Lapset puheeksi työmenetelmänä. Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti

Transkriptio

1 Lapset puheeksi työmenetelmänä Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti

2 2 Hyvinvoinnin vajeesta kertoo pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen nousuun epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen köyhyyden lisääntyminen -> lisäävät elämisen epävarmuutta, heikentävät hyvinvointia ja lisäävät syrjäytymisen uhkaa -> huono-osaisuus tulee näkyviin ja periytyy herkästi perheissä usein seuraavalle sukupolvelle Tukemalla syrjäytymisuhan alla eläviä aikuisia parannetaan samalla heidän lastensa mahdollisuuksia hyvinvointiin

3 3 Vanhemman sairaudella ja ristipaineella on merkitystä Esimerkiksi vanhemman sairastaessa masennusta, on sairastumisen riski lapsen kohdalla n % isovanhemman ollessa masentunut, on 70 %:lla lastenlapsista riski saada psyykkinen häiriö 12 ikävuoteen mennessä. palvelujärjestelmän yksi tärkeä indikaattori on huostaanottojen määrä. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 2010 lähes lasta tai nuorta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli kaikkiaan yli puolet enemmän kuin 1990-luvun alussa. (THL, Lastensuojelu 2010 tilastoraportti).

4 4 Alkoholin käytöllä on merkitystä alkoholin käyttö on merkittävä maailmanlaajuinen kansanterveysongelma yksi yleisimmistä ennenaikaisen kuoleman aiheuttajista lisää maailmanlaajuisesti kokonaiskuolleisuutta noin 3,7% (noin 2,3 miljoonaa hengellä vuosittain) ja sairauskuormitusta noin 4,4%. kuolemantapauksista kolmannes johtuu tapaturmista ja onnettomuuksista. sairauksista lähes 40% liittyy neuropsykiatrisiin häiriöihin osuutta monien syöpien aiheuttajana

5 5 Väkivaltaisella käytöksellä on merkitystä Suomalaisen tutkimusten mukaan vajaa viidesosa parisuhteessa olevista on kokenut jonkinlaista väkivaltaa parisuhteensa aikana Parisuhteessa tapahtuvan väkivallan seurauksena kuolee keskimäärin 30 ihmistä, joista suurin osa, 80 %, oli naisia. naisten entisissä parisuhteissa kokema väkivalta on kaksi kertaa yleisempää kuin miesten entisissä parisuhteissa kokema väkivalta. Lisää monta muunlaista avuntarvetta, esim. emotionaalista tukea, turvallista asumista (turvakoti), taloudellista tukea, apua juridisiin ongelmiin ja lasten huoltajuuskysymyksiin Raskauden ja synnytyksen jälkeinen aika voi asettaa naisen suurempaan vaaraan joutua parisuhdeväkivallan uhriksi Parisuhdeväkivalta on uhka lapsen kasvulle ja kehitykselle:40 80 % lapsista ovat kuulleet tai joutuneet pahoinpitelyn silminnäkijöiksi Väkivaltaa nähneen tai kuulleen lapsen on todettu oppivan väkivaltaisen toimintatavan omassa elämässään

6 6 VANHEMMUUTEEN VAIKUTTAA Vanhemman somaattinen tai psyykkinen oireilu, hallitsematon juominen Siihen kytkeytyvät muut paineet Väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyminen Vanhempien ero Taloudellisen tilanteen muutokset Leimautuminen (stigma) ja eristäytyminen Herkkyys häpeälle ja syyllisyydelle Mielekkäiden roolien ja kokemuksellisen koherenssin menetys Lapsuudenaikainen oma traumatisoituminen Erityisesti parisuhteen ongelmat

7 7 Lait, asetukset ja ohjelmat mahdollistavat Terveydenhuoltolaki (1326/2010), 70 velvoittaa lapsen huomioon ottamisen aikuisille suunnatuissa palveluissa ja vanhempaa hoidettaessa Päihdehuoltolaki 2. luku, 16 Kun asiakas on tässä luvussa tarkoitetussa hoidossa, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM selvityksiä 2009:3), jossa painotetaan mm. perheiden kanssa työskentelyä mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtyminen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Samoin ohjaa asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011).

8 8 Lasta suojaavia tekijöitä ennustettava ja ennakoitavissa oleva ehjä ja ikätasoinen arki arjen rutiinien palautuminen selvä ja suora lapsen ympärillä elävien aikuisten vuorovaikutus (ymmärrettävä kieli) lapsen ja vanhemman kunnioitus lapsi kokee itsensä arvostetuksi ja arvokkaaksi turvallinen kodin ulkopuolinen aikuinen sosiaaliset vuorovaikutustaidot harrastukset ystävät surun läpikäyminen omien mielipiteiden ja erillisyyden vahvistaminen mielikuvitus ja luovuus

9 9 Perhettä ja lasten kehitystä tukee Kodin sisällä Kyky ja valmiudet keskustella vaikeuksista ja etsiä niihin ratkaisuja omin voimin tai ammattiauttajien avulla Edellytyksenä avoin kommunikaatio ja keskinäinen ymmärrys vanhemman ongelmista ja lasten tilanteesta, esim. Lapsi ymmärtää, miksi vanhempi on aina vihainen, aina nukkuu, miksi juo, miksi puhuu sekavia jne Vanhemmat ymmärtävät mitä merkitsee lapsille lapsen itkuisuus, ärtyisyys, pelot jne. Vanhemmuus on myös potilaalle voimavara Vanhemman hyvä ja nopea hoito T. Solantaus / THL, 2010

10 10 Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät on tarkoitettu lapsen kehityksen tukemiseen ja ongelmien ehkäisemiseen erityisesti silloin, kun vanhemmilla on vaikeuksia. Työmenetelmiä ovat: Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -neuvonpito Lapset puheeksi -perheinterventio Vertti-toiminta

11 11 Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmiä voidaan käyttää jo lähes kaikilla psykososiaalisen työn palveluissa kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa (aikuisten ja lasten) työvoimahallinnossa sivistys- ja kasvatustoimessa rikosseuraamustyössä.

12 12 Lapset puheeksi -keskustelun toteuttamisessa käytetään tukena seuraavia aineistoja: manuaali ja lokikirja aikuisten päihde ja mielenterveyspalveluja varten Lapset puheeksi - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia mielenterveys ja päihde ongelmiin liittyvät opaskirjaset vanhemmille ja nuorille manuaali ja lokikirja varhaiskasvatukseen ja kouluun rces/lapsetpuheeksi.pdf

13 13 Lapset puheeksi -keskustelun päämäärä tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä erityisesti silloin, kun vanhemmalla on vaikeuksia. tavoitteena tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat tekijät sekä sopia konkreettisista toimista lapsen kehityksen tukemiseksi. Lapset puheeksi -keskusteluun tarvitaan 1 2 tapaamiskertaa. Jos lapsi tai vanhempi tarvitsee tukea, on mahdollista järjestää Lapset puheeksi -neuvonpito.

14 14 Lapset puheeksi keskustelu Neuvonnallinen työmalli Työntekijä keskustelee vanhemman tai vanhempien kanssa lasten kehityksestä ja kehitysympäristöjen toimivuudesta lapsen arjessa. Työntekijä kertoo lapsia suojaavista tekijöistä ja pyrkii löytämään yhdessä vanhempien kanssa, mitä konkreettista lapsen arjessa voi tehdä suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi. Keskustellaan perheen lasten vahvuuksista ja haavoittuvuuksista, kerrotaan lapsia suojaavista tekijöistä yleensä, kartoitetaan huolen aiheita sekä kuinka varautua lapsen kehitykseen Mikäli jonkun perheen lapsen osalta syntyy huoli, toteutetaan lapsiperheneuvonpito.

15 15 Lapsen ja perheen vahvuudet Vahvuus on asia joka menee hyvin/tavallisesti vaikeuksista huolimatta Vrt. pärjäävyyden määritelmä: pärjätä vaikeuksista huolimatta Vahvuus EI tarkoita pelkästään erityisiä avuja, lahjakkuutta, saavutuksia tms. Vahvuuksien tunnistamisella, näkyväksi tekemisellä ja niiden tukemisella on suuri merkitys sekä lapsille että vanhemmille Suhteen painopisteen muutos positiiviseen Itseluottamus, pärjäävyyden kokemus molemmille tie tulevaisuuteen

16 16 Lapsen ja perheen haavoittuvuudet -I I Olemassa olevat ongelmat sekä yksilön että perheen tasolla Lapsen ongelmat Vanhemman ja vanhemmuuden ongelmat II Asiat/olosuhteet jotka mahdollisesti tuottavat ongelmia tulevaisuudessa

17 17 Haavoittuvuudet-II II Mahdolliset ongelmia tuottavat asiat Suojaavien rakenteiden hataruus / puute Lapsen ja vanhemman/ muiden perheenjäsenten välinen yhtälö voi tuottaa ongelmia Lapsen sairaudet/vammaisuus ja vanhemman ahdistushäiriö, masennus, yms Arka lapsi ja vetäytyvä vanhempi Eläväinen lapsi ja ärtyvä vanhempi, jolla impulssikontrolli pettää Lasten keskinäiset riidat/kiusaaminen ja vanhemman poissaolevuus/ärtymys -jne

18 18 Toimiva Lapsi&Perhe -työskentely Huoli (epämääräinenkin) lapsesta tai muusta perheenjäsenestä Lapsen kodinulkopuolisen verkoston rakentaminen NEUVONPITO vanhemmat (lapsi) perheen oma verkosto lasten kehitysympäristöt hoitava verkosto sos.toimen tukiverkko muut? päivähoito koulu ystävät harrastukset

19 19 Vanhemmuuden tuki Lastensuojelu Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Vanhemman ongelmat Mt-päihde-väkivalta,talous- perusthpalvelut Erikois-sh Vanhemman mt ja päihdepalvelut Työvoimapalvelut Toimeentulopalvelut Päivähoito/ koulu

20 20 Lapset puheeksi -neuvonpito järjestetään aina, kun on tarve vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston, kunnallisten palveluiden ja/tai järjestötoimijoiden avulla. Neuvonpito on toiminnallista verkostotyötä, jonka tavoitteena on saada aikaan perheen ja lapsen arjessa sellaisia konkreettisia tekoja, jotka tukevat lapsen pärjäämistä.

21 21 Kaksiportainen työmenetelmä Jos tuen tarvetta ilmenee valmistellaan neuvonpito vanhempien/perheen kanssa - mitä tuen tarpeet ovat: promootio, preventio, korjaava työ - kuka kertoo (vanhemmat ja perheenjäsenet ensisijaisesti) - kertomiseen tarvittava tuki - onko jotain mitä ei haluta avata - keitä kutsutaan osallistumaan Neuvonpidossa tehdään suunnitelmat perheen tukemisesta eri osallistujien toimesta

22 22 Neuvonpito 1. Johdanto - Puheenjohtaja: Tervetuloa - Valmistelun kuvaus - Esittelykierros 2. Valmistelussa sovitun mukaisesti aiheiden avaaminen ( tavallisesti perheenjäsenet) 3. Kysymyksiä, keskustelua, siitä miksi olemme täällä

23 23 Neuvonpidossa suunnitellaan, mitä kukin osallistuja voi tehdä asioiden helpottamiseksi tai lasta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi yhdessä määriteltynä aikana (esim. 3-4 viikkoa) Jokaisen osallistujan esiin tuomat toimintamahdollisuudet kirjataan ylös kaikkien nähtäväksi Seuraavassa neuvonpidossa, arvioidaan suunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia sekä tehdään uusi suunnitelma seuraavaksi ajanjaksoksi

24 24 Aiheet: Nimi: Mitä lupaan / Mihin sitoudun seuraavan xx viikon aikana: Tehty/ Ei tehty /Ei tarvetta Mitä lupaan / Mihin sitoudun seuraavan xx viikon aikana: Tehty/ Ei tehty /Ei tarvetta Mitä lupaan / Mihin sitoudun seuraavan xx viikon aikana:

25 25 Periaatteet Huomio voimavaroihin (kenellä voisi olla toimintamahdollisuuksia) Sitoutuminen ( Lupaan tehdä ) Tavoitteellista ( jokainen osallistuja koettaa tehdä muutoksen omalta osaltaan) Konkreettiset teot( Tehdään sanasta teko ) Arviointi (toteutuiko, auttoiko)

26 26 Kiitos!