Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?"

Transkriptio

1 1 Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa? Pori Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL

2 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatio-ohjelma I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, v Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa Työ lasten kehitysympäristöissä II Monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa Toiminta THL:ssä 2001-syksy 2013 Jatkuu Suomen Mielenterveysseuran puitteissa Tytti Solantaus ja Mika Niemelä ja sadat ammattilaiset kentällä

3 Laki velvoittaa palveluja Terveydenhuoltolaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat aikuisten palveluja ottamaan huomioon potilaan / asiakkaan lasten hoidon ja tuen tarpeen Toimiva lastensuojelu raportti (2013) ja sen toimeenpano-ohjelma velvoittavat levittämään Toimiva lapsi & perhe menetelmät aikuisten palveluihin yli maan

4 Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp) keskustelu Lp perheinterventio (6-8 tapaamista, Beardslee) Vertti- vertaistukiryhmät lapsille ja vanhemmille Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa (Kiviniemi, Tampere) Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-neuvonpito) Opaskirjat

5 On kuljettu pitkä ja hieno tie Epidemiologinen riskitutkimus Pärjäävyyden tutkimus Vaikuttamisen tutkimus: interventiot Riski- ja ongelma-ajattelusta Pärjäävyyteen ja vahvuuksiin ongelmien keskellä Toivottomuudesta toivoon ja optimismiin Yksilöistä ja perheistä palvelujärjestelmiin

6 Psykiatristen ongelmien tavallisuus Aikuisilla mielenterveysongelmia 20-25% (Terveys 2000) Aikuisuuden aikaiset psyk häiriöt: 50% (Kessler et al 2005) ainakin joka toinen meistä! Lapsuusvuosien aikana: 80% (Copeland et al 2011) Noin 2/3 aikuisten häiriöistä alkanut jo lapsuudessa (Kim-Cohen et al 2003) Tavallisten perheiden tavallisia ongelmia

7 Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on kansanterveysongelma Australia, Hollanti: Noin 20-25%:lla lapsista vanhempi, joka kärsii mielenterveys- tai päihdeongelmista Norja (Torvik, Rongmo 2011): Noin 40%:lla lapsista 12%:ssa vanhemmalla vakava häiriö

8 Vanhemman vakava somaattinen sairaus (Niemelä 2012, 2014) 6-7% lapsista kokenut vanhemman syöpäsairauden 21-vuoden ikään mennessä Lasten riski psykiatrisille ongelmille nousee erityisesti, jos vanhemmalla on tai on ollut myös hoitoa vaativia psykiatrinen häiriö Vanhemman vakava aivovamma lisää myös lasten riskiä psykiatrisille ongelmille

9 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Jokin mielenterveyden häiriö 95%:lla vangeista

10 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Pojat: riski käytösongelmille ja epäsosiaaliselle persoonallisuudenhäiriölle Tytöt: riski internalisoiville häiriöille Poikien seuranta 32 vuoden ikään (Murray and Farrington 2005, 2008) Matala koulutustaso, köyhyys, ihmissuhdeongelmat 70% antisos. persoonallisuuden häiriö 50% raportoi itse tehneensä rikoksia

11 Perheissä on myös muita ongelmia Muut terveysongelmat eri perheenjäsenillä Parisuhderistiriidat. erot Epävarma / stressaava työtilanne Taloudelliset ja asumisen ongelmat Ennakkoluulot ja syrjintä

12 Maailmantalouden Ongelmat Suomen 1990-luvun lama Turvaton työtilanne, työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Perhe Turvaton työtilanne ja perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Päivähoito ja Koulu Vanhempien mielenterveysongelmat Parisuhde Vanhemmuus Solantaus, Leinonen, Punamäki Dev Psychology 2004:40: Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat

13 Työttömyys työstressi Ympäristön vaikutus lapseen kulkee lähivuorovaikutuksen kautta Taloudelliset ongelmat Sairaudet Vanhempien jaksavuus ja mielenterveys Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Syrjintä Muut Päivähoito koulu Kaverit

14 Lapsen kehityksen tukeminen Toimiva lapsi & perhe -työ Transaktionaalinen, ekologinen teoria pärjäävyydestä ja lapsen kehityksestä

15 Lapsen suotuisa kehitys Myönteisten mahdollisuuksien realisoituminen, uusien mahdollisuuksien avautuminen suhteessa itseen, muihin, ympäristöön kaikissa kehitysvaiheissa lapsen/nuoren kukoistus omissa puitteissaan Ei edellytä ongelmatonta lapsuutta

16 Transaktionaalinen ekologia Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ja toiminnassa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa Lapsen mieli rakentuu jokapäiväisessä kanssakäymisessä, jossa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka ovat niin ollen ovat kehitysympäristöjä 16

17 Pärjäävyys-1 (resilienssi) Asiat sujuvat, vaikka elämässä on asioita, joiden tiedetään vaarantavan suotuisaa kehitystä Ei ole yksilön ominaisuus Vrt. sosiaalisuus, peräänantamattomuus jne

18 Pärjäävyys-2 Pärjäävyys on dynaaminen prosessi yksilön ja ympäristön välillä (samoin kuin kehitys yleensäkin) Syntyy profiili vahvuuksista ja haavoittuvuuksista (vrt. Lapset puheeksi) Arkinen toiminta ja vuorovaikutus lapsen kehitysympäristöissä rakentavat pärjäävyyttä ja myös haavoittuvuutta Kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä

19 Tl&p menetelmät Pärjäävyyden prosessin tunnistaminen ja tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) Lapsen arkipäivän rakentaminen (vuorovaikutus, toiminta) Arkipäivän konkretian merkityksen ymmärtäminen Arjen pienet solmukohdat

20 Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen Epäspesifit ongelmat, mm. Ärtyvyys, kärsimättömyys Väsymys, jaksamattomuus Arkuus, sosiaalinen vetäytyminen Ailahteleva vanhemmuus Arkisen kotityön ylivoimaisuus Näitä ei useinkaan ymmärretä mt-ongelmaan liittyviksi

21 Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen Spesifit, oireisiin liittyvät ongelmat, mm. Itkuisuus, reagoimattomuus Pelot, ahdistus, pakko-oireet Maanisuus, harhat Epäluuloisuus Itsetuhoisuus Syömisen ongelmat Vääristyneet ajattelumallit Vanhempien kysymys: Miten toimia lapsen kanssa??

22 Osa vanhemman oirekäyttäytymisestä näyttäytyy lapselle vanhemman ominaisuutena, määrittää lapsen ja vanhemman suhdetta ja lapselle myös sitä, kuka minä olen Osa vanhemman oireista on niin poikkeavia, että ympäristö ymmärtää että jotain erityistä on meneillään

23 Mikä tukee lasta/nuorta Hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin Toimiva arkipäivä iloineen ja suruineen Osallisuus ongelmien ratkaisuun Mahdollisuus toimia omien kykyjen mukaisesti Kokemus oman toiminnan vaikuttavuudesta Hyvä koulu /päivähoito, kokemus kuulumisesta Iän mukaiset ystävyyssuhteet ja harrastukset Edellyttävät avointa keskustelua ja ongelmanratkaisua perheessä ja sosiaalisessa verkostossa

24 Vanhemman mielenterveysongelman kertomisen problematiikasta Mitä enemmän tiedetään, sitä monimutkaisemmiksi asiat osoittautuvat

25 Alussa Tuli vahvana viesti siitä, ettei lapsille koskaan oltu kerrottu mistä oli kysymys ja sitä tietoa olisi kaivattu Spontaani reaktio perhetyön ammattilaisilla

26 Lasten tulee tietää ja heille pitää kertoa, mikä vanhemmalla on Lapsilla on oikeus tietää mikä vanhempaa vaivaa Tieto vanhemman sairaudesta on suojaava tekijä lapselle Vastaava lainsäädäntö Norjassa ja Ruotsissa

27 Mutta Mikä on tärkeää tieto/informaatio vanhemman häiriöstä vai mahdollisuus ymmärtää mitä perheessä tapahtuu ja miten toimia kun vanhempi oireilee? Tieto ei automaattisesti johda ymmärrykseen ja toimintamahdollisuuksiin Onko tästä tutkimusta ja mitä se sanoo?

28 Vanhemman sairauden kertominen lapsille vaikutukset lapsiin Vain yksi tutkimus koskien vanhemman mthäiriötä (tietääkseni) Mutta on tutkimusta muista vakavista sairauksista ja vankeudesta Erityisesti HIV/AIDSista ja syövästä Tulokset osoittavat systemaattisesti, että asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta

29 Vanhemman HIVin kertominen lapsille Lee and Rotheram-Borus, vanhempaa (HIV) ja heidän 395 nuorta Sairauden kertomisen merkitys nuorille ja heidän hyvinvoinnilleen 5 vuoden seurannassa Nuorilla, joille kerrottiin vanhemman dg oli 5- vuoden kuluttua Enemmän käytösongelmia Itsetuhoista käyttäytymistä Huonompi terveydentila

30 Mutta toisaalta Murphy, Steers and Dello Stritto, J Fam Psychol perhettä, äidillä HIV 30% äideistä oli kertonut lapsilleen Ei negatiivisia vaikutuksia kertomisella Kertoneilla äideillä parempi luottamus itseen kuin ei-kertoneilla

31 Vanhemman MS:n kertominen lapsille Paliokosta et al 2009 Vanhemmalla multippeliskleroosi (MS, N 101) Lapset 4-17 v, yksi jokaisesta perheestä Osalle lapsista ei kerrottu mitään, toisille jonkin verran, kolmansille perusteellisesti Tulokset koskien lasten oireita Ne joille ei kerrottu ja joille kerrottiin seikkaperäisesti pärjäsivät parhaiten, ei juuri eroa Eniten oireita niillä, joille oli kerrottu jonkin verran Mitä ja miten ovat tärkeitä kysymyksiä! Informaation antaminen ei ole itseisarvo

32 Tutkimus Japanista Ueno R, Kamibeppu K, 2008, 2011, äitiä joilla psykoottinen sairaus tai vakava masennus 72 % oli kertonut sairaudesta lapsilleen Pelkoja/ huolia liittyen lasten kykyyn ymmärtää sairautta ja lasten kuormittumista, tietämättömyyttä miten kertoa ja huolia siitä, kertooko lapsi muille 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 32

33 Kertomisen seurauksena 59% äideistä kertoi muutoksesta Helpotus syntyneestä ymmärryksestä (40%) Ei tarvinnut enää ylikompensoida pärjäämistä kotona (30%) Suhde lapsiin parani (20%) Suhde lapsiin huononi (7%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 33

34 Kertomisen seuraukset lapsille Noin 60% äideistä kertoi muutoksista lapsissa Avuliaampia kotona Ystävällisempiä äidille Itsenäisempiä Mieleltään vakaampia (mentally more stable 5%) Mieleltään epävakaampia (mentally more unstable 19%) Lapset muuttuivat kylmiksi äitiä kohtaan (6%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 34

35 Kenen pitäisi kertoa lapsille? Perheenjäsen (noin 80%) Terveydenhuollon työntekijä (17%) Joku muu (3%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 35

36 Johtopäätös Vanhemman sairauden kertominen lapsille johtaa usein myönteisiin, mutta joskus myös haitallisiin seuraamuksiin lapsille ja lapsivanhempisuhteelle Prevention etiikka 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 36

37 Kertominen MUTTA kuitenkin tiedetään, että Sen ymmärtäminen (making sense of) mitä omassa elämässä tapahtuu ja olla osa siihen liittyvää ongelmanratkaisua, rakentavat pärjäävyyttä

38 Kertominen Mistä mahdollinen haitta mahtaa johtua?? Lapsella ei ole ketään jonka kanssa jakaa ja kantaa tietoa kotona? Tieto ei auta ymmärtämään itseä, vanhempaa ja perhettä, vaan päinvastoin, aiheuttaa kuilun lapsen ja vanhemman välille? Stigma - pelot, kauhistus, vastenmielisyys, ennakkoluulot

39 Miten pitäisi toimia? Lapsen informoinnin tai tiedon antamisen sijasta Vanhemmalle ymmärrys lapsen kokemuksista Lapselle ymmärrys omista kokemuksista, vanhemman käyttäytymisestä sekä perheen tapahtumista Ja Yhteinen ongelmanratkaisu Nämä kolme YHDESSÄ tukevat lasta

40 Tl&p -menetelmät Vanhemmat kertovat itse lapselleen ja päättävät itse mitä ja milloin puhutaan Periaatteina Antaa selitys lapsen kokemuksille Aina mukana se, miten tästä mennään eteenpäin, oma hoito, tarvittavan avun hakeminen Tukevan arkipäivän rakentaminen lapselle, suojaavat tekijät Keskustelu on prosessi, joka jatkuu Tuen hakeminen tarvittaessa Neuvonpito: päivähoito, koulu, perhepalvelut, lasten-nuorisopsykiatria jne

41 Perheryhmä-interventio Compas et al 2009, 2010 Ryhmässä neljä perhettä lapsineen, vanhemmalla depressio 12 tapaamista yli 6 kk ajan 111 perhettä satunnaistettu tutkimus- ja kontrolliryhmiin Seuranta 24 kk Psykoedukaatiota, rooliharjoituksia, videoita

42 Myönteiset tulokset Interventioryhmässa vähemmän Lapsilla depressio-ja ahdistusoireita Uusia psykiatrisia häiriöitä Vanhemmalla masennusoireita Lasten hyvinvointi johti vanhemman oireilun vähenemiseen ja päinvastoin

43 Intervention sisältö-1 Vanhemmat ja lapset opiskelivat yhdessä mitä depressio on ja miten oireiden kanssa tulisi toimia perheen arjessa, tästä harjoituksia ja kotitehtäviä

44 Intervention sisältö -2 Vanhempien omat tapaamiset: Myönteisiä vanhemmuuden taitoja Myönteisten hetkien lisääminen lasten kanssa Miten kannustaa lapsia käyttämään opittuja toimintatapoja suhteessa vanhemman oireisiin Pohdintaa miten toimia lasten ongelmien kanssa Lasten omat tapaamiset Myönteistä ajattelua, ongelmista irtautumista, toiminnallisuutta

45 Yhteenveto: Mitä perheessä tarvitaan? Vanhemmat: ymmärrys lasten kokemuksista ja tietoa, miten tukea lapsia toimimaan suhteessa vanhemman oireisiin Lapset: Ymmärrys siitä, mitä perheessä ja omassa elämässä on tapahtumassa, tukea ongelmien kanssa toimimiseen Lapset ja vanhemmat: yhteinen ymmärrys ja ongelmanratkaisu Toimijuuden merkitys pärjäävyydessä

46 Toimiva lapsi&perhe tutkimus Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, Sini Toikka, R-L Punamäki Lapset puheeksi keskustelua ja - perheinterventiota verrattu aikuispsykiatriassa Satunnaistettu tutkimus, N 119 perhettä, vanhempi hoidossa masennuksen takia (+ muita mahd dg) Seuranta 1,5 vuotta Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki et al 2013

47 Interventioiden vaikuttavuus 18 kk seurannassa Molemmat vaikuttavia lapsen tunne-elämän ongelmiin ja uusien depressioiden puhkeamiseen Perheinterventio vaikuttavampi lasten depressioon Lp-keskustelulla ja -perheinterventiolla on nähtävästi erilainen vaikutusmekanismi Oletus: perheinterventio toimii enemmän terapeuttisena, kun taas Lp taas voimaannuttaa vanhempia enemmän kuin perheinterventio

48 Tutkittiin lasten attribuutioita mahdollisina vaikutuspolkuna Depressiiviset ajattelumallit liittyvät masennukseen ja lapset oppivat ne (sisäistävät) ne depressiivisiltä vanhemmilta, mikä lisää lasten riskiä masentua (Murray et al 2001) Hypoteesi: perheinterventio parantaa lasten attribuutioita, mikä selittää omalta osaltaan perheintervention vaikutusta

49 Ajattelumallit intervention vaikutuksen välittäjinä Korjaantuneet Ajattelumallit Interventio Lapsen mielenterveys

50 Odottamaton tulos: depressiiviset ajattelumallit korjaantuivat vain LP-ryhmässä Myönteinen muutos attribuutioissa Lp:ssä Lapset Puheeksi Lasten depress oireet alas (CDI) Emotionaaliset oireet alas (SDQ) 18 kk seurannassa

51 Miksi ei perheinterventiossa? Vastaus liittyy ehkä siihen, miten asia prosessoidaan perheessä Perheinterventio Informaatio annetaan perheistunnossa työntekijän ohjaamana Huom: kaikki lapset paikalla, ammatti-ihmisen ohjaus Vanhemmat saattavat ajatella, että homma hoidettu

52 Antonia Ringbom

53 Miksi pikkuinterventiossa tuli tulos, vaikka lapset eivät edes olleet paikalla? Lapset puheeksi: Vanhemmat joutuvat itse miettimään miten toimia Jäävät itsensä varaan omavaraiseksi Vanhempien pitää ensin prosessoida asia itselleen Saattavat käyttää opaskirjasta enemmän Saattavat yhdistää asiasta keskustelun niihin tilanteisiin, joissa lapsen syyllisyys syntyy Mahdollinen selitys: vanhemmista itsestään tulee muutoksen agentteja (eikä ammattilaisesta)

54

55 Ennaltaehkäisyssä tärkeä elementti on tukea asiakkaiden omaa toimijuutta, kykyä selvitä itse (tulevissakin) vaikeuksissa Myös muissa tutkimuksissa näyttöä sekä oman toimijuuden merkityksestä, että lyhyenkin intervention vaikuttavavuudesta Ennaltaehkäisy vs. hoito

56 Tl&p päivähoidossa ja koulussa

57 Miksi päivähoito ja koulu? Lapsen/nuoren kehitykseen osallistuvat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt Sekä suotuisaan että ongelmakehitykseen Myös ennaltaehkäisyyn ja ongelmista toipumiseen Jos yhdessä kehitysympäristössä on ongelmia, voi toinen kantaa lasta

58 Lapsi koulussa ja päivähoidossa kun perheessä tai lapsella on vaikeuksia Vetäytyminen Alakulo, itkuisuus, pelot Herkkä pettymyksille yms Keskittymättömyys Levottomuus, käytöksen ongelmat Konfliktit muiden lasten kanssa, aikuisten kanssa

59 Kaikkien tärkein kysymys on, miten toimin lapsen kanssa, jolla itsellään tai perheellä on ongelmia? Miten saada arki sujumaan parhain päin, lasta tukien?

60 Tl&p menetelmät Lapsen arkipäivän tukeminen (vuorovaikutus, toiminta) Pärjäävyyden prosessin tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) Vanhempien asiantuntemuksen ja vanhemmuuden kunnioitus Päivähoidon/koulun asiantuntijuuden kunnioitus Lasten tarpeiden ja tilanteiden ymmärtäminen Yhteisen ymmärryksen ja toiminnan rakentaminen Perheessä, vanhempien ja päivähoidon / koulun välillä, työntekijöiden kesken Menetelmien läpinäkyvyys Toivo ja tulevaisuuteen suuntautuminen

61 Lapset puheeksi Päivähoidossa ja koulussa Kahden kasvattajan tasavertainen keskustelu Molemmilla oma näkökulma ja vastuu lapsesta Ensi vaiheessa ei tarvita erityistyöntekijää Päivähoitajan/ opettajan pääkysymys on: Miten me voimme toimia parhain päin teidän lapsenne kanssa?

62 Lapset puheeksi- keskustelu: Kysymys kodin ja päivähoidon/koulun mahdollisista ongelmista Päivähoitaja/Opettaja: Onko kotona jotain sellaista asiaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? Vanhemmat: Onko pv-hoidossa/koulussa jotain sellaista asiaa, joka meidän olisi hyvä tietää, jotta me voisimme ymmärtää ja tukea lastamme parhaalla mahdollisella tavalla?

63 Lapset puheeksi -keskustelu Auttaa vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen/päivähoidon/koulun VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Tehdään toimintasuunnitelma miten vahvistaa lapsen vahvuuksia tukea haavoittuvuuksissa

64 LP - keskustelu HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma, mutta myös tilanne, joka voi johtaa ongelmiin kuten perhe- pv-hoito- tai koulutilanteen ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja eristäytyvä vanhempi Vilkas lapsi ja levoton pv-hoitoryhmä / luokka Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset

65 Toimintasuunnitelma Miten kotona, päiväkodissa ja koulussa voidaan toimia jotta Vahvuudet vahvistuisivat Esim. Ilon kokemusten lisääminen pv-hoidossa/ koulussa kun kotona on masentunut ilmapiiri Haavoittuvuuksissa tuettaisi pärjäävyyttä Miten toimia kun lapsi on vilkas ja vanhempi masentunut? Miten toimia koulussa kun sijaiset vaihtuvat ja lapsi on vetäytyvä tai reagoi herkästi levottomuudella? Arkipäiväisiä toimia kunkin oman toimenkuvan sisällä ei terapiaa! Arjen pienet solmukohdat.

66 Toimiva lapsi & perhe Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Vanhemman mt ja päihdepalvelut Erikois-sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat: terveys päihde-toimeentulo- rikollisuus Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Työvoimapalvelut Toimeentulopalvelut Tytti Solantaus 66

67 Kaksiportainen Lapset puheeksi-keskustelu ja -Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Vanhemmat tietävät mistä puhutaan, ovat itse ohjaksissa: avoimuus, luottamus

68 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen Vanhemmilla vahva rooli Luottamus ja vanhemman kunnioitus Osallistujat sitoutuvat konkreettisiin toimiin lapsen/perheen/vanhemman/opettajan tueksi Sitoutuminen, lapsen/perheen/ koulun arkea tukeva toiminta Seuraava:ssa Np:ssa arvio ja uusi suunnitelma

69 Lapset puheeksi ulkomailla Koulutetaan ja käytetään Ruotsissa Australiassa (jossa tehty nettikoulutus, Kreikassa Italiassa (alullaan) Japanissa (alullaan) Opaskirjasia on käännetty riikinruotsiksi, norjaksi, islanniksi, tanskaksi, viroksi, liettuaksi, tsekiksi, japaniksi, kreikaksi. Tulossa ranskaksi

70 Tl&p:n kuntatyö Kuntatyö alkoi pilotilla Lähti systemaattisemmin käyntiin v Lapissa, Pohjanmaalla ja Imatralla Raahen kuntayhtymä 2012-

71 Toimiva lapsi & perhe-ohjelma kunnissa/organisaatioissa Mika Niemelä on erityisesti vienyt tätä työtä eteenpäin Strategia Poliittisesti hyväksytty ja kirjattu tahtotila Hallinto- ja vastuujärjestelmä Johtoryhmä: Sos-, terveys-, kasvatus-, sivistystoimet Yksikkötason henkilöön ulottuva vastuu Konkreettiset toimet strategian toteuttamiseksi Asiakastyö: työntekijöiden koulutus sekä kouluttajattajakoulutus Palveluorganisaatioon omat kouluttajat Väestön tietoisuus: paikalliset mediat Tietoisuus uusista toimintatavoista palveluissa, asenteet Tietoisuus lapsen kehityksen haasteista kun perheen elämäntilanne muuttuu

72 Raahen kuntayhtymän tilastoja Vuodet Lastensuojelutarpeen selvitykset Aloitetut lastensuojelun asiakkuudet Lähetteet erikoissairaanhoitoon vähentyneet noin kolmanneksella ( )

73 Vaikuttavuusinvestointi / Sitra Suomen mielenterveysseura hakee (SMS) kuntakumppaneita Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vaikuttavuusinvestointi-ohjelmaan tavoitteena on Tl&p ohjelman keinoin tukea lasten ja perheiden hyvinvointia Yhdessä kunnan kanssa sovittuihin tavoitteisiin pyritään vaikuttavuusinvestointi-rahoitusmallin avulla. Jos ei onnistu, riski on sijoittajan, jos onnistuu, kunta maksaa sovitun summan sijoittajalle (engl. impact investing) Yhteys:

74 Lopuksi Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä, edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä tapahtuu paljon Ongelmien ylisukupolvisuutta on alettu ymmärtää paremmin ja on olemassa keinoja ja menetelmiä ehkäistä lasten ongelmia Lasten ja perheiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa!

75 Kiitos! Kuva A Ringbom Tytti Solantaus

Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma

Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma 1 Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Salo 24.2015 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Lasten suotuisa

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus

Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa Ty< Solantaus Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus- kehi@ämis- implementaa7ohanke/thl I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla

Lisätiedot

Seinäjoki 12.2.2009. Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi

Seinäjoki 12.2.2009. Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Seinäjoki 12.2.2009 Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi Kuva Antonia Ringbom, Kirjassa Solantaus&Ringbom, 2002 T. Solantaus, THL

Lisätiedot

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Tytti Solantaus Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Vanhempien mt ja päihdeongelmat ja ylisukupolvinen siirtyminen: Kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on

Lisätiedot

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Mika Niemelä, FT Lasten mielenterveysyksikkö 17.3.2014 1 Tausta Toimiva lapsi & perhe -työn historiasta Ekologinen transaktionaalinen näkemys lapsen kehityksestä:

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Mika Niemelä, FT 1.10.2014 1 Mikä tukee lapsen hyvinvointia vanhemman sairastaessa - tutkimustausta ja menetelmät 1.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Vanhemman tai sisaruksen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari 4.11.2013 Tytti Solantaus THL

Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari 4.11.2013 Tytti Solantaus THL Lastenpsykiatrian näkökulma Rangaistus lapsen silmin seminaari 4.11.2013 Tytti Solantaus THL Vanhemman vankeus nostaa esille suuria lainsäädäntöön, rangaistuskäytäntöön, ihmisoikeuksiin, lasten oikeuksiin

Lisätiedot

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 8.10.2013 1 Toimiva lapsi & perhe työ LASTEN

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Mika Niemelä, FT Toimiva lapsi & perhe 15.4.2014 1 Asetelmasta 15.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Sisarusten ongelmat Toimeentulon Vanhemman ongelmat, rikollisuus,

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa: LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTATEORIA

Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa: LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTATEORIA Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa: LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTATEORIA Tytti Solantaus 2013 1 SISÄLLYS 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TAUSTAA...

Lisätiedot

Lapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011

Lapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011 Lapset puheeksi verkostot suojaksi Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011 Lapset puheeksi Verkostot suojaksi Toimiva lapsi & perhe II Lapissa ja Imatralla Lapset puheeksi miksi? Näkemys lapsesta

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta

Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari 3.10.2014 Ty? Solantaus Mistä on lähdetty liikkeelle,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella

Ajankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella Ajankohtaista TL&P rintamalla TLP-kliinikoiden kokoontumisajot Seinäjoella Marianne Sipilä 7.10.2009 marianne.sipila@thl.fi Maailmalla herätään COPMI konferenssi 26.-28.10. Adelaidessa /Australiassa EUFAMI

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa?

Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus mahdollisuutena seminaari Lastensuojelun keskusliitto 75 vuotta Kotka 22.8.2012 Tytti Solantaus, lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi.

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lasten ja aikuisten palvelut Koti Varhaiskasvatus Koulu Harrastukset Rakenteellinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen

KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen Lastenpsykiatripäivät 23.11.2009 Tytti Solantaus I Tausta KASTE Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 (Mieli 2009) Palvelujen trendit ja ongelmat

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Lama, lapset ja nuoret. Laman julkinen olemus. Laman luonne. Tiedon luonne 15.4.2014. Ai miksi lama voisi vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen?

Lama, lapset ja nuoret. Laman julkinen olemus. Laman luonne. Tiedon luonne 15.4.2014. Ai miksi lama voisi vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen? Lama, lapset ja nuoret Lasten kaste Lapissa Rovaniemi 8.4.2013 Tytti Solantaus Laman julkinen olemus Taloudelliset uutiset yritysten ongelmat, irtisanomiset Uhka kilpailukyvylle ja yrityksille Uhka maan

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia

Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia Projektipäällikkö Mika Niemelä Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö /THL 4.1.2012

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011

Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Näkökulmia I. Mitä lasten mielenterveystyö on? II. Mielenterveystyö vähävaraisissa maissa III. Lasten

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Liite 2/24.9.14 Luottamuksellinen LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapset puheeksi vasu keskustelun tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Visio vaikuttavammista lasten ja nuorten

Visio vaikuttavammista lasten ja nuorten Visio vaikuttavammista lasten ja nuorten palveluista Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 14/10/2010 1 Minkä on muututtava

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lukio 100 Yläkoulu 214 Matkailuop 120 Lukkarin koulu 210 Sirkan koulu 120 Alakylä 39 Kaukonen 27 Raattama 6 Alakoululaisia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 1: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Tytti Solantaus 2013

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Lapset, lapsiperheet ja lama 90-luvun laman aikana kunnissa supistettiin lasten ja lapsiperheiden peruspalveluja Laman jälkeen lasten ja nuorten erityispalvelujen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot