Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus

Transkriptio

1 Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa Ty< Solantaus

2 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus- implementaa7ohanke/thl I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, v Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa Työ kehitysympäristöissä II Monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen rakentaminen yhteistyössä kun>en kanssa THL- 7imi Mika Niemelä, projek7päällikkö Ty< Solantaus, projek7n johtaja

3 Laki palveluja Terveydenhuoltolaki ja päihdehuoltolaki aikuisten palveluja huomioon po7laan / asiakkaan lasten hoidon ja tuen tarpeen Toimiva lastensuojelu rapor< (2013) ja sen toimeenpano- ohjelma velvoi@avat levi@ämään Toimiva lapsi & perhe menetelmät yli maan aikuisten palveluihin

4 Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheiden ko7- palvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluth- palvelut Vanhemman mt ja päihdepalvelut Erikois- sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat Terveys- päihde- toimeentulo Päivähoito/ koulu Perusth- palvelut Työvoima- palvelut Toimeentulo- palvelut 4

5 Tl&p - työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp) keskustelu Lp perheinterven7o (6-8 tapaamista, Beardslee) Ver<- vertaistukiryhmät lapsille ja vanhemmille Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp- neuvonpito) Opaskirjat

6 Lapsen suotuisa kehitys - Mitä Toimiva lapsi &perhe - työ voi antaa? Toimiva lapsi & perhe työn avulla pyritään rakentamaan Lapsen/nuoren arkipäivää juuri tälle lapselle sopivaksi kaikissa kehitysympäristöissä, jotka osallistuvat lapsen kehitykseen, tarvi@aessa myös ongelmien ennaltaehkäisyyn ja häiriöistä kuntoutumiseen Palvelujärjestelmää, jossa tämä on mahdollista

7 Lapsen kehitys Miksi arkipäivä ja mikä on kehitysympäristö? Miksi osallistuminen lapsen kehitykseen eikä lapsen kehityksen tukeminen?

8 Lapsen kehitys Lapsi vuorovaikutuksessa monitahoisen ja - tasoisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen jokapäiväisessä kanssakäymisessä syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka ovat kehitysympäristöjä 8

9 Kehitysympäristöt, jatk. Kehitysympäristö osallistuu, ts. on osapuoli lapsen kehityksessä Lapsi ja ympäristö toinen toisiinsa Kehitysympäristön ominaisuudet ja olosuhteet siinä tapahtuvaan vuorovaikutuksen ja kehityksen toteutumiseen Vuorovaikutus on yhteistä arkista toimintaa sekä iloissa ebä ongelmissa... aina tunteiden ja ajatusten jakamiseen as>

10 Kehitysympäristön tehtävät (1) (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla osapuoli Kehitysympäristö tuo1aa kehitystä Ei ole sama kuin kehityksen tukeminen Jokaisella ympäristöllä vastuu omasta osuudestaan lapsen kehitykseen Päivähoidon / koulun tärkein tehtävä on oma toiminta lapsen kanssa Kasvatuksen kumppanuus vanhempien kanssa, mu@a ei vanhemmuu@a

11 Nagin ja Tremblay 1999, Tremblay 1999 Noin 80% lapsista puree, tönii, lyö ja potkii toista lasta 2-3 vuo7aana

12 "3-5- vuo7aan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja nuoruudessa Rankaiseva kasvatus Kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmat 3-5 -v. Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely

13 Ekologinen lähestymistapa sekä ennaltaehkäisyssä hoidossa Tukeva kasvatus kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmia 3-5 -v. Onnistumisia ihmissuhteissa Luokkailmapiiri Menestyminen koulussa Rakentavia ystävyys suhteita Integraatio Opiskeluun Työelämään Aikuisuuteen

14 Nagin ja Tremblay 1999 Lapsen myönteisten sosiaalisten taitojen kehibyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa johdonmukaisen ja välibävän ympäristön kanssa. Riski jatkaa aggressiivista käybäytymistä johtuu ympäristön puubeista, ei jostain lapsen ominaisuudesta itsessään

15 Kehitysympäristön tehtävät (2) (2) Ennaltaehkäisy preven7o Ongelmien tullen ehkäistä lapsen joutuminen nega7ivisille kehityksen poluille Kantaa lasta, kun toisessa kehitysympäristössä on vaikeuksia lapsen tarpeet huomioon arkipäivän toimissa

16 Lapsi kotona, koulussa ja päivähoidossa, kun perheessä on vaikeuksia Vetäytyminen, alakulo, itkuisuus Herkkä Pelot Ärtyisyys käytöksen ongelmat Konflik7t muiden lasten ja aikuisten kanssa Päivähoito ja koulu (myös vanhemmat): Miten toimia?

17 Kehitysympäristön tehtävät (3) (3) Korjaava toiminta lapsi/nuori takaisin posi7ivisen kehityksen poluille Arkipäivän sujuminen luo pohjaa myös terapialle Oman korren tuominen lapsen/nuoren hoitoon/ kuntoutukseen Vrt tutkimus huostaanotetuista lapsista

18 Näin ollen Lapsen/nuoren kehitykseen osallistuvat ko7, päivähoito, koulu ja vapaa- ajan ympäristöt Joita sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimeentulo- ja työvoimapalvelut tukevat 18

19 Toimiva lapsi & perhe - työmenetelmät Matalan tason menetelmät peruspalveluissa Lapset puheeksi keskustelu (Lp) Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp- Np) Opaskirjaset Lisäksi Tl&p perheinterven7o, Ver< ryhmät, vanhempain ryhmät psyk palveluissa

20 Lapset puheeksi - Lp Keskustelu lasten elämän7lanteesta ja toimintasuunnitelma aikuisten palveluissa ja lapsen kehitysympäristöissä Lisäavun tukiverkon järjestäminen tarvi@aessa Neuvonpidon avulla Rakentaa yhteistyötä perheen, perheen oman sosiaalisen verkoston, muiden kehitysympäristöjen ja palvelujen välillä

21 Lapset puheeksi - keskustelu Käydään läpi lapsen arkipäivää kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä lokikirjan avulla Kysymysten järjestystä voi muutella, mu@a kaikki alueet on käsiteltävä Asiat jotka sujuvat ovat yhtä tärkeitä kuin ne, jotka eivät suju Vrt. Työntekijän ja vanhemman omat painotukset ongelmiin!

22 Lapset puheeksi - keskustelu Keinoja vanhemmille, päivähoitajalle, ope@ajalle, nuorisotyöhön, harrastuksiin He7 kun perheen / lapsen/nuoren elämään tulee paineita Kun vanhempi on hoidossa Lapsen psykiatrista hoitoa odoteltaessa Hoidon aikana Vaikka lapsi/nuori ei itse ko. hoitoa haluaisikaan

23 Lapset puheeksi - keskustelu koulussa ja päivähoidossa Tutustumisen ja yhteistyön välineenä Lapsen tullessa päivähoitoon, syksyn alussa koulussa jne Kun perheessä on vanhemmuu@a rasi@avia paineita Parisuhdeongelmat, yksinhuoltajan uupumus, sairaudet, työ@ömyys, taloudelliset ongelmat Pääkysymys työntekijälle: Miten me voimme toimia parhain päin teidän lapsenne kanssa?

24 Lapset puheeksi - keskustelu Au@aa vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen/päivähoidon/koulun VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Ja tehdään toimintasuunnitelma miten vahvistaa lapsen vahvuuksia tukea haavoibuvuuksissa Ei ole lasten/nuorisopsykiatrinen arvio

25 LP - Kehitystä tukeva, toiminnallinen keskustelu VAHVUUS on asia joka menee ok /kuten ennenkin ei edellytä erityisiä saavutuksia, lahjakkuu@a, erityistaitoja On asia, jota usein ei edes huomaa voi lii@yä lapseen tai perheeseen Vrt pärjäävyyden määritelmä!

26 LP - kehitystä tukeva, toiminnallinen keskustelu HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma, mu@a myös 7lanne, joka voi johtaa ongelmiin kuten perhe- pv- hoito- tai koulu7lanteen ja lapsen/ nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopima@omuus vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja eristäytyvä vanhempi Vilkas lapsi ja levoton pv- hoitoryhmä / luokka Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset

27 Toimintasuunnitelma Miten kotona, päiväkodissa ja koulussa voidaan toimia Vahvuudet vahvistuisivat Esim. Ilon kokemusten lisääminen pv- hoidossa, koulussa suojaavia tekijöitä Miten toimia kun vanhempi on ärtynyt? Miten toimia koulussa kun sijaiset vaihtuvat? Arkipäiväisiä toimia kunkin oman toimenkuvan sisällä ei terapiaa!

28 Esimerkkejä koulun lokikirjasta Vanhemmille: Miten kuvailisibe perhebänne? OpeBajalle: Miten kuvailisit koulua? Minkälaisia koulu ja tämä luokka on nimenomaan tätä lasta ajatellen?

29 Esimerkkejä lokikirjasta Minkälainen lapsi on mielialaltaan kotona ja koulussa? Vahvuuksia. Huoltajat Vahvuus Vahvuus

30 Esimerkkejä lokikirjasta 12. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käybäytymiseltään kotona ja koulussa? Vahvuuksia.. Huoltajat Vahvuus Vahvuus

31 Kysymys kodin ja koulun mahdollisista ongelmista Onko kotona jotain sellaista asiaa, joka minun olisi hyvä 7etää, ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? Vanhemmat: Onko koulussa jotain sellaista asiaa, joka meidän olisi hyvä 7etää, me voisimme ymmärtää ja tukea lastamme parhaalla mahdollisella tavalla?

32 Perustyövälineet peruspalveluissa - 2 Lp:n jälkeen toteutetaan tarvi@aessa Lapset puheeksi neuvonpito (Lp- Np) verkoston rakentaminen lapsen ympärille Perheen ja lapsen oman sosiaalisen verkoston ak7voin7 Tarvi@avien palvelujen ak7voin7 Vahvistamaan lapsen vahvuuksia ja tukemaan haavoi@uvuuksissa

33 Vaikeuksia tradi7onaalisissa verkostokokouksissa - 1 Vievät paljon aikaa ja vaikea saada kokoon Painotus kielteisissä asioissa Prosessin hallinta vaikeaa, rönsyilevä keskustelu Frustraa7ota ja voima@omuuden tunteita sekä työntekijöillä e@ä perheenjäsenillä Perheenjäsenet: Vaara tulla nöyryytetyksi Avu@omuuden tunne Kieltäytyminen jatkosta?

34 Ongelmia verkostotyössä - 1 Kommunikaa7on sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut näitä ongelmia Työntekijä 1 ja vielä näitäkin ongelmia Työntekijä 2

35 Ongelmia verkostotyössä - 2 Kommunikaa7on sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Työntekijä 1 ja vielä näitäkin ongelmia: Työntekijä 2 Työntekijä No1 No2:lle: Näin vaikeata minulla on! No2 No1:lle: Mutta minulla on vielä vaikeampaa ja olen tehnyt vielä enemmän

36 Ongelmia verkostotyössä - 3 Kommunikaa7on sudenkuoppia Vanhempi Puolustaa lastaan Työntekijä 1 Työntekijä 2

37 Lapset puheeksi- keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa iden7fioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja verkoston toiminnan pohjaksi Lp- Neuvonpito tuo tahot yhteen ja toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä

38 Timo: 8v, vaikeuksia käydä koulua, vetäytyy itsekseen, pitää leipomisesta, viriävä kiinnostus urheiluun. Äiti masentunut ja voimaton Osallistuja Kouluavustaja Opettaja Äidin psykologi Isovanhempi Eno Äiti Timo Toiminta (seuraavat 3 vko) Hakee Timon kouluun aamuisin Vastaanottaa Timon joka aamu Keskustelee äidin kanssa torstaisin Tapaa äitiä keskiviikkoisin Hoitaa Timon keskiviikko-iltapäivinä Vie Timon urheiluhallille torstaisin Leipoo korvapuusteja Timon kanssa sunnuntaisin Keskustelut open kanssa torstaisin Käynnit psykologilla keskiviikkoisin Kutsuu ystävän korvapuusteille su

39 Lapset puheeksi Neuvonpito I Väline perheen tarpeisiin vastaamiseen II Väline asiakaskohtaisen yhteistyön rakentamiselle Palvelee sekä ehkäisevää e@ä korjaavaa/hoitavaa työtä Yhteistyö rakennetaan konkree<sten toimien varaan Avaa oven monenlaisille interven7oille III Väline myös palvelujen infrastruktuurin synnybämiselle

40 Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheiden ko7- palvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluth- palvelut Vanhemman mt ja päihdepalvelut Erikois- sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat Terveys- päihde- toimeentulo Päivähoito/ koulu Perusth- palvelut Työvoima- palvelut Toimeentulo- palvelut 40

41 Tutkimus

42 Tl&p tutkimuksen tuloksia lyhyes7 Verrataan Lapset puheeksi- keskustelua ja perheinterven7ota, 119 Perheiden kokemukset menetelmistä hyvin myönteiset, samoin työntekijöiden Lasten oireet vähenivät Uusien depressioiden määrä pienempi kuin mitä oli Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki et al 2013 Tytti Solantaus 2013

43 Tutki<in lasten mahdollisina vaikutuspolkuna Depressiiviset masennukseen ja lapset oppivat ne (sisäistävät) ne depressiivisiltä vanhemmilta, mikä lisää lasten riskiä masentua (Murray et al 2001) Hypoteesi: perheinterven7o parantaa lasten mikä omalta osaltaan perheinterven7on vaikutusta 20/07/2012 Tytti Solantaus 43

44 Korjaantuneet Ajattelumallit Interventio Lapsi

45 tulos: depressiiviset korjaantuivat vain LP- ryhmässä ja seli<vät LP:n vaikutusta Myönteinen muutos attribuutioissa Lp:ssä Lapset Puheeksi Lasten depress oireet alas (CDI) Emotionaaliset oireet alas (SDQ) 18 kk seurannassa

46 Miksi ei perheinterven7ossa? Vastaus ehkä siihen, miten asia prosessoidaan perheessä FTI: Informaa7o annetaan perheistunnossa työntekijän ohjaamana Huom: kaikki lapset paikalla, amma<- ihmisen ohjaus Vanhemmat ajatella, homma

47 Miksi pikkuinterven7ossa tuli tulos, vaikka lapset eivät edes olleet paikalla? Lapset puheeksi: Vanhemmat joutuvat itse mie<mään miten toimia Jäävät itsensä varaan omavaraiseksi Vanhempien pitää ensin prosessoida asia itselleen opaskirjasta enemmän yhdistää asiasta keskustelun niihin 7lanteisiin, joissa lapsen syyllisyys syntyy Mahdollinen selitys: vanhemmista itsestään tulee muutoksen agenbeja (eikä amma<laisesta)

48 Johtopäätökset tutkimuksesta Menetelmät ovat turvallisia Soveltuvat suomalaiseen perhe- ja suuntaan Vanhempaa suhtautuminen on tärkeätä sekä asiakkaille työntekijöille Luo pohjan ja työskentelylle

49 Lapset puheeksi ulkomailla Koulutetaan ja käytetään Ruotsissa Australiassa (jossa tehty ne<koulutus, Kreikassa Italiassa (alullaan) Japanissa (alullaan) Opaskirjasia on riikinruotsiksi, norjaksi, islanniksi, tanskaksi, viroksi, tsekiksi, japaniksi, kreikaksi. Tulossa japaniksi ja ranskaksi

50 Lopuksi Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä, edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä tapahtuu paljon nyt ja tulevaisuudessa Ongelmien on ymmärtää paremmin ja on olemassa keinoja ja menetelmiä ehkäistä lasten ongelmia työtä vielä, joten

51 Pitkää ikää, Varsinais-Suomen perheterapiayhdistys! Tytti Solantaus Antonia Ringbom