Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

Transkriptio

1 Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki

2 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli ja Toimiva lapsi & perhe Työmenetelmät Kokemuksia suoraan koulusta: Opettajat Saara Sirviö ja Hanna-Reeta Vehmas ja Mika Niemelä Yhteinen keskustelu Päätös Lapset = lapset ja nuoret Tytti Solantaus 2010

3 Kehityksen ekologia Lapsi/nuori kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ympäristön kanssa jokapäiväisestä kanssakäymisestä ja toiminnassa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä ongelmia kotona,päivähoidossa/koulussa/oppilaitoksessa, työssä, vapaa-aikana Jotka ovat kehitysympäristöjä Tytti Solantaus

4 Kehitysympäristö Lapsi on itse osallisena ja vuorovaikutuksessa Toisen ihmisen /ihmisten kanssa -vrt. kuitenkin ruutu Lapsen oma vaikutus Kehitysympäristöllä on itsenäinen merkitys lapsen kehitykseen tapahtuu lapsen kehitystä Kehitysympäristö on myös fyysinen ympäristö Kehitysympäristön ominaisuudet ja olosuhteet vaikuttavat kehityksen toteutumiseen 4

5 Geenivaikutus aktivoituu ympäristön mukaisesti Geenit x ympäristö Tytti Solantaus 2010

6 Geenit x Kehitysympäristöt: Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, kaverit, ruutu Tytti Solantaus 2010

7 Geenit x Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt Yhteiskunnan tila Kulttuuri Tytti Solantaus 2010

8 Geenit x Ympäristö Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, Yhteiskunnan tila Kulttuuri Yksilön kehityksen polut (Developmental trajectories) Tytti Tytti Solantaus 2010

9 Kehityksen polut Kehityksellä on suunta joka syntyy ja jatkuvasti uusiutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Ääripäissä kierre 'hyvään' ja 'pahaan avautuvien ovien ja mahdollisuuksien polku sulkeutuvien ovien ja ongelmakehityksen polku Esimerkkinä käyttäytymisen ongelmat Tytti Solantaus 2010

10

11

12 Koulu on lapsen sosioemotionaalisen kehityksen näyttämö Sosiaalisten taitojen oppiminen tapahtuu tilanteissa, osallisuuden ja kokemuksen kautta kun joudutaan uuden eteen ja taitoja koetellaan Koulupäivässä on jatkuvia sosiaalisia haasteita, vaihtuvia tilanteita, vaatimuksia, lasten kesken aikuisten ja lasten kesken aikuisten kesken Lasta tarvitsee ohjausta oppiakseen toimimaan rakentavasti Vrt. Kiellot ja rankaisut

13 Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa"? Kieltojen ja rankaisujen kierre Kotona, pv-hoidossa, koulussa Käytösongelmat 3-5-v. Pettymykset sos suhteissa -Kaverit -Opettaja Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa Käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely Tytti Solantaus 2010

14 Hyvän kehityksen ja pärjäämisen polku syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Tuki vanhemmille/ vanhemmuudelle Tuki opettajalle Hyvä koulumenestys Vaikeuksia Tuki päivähoidolle Onnistumiset koulussa Hyvät harrastukset Ja kaverit Hyvä kehitys Vaikeuksista huolimatta

15 Pärjäävyys, resilience Hyvä kehitys vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus Tytti Solantaus

16 Kehitysympäristön tehtävät (1) (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla partneri Kehitysympäristö tuottaa kehitystä Ei ole sama kuin kehityksen tukeminen Jokaisella ympäristöllä vastuu omasta osuudesta lapsen kehitykseen Päivähoidon / koulun tärkein tehtävä on oma toiminta lapsen kanssa Kasvatuksen kumppanuus vanhempien kanssa, mutta ei vanhemmuutta Tytti Solantaus

17 Kehitysympäristön tehtävät (2) (2) Ennaltaehkäisy preventio Ongelmien tullen ehkäistä lapsen joutuminen negatiivisille kehityksen poluille Kantaa lasta, kun toisessa kehitysympäristössä on vaikeuksia Tytti Solantaus

18 Kehitysympäristön tehtävät (3) (3) Korjaava toiminta Auttaa lapsi/nuori takaisin positiivisen kehityksen poluille Oman korren tuominen lapsen/nuoren hoitoon/kuntoutukseen Vrt Rutterin tutkimus huostaanotetuista lapsista Tytti Solantaus

19 YHTEISPELI Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen koulussa Hanke päättyy 2013 THL, STM, OKM ja Ylöjärven kaupunki Tytti Solantaus 2010

20 Yhdessä toimimisen taidot tunne- ja vuorovaikutus-, sosioemotionaaliset taidot Miten olla rakentavassa vuorovaikutuksessa, miten ottaa kontaktia ja kuunnella toista, ottaa toinen huomioon.. miten toimia ristiriitatilanteissa, kun suututtaa, kun pettyy, kun pitää odottaa vuoroa, miten ilmaista omia tunteita ja tarpeita rakentavasti Tärkeitä koko elämänkaaren kannalta ja aikana Koskevat sekä lapsia että aikuisia Koulussa pärjääminen.työelämään integroituminen. työssä menestyminen/viihtyminen eläkkeelle jääminen Vahvassa yhteydessä mielenterveyteen ja hyvinvointiin Tytti Solantaus 2010

21 Mihin YHTEISPELI pyrkii? Johdonmukaiseen tapaan tukea lasten kehitystä koulussa Käytännöllisten työvälineiden kokonaisuus opettajille ja rehtoreille opettajan työvälineet luokkaan ja opettaja-oppilas- ja oppilas-oppilasvuorovaikutukseen rehtorin työvälineet työyhteisön tasolla Työvälineitä kodin ja koulun yhteistyöhön Mikko Kampman 21

22 Tärkeä oivallus Lasten ja aikuisten tarpeet ovat samat Yhdessä toimimisen taitojen edistäminen on samalla parasta hyvinvoinnin rakentamista kouluyhteisöön. Myös opettaja opettaja, rehtori opettaja/t Tytti Solantaus 2010

23 Toimiva lapsi & perhe työ Päämääränä lasten kehityksen tukeminen ja häiriöiden ehkäisy kun vanhemmilla on vaikeaa Palvelujen ja menetelmien kehittäminen Stakes / THL, Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Akatemia, Kela Tytti Solantaus 2010

24 Toimiva lapsi&perhe työ Lasten kehityksen tukeminen perheissä, joissa vanhemmalla on vaikeaa Päämäärä mahdollisimman hyvä perhe-elämä vanhemman vaikeuksista huolimatta Vanhemmille, päivähoidolle ja opettajille keinoja tukea lapsia omin voimin, yhdessä ja muiden palvelujen avulla Muutos aikuisten palveluissa ja palvelujen yhteistyössä yli sektorirajojen T. Solantaus, THL, 2009

25 Systeemin muutos?? Uuden työmenetelmän tuominen systeemiin, joka ei orientaatiollaan tue ko. työtä, ei kanna pitkälle Työmenetelmä kuihtuu pois innokkaan koulutetun väsyessä, siirtyessä muihin tehtäviin tms Tarvitaan systeemin muutosta Strategia visio ja velvoite Johto ja vastuutus Infrastruktuuri Työmenetelmät ja osaaminen Väestön tiedottaminen Tytti Solantaus 2010

26 Vanhemman mt ja päihdepalvelut Lastensuojelu Erikois-sh Lapset vanhemmat Perheiden kotipalvelut Vanhemman ongelmat Mt-päihde-toimeentulo Työvoimapalvelut Perheneuvola Neuvola ja kouluthpalvelut Päivähoito/ koulu Perusthpalvelut Toimeentulopalvelut Tytti Solantaus

27 KASTE Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen, avun ja hoidon omissa kehitysympäristöissään (koti, päivähoito, koulu, vapaa-aika) Lasten psykososiaalisten palvelujen kehittäminen perus- ja erityispalveluissa yli sektori-, professio- valta- ja hierarkiarajojen 27

28 Kun lapsella on vaikeaa Arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin Kotona ja koulussa Muiden palvelujen tarve, esim. psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon alkuun saattaminen Tytti Solantaus 2010

29 Kaksi työvälinettä tarjolla kouluihin Lapset puheeksi keskustelu vanhemman kanssa opettaja yksin tai yhdessä terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin kanssa Lapset puheeksi neuvonpito verkoston rakentamiseksi Oppilashuoltotyöryhmän avuksi? Tarpeen vaatiessa muita tahoja mukaan Tytti Solantaus 2010

30 Lapset puheeksi - keskustelu Pyrkimyksenä tuottaa vanhemmalle ja opettajalle/koululle arkisia keinoja tukea lapsen kehitystä ja ehkäistä ongelmia, kun kotona tai koulussa on vaikeuksia Kartoitetaan lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet kotona, koulussa ja vapaa-aikana ja mietitään miten vahvistaa vahvuuksia, miten tukea haavoittuvuuksissa Jos tarvitaan lisäapua, kutsutaan koolle Neuvonpito Tytti Solantaus 2010

31 Toiminnallinen, kehitystä tukeva keskustelu 1-2 keskustelua Keskustelun teemat lomakkeella (ikäkaudet) Arvioidaan yhdessä vanhemman kanssa, onko tietty osa-alue lapsella vahvuus vai haavoittuvuus ja merkataan se lomakkeelle Vanhemmat saavat lomakkeen etukäteen ja voivat jo kotona miettiä lastaan Mietitään, miten vahvuuksia voi tukea ja lasta auttaa haavoittuvuuksissa Tytti Solantaus, THL 2010

32 Lapsen vahvuudet Vahvuus on asia joka menee hyvin/tavallisesti vaikeuksista huolimatta Vahvuus EI tarkoita pelkästään erityisiä avuja, lahjakkuutta, saavutuksia tms. Tytti Solantaus, THL 2010

33 Pärjäävyys, resilience Hyvä kehitys vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus Tytti Solantaus

34 Lapsen ja perheen haavoittuvuudet I Olemassa olevat ongelmat sekä yksilön että perheen/koulun tasolla Lapsen ongelmat Vanhemman ja vanhemmuuden ongelmat Koulun ongelmat ( esim. kiusaaminen) II Asiat/olosuhteet jotka mahdollisesti tuottavat ongelmia tulevaisuudessa Tytti Solantaus, THL 2010

35 Haavoittuvuudet-II II Mahdolliset ongelmia tuottavat asiat Lapsen ja vanhemman välinen yhtälö voi tuottaa ongelmia Lapsen sairaudet/vammaisuus ja vanhemman ahdistushäiriö, masennus, yms Arka lapsi ja vetäytyvä vanhempi Eläväinen lapsi ja ärtyvä vanhempi, jolla impulssikontrolli pettää Tytti Solantaus, THL 2010

36 Haavoittuvuudet-II II Mahdolliset ongelmia tuottavat asiat Myös koulu voi tuoda haavoittuvuutta lapsen elämään Lapsen ja koulun välinen yhtälö voi tuottaa ongelmia Arka tai masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset Levoton lapsi ja luokkien yhdistäminen Vaativa lapsi ja uupunut opettaja Tytti Solantaus, THL 2010

37 Mitä me voimme ja mitä minä voin tehdä? Toiminnalliset ratkaisut Voinko minä tehdä jotain ja mitä? vahvuuksien vahvistaminen Haavoittuvuuksissa toimiminen Oman ammattiroolini puitteissa Mitä voimme tehdä yhdessä, vanhemmat ja opettajat / koulu lapsen arjen turvaamiseksi? Arkisia konkreettisia asioita Jos tarvitaan lisäapua, kutsutaan Neuvonpito Tytti Solantaus, THL 2010

38 Toiminnallinen kehitystä edistävä (promotiivinen) arvio lapsen tilanteesta Vanhemmat ja opettajat tuottavat materiaalin Syntyy profiilin lapsen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista Itseään varten ja yhteiseen pohdintaan Jotta minä tietäisin ja me tietäisimme miten tukea lasta Kehittää vanhemmille ja opettajille välineitä toimia Tytti Solantaus, THL 2010

39 Psykiatrinen vs promotiivinen arvio Psykiatrinen arvio Arvioinnin tekee työntekijä Itseään/hoitoa varten Tuottaa oireprofiilin Jotta työntekijä tietää mistä on kysymys Ja osaa valita oikean hoidon Promotiivinen arvio Vanhemmat ja opettaja tekevät arvion Vanhempia ja koulua varten Profiili vahvuuksista ja haavoittuvuuksista Jotta vanhemmat/koulu tietäisivät miten toimia 39

40 Promotiivinen arvio III Lapsi koulussa 1. Viihtyykö lapsi koulussa? esim. menee mielellään, kertoo myönteisiä asioita, hyvällä mielellä koulussa huonotuulinen.haluttomuutta lähteä kouluun. Vahvuus / haavoittuvuus 2. Miten hän pärjää koulussa? Miten läksyjen teko sujuu? esim. menestyy ok, ei huonontumista. koulu alkanut mennä huonommin. Ei tee läksyjä (ei jaksa, suostu, ei osaa ) vahvuus / haavoittuvuus

41 3. Onko paljon poissaoloja ja myöhästymisiä? Vahvuus / haavoittuvuus 4. Pärjääminen koulutovereiden kanssa? esim. on ystäviä, mukana muitten touhuissa tulee riitoja.mukana ikävässä kaveriporukassa, kiusaamista ei liity muiden seuraan, on yksinäinen, joutuu kiusatuksi Vahvuus / haavoittuvuus

42 5. Kodin ja koulun yhteistyö Esim. Vanhemmat aloitteellisia käyvät virallisissa tilaisuuksissa tulevat kutsuttuina. eivät ole juurikaan tekemisissä koulun kanssa. vahvuus / haavoittuvuus Esim. Opettaja aloitteellinen. Yhteydenpito virallisissa tilanteissa ei juurikaan yhteyttä kotiin Vahvuus / haavoittuvuus

43 Lapset puheeksi neuvonpito (Lp-Np) Verkoston rakentaminen lapsen ympärille Jotta lapsen arkipäivä sujuisi kotona ja koulussa Ja lapsi saisi tarvitsemansa palvelut Oman sosiaalisen verkoston aktivointi Palvelujen aktivointi Tytti Solantaus

44 Vaikeuksia traditionaalisissa verkostokokouksissa -1 Vievät usein paljon aikaa ja vaikea saada kokoon Painotus kielteisissä asioissa Paljon rönsyilevää keskustelua ja prosessin hallinta vaikeaa Frustraatiota ja voimattomuuden tunteita sekä työntekijöillä että perheenjäsenillä Tytti Solantaus

45 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Työntekijä 1 Työntekijä Tytti Solantaus

46 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: Työntekijä 1 Ja sitten Maijalla on vielä näitä ongelmia Työntekijä 2 Rivien välissä Tnt No1 No2:lle: Katso miten vaikeata minulla on ollut! Tnt No2 No1:lle: Entäs sitten minulla Tytti Solantaus

47 Ongelmia verkostotyössä -3 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Puolustaa lastaan Työntekijä 1 Työntekijä Tytti Solantaus

48 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp- Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen ja opettajan kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet Neuvonpidon pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä Tytti Solantaus

49 Neuvonpidon valmistelu Neuvonpito vanhempien / perheen kanssa: - mitä tuen tarpeet ovat - kuka kertoo mistä halutaan keskustella (Lapset puheeksi keskustelun pohjalta) - kertomiseen tarvittava tuki - onko jotain mitä ei haluta avata - keitä kutsutaan osallistumaan - osallistuuko lapsi tapaamisiin

50 Neuvonpito 1. Johdanto 2. Valmistelun kuvaus, esittelykierros, 3. Valmistelussa sovitun mukaisesti aiheiden avaaminen 4. Kysymyksiä, keskustelua -> jaettu ymmärrys miksi olemme koolla

51 1. Neuvonpidossa suunnitellaan, mitä kukin osallistuja voi tehdä asioiden helpottamiseksi tai lasta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi yhdessä määriteltynä aikana (esim. 3-4 viikkoa) 2. Jokaisen osallistujan esiintuomat toimintamahdollisuudet kirjataan ylös kaikkien nähtäväksi 3. Seuraavassa neuvonpidossa arvioidaan suunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia sekä tehdään uusi suunnitelma seuraavaa ajanjaksoa varten Esityksen nimi / Tekijä 51

52 Osallistujat Aiheet: Tehty / Ei tehty / Ei tarvetta Mitä lupaan / Mihin sitoudun seuraavan 4viikon aikana 13/12/2011 Presentation name / Author 52

53 Periaatteet Huomio voimavaroihin (Kenellä voisi olla toimintamahdollisuuksia?) Sitoutuminen ( Lupaan tehdä ) Tavoitteellista ( Jokainen osallistuja koettaa tehdä muutoksen omalta osaltaan) Konkreettiset teot ( Tehdään sanasta teko ) Arviointi (Toteutuiko, auttoiko)

54 Ehdotus A mietittäväksi I Vanhemmille kerrotaan uudesta työtavasta Jos lapsella alkaa olla hankalaa tai perheessä on paineita (esim.), keskustelisin mielelläni teidän kanssanne, jotta tietäisin miten parhaiten tukea lastanne. Menetelmä, voitte printata sen netistä II a Vanhempi ottaa yhteyttä ja ehdottaa keskustelua II b. Opettaja ottaa yhteyttä ja ehdottaa keskustelua Maijalla on ollut jotain hankalaa ja olen vähän ymmällä miten toimia. Mitäs jos juteltaisi yhdessä. Tytti Solantaus 2010

55 Ehdotus B, jos mahdollista Lapset puheeksi -keskustelu pidetään osana vanhemman varttia jokaisen oppilaan kohdalla Oppilaan vahvuuksiin ja haavoittuvuuksiin tutustuminen Toiminnalliset ratkaisut Yhteistyön pohja koteihin, vanhempiin ja kotitilanteiseen tutustuminen, Tytti Solantaus 2010

56 Jatkamme : Kokemuksia suoraan koulusta: Opettajat Saara Sirviö ja Hanna-Reeta Vehmas ja Mika Niemelä astuvat lavalle Kiitos omasta puolestani! Tytti Solantaus Tytti Solantaus 2010