Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?"

Transkriptio

1 Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se vaikuttaa myös mieleen kokemukset / ajatukset / toiminta voivat muuttua heijastuvat kanssakäymiseen muiden kanssa perheen ihmissuhteisiin ja perhe elämään Äiti i i ll i t itk i lkli Äiti voi esim. olla voimaton, itkuinen, alakuloinen, ärtynyt, nalkuttava, herkästi suuttuva, ahdistunut, peloissaan. Hän voi tulkita muiden puheita eritavalla kuin ennen. Hän voi valvoa yökaudet tämä voi vaikuttaa kykyyn huomioida toisia entiseen malliin 1

2 Lapsen mielessä pyörii kysymyksiä Erityisesti lasten (myös puolison) on vaikea tietää, mitä vanhemman mielessä liikkuu Mikä äidillä on, miksi hän on tällainen, tuleeko hän entiselleen, miksi hän on vihainen, miten minun pitäisi olla, teinkö jotain, voinko minäkin sairastua? Lapset uskovat herkästi, että he ovat vanhemman ongelman syynä Lapsen kuva itsestään rakastettavana lapsena voi kärsiä ja hän voi oppia tulkitsemaan itseään vääristyneesti Ymmärrys äidin sairaudesta on lapselle ydinkysymys Jos perheessä on ongelmia, on myös keinoja ratkaista niitä Lähtökohtana ymmärrys siitä, että äidin sairaudella on vaikutus vanhemmuuteen ja lapseen Tieto sairaudesta ei sinänsä auta ymmärtämään vuorovaikutuksen ongelmia Ymmärrys tilanteesta tulee tiedon avulla, mutta se on vasta väline ymmärrykseen Tieto kasvaa vähitellen ymmärrykseksi, kun se sovitetaan arkiseen elämään 2

3 Lasta suojaavat tekijät Mikä lasta auttaa? Monet asiat kannattelevat lasta, kun perheessä on ongelmia = suojaavia tekijöitä Keskinäinen YMMÄRRYS äidin sairaudesta ja AVOIN VUOROVAIKUTUS kotona suojaavat lasta => tukevat perheen ihmissuhteita => joista lapsen hyvinvointi riippuu Kun vaikeuksista voidaan puhua, niitä voidaan myös ratkaista (sellaista asiaa ei voi ratkoa, jota ei ole ) Toinen suojaava tekijä on TOIMIVA SOSIAALINEN ELÄMÄ kodin ulkopuolella => omat ystävät, tunne kuulumisesta esim. luokkaan, harrastukset 3

4 Mikä äidillä on? Lasta auttaa, kun hän ymmärtää, mikä äidillä on ja miksi esim. äidin käytös on muuttunut Ymmärrystä ei voi syntyä, ellei asioista puhuta On ajateltu, että lapsen taakka kasvaa, jos hänelle kerrotaan ongelmien syistä Vanhemmat tekevät usein kaikkensa, ettei lapsi huomaisi mitään Lapset arvailevat, mikä äidillä on Lapset tekevät omia tulkintojaan esim. omasta syyllisyydestään Vaikeudet eivät estä lasten kehitystä Vaikeus => otetaan puheeksi => etsitään ratkaisua Puhumattomuus kasvattaa välimatkaa lasten ja aikuisten välille eivätkä lapset eivät voi turvautua vanhempiin kysymyksillään Itselle vaikeista asioista ei ole helppo puhua! Ymmärrys sairaudesta auttaa lasta tulkitsemaan oikein äidin toimia ja puheita lapsi tietää mikä äitiä vaivaa, kun tämä on jaksamaton ja vetäytyy, se ei johdu siitä, ettei äiti halua olla lapsen kanssa Ymmärrys tekee ongelman pohtimisen mahdolliseksi ja auttaa ratkaisussa 4

5 Mitä ja miten lapsen kanssa puhutaan? Periaatteet 1. Lapselle puhutaan kieltä, jota hän ymmärtää 2. Lapsi tarvitsee selitykset kokemilleen asioille mitä hän on nähnyt, kuullut, tuntenut, ajatellut. Esim. jos äiti on aamutakissa lapsen tullessa koulusta, lapsi ihmettelee ja keksii oman tarinansa 3. Kun kerrotaan vaikeuksista, jotka liittyvät myös lapsen elämään, on mukaan saatava ratkaisu, joka auttaa tulevaisuuteen Olen sairas, mutta käyn hoidossa. 4. Lasta rohkaistaan ottamaan asia puheeksi aina, kun hän haluaa (ymmärryksen syntyminen vaatii aikaa, keskustelu ei valmistu kerralla) 5

6 Esille otettavia teemoja 1. Lapsi ei ole syypää vanhemman ongelmiin. Jos esim. sanomme Minä en jaksa teidän riitelyänne, lapsi saattaa ymmärtää, että jos hän olisi erilainen, äidillä ei olisi vaikeaa 2. Äiti hoitaa itseään. Lapset voivat kaikin keinoin koettaa auttaa äitiä. He ikään kuin yrittävät parantaa äidin. Jos lapsi on ylikiltti, siihen kannattaa reagoida; Kiva, että autat, mutta ei sinun tarvitse kaikkea tehdä. Sovitaanko mitä teet ja mitä et 3. Kotityöt. Kun sairaus vie voimat, kodin hoitaminen voi olla vaikeaa. Tarvitaanko ulkopuolista apua? Teemoja 4. Ärtyvyys. Äidin ylikuormittuminen => impulssikontrolli ei pidä => pinna palaa lapselle => jälkikäteen huonommuuden tunne 5. Lasten pelot. Itsemurhavaara on lapsen suurimpia pelkoja. Asiasta on yritettävä puhua. Lapsi aavistaa, jos äiti on esim. ollut toivoton. 6. Lasten pelot. Avioero. Kun parisuhteessa on ongelmia, lapsi vaistoaa tunnelman ja näkee asioita. Kannattaa ottaa puheeksi ja selittää, että vanhempien riidat johtuvat heistä ja he koettavat selvittää välejään. Jos vanhemmat aikovat erota, se kerrotaan lapsille. 6

7 Erityisesti esille otettavia asioita 1. Lapsen kokema syyllisyys ja sen purkaminen 2. Vanhemman impulssikontrollin vaikeudet 3. Lapselle tietoa äidin hoidoista 4. Pelot äidin voinnista ja avioerosta 5. Kodin ja lastenhoidon sujuminen 6. Lasten sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella Lapsen elämä kodin ulkopuolella 7

8 Sosiaaliset suhteet Sosiaalinen elämä on lapselle ja nuorelle yhtä tärkeä kuin maito ja leipä Toimivat suhteet kodin ulkopuolella tuovat iloa ja kehittävät lasta Ne tukevat ja suojaavat lapsia ongelmilta, kun kotona on raskasta Ystävyyssuhteet,harrastukset,hyvä harrastukset, hyvä päivähoito, koulu Vanhempi luottohenkikö kodin ulkopuolelta hyväksi. Tärkeää, että ko. henkilö ymmärtää tilanteen eikä toimi vanhempia vastaan. Lapsen tilanteen kartoitus 8

9 Vahvuus=asiat sujuvat, ei ongelmia Haavoittuvuus=huolia, heikot tukirakent. Vahvuudet ovat asioita, jotka toimivat normaalisti. Ei vain erityistaito tai lahjakkuus. Esim. lapsi hoitaa läksynsä, vaikkei vanhempi jaksa häntä tukea. Haavoittuvuus on asia, josta voi tulla ongelmia elämän vaikeissa vaiheissa tai joka herättää huolta. Esim. arka lapsi vetäytyy => korostuu äidin sairauden myötä => lapsi eristäytyy sosiaalisesti Vahvuus ei kompensoi haavoittuvuutta eikä niiden määrä ratkaise! Ole ylpeä lapsen vahvuuksista. Löydä haavoittuvuuksiin toimintastrategia. Kiitos mielenkiinnostanne Eva Nilson, psykologi ja psykoterapeutti Puhelin: Sähköposti: Lähteinä käytetty kirjallisuutta, mm. THL:n Lapset puheeksi menetelmän esittelyä 9

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

Kun lapsi on omainen. Kutsu yhteiseen ennaltaehkäisevään haasteeseen. Söderblom syksy 2008 bitta.soderblom@otufi

Kun lapsi on omainen. Kutsu yhteiseen ennaltaehkäisevään haasteeseen. Söderblom syksy 2008 bitta.soderblom@otufi Kun lapsi on omainen Kutsu yhteiseen ennaltaehkäisevään haasteeseen Perheen tuen tarve, kun vanhempi sairastaa Vanhemmuus syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa, pienistä yhteisistä hetkistä & jaetusta arjesta

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Perhehoito on lahja arjelle

Perhehoito on lahja arjelle Perhehoito on lahja arjelle Päivi Soikkeli osaa olla oma itsensä kehitysvammaisten kanssa. Hän ei ole koskaan joutunut luopumaan mistään sen takia, että hänellä on suuri perhe. Perhehoitajana toimiminen

Lisätiedot

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Teksti: Pia Henttonen ja Tuula

Lisätiedot

Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Oma suunta yksilökeskeisen suunnittelun kansio Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Sisällys 1. Mikä Oma suunta -kansio on ja miten sitä käytetään s. 4 2. Kommunikaatio

Lisätiedot

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LAPSILLE

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LAPSILLE OPAS LUKIVAIKEUDESTA LAPSILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä, Sira Määttä & Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 MIKÄ LUKIVAIKEUS ON?... 4 MITEN LUKIVAIKEUS NÄKYY?...

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle. Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle

Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle. Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Vanhemmalle Sisältö Vanhemmalle... 3 Vanhemmuus ja alkoholi... 4 Ystävät tukevat... 5 Vauva tarvitsee

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Nallekortit ovat ihastuttaneet ja välillä myös vihastuttaneet täällä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan.

Nallekortit ovat ihastuttaneet ja välillä myös vihastuttaneet täällä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Nalle 10 vuotta! Nallekortit ovat ihastuttaneet ja välillä myös vihastuttaneet täällä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Juhlavuoden kunniaksi kiersimme erilaisissa työyhteisöissä ja tapahtumissa viettämässä

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Selviytymisopas nuorten vanhemmille

Selviytymisopas nuorten vanhemmille VAUHDILLA AIKUISUUTEEN? Selviytymisopas nuorten vanhemmille 1 Tarvitsen vanhempiani sääntöihin, ettei mene 2 Missä lapsesi surffailee?... 16 3 Kuuluvatko päihteet nuoruuteen?... 20 ihan hulluksi. Saaks

Lisätiedot

Joka kodin konstit projekti

Joka kodin konstit projekti Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE

Lisätiedot

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista?

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista? KESTÄVÄN PARISUHTEEN SALAISUUS (Otteita Kaarina Määtän kirjasta koonnut Ulla Andersson) Kaarina Määttä on etsinyt kirjaansa varten tapoja, joita suomalaiset käyttävät saadakseen parisuhteensa toimimaan.

Lisätiedot

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE Kaisa Meriö-Mielonen Uusperheneuvojakoulutus 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. LAPSET JA VANHEMPIEN ERO... 2 3. LAPSET JA UUSPERHE... 4 4. PERHEASIOIDEN

Lisätiedot

Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut SYÖMISHÄIRIÖN

Rohkaisun sanoja Sinulle, joka olet kohdannut SYÖMISHÄIRIÖN { Rohkaisun sanoja Sinulle, } joka olet kohdannut SYÖMISHÄIRIÖN Materiaalin tilaukset: Syömishäiriöliitto-SYLI ry puh. (02) 251 9716 info@syomishairioliitto.fi www.syomishairioliitto.fi SISÄLTÖ Sinulle

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Ehkä vieläkin pysyvämpi päätös olisi äidin kannalta parempi ratkaisu, Anne lisää. Toista ei voi muuttaa

Ehkä vieläkin pysyvämpi päätös olisi äidin kannalta parempi ratkaisu, Anne lisää. Toista ei voi muuttaa MIELENTERVEYS Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuvitus Jonna Markkula Järkkynyt mieli järkyttää myös sijaisperhettä Itsenäisyyspäivänä kolme vuotta sitten Anne ja Matti saivat joululahjan: heille sijoitettiin

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot