Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?"

Transkriptio

1 1 Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa? Pori Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL

2 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatio-ohjelma I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, v Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa Työ lasten kehitysympäristöissä II Monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa Toiminta THL:ssä 2001-syksy 2013 Jatkuu Suomen Mielenterveysseuran puitteissa Tytti Solantaus ja Mika Niemelä ja sadat ammattilaiset kentällä

3 Laki velvoittaa palveluja Terveydenhuoltolaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat aikuisten palveluja ottamaan huomioon potilaan / asiakkaan lasten hoidon ja tuen tarpeen Toimiva lastensuojelu raportti (2013) ja sen toimeenpano-ohjelma velvoittavat levittämään Toimiva lapsi & perhe menetelmät aikuisten palveluihin yli maan

4 Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp) keskustelu Lp perheinterventio (6-8 tapaamista, Beardslee) Vertti- vertaistukiryhmät lapsille ja vanhemmille Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa (Kiviniemi, Tampere) Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-neuvonpito) Opaskirjat

5 On kuljettu pitkä ja hieno tie Epidemiologinen riskitutkimus Pärjäävyyden tutkimus Vaikuttamisen tutkimus: interventiot Riski- ja ongelma-ajattelusta Pärjäävyyteen ja vahvuuksiin ongelmien keskellä Toivottomuudesta toivoon ja optimismiin Yksilöistä ja perheistä palvelujärjestelmiin

6 Psykiatristen ongelmien tavallisuus Aikuisilla mielenterveysongelmia 20-25% (Terveys 2000) Aikuisuuden aikaiset psyk häiriöt: 50% (Kessler et al 2005) ainakin joka toinen meistä! Lapsuusvuosien aikana: 80% (Copeland et al 2011) Noin 2/3 aikuisten häiriöistä alkanut jo lapsuudessa (Kim-Cohen et al 2003) Tavallisten perheiden tavallisia ongelmia

7 Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on kansanterveysongelma Australia, Hollanti: Noin 20-25%:lla lapsista vanhempi, joka kärsii mielenterveys- tai päihdeongelmista Norja (Torvik, Rongmo 2011): Noin 40%:lla lapsista 12%:ssa vanhemmalla vakava häiriö

8 Vanhemman vakava somaattinen sairaus (Niemelä 2012, 2014) 6-7% lapsista kokenut vanhemman syöpäsairauden 21-vuoden ikään mennessä Lasten riski psykiatrisille ongelmille nousee erityisesti, jos vanhemmalla on tai on ollut myös hoitoa vaativia psykiatrinen häiriö Vanhemman vakava aivovamma lisää myös lasten riskiä psykiatrisille ongelmille

9 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Jokin mielenterveyden häiriö 95%:lla vangeista

10 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Pojat: riski käytösongelmille ja epäsosiaaliselle persoonallisuudenhäiriölle Tytöt: riski internalisoiville häiriöille Poikien seuranta 32 vuoden ikään (Murray and Farrington 2005, 2008) Matala koulutustaso, köyhyys, ihmissuhdeongelmat 70% antisos. persoonallisuuden häiriö 50% raportoi itse tehneensä rikoksia

11 Perheissä on myös muita ongelmia Muut terveysongelmat eri perheenjäsenillä Parisuhderistiriidat. erot Epävarma / stressaava työtilanne Taloudelliset ja asumisen ongelmat Ennakkoluulot ja syrjintä

12 Maailmantalouden Ongelmat Suomen 1990-luvun lama Turvaton työtilanne, työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Perhe Turvaton työtilanne ja perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Päivähoito ja Koulu Vanhempien mielenterveysongelmat Parisuhde Vanhemmuus Solantaus, Leinonen, Punamäki Dev Psychology 2004:40: Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat

13 Työttömyys työstressi Ympäristön vaikutus lapseen kulkee lähivuorovaikutuksen kautta Taloudelliset ongelmat Sairaudet Vanhempien jaksavuus ja mielenterveys Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Syrjintä Muut Päivähoito koulu Kaverit

14 Lapsen kehityksen tukeminen Toimiva lapsi & perhe -työ Transaktionaalinen, ekologinen teoria pärjäävyydestä ja lapsen kehityksestä

15 Lapsen suotuisa kehitys Myönteisten mahdollisuuksien realisoituminen, uusien mahdollisuuksien avautuminen suhteessa itseen, muihin, ympäristöön kaikissa kehitysvaiheissa lapsen/nuoren kukoistus omissa puitteissaan Ei edellytä ongelmatonta lapsuutta

16 Transaktionaalinen ekologia Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ja toiminnassa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa Lapsen mieli rakentuu jokapäiväisessä kanssakäymisessä, jossa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka ovat niin ollen ovat kehitysympäristöjä 16

17 Pärjäävyys-1 (resilienssi) Asiat sujuvat, vaikka elämässä on asioita, joiden tiedetään vaarantavan suotuisaa kehitystä Ei ole yksilön ominaisuus Vrt. sosiaalisuus, peräänantamattomuus jne

18 Pärjäävyys-2 Pärjäävyys on dynaaminen prosessi yksilön ja ympäristön välillä (samoin kuin kehitys yleensäkin) Syntyy profiili vahvuuksista ja haavoittuvuuksista (vrt. Lapset puheeksi) Arkinen toiminta ja vuorovaikutus lapsen kehitysympäristöissä rakentavat pärjäävyyttä ja myös haavoittuvuutta Kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä

19 Tl&p menetelmät Pärjäävyyden prosessin tunnistaminen ja tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) Lapsen arkipäivän rakentaminen (vuorovaikutus, toiminta) Arkipäivän konkretian merkityksen ymmärtäminen Arjen pienet solmukohdat

20 Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen Epäspesifit ongelmat, mm. Ärtyvyys, kärsimättömyys Väsymys, jaksamattomuus Arkuus, sosiaalinen vetäytyminen Ailahteleva vanhemmuus Arkisen kotityön ylivoimaisuus Näitä ei useinkaan ymmärretä mt-ongelmaan liittyviksi

21 Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen Spesifit, oireisiin liittyvät ongelmat, mm. Itkuisuus, reagoimattomuus Pelot, ahdistus, pakko-oireet Maanisuus, harhat Epäluuloisuus Itsetuhoisuus Syömisen ongelmat Vääristyneet ajattelumallit Vanhempien kysymys: Miten toimia lapsen kanssa??

22 Osa vanhemman oirekäyttäytymisestä näyttäytyy lapselle vanhemman ominaisuutena, määrittää lapsen ja vanhemman suhdetta ja lapselle myös sitä, kuka minä olen Osa vanhemman oireista on niin poikkeavia, että ympäristö ymmärtää että jotain erityistä on meneillään

23 Mikä tukee lasta/nuorta Hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin Toimiva arkipäivä iloineen ja suruineen Osallisuus ongelmien ratkaisuun Mahdollisuus toimia omien kykyjen mukaisesti Kokemus oman toiminnan vaikuttavuudesta Hyvä koulu /päivähoito, kokemus kuulumisesta Iän mukaiset ystävyyssuhteet ja harrastukset Edellyttävät avointa keskustelua ja ongelmanratkaisua perheessä ja sosiaalisessa verkostossa

24 Vanhemman mielenterveysongelman kertomisen problematiikasta Mitä enemmän tiedetään, sitä monimutkaisemmiksi asiat osoittautuvat

25 Alussa Tuli vahvana viesti siitä, ettei lapsille koskaan oltu kerrottu mistä oli kysymys ja sitä tietoa olisi kaivattu Spontaani reaktio perhetyön ammattilaisilla

26 Lasten tulee tietää ja heille pitää kertoa, mikä vanhemmalla on Lapsilla on oikeus tietää mikä vanhempaa vaivaa Tieto vanhemman sairaudesta on suojaava tekijä lapselle Vastaava lainsäädäntö Norjassa ja Ruotsissa

27 Mutta Mikä on tärkeää tieto/informaatio vanhemman häiriöstä vai mahdollisuus ymmärtää mitä perheessä tapahtuu ja miten toimia kun vanhempi oireilee? Tieto ei automaattisesti johda ymmärrykseen ja toimintamahdollisuuksiin Onko tästä tutkimusta ja mitä se sanoo?

28 Vanhemman sairauden kertominen lapsille vaikutukset lapsiin Vain yksi tutkimus koskien vanhemman mthäiriötä (tietääkseni) Mutta on tutkimusta muista vakavista sairauksista ja vankeudesta Erityisesti HIV/AIDSista ja syövästä Tulokset osoittavat systemaattisesti, että asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta

29 Vanhemman HIVin kertominen lapsille Lee and Rotheram-Borus, vanhempaa (HIV) ja heidän 395 nuorta Sairauden kertomisen merkitys nuorille ja heidän hyvinvoinnilleen 5 vuoden seurannassa Nuorilla, joille kerrottiin vanhemman dg oli 5- vuoden kuluttua Enemmän käytösongelmia Itsetuhoista käyttäytymistä Huonompi terveydentila

30 Mutta toisaalta Murphy, Steers and Dello Stritto, J Fam Psychol perhettä, äidillä HIV 30% äideistä oli kertonut lapsilleen Ei negatiivisia vaikutuksia kertomisella Kertoneilla äideillä parempi luottamus itseen kuin ei-kertoneilla

31 Vanhemman MS:n kertominen lapsille Paliokosta et al 2009 Vanhemmalla multippeliskleroosi (MS, N 101) Lapset 4-17 v, yksi jokaisesta perheestä Osalle lapsista ei kerrottu mitään, toisille jonkin verran, kolmansille perusteellisesti Tulokset koskien lasten oireita Ne joille ei kerrottu ja joille kerrottiin seikkaperäisesti pärjäsivät parhaiten, ei juuri eroa Eniten oireita niillä, joille oli kerrottu jonkin verran Mitä ja miten ovat tärkeitä kysymyksiä! Informaation antaminen ei ole itseisarvo

32 Tutkimus Japanista Ueno R, Kamibeppu K, 2008, 2011, äitiä joilla psykoottinen sairaus tai vakava masennus 72 % oli kertonut sairaudesta lapsilleen Pelkoja/ huolia liittyen lasten kykyyn ymmärtää sairautta ja lasten kuormittumista, tietämättömyyttä miten kertoa ja huolia siitä, kertooko lapsi muille 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 32

33 Kertomisen seurauksena 59% äideistä kertoi muutoksesta Helpotus syntyneestä ymmärryksestä (40%) Ei tarvinnut enää ylikompensoida pärjäämistä kotona (30%) Suhde lapsiin parani (20%) Suhde lapsiin huononi (7%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 33

34 Kertomisen seuraukset lapsille Noin 60% äideistä kertoi muutoksista lapsissa Avuliaampia kotona Ystävällisempiä äidille Itsenäisempiä Mieleltään vakaampia (mentally more stable 5%) Mieleltään epävakaampia (mentally more unstable 19%) Lapset muuttuivat kylmiksi äitiä kohtaan (6%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 34

35 Kenen pitäisi kertoa lapsille? Perheenjäsen (noin 80%) Terveydenhuollon työntekijä (17%) Joku muu (3%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 35

36 Johtopäätös Vanhemman sairauden kertominen lapsille johtaa usein myönteisiin, mutta joskus myös haitallisiin seuraamuksiin lapsille ja lapsivanhempisuhteelle Prevention etiikka 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 36

37 Kertominen MUTTA kuitenkin tiedetään, että Sen ymmärtäminen (making sense of) mitä omassa elämässä tapahtuu ja olla osa siihen liittyvää ongelmanratkaisua, rakentavat pärjäävyyttä

38 Kertominen Mistä mahdollinen haitta mahtaa johtua?? Lapsella ei ole ketään jonka kanssa jakaa ja kantaa tietoa kotona? Tieto ei auta ymmärtämään itseä, vanhempaa ja perhettä, vaan päinvastoin, aiheuttaa kuilun lapsen ja vanhemman välille? Stigma - pelot, kauhistus, vastenmielisyys, ennakkoluulot

39 Miten pitäisi toimia? Lapsen informoinnin tai tiedon antamisen sijasta Vanhemmalle ymmärrys lapsen kokemuksista Lapselle ymmärrys omista kokemuksista, vanhemman käyttäytymisestä sekä perheen tapahtumista Ja Yhteinen ongelmanratkaisu Nämä kolme YHDESSÄ tukevat lasta

40 Tl&p -menetelmät Vanhemmat kertovat itse lapselleen ja päättävät itse mitä ja milloin puhutaan Periaatteina Antaa selitys lapsen kokemuksille Aina mukana se, miten tästä mennään eteenpäin, oma hoito, tarvittavan avun hakeminen Tukevan arkipäivän rakentaminen lapselle, suojaavat tekijät Keskustelu on prosessi, joka jatkuu Tuen hakeminen tarvittaessa Neuvonpito: päivähoito, koulu, perhepalvelut, lasten-nuorisopsykiatria jne

41 Perheryhmä-interventio Compas et al 2009, 2010 Ryhmässä neljä perhettä lapsineen, vanhemmalla depressio 12 tapaamista yli 6 kk ajan 111 perhettä satunnaistettu tutkimus- ja kontrolliryhmiin Seuranta 24 kk Psykoedukaatiota, rooliharjoituksia, videoita

42 Myönteiset tulokset Interventioryhmässa vähemmän Lapsilla depressio-ja ahdistusoireita Uusia psykiatrisia häiriöitä Vanhemmalla masennusoireita Lasten hyvinvointi johti vanhemman oireilun vähenemiseen ja päinvastoin

43 Intervention sisältö-1 Vanhemmat ja lapset opiskelivat yhdessä mitä depressio on ja miten oireiden kanssa tulisi toimia perheen arjessa, tästä harjoituksia ja kotitehtäviä

44 Intervention sisältö -2 Vanhempien omat tapaamiset: Myönteisiä vanhemmuuden taitoja Myönteisten hetkien lisääminen lasten kanssa Miten kannustaa lapsia käyttämään opittuja toimintatapoja suhteessa vanhemman oireisiin Pohdintaa miten toimia lasten ongelmien kanssa Lasten omat tapaamiset Myönteistä ajattelua, ongelmista irtautumista, toiminnallisuutta

45 Yhteenveto: Mitä perheessä tarvitaan? Vanhemmat: ymmärrys lasten kokemuksista ja tietoa, miten tukea lapsia toimimaan suhteessa vanhemman oireisiin Lapset: Ymmärrys siitä, mitä perheessä ja omassa elämässä on tapahtumassa, tukea ongelmien kanssa toimimiseen Lapset ja vanhemmat: yhteinen ymmärrys ja ongelmanratkaisu Toimijuuden merkitys pärjäävyydessä

46 Toimiva lapsi&perhe tutkimus Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, Sini Toikka, R-L Punamäki Lapset puheeksi keskustelua ja - perheinterventiota verrattu aikuispsykiatriassa Satunnaistettu tutkimus, N 119 perhettä, vanhempi hoidossa masennuksen takia (+ muita mahd dg) Seuranta 1,5 vuotta Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki et al 2013

47 Interventioiden vaikuttavuus 18 kk seurannassa Molemmat vaikuttavia lapsen tunne-elämän ongelmiin ja uusien depressioiden puhkeamiseen Perheinterventio vaikuttavampi lasten depressioon Lp-keskustelulla ja -perheinterventiolla on nähtävästi erilainen vaikutusmekanismi Oletus: perheinterventio toimii enemmän terapeuttisena, kun taas Lp taas voimaannuttaa vanhempia enemmän kuin perheinterventio

48 Tutkittiin lasten attribuutioita mahdollisina vaikutuspolkuna Depressiiviset ajattelumallit liittyvät masennukseen ja lapset oppivat ne (sisäistävät) ne depressiivisiltä vanhemmilta, mikä lisää lasten riskiä masentua (Murray et al 2001) Hypoteesi: perheinterventio parantaa lasten attribuutioita, mikä selittää omalta osaltaan perheintervention vaikutusta

49 Ajattelumallit intervention vaikutuksen välittäjinä Korjaantuneet Ajattelumallit Interventio Lapsen mielenterveys

50 Odottamaton tulos: depressiiviset ajattelumallit korjaantuivat vain LP-ryhmässä Myönteinen muutos attribuutioissa Lp:ssä Lapset Puheeksi Lasten depress oireet alas (CDI) Emotionaaliset oireet alas (SDQ) 18 kk seurannassa

51 Miksi ei perheinterventiossa? Vastaus liittyy ehkä siihen, miten asia prosessoidaan perheessä Perheinterventio Informaatio annetaan perheistunnossa työntekijän ohjaamana Huom: kaikki lapset paikalla, ammatti-ihmisen ohjaus Vanhemmat saattavat ajatella, että homma hoidettu

52 Antonia Ringbom

53 Miksi pikkuinterventiossa tuli tulos, vaikka lapset eivät edes olleet paikalla? Lapset puheeksi: Vanhemmat joutuvat itse miettimään miten toimia Jäävät itsensä varaan omavaraiseksi Vanhempien pitää ensin prosessoida asia itselleen Saattavat käyttää opaskirjasta enemmän Saattavat yhdistää asiasta keskustelun niihin tilanteisiin, joissa lapsen syyllisyys syntyy Mahdollinen selitys: vanhemmista itsestään tulee muutoksen agentteja (eikä ammattilaisesta)

54

55 Ennaltaehkäisyssä tärkeä elementti on tukea asiakkaiden omaa toimijuutta, kykyä selvitä itse (tulevissakin) vaikeuksissa Myös muissa tutkimuksissa näyttöä sekä oman toimijuuden merkityksestä, että lyhyenkin intervention vaikuttavavuudesta Ennaltaehkäisy vs. hoito

56 Tl&p päivähoidossa ja koulussa

57 Miksi päivähoito ja koulu? Lapsen/nuoren kehitykseen osallistuvat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt Sekä suotuisaan että ongelmakehitykseen Myös ennaltaehkäisyyn ja ongelmista toipumiseen Jos yhdessä kehitysympäristössä on ongelmia, voi toinen kantaa lasta

58 Lapsi koulussa ja päivähoidossa kun perheessä tai lapsella on vaikeuksia Vetäytyminen Alakulo, itkuisuus, pelot Herkkä pettymyksille yms Keskittymättömyys Levottomuus, käytöksen ongelmat Konfliktit muiden lasten kanssa, aikuisten kanssa

59 Kaikkien tärkein kysymys on, miten toimin lapsen kanssa, jolla itsellään tai perheellä on ongelmia? Miten saada arki sujumaan parhain päin, lasta tukien?

60 Tl&p menetelmät Lapsen arkipäivän tukeminen (vuorovaikutus, toiminta) Pärjäävyyden prosessin tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) Vanhempien asiantuntemuksen ja vanhemmuuden kunnioitus Päivähoidon/koulun asiantuntijuuden kunnioitus Lasten tarpeiden ja tilanteiden ymmärtäminen Yhteisen ymmärryksen ja toiminnan rakentaminen Perheessä, vanhempien ja päivähoidon / koulun välillä, työntekijöiden kesken Menetelmien läpinäkyvyys Toivo ja tulevaisuuteen suuntautuminen

61 Lapset puheeksi Päivähoidossa ja koulussa Kahden kasvattajan tasavertainen keskustelu Molemmilla oma näkökulma ja vastuu lapsesta Ensi vaiheessa ei tarvita erityistyöntekijää Päivähoitajan/ opettajan pääkysymys on: Miten me voimme toimia parhain päin teidän lapsenne kanssa?

62 Lapset puheeksi- keskustelu: Kysymys kodin ja päivähoidon/koulun mahdollisista ongelmista Päivähoitaja/Opettaja: Onko kotona jotain sellaista asiaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? Vanhemmat: Onko pv-hoidossa/koulussa jotain sellaista asiaa, joka meidän olisi hyvä tietää, jotta me voisimme ymmärtää ja tukea lastamme parhaalla mahdollisella tavalla?

63 Lapset puheeksi -keskustelu Auttaa vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen/päivähoidon/koulun VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Tehdään toimintasuunnitelma miten vahvistaa lapsen vahvuuksia tukea haavoittuvuuksissa

64 LP - keskustelu HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma, mutta myös tilanne, joka voi johtaa ongelmiin kuten perhe- pv-hoito- tai koulutilanteen ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja eristäytyvä vanhempi Vilkas lapsi ja levoton pv-hoitoryhmä / luokka Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset

65 Toimintasuunnitelma Miten kotona, päiväkodissa ja koulussa voidaan toimia jotta Vahvuudet vahvistuisivat Esim. Ilon kokemusten lisääminen pv-hoidossa/ koulussa kun kotona on masentunut ilmapiiri Haavoittuvuuksissa tuettaisi pärjäävyyttä Miten toimia kun lapsi on vilkas ja vanhempi masentunut? Miten toimia koulussa kun sijaiset vaihtuvat ja lapsi on vetäytyvä tai reagoi herkästi levottomuudella? Arkipäiväisiä toimia kunkin oman toimenkuvan sisällä ei terapiaa! Arjen pienet solmukohdat.

66 Toimiva lapsi & perhe Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Vanhemman mt ja päihdepalvelut Erikois-sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat: terveys päihde-toimeentulo- rikollisuus Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Työvoimapalvelut Toimeentulopalvelut Tytti Solantaus 66

67 Kaksiportainen Lapset puheeksi-keskustelu ja -Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Vanhemmat tietävät mistä puhutaan, ovat itse ohjaksissa: avoimuus, luottamus

68 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen Vanhemmilla vahva rooli Luottamus ja vanhemman kunnioitus Osallistujat sitoutuvat konkreettisiin toimiin lapsen/perheen/vanhemman/opettajan tueksi Sitoutuminen, lapsen/perheen/ koulun arkea tukeva toiminta Seuraava:ssa Np:ssa arvio ja uusi suunnitelma

69 Lapset puheeksi ulkomailla Koulutetaan ja käytetään Ruotsissa Australiassa (jossa tehty nettikoulutus, Kreikassa Italiassa (alullaan) Japanissa (alullaan) Opaskirjasia on käännetty riikinruotsiksi, norjaksi, islanniksi, tanskaksi, viroksi, liettuaksi, tsekiksi, japaniksi, kreikaksi. Tulossa ranskaksi

70 Tl&p:n kuntatyö Kuntatyö alkoi pilotilla Lähti systemaattisemmin käyntiin v Lapissa, Pohjanmaalla ja Imatralla Raahen kuntayhtymä 2012-

71 Toimiva lapsi & perhe-ohjelma kunnissa/organisaatioissa Mika Niemelä on erityisesti vienyt tätä työtä eteenpäin Strategia Poliittisesti hyväksytty ja kirjattu tahtotila Hallinto- ja vastuujärjestelmä Johtoryhmä: Sos-, terveys-, kasvatus-, sivistystoimet Yksikkötason henkilöön ulottuva vastuu Konkreettiset toimet strategian toteuttamiseksi Asiakastyö: työntekijöiden koulutus sekä kouluttajattajakoulutus Palveluorganisaatioon omat kouluttajat Väestön tietoisuus: paikalliset mediat Tietoisuus uusista toimintatavoista palveluissa, asenteet Tietoisuus lapsen kehityksen haasteista kun perheen elämäntilanne muuttuu

72 Raahen kuntayhtymän tilastoja Vuodet Lastensuojelutarpeen selvitykset Aloitetut lastensuojelun asiakkuudet Lähetteet erikoissairaanhoitoon vähentyneet noin kolmanneksella ( )

73 Vaikuttavuusinvestointi / Sitra Suomen mielenterveysseura hakee (SMS) kuntakumppaneita Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vaikuttavuusinvestointi-ohjelmaan tavoitteena on Tl&p ohjelman keinoin tukea lasten ja perheiden hyvinvointia Yhdessä kunnan kanssa sovittuihin tavoitteisiin pyritään vaikuttavuusinvestointi-rahoitusmallin avulla. Jos ei onnistu, riski on sijoittajan, jos onnistuu, kunta maksaa sovitun summan sijoittajalle (engl. impact investing) Yhteys:

74 Lopuksi Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä, edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä tapahtuu paljon Ongelmien ylisukupolvisuutta on alettu ymmärtää paremmin ja on olemassa keinoja ja menetelmiä ehkäistä lasten ongelmia Lasten ja perheiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa!

75 Kiitos! Kuva A Ringbom Tytti Solantaus

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapset puheeksi työmenetelmänä. Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti

Lapset puheeksi työmenetelmänä. Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti Lapset puheeksi työmenetelmänä Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti 2 Hyvinvoinnin vajeesta kertoo pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen nousuun epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi.

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lasten ja aikuisten palvelut Koti Varhaiskasvatus Koulu Harrastukset Rakenteellinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lukio 100 Yläkoulu 214 Matkailuop 120 Lukkarin koulu 210 Sirkan koulu 120 Alakylä 39 Kaukonen 27 Raattama 6 Alakoululaisia

Lisätiedot

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä Tiina Huilaja Koulukuraattori Kunta toimintaympäristönä Väkiluku noin 6200 Vuosittain syntyy uusia kittiläläisiä ~ 70 Kunta työnantajana ~ 400 henkilölle

Lisätiedot

Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia

Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Tytti Solantaus Stakes Valtakunnnalliset neuvolapäiv ivät 31.10.2006 Dipoli,, Espoo Mielenterveysongelmien esiintyvyys aikuisilla Psyykinen oireilu/ongelmat n.

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 5: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 2(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot