Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa?

Transkriptio

1 1 Miten toimia, kun vanhemmalla on vaikeaa? Pori Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL

2 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatio-ohjelma I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, v Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa Työ lasten kehitysympäristöissä II Monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa Toiminta THL:ssä 2001-syksy 2013 Jatkuu Suomen Mielenterveysseuran puitteissa Tytti Solantaus ja Mika Niemelä ja sadat ammattilaiset kentällä

3 Laki velvoittaa palveluja Terveydenhuoltolaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat aikuisten palveluja ottamaan huomioon potilaan / asiakkaan lasten hoidon ja tuen tarpeen Toimiva lastensuojelu raportti (2013) ja sen toimeenpano-ohjelma velvoittavat levittämään Toimiva lapsi & perhe menetelmät aikuisten palveluihin yli maan

4 Tl&p -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi (Lp) keskustelu Lp perheinterventio (6-8 tapaamista, Beardslee) Vertti- vertaistukiryhmät lapsille ja vanhemmille Lapset puheeksi ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa (Kiviniemi, Tampere) Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-neuvonpito) Opaskirjat

5 On kuljettu pitkä ja hieno tie Epidemiologinen riskitutkimus Pärjäävyyden tutkimus Vaikuttamisen tutkimus: interventiot Riski- ja ongelma-ajattelusta Pärjäävyyteen ja vahvuuksiin ongelmien keskellä Toivottomuudesta toivoon ja optimismiin Yksilöistä ja perheistä palvelujärjestelmiin

6 Psykiatristen ongelmien tavallisuus Aikuisilla mielenterveysongelmia 20-25% (Terveys 2000) Aikuisuuden aikaiset psyk häiriöt: 50% (Kessler et al 2005) ainakin joka toinen meistä! Lapsuusvuosien aikana: 80% (Copeland et al 2011) Noin 2/3 aikuisten häiriöistä alkanut jo lapsuudessa (Kim-Cohen et al 2003) Tavallisten perheiden tavallisia ongelmia

7 Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on kansanterveysongelma Australia, Hollanti: Noin 20-25%:lla lapsista vanhempi, joka kärsii mielenterveys- tai päihdeongelmista Norja (Torvik, Rongmo 2011): Noin 40%:lla lapsista 12%:ssa vanhemmalla vakava häiriö

8 Vanhemman vakava somaattinen sairaus (Niemelä 2012, 2014) 6-7% lapsista kokenut vanhemman syöpäsairauden 21-vuoden ikään mennessä Lasten riski psykiatrisille ongelmille nousee erityisesti, jos vanhemmalla on tai on ollut myös hoitoa vaativia psykiatrinen häiriö Vanhemman vakava aivovamma lisää myös lasten riskiä psykiatrisille ongelmille

9 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomattavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Jokin mielenterveyden häiriö 95%:lla vangeista

10 Vankeusrangaistusta suorittavat vanhemmat ja heidän lapsensa Pojat: riski käytösongelmille ja epäsosiaaliselle persoonallisuudenhäiriölle Tytöt: riski internalisoiville häiriöille Poikien seuranta 32 vuoden ikään (Murray and Farrington 2005, 2008) Matala koulutustaso, köyhyys, ihmissuhdeongelmat 70% antisos. persoonallisuuden häiriö 50% raportoi itse tehneensä rikoksia

11 Perheissä on myös muita ongelmia Muut terveysongelmat eri perheenjäsenillä Parisuhderistiriidat. erot Epävarma / stressaava työtilanne Taloudelliset ja asumisen ongelmat Ennakkoluulot ja syrjintä

12 Maailmantalouden Ongelmat Suomen 1990-luvun lama Turvaton työtilanne, työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Perhe Turvaton työtilanne ja perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Päivähoito ja Koulu Vanhempien mielenterveysongelmat Parisuhde Vanhemmuus Solantaus, Leinonen, Punamäki Dev Psychology 2004:40: Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat

13 Työttömyys työstressi Ympäristön vaikutus lapseen kulkee lähivuorovaikutuksen kautta Taloudelliset ongelmat Sairaudet Vanhempien jaksavuus ja mielenterveys Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Syrjintä Muut Päivähoito koulu Kaverit

14 Lapsen kehityksen tukeminen Toimiva lapsi & perhe -työ Transaktionaalinen, ekologinen teoria pärjäävyydestä ja lapsen kehityksestä

15 Lapsen suotuisa kehitys Myönteisten mahdollisuuksien realisoituminen, uusien mahdollisuuksien avautuminen suhteessa itseen, muihin, ympäristöön kaikissa kehitysvaiheissa lapsen/nuoren kukoistus omissa puitteissaan Ei edellytä ongelmatonta lapsuutta

16 Transaktionaalinen ekologia Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ja toiminnassa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa Lapsen mieli rakentuu jokapäiväisessä kanssakäymisessä, jossa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka ovat niin ollen ovat kehitysympäristöjä 16

17 Pärjäävyys-1 (resilienssi) Asiat sujuvat, vaikka elämässä on asioita, joiden tiedetään vaarantavan suotuisaa kehitystä Ei ole yksilön ominaisuus Vrt. sosiaalisuus, peräänantamattomuus jne

18 Pärjäävyys-2 Pärjäävyys on dynaaminen prosessi yksilön ja ympäristön välillä (samoin kuin kehitys yleensäkin) Syntyy profiili vahvuuksista ja haavoittuvuuksista (vrt. Lapset puheeksi) Arkinen toiminta ja vuorovaikutus lapsen kehitysympäristöissä rakentavat pärjäävyyttä ja myös haavoittuvuutta Kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä

19 Tl&p menetelmät Pärjäävyyden prosessin tunnistaminen ja tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) Lapsen arkipäivän rakentaminen (vuorovaikutus, toiminta) Arkipäivän konkretian merkityksen ymmärtäminen Arjen pienet solmukohdat

20 Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen Epäspesifit ongelmat, mm. Ärtyvyys, kärsimättömyys Väsymys, jaksamattomuus Arkuus, sosiaalinen vetäytyminen Ailahteleva vanhemmuus Arkisen kotityön ylivoimaisuus Näitä ei useinkaan ymmärretä mt-ongelmaan liittyviksi

21 Vanhemman mt-ongelmien vaikutuksia vanhemmuuteen Spesifit, oireisiin liittyvät ongelmat, mm. Itkuisuus, reagoimattomuus Pelot, ahdistus, pakko-oireet Maanisuus, harhat Epäluuloisuus Itsetuhoisuus Syömisen ongelmat Vääristyneet ajattelumallit Vanhempien kysymys: Miten toimia lapsen kanssa??

22 Osa vanhemman oirekäyttäytymisestä näyttäytyy lapselle vanhemman ominaisuutena, määrittää lapsen ja vanhemman suhdetta ja lapselle myös sitä, kuka minä olen Osa vanhemman oireista on niin poikkeavia, että ympäristö ymmärtää että jotain erityistä on meneillään

23 Mikä tukee lasta/nuorta Hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin Toimiva arkipäivä iloineen ja suruineen Osallisuus ongelmien ratkaisuun Mahdollisuus toimia omien kykyjen mukaisesti Kokemus oman toiminnan vaikuttavuudesta Hyvä koulu /päivähoito, kokemus kuulumisesta Iän mukaiset ystävyyssuhteet ja harrastukset Edellyttävät avointa keskustelua ja ongelmanratkaisua perheessä ja sosiaalisessa verkostossa

24 Vanhemman mielenterveysongelman kertomisen problematiikasta Mitä enemmän tiedetään, sitä monimutkaisemmiksi asiat osoittautuvat

25 Alussa Tuli vahvana viesti siitä, ettei lapsille koskaan oltu kerrottu mistä oli kysymys ja sitä tietoa olisi kaivattu Spontaani reaktio perhetyön ammattilaisilla

26 Lasten tulee tietää ja heille pitää kertoa, mikä vanhemmalla on Lapsilla on oikeus tietää mikä vanhempaa vaivaa Tieto vanhemman sairaudesta on suojaava tekijä lapselle Vastaava lainsäädäntö Norjassa ja Ruotsissa

27 Mutta Mikä on tärkeää tieto/informaatio vanhemman häiriöstä vai mahdollisuus ymmärtää mitä perheessä tapahtuu ja miten toimia kun vanhempi oireilee? Tieto ei automaattisesti johda ymmärrykseen ja toimintamahdollisuuksiin Onko tästä tutkimusta ja mitä se sanoo?

28 Vanhemman sairauden kertominen lapsille vaikutukset lapsiin Vain yksi tutkimus koskien vanhemman mthäiriötä (tietääkseni) Mutta on tutkimusta muista vakavista sairauksista ja vankeudesta Erityisesti HIV/AIDSista ja syövästä Tulokset osoittavat systemaattisesti, että asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta

29 Vanhemman HIVin kertominen lapsille Lee and Rotheram-Borus, vanhempaa (HIV) ja heidän 395 nuorta Sairauden kertomisen merkitys nuorille ja heidän hyvinvoinnilleen 5 vuoden seurannassa Nuorilla, joille kerrottiin vanhemman dg oli 5- vuoden kuluttua Enemmän käytösongelmia Itsetuhoista käyttäytymistä Huonompi terveydentila

30 Mutta toisaalta Murphy, Steers and Dello Stritto, J Fam Psychol perhettä, äidillä HIV 30% äideistä oli kertonut lapsilleen Ei negatiivisia vaikutuksia kertomisella Kertoneilla äideillä parempi luottamus itseen kuin ei-kertoneilla

31 Vanhemman MS:n kertominen lapsille Paliokosta et al 2009 Vanhemmalla multippeliskleroosi (MS, N 101) Lapset 4-17 v, yksi jokaisesta perheestä Osalle lapsista ei kerrottu mitään, toisille jonkin verran, kolmansille perusteellisesti Tulokset koskien lasten oireita Ne joille ei kerrottu ja joille kerrottiin seikkaperäisesti pärjäsivät parhaiten, ei juuri eroa Eniten oireita niillä, joille oli kerrottu jonkin verran Mitä ja miten ovat tärkeitä kysymyksiä! Informaation antaminen ei ole itseisarvo

32 Tutkimus Japanista Ueno R, Kamibeppu K, 2008, 2011, äitiä joilla psykoottinen sairaus tai vakava masennus 72 % oli kertonut sairaudesta lapsilleen Pelkoja/ huolia liittyen lasten kykyyn ymmärtää sairautta ja lasten kuormittumista, tietämättömyyttä miten kertoa ja huolia siitä, kertooko lapsi muille 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 32

33 Kertomisen seurauksena 59% äideistä kertoi muutoksesta Helpotus syntyneestä ymmärryksestä (40%) Ei tarvinnut enää ylikompensoida pärjäämistä kotona (30%) Suhde lapsiin parani (20%) Suhde lapsiin huononi (7%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 33

34 Kertomisen seuraukset lapsille Noin 60% äideistä kertoi muutoksista lapsissa Avuliaampia kotona Ystävällisempiä äidille Itsenäisempiä Mieleltään vakaampia (mentally more stable 5%) Mieleltään epävakaampia (mentally more unstable 19%) Lapset muuttuivat kylmiksi äitiä kohtaan (6%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 34

35 Kenen pitäisi kertoa lapsille? Perheenjäsen (noin 80%) Terveydenhuollon työntekijä (17%) Joku muu (3%) 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 35

36 Johtopäätös Vanhemman sairauden kertominen lapsille johtaa usein myönteisiin, mutta joskus myös haitallisiin seuraamuksiin lapsille ja lapsivanhempisuhteelle Prevention etiikka 20-21/11/2014 Tytti Solantaus 36

37 Kertominen MUTTA kuitenkin tiedetään, että Sen ymmärtäminen (making sense of) mitä omassa elämässä tapahtuu ja olla osa siihen liittyvää ongelmanratkaisua, rakentavat pärjäävyyttä

38 Kertominen Mistä mahdollinen haitta mahtaa johtua?? Lapsella ei ole ketään jonka kanssa jakaa ja kantaa tietoa kotona? Tieto ei auta ymmärtämään itseä, vanhempaa ja perhettä, vaan päinvastoin, aiheuttaa kuilun lapsen ja vanhemman välille? Stigma - pelot, kauhistus, vastenmielisyys, ennakkoluulot

39 Miten pitäisi toimia? Lapsen informoinnin tai tiedon antamisen sijasta Vanhemmalle ymmärrys lapsen kokemuksista Lapselle ymmärrys omista kokemuksista, vanhemman käyttäytymisestä sekä perheen tapahtumista Ja Yhteinen ongelmanratkaisu Nämä kolme YHDESSÄ tukevat lasta

40 Tl&p -menetelmät Vanhemmat kertovat itse lapselleen ja päättävät itse mitä ja milloin puhutaan Periaatteina Antaa selitys lapsen kokemuksille Aina mukana se, miten tästä mennään eteenpäin, oma hoito, tarvittavan avun hakeminen Tukevan arkipäivän rakentaminen lapselle, suojaavat tekijät Keskustelu on prosessi, joka jatkuu Tuen hakeminen tarvittaessa Neuvonpito: päivähoito, koulu, perhepalvelut, lasten-nuorisopsykiatria jne

41 Perheryhmä-interventio Compas et al 2009, 2010 Ryhmässä neljä perhettä lapsineen, vanhemmalla depressio 12 tapaamista yli 6 kk ajan 111 perhettä satunnaistettu tutkimus- ja kontrolliryhmiin Seuranta 24 kk Psykoedukaatiota, rooliharjoituksia, videoita

42 Myönteiset tulokset Interventioryhmässa vähemmän Lapsilla depressio-ja ahdistusoireita Uusia psykiatrisia häiriöitä Vanhemmalla masennusoireita Lasten hyvinvointi johti vanhemman oireilun vähenemiseen ja päinvastoin

43 Intervention sisältö-1 Vanhemmat ja lapset opiskelivat yhdessä mitä depressio on ja miten oireiden kanssa tulisi toimia perheen arjessa, tästä harjoituksia ja kotitehtäviä

44 Intervention sisältö -2 Vanhempien omat tapaamiset: Myönteisiä vanhemmuuden taitoja Myönteisten hetkien lisääminen lasten kanssa Miten kannustaa lapsia käyttämään opittuja toimintatapoja suhteessa vanhemman oireisiin Pohdintaa miten toimia lasten ongelmien kanssa Lasten omat tapaamiset Myönteistä ajattelua, ongelmista irtautumista, toiminnallisuutta

45 Yhteenveto: Mitä perheessä tarvitaan? Vanhemmat: ymmärrys lasten kokemuksista ja tietoa, miten tukea lapsia toimimaan suhteessa vanhemman oireisiin Lapset: Ymmärrys siitä, mitä perheessä ja omassa elämässä on tapahtumassa, tukea ongelmien kanssa toimimiseen Lapset ja vanhemmat: yhteinen ymmärrys ja ongelmanratkaisu Toimijuuden merkitys pärjäävyydessä

46 Toimiva lapsi&perhe tutkimus Tytti Solantaus, Juulia Paavonen, Sini Toikka, R-L Punamäki Lapset puheeksi keskustelua ja - perheinterventiota verrattu aikuispsykiatriassa Satunnaistettu tutkimus, N 119 perhettä, vanhempi hoidossa masennuksen takia (+ muita mahd dg) Seuranta 1,5 vuotta Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki et al 2013

47 Interventioiden vaikuttavuus 18 kk seurannassa Molemmat vaikuttavia lapsen tunne-elämän ongelmiin ja uusien depressioiden puhkeamiseen Perheinterventio vaikuttavampi lasten depressioon Lp-keskustelulla ja -perheinterventiolla on nähtävästi erilainen vaikutusmekanismi Oletus: perheinterventio toimii enemmän terapeuttisena, kun taas Lp taas voimaannuttaa vanhempia enemmän kuin perheinterventio

48 Tutkittiin lasten attribuutioita mahdollisina vaikutuspolkuna Depressiiviset ajattelumallit liittyvät masennukseen ja lapset oppivat ne (sisäistävät) ne depressiivisiltä vanhemmilta, mikä lisää lasten riskiä masentua (Murray et al 2001) Hypoteesi: perheinterventio parantaa lasten attribuutioita, mikä selittää omalta osaltaan perheintervention vaikutusta

49 Ajattelumallit intervention vaikutuksen välittäjinä Korjaantuneet Ajattelumallit Interventio Lapsen mielenterveys

50 Odottamaton tulos: depressiiviset ajattelumallit korjaantuivat vain LP-ryhmässä Myönteinen muutos attribuutioissa Lp:ssä Lapset Puheeksi Lasten depress oireet alas (CDI) Emotionaaliset oireet alas (SDQ) 18 kk seurannassa

51 Miksi ei perheinterventiossa? Vastaus liittyy ehkä siihen, miten asia prosessoidaan perheessä Perheinterventio Informaatio annetaan perheistunnossa työntekijän ohjaamana Huom: kaikki lapset paikalla, ammatti-ihmisen ohjaus Vanhemmat saattavat ajatella, että homma hoidettu

52 Antonia Ringbom

53 Miksi pikkuinterventiossa tuli tulos, vaikka lapset eivät edes olleet paikalla? Lapset puheeksi: Vanhemmat joutuvat itse miettimään miten toimia Jäävät itsensä varaan omavaraiseksi Vanhempien pitää ensin prosessoida asia itselleen Saattavat käyttää opaskirjasta enemmän Saattavat yhdistää asiasta keskustelun niihin tilanteisiin, joissa lapsen syyllisyys syntyy Mahdollinen selitys: vanhemmista itsestään tulee muutoksen agentteja (eikä ammattilaisesta)

54

55 Ennaltaehkäisyssä tärkeä elementti on tukea asiakkaiden omaa toimijuutta, kykyä selvitä itse (tulevissakin) vaikeuksissa Myös muissa tutkimuksissa näyttöä sekä oman toimijuuden merkityksestä, että lyhyenkin intervention vaikuttavavuudesta Ennaltaehkäisy vs. hoito

56 Tl&p päivähoidossa ja koulussa

57 Miksi päivähoito ja koulu? Lapsen/nuoren kehitykseen osallistuvat koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt Sekä suotuisaan että ongelmakehitykseen Myös ennaltaehkäisyyn ja ongelmista toipumiseen Jos yhdessä kehitysympäristössä on ongelmia, voi toinen kantaa lasta

58 Lapsi koulussa ja päivähoidossa kun perheessä tai lapsella on vaikeuksia Vetäytyminen Alakulo, itkuisuus, pelot Herkkä pettymyksille yms Keskittymättömyys Levottomuus, käytöksen ongelmat Konfliktit muiden lasten kanssa, aikuisten kanssa

59 Kaikkien tärkein kysymys on, miten toimin lapsen kanssa, jolla itsellään tai perheellä on ongelmia? Miten saada arki sujumaan parhain päin, lasta tukien?

60 Tl&p menetelmät Lapsen arkipäivän tukeminen (vuorovaikutus, toiminta) Pärjäävyyden prosessin tukeminen (vahvuudet, haavoittuvuudet) Vanhempien asiantuntemuksen ja vanhemmuuden kunnioitus Päivähoidon/koulun asiantuntijuuden kunnioitus Lasten tarpeiden ja tilanteiden ymmärtäminen Yhteisen ymmärryksen ja toiminnan rakentaminen Perheessä, vanhempien ja päivähoidon / koulun välillä, työntekijöiden kesken Menetelmien läpinäkyvyys Toivo ja tulevaisuuteen suuntautuminen

61 Lapset puheeksi Päivähoidossa ja koulussa Kahden kasvattajan tasavertainen keskustelu Molemmilla oma näkökulma ja vastuu lapsesta Ensi vaiheessa ei tarvita erityistyöntekijää Päivähoitajan/ opettajan pääkysymys on: Miten me voimme toimia parhain päin teidän lapsenne kanssa?

62 Lapset puheeksi- keskustelu: Kysymys kodin ja päivähoidon/koulun mahdollisista ongelmista Päivähoitaja/Opettaja: Onko kotona jotain sellaista asiaa, joka minun olisi hyvä tietää, jotta ymmärtäisin lastanne ja osaisin toimia parhaalla mahdollisella tavalla? Vanhemmat: Onko pv-hoidossa/koulussa jotain sellaista asiaa, joka meidän olisi hyvä tietää, jotta me voisimme ymmärtää ja tukea lastamme parhaalla mahdollisella tavalla?

63 Lapset puheeksi -keskustelu Auttaa vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja perheen/päivähoidon/koulun VAHVUUDET ja HAAVOITTUVUUDET Tehdään toimintasuunnitelma miten vahvistaa lapsen vahvuuksia tukea haavoittuvuuksissa

64 LP - keskustelu HAAVOITTUVUUS on asia joka on jo ongelma, mutta myös tilanne, joka voi johtaa ongelmiin kuten perhe- pv-hoito- tai koulutilanteen ja lapsen/nuoren omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi arka lapsi ja eristäytyvä vanhempi Vilkas lapsi ja levoton pv-hoitoryhmä / luokka Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset

65 Toimintasuunnitelma Miten kotona, päiväkodissa ja koulussa voidaan toimia jotta Vahvuudet vahvistuisivat Esim. Ilon kokemusten lisääminen pv-hoidossa/ koulussa kun kotona on masentunut ilmapiiri Haavoittuvuuksissa tuettaisi pärjäävyyttä Miten toimia kun lapsi on vilkas ja vanhempi masentunut? Miten toimia koulussa kun sijaiset vaihtuvat ja lapsi on vetäytyvä tai reagoi herkästi levottomuudella? Arkipäiväisiä toimia kunkin oman toimenkuvan sisällä ei terapiaa! Arjen pienet solmukohdat.

66 Toimiva lapsi & perhe Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Vanhemman mt ja päihdepalvelut Erikois-sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat: terveys päihde-toimeentulo- rikollisuus Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Työvoimapalvelut Toimeentulopalvelut Tytti Solantaus 66

67 Kaksiportainen Lapset puheeksi-keskustelu ja -Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Vanhemmat tietävät mistä puhutaan, ovat itse ohjaksissa: avoimuus, luottamus

68 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen Vanhemmilla vahva rooli Luottamus ja vanhemman kunnioitus Osallistujat sitoutuvat konkreettisiin toimiin lapsen/perheen/vanhemman/opettajan tueksi Sitoutuminen, lapsen/perheen/ koulun arkea tukeva toiminta Seuraava:ssa Np:ssa arvio ja uusi suunnitelma

69 Lapset puheeksi ulkomailla Koulutetaan ja käytetään Ruotsissa Australiassa (jossa tehty nettikoulutus, Kreikassa Italiassa (alullaan) Japanissa (alullaan) Opaskirjasia on käännetty riikinruotsiksi, norjaksi, islanniksi, tanskaksi, viroksi, liettuaksi, tsekiksi, japaniksi, kreikaksi. Tulossa ranskaksi

70 Tl&p:n kuntatyö Kuntatyö alkoi pilotilla Lähti systemaattisemmin käyntiin v Lapissa, Pohjanmaalla ja Imatralla Raahen kuntayhtymä 2012-

71 Toimiva lapsi & perhe-ohjelma kunnissa/organisaatioissa Mika Niemelä on erityisesti vienyt tätä työtä eteenpäin Strategia Poliittisesti hyväksytty ja kirjattu tahtotila Hallinto- ja vastuujärjestelmä Johtoryhmä: Sos-, terveys-, kasvatus-, sivistystoimet Yksikkötason henkilöön ulottuva vastuu Konkreettiset toimet strategian toteuttamiseksi Asiakastyö: työntekijöiden koulutus sekä kouluttajattajakoulutus Palveluorganisaatioon omat kouluttajat Väestön tietoisuus: paikalliset mediat Tietoisuus uusista toimintatavoista palveluissa, asenteet Tietoisuus lapsen kehityksen haasteista kun perheen elämäntilanne muuttuu

72 Raahen kuntayhtymän tilastoja Vuodet Lastensuojelutarpeen selvitykset Aloitetut lastensuojelun asiakkuudet Lähetteet erikoissairaanhoitoon vähentyneet noin kolmanneksella ( )

73 Vaikuttavuusinvestointi / Sitra Suomen mielenterveysseura hakee (SMS) kuntakumppaneita Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vaikuttavuusinvestointi-ohjelmaan tavoitteena on Tl&p ohjelman keinoin tukea lasten ja perheiden hyvinvointia Yhdessä kunnan kanssa sovittuihin tavoitteisiin pyritään vaikuttavuusinvestointi-rahoitusmallin avulla. Jos ei onnistu, riski on sijoittajan, jos onnistuu, kunta maksaa sovitun summan sijoittajalle (engl. impact investing) Yhteys: Kristian.Wahlbeck@mielenterveysseura.fi

74 Lopuksi Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä, edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä tapahtuu paljon Ongelmien ylisukupolvisuutta on alettu ymmärtää paremmin ja on olemassa keinoja ja menetelmiä ehkäistä lasten ongelmia Lasten ja perheiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa!

75 Kiitos! Kuva A Ringbom Tytti Solantaus