanhemman rikollinen toiminta yms Stigma? Vankilan lapsikäytännöt?

25 Kotiinpaluu Perheen yhdistyminen Prosessi koko perheelle Odotukset, toiveet ja pelot Läheisyys/etäisyys, kasvatustavat, kodin käytännöt jne parisuhde ja vanhemmuus Hyvin haasteellinen ja ratkaiseva vaihe erityisesti pitkin vankeusrangaistusten jälkeen

26 Kotiinpaluu: vankilassa ollut vanhempi Kotiinpaluun vaiheeseen vaikuttavia tekijöitä (Henriques 1996) Vangin itseluottamus vanhempana Lämpö ja huolehtivaisuus, kyky odottaa Joustavuus, kyky sopeutua perhe-elämän sääntöihin vs. vankilan säännöt, esim. Käskyt/käskyttäminen vs. puolison uusi itsenäisyys Kyky tehdä sopu oman menneisyyden kanssa Kiukku ja viha itseä ja yhteiskuntaa kohtaan Stigman kohtaaminen (ex-vankilakundi,-rikollinen)

27 Isä pääsi pois joulukuussa ja se yritti sannella mulle kolmantena päivänä. Se ei toiminut, kun en mä sitä kuunnellu mutta siitä se sitte alkoi, mä en puhunut sille ikuisuuksiin nyt se on vähän parempaa, mutta kun en mä näe sitä minään isänä

28 Kotiinpaluu Kotiinpaluun vaihe - Monialaisen tuen tarve Odotukset ja todellisuus vaatii neuvottelutaitoja ja ymmärrystä ihmissuhteiden dynamiikasta Ihmissuhteitten uudelleen järjestyminen vaatii aikaa Liittyminen yhteiskuntaan taloudelliset ja työhön liittyvät kysymykset Päivähoidon ja koulun vanhempain illat jne

29 Vanhempien ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisemisen tutkimusnäyttö Kourallinen mutta kasvava joukko nk. kovia tutkimuksia preventionäytöstä kun vanhemmalla on mielenterveys-tai päihdeongelmia Meta-analyysi (Siegenthaler et al, JAACAP, 2012) 13 tutkimusta, 1490 lasta Lasten oireet ja psykiatriset häiriöt vähenivät merkitsevästi Psykiatrisen sairauden riski väheni 40% Ennaltaehkäisy on mahdollista Tytti Solantaus, 2013

30 Toimiva lapsi&perhe työ Lasten kehityksen ja vanhemmuuden tukeminen perheissä, joissa vanhemmalla on vaikeaa Päämäärä mahdollisimman hyvä perhe-elämä vanhemman vaikeuksista huolimatta Vanhemmille, päivähoidolle ja opettajille keinoja tukea lapsia omin voimin ja hakea apua tarvittaessa Muutos aikuisten palveluissa (Tl&P I) Peruspalveluissa rakenteet ja menetelmät yhteistyöhön yli sektorirajojen (Tl&p II) T. Solantaus, THL, 2009

31 Vanhemman mt ja päihdepalvelut Vankeinhoito Lastensuojelu Erikois-sh Lapset vanhemmat Perheiden kotipalvelut Vanhemman ongelmat Mt-päihde-talous-rikokset ym Työvoimapalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Toimeentulopalvelut Tytti Solantaus

32 Lapsia suojaavat tekijät kun perheessä on vaikeuksia Perheessä Pitkäaikaiset turvalliset ja rakastavat ihmissuhteet Mahdollisuuden ymmärtää mitä perheessä tapahtuu Osallistuminen ongelmien ratkaisuun Kodin ulkopuolella Hyvä päivähoito, koulu, kokemus kuulumisesta Omat kaverit, toimet, harrastukset Ympäröivässä yhteiskunnassa Saada apua ja tulla kohdelluksi kunnioituksella oman perheensä jäsenenä

33 Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp, 1-2 tapaamista) Tl&p - perheinterventio (Beardslee, 6-8 tap.) Vertti - lasten ja vanhempien vertaisryhmät ja perhekurssit (Söderblom ja Inkinen, 2005) Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa Lapsi & perhe neuvonpito Opaskirjaset Tulevat? T. Solantaus, THL, 2009

34 Toimiva lapsi&perhe -työ Vaikea ongelma puheeksi perheessä Ongelman omistajan kunnioitus Kaikkien perheenjäsenten kokemuksen tuleminen yhteiseen keskusteluun Avaa mahdollisuuden yhteiseen tukeen, ongelmien ratkaisuun ja avun hakemiseen Surun, hämmennyksen, kiukun jakaminen Miten toimia kun muut nimittelevät, puhuvat takana jne Miten arki hoidetaan jne

35 Työmenetelmiä käytetty Vanhemman masennus ja muut mt-ongelmat Päihdeongelmat Huostaanotto, sijaishuolto Vanhemman syöpäsairaudet ja muut vaikeat somaattisen sairaudet, AIDS Sukupuolen vaihdos, seksuaalinen suuntautuminen Työ on alkanut vankien perheissä

36 Lapset puheeksi työn päämääriä kriminaalihuollossa Jaettu vanhemmuus Vangin mahdollisuus olla tukena lähivanhemmalle erilaiset kasvatukselliset pohdinnat, ilot ja ongelma Arvostus lähivanhemman työlle Lähivanhempi ei jää täysin yksin Yhteinen ymmärrys lasten kokmuksesta Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa vanhemmuutta: itseluottamus vanhempana Mahdollisuus on merkityksellinen lapsille

37 Lapset puheeksi työn päämääriä: Lapsi elämään vanhemman mielessä Vrt. Elämän jakaminen osiin Lasten kokemusten ymmärtäminen Keskustelut lapsista osana arkipäivän kulkua myös vankilassa ja henkilökunnan kanssa

38 Lapset puheeksi työn päämääriä: Lapselle toimiva vanhemmuus Tulla ymmärretyksi, tuetuksi Tapaamiset luontevampia, puheenaiheet merkityksellisiä Vanhempi elää lapsen mielessä myös tapaamisten ulkopuolella, arkisessa puheessa jne Lapsi hahmottaa vanhemman elämää vankilassa Esim. kuvat vanhemman elämänpiiristä, sellistä, ruokailutiloista, jne

39 Vanhemmuuden toteutumisen merkitys vangille itselleen Tutkimuksissa on viitteitä siitä että Naisvankien masennusongelmat vähenevät, jos on toimivat kontaktit lapsiin Sekä nais- että miesvankien aggressio ja väkivallan käyttö vähenevät Päihteiden käyttö vankilassa vähenee

40 Toimiva lapsi & Perhe -menetelmät Tulevaisuuteen suuntautuminen Arkipäivän merkitys lapsen kehitykselle Vanhemman asiantuntemuksen kunnioittaminen Avoin keskustelu ja yhteinen ongelman ratkaisu T. Solantaus, THL, 2009

41 Avoin keskustelu vankeudesta? usein puhumaton asia vaikea kertoa lapselle mistä on kysymys vanhemmat pyrkivät suojelemaan lapsia olemalla hiljaa MUTTA ei synny osallisuutta vaikeuksien ratkaisuun ja elämän hallintaan ja menetetään keskinäinen ymmärrys ja tuki

42 Lapsille kertominen vankeudesta Suuri osa vanhemmista ei kerro lapsille tai kertoo osan totuutta USA: 1/3 isä matkoilla, 1/3 vankilassa, 1/3 ei mitään selitystä Syyn kertominen vielä problemaattisempaa Myös näyttöä kertomisen haitallisuudesta Tytti Solantaus Tl&p- kouluttajakokous

43 Mitä kertominen tarkoittaa? Ei ole lapsen informointia! Päämäränä on auttaa lasta ymmärtämään vanhemman tilanne, omia kokemuksia, sekä perheen tapahtumia Ja Yhteinen ongelmanratkaisu perheen sisällä Nämä yhdessä tukevat lasta Tytti Solantaus Tl&p- kouluttajakokous

44 Lapsen kanssa keskustelu Aina, jos mahdollista, omat vanhemmat kertovat Lapsella on oltava omainen/huoltaja joka tukee häntä asian pohtimisessa kotona Mukaan on liitettävä tieto ja pohdinta siitä, miten tästä mennään eteenpäin, esim miten selvitään syrjinnän ja ennakkoluulojen kanssa Lapsi on otettava mukaan ongelmanratkaisuun ikätason mukaisesti

45 Perustyövälineet monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelu vanhemman kanssa 2 tapaamista vanhemman kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito Perheen oma sosiaalinen verkosto Erilaiset palvelut

46 Lapset puheeksi keskustelu 2 keskustelukertaa, tarvittaessa enemmän Manuaali ja lokikirja netissä Kriminaalihuollolle muokataan oma Lasten elämäntilanteen kartoitus ja siitä seuraava toiminta Eväät vanhemmille ja työntekijälle lasten tukemiseksi Lisäavun järjestäminen tarvittaessa Neuvonpidon avulla T. Solantaus, THL, 2009

47 Lapset puheeksi Autetaan vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Ja suunnitelma, miten vahvistetaan suojaavia tekijöitä ja lapsen vahvuuksia lapsen arkielämässä tuetaan haavoittuvuuksissa

48 Lapset puheeksi (LP) VAHVUUS on asia joka menee kuten ennenkin ei edellytä erityisiä saavutuksia, lahjakkuutta, erityistaitoja voi liittyä lapseen tai ympäristöön

49 Pärjäävyys (resilienssi) Asia sujuvat vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus Tytti Solantaus 49

50 Lapset puheeksi (Lp) HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma tai tilanne, joka voi johtaa ongelmiin Ennaltaehkäisyn toteutuminen Usein ympäristön ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus esim. vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja ennakkoluuloinen naapurusto

51 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä. Ylisektoraalisen työn väline Tytti Solantaus

52 Lasten ottaminen huomioon: Toimenpiteitä kaikilla tasoilla Isot yhteiskunnalliset linjaukset: muita rangaistusmuotoja kuin vankila Kriminaalihuollon sisäiset toimet - tapaamiskulttuuri, suhtautuminen lapsiin ja nuoriin, tilat ja ympäristöt, ym Työntekijöille työvälineet, perheille palvelut Asennekasvatus kaikilla tasoilla media/väestö, koulut, päiväkodit, päättäjät Sosiaali- ja terveyspalvelut

53 Toiminta ylisukupolvisuuden katkaisemiseksi Laki velvoittaa Moraalinen vastuu Ennaltaehkäisy on mahdollista ja työmenetelmiä on Meillä kaikilla on vastuu ja velvollisuus Esityksen nimi / Tekijä 53

54 Kiitos! Tytti Solantaus Antonia Ringbom

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Tytti Solantaus Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Vanhempien mt ja päihdeongelmat ja ylisukupolvinen siirtyminen: Kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Seinäjoki 12.2.2009. Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi

Seinäjoki 12.2.2009. Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Seinäjoki 12.2.2009 Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi Kuva Antonia Ringbom, Kirjassa Solantaus&Ringbom, 2002 T. Solantaus, THL

Lisätiedot

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi 1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä

Lisätiedot

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Mika Niemelä, FT Lasten mielenterveysyksikkö 17.3.2014 1 Tausta Toimiva lapsi & perhe -työn historiasta Ekologinen transaktionaalinen näkemys lapsen kehityksestä:

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 8.10.2013 1 Toimiva lapsi & perhe työ LASTEN

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?

Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa? 1 Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa? Pori 18.3.2015 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatio-ohjelma

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma

Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma 1 Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Salo 24.2015 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Lasten suotuisa

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Mika Niemelä, FT Toimiva lapsi & perhe 15.4.2014 1 Asetelmasta 15.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Sisarusten ongelmat Toimeentulon Vanhemman ongelmat, rikollisuus,

Lisätiedot

Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa?

Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus mahdollisuutena seminaari Lastensuojelun keskusliitto 75 vuotta Kotka 22.8.2012 Tytti Solantaus, lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus

Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa Ty< Solantaus Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus- kehi@ämis- implementaa7ohanke/thl I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Lapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011

Lapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011 Lapset puheeksi verkostot suojaksi Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011 Lapset puheeksi Verkostot suojaksi Toimiva lapsi & perhe II Lapissa ja Imatralla Lapset puheeksi miksi? Näkemys lapsesta

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Mika Niemelä, FT 1.10.2014 1 Mikä tukee lapsen hyvinvointia vanhemman sairastaessa - tutkimustausta ja menetelmät 1.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Vanhemman tai sisaruksen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia

Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia Projektipäällikkö Mika Niemelä Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö /THL 4.1.2012

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Ajankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella

Ajankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella Ajankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella Marianne Sipilä 7.10.2009 marianne.sipila@thl.fi Maailmalla herätään COPMI konferenssi 26.-28.10. Adelaidessa /Australiassa EUFAMI

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen

KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen Lastenpsykiatripäivät 23.11.2009 Tytti Solantaus I Tausta KASTE Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 (Mieli 2009) Palvelujen trendit ja ongelmat

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011

Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Näkökulmia I. Mitä lasten mielenterveystyö on? II. Mielenterveystyö vähävaraisissa maissa III. Lasten

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI - KESKUSTELU VARHAISKASVATUKSEN PIIRISSÄ...2 2 ENNEN KESKUSTELUA...4 2.1 Osallistujat ja

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 1: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Tytti Solantaus 2013

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa: LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTATEORIA

Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa: LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTATEORIA Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa: LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTATEORIA Tytti Solantaus 2013 1 SISÄLLYS 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTAA...

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 5: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 2(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta

Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari 3.10.2014 Ty? Solantaus Mistä on lähdetty liikkeelle,

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Lisätiedot

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA: PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lukio 100 Yläkoulu 214 Matkailuop 120 Lukkarin koulu 210 Sirkan koulu 120 Alakylä 39 Kaukonen 27 Raattama 6 Alakoululaisia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot