Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa?"

Transkriptio

1 Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus mahdollisuutena seminaari Lastensuojelun keskusliitto 75 vuotta Kotka Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, tutkimusprofessori

2 Esityksen tausta Oma kliininen kokemukseni Teoriat lapsen ja nuoren kehityksestä Palvelujen kehittäminen perheille, joissa vanhemmilla on vaikeuksia Toimiva lapsi & perhe hanke Mt- päihde- rikollisuus toimeentulo-ongelmat Tieteelliset tutkimukset

3 Keskustelun pohjaksi Mitä tehdä kun tunnistaa itsessään ennakkoluuloja? Mitä tehdä jos huomaa ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita omassa työyhteisössä? Pitäisikö työyhteisön olla tietoinen asenteista työryhmän sisällä vai kuuluuko se asiaan? Onko mahdollista erottaa omat 'privaatit' asenteet ja työssä toteutettavat asenteet?

4 Stigma - leima Antiikin Kreikasta Orjat ja petturit poltinmerkittiin Alempiarvoisuus välittömästi näkyvissä Vrt hakaristi juutalaisten käsivarsissa Nykyään psykologinen ja sosiaalinen käsite

5 Me ja muut Ryhmään kuuluminen, luokitteleminen, meidän ja muiden erotteleminen on universaalia Meidän perhe, meidän luokka, meidän Stigma: ero määritellään negatiivisesti Ei kuulu meihin Samalla oma arvo korostuu ja kasvaa

6 Stigma Millä erotellaan, vaihtelee kulttuurista toiseen, myös paikallisista olosuhteista toiseen Yhteisö tekee painotukset ja muodostaa stigmoja Psykologinen prosessi ryhmäilmiö kun kaikki ajattelevat niin, on sen oltava totta

7 Stigma Yhteiskunnan rakenteelliset erot oikeutetaan stigmalla Valta, rikkaudet, etuoikeudet jne Ääritilanne: sodat Mahdollisuudet koulutukseen, osallistumiseen jne Syntyy itseään tukevat ennuste ja kierre Pitkittynyt työttömyys nuorella iällä

8 Stigman ulottuvuudet -1 Stereotyyppien luominen Ryhmä nähdään yhden (neg) ominaisuuden kantajana Mustalaiset ovat epäluotettavia Psyykkisesti sairaat ovat väkivaltaisia Lesbot ovat miesmäisiä Homot ovat naismaisia Yksinhuoltajat huonoja vanhempia jne

9 Stigman ulottuvuudet -2 Ennakkoluulot ja ennakkoasenteet Etukäteen tiedetään, miten ryhmän jäsen toimi Varattomien, syrjäytyneiden ihmisten asumisyksikkö varakkaalla alueella

10 Stigman ulottuvuudet -3 Diskriminaatio, syrjäyttäminen Mahdollisuuksia toimia ja käyttää valtaa rajoitetaan Ihmisoikeuksia rajoitetaan Esimerkkejä paljon Psyykkisesti sairaat, rikoksista tuomitut, lesbo-bihomoseks vanhempien perheet jne

11 Stigman uloittuvuudet- 4 Stigman/leiman sisäistäminen ehkä vaikein ja kohtalokkain seuraus leimaamisesta Olen huonompi kuin muut, En ansaitse oikeuksia ja mahdollisuuksia, Minua saa kohdella huonosti Psyyk. sairaitten lasten vanhemmat

12 Leimattuja ryhmiä Muut etniset ryhmät kuin oma Psyk ja päihdeongelmista kärsivät Rikolliset Homoseksuaalit Vanhemmuuden ongelmista kärsivät Yksinhuoltajat Ulkonäöltään poikkeavat

13 Stigman merkitys Mielenterveysongelmat heikko ihminen - sääli Päihdeongelmat huono ihminen - halveksunta Rikollisuus paha ihminen torjunta Ihmisten reaktiot Pelko, epäluuloisuus, vieroksunta, välttely, viha Oma kokemus häpeä, syyllisyys, huonommuus Tytti Solantaus 2012

14 Mielenterveys- ja päihdeongelmat Stigman vahvuus vaihtelee aikakaudesta toiseen yhteiskunnan tilasta toiseen Taloudellisesta tilanteesta toiseen Räikeä rakenteissa oleva syrjintä vähentynyt Entä asenteet? Entä piilosyrjintä?

15 Mt- ja päihdeongelmat ja rikollisuus 1 Potilaan/asiakkaan leimaaminen Stereotypiat väkivaltaisia, huonoja vanhempia Ennakkoluulot Syrjintä eivät pysty puhumaan lapsistaan Ei oteta mukaan päätöksentekoon Paternalistinen suhtautuminen palveluissa Vahvasti Me ja Ne

16 Mt- ja päihdeongelmat ja rikollisuus 2 Myös lähipiirin leimaaminen lapsi sairas - vanhempi leimataan huonoksi vauvalla kiintymyssuhdeongelma Isä vankilassa vaimo ja perhe epäilyttäviä 'alkoholistiperhe' väkivaltaperhe vankiperhe moniongelmaperhe Päihdeäiti

17 Antonia Ringbom

18 Stigma ja Teoriat lapsen kehityksestä Riskitutkimus Varhainen puuttuminen

19 Teoriat lapsen kehityksestä Äiti-lapsi -suhde ja sen merkityksen problematiikka Kiintymyssuhde, kiintymyssuhdehäiriö Vanhemmuus kysymykset Mother blaming Vertaa: Ekologinen, transaktionaalinen teoria lapsen kehityksestä Kaikkien kehitysympäristöjen merkitys Vanhemmuus on resurssi

20 Maailmantalouden ongelmat Suomen lama Työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Työttömyys ja perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Vanhempien jaksaminen/ mielenterveysongelmat Parisuhde Vanhemmuus Solantaus, Leinonen, Punamäki Dev Psychology 2004:40: Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat

21 Riskitutkimus Riskitekijöiden löytyminen Riskitekijä on tekijä, jonka läsnä ollessa voi kehitykseen tulla ongelmia, Riski ennustaa ongelmia Ennaltaehkäisyn mahdollisuus Tytti Solantaus

22 Riskitutkimuksen riskit Riskitutkimuksen riskit Riskiluettelot Riskilapset Riskiperheet jne Riski stigmatisoi Stigma ohjaa toimintaa

23 Riskitutkimuksen problematiikkaa Riski ennustaa epäsuotuisaa tulosta /kehitystä/ ongelmia Tutkimuksessa mitataan muuttujien välisiä suhteita kahdessa ryhmässä, toisessa on kyseinen tekijä, toisessa ei Saadaan ero lasten selviytymisessä Ja riskitekijä on löytynyt

24 MUTTA no 1 Myös riskiolosuhteissa lasten kehityksen kirjo on suuri Keskiarvoihin perustuva tutkimus ei aina kerro yksittäisen perheen ja lapsen tulevaisuudesta, ts. oman asiakkaan elämästä Epidemiologinen riski kertoo yleisestä asiaan liittyvästä riskistä, palvelee palvelujärjestelmää ym Esim. mielenterveysongelmista kärsivät vanhemmat

25 Mutta no 2 Tutkimuksessa mitataan muuttujien välisiä suhteita Esim perherakenne vs. lapsen oiremittari Tulos: Perherakenne (yksinhuoltajuus) ennustaa oireita, yksinhuoltajuus on riski Mutta riski ei välttämättä ole ongelman syy

26 Yksinhuoltajuus ja avioeron vaikutukset Usein toistuva tulos epidemiologisista tutkimuksista: Yksinhuoltajien lapsilla on enemmän ongelmia kuin muilla. Johtuvatko ongelmat perherakenteesta/ yksinhuoltajuudesta, vai siihen liittyvistä elämäntilanteista ja vanhempien välisestä konfliktista? Tytti Solantaus

27 Avioero ja lasten kehitys Vaikealla konfliktilla on neg. vaikutus, oli eroa tai ei, mutta erolla on neg. vaikutus vain jos mukana on vaikea konflikti Eron jälkeen oireilevien lasten ongelmat alkaneet useimmiten jo ennen eroa Ero voi johtaa myös lasten tilanteen helpottumiseen Vrt. Vanhemman kuolemasta johtuva yksinhuoltajuus Johtuvatko vaikutukset lasten ongelmiin eroa seuraavista vanhemmuuden ongelmista? Vanhemmuuden ongelmat voivat johtaa häiriöihin, oli eroa tai ei Ero ei johda lasten häiriöihin, jos vanhemmuus on ok Eroa seuraavat taloudelliset ym. ongelmat voivat vaikuttaa vanhemmuuden toteutumiseen Tytti Solantaus

28 Lapsiin vaikuttavat vanhempien konfliktit ja vanhemmuuden laatu, mutta ei niinkään avio/avoero tai perherakenne sinänsä. Ero voi myös tukea lapsen kehitystä. Vaikka yksinhuoltajuus näyttäytyy tutkimuksissa riskitekijänä, se ei ole kyseisten ongelmien syy Riski ei lähtökohtaisesti ole syy ennustamaansa ongelmaan

29 Varhainen puuttuminen ja mielenterveysongelmien seulonnat lapsilla Problemaattinen ja vahvasti ristiriitainen asia Miten tunnistaa ongelmat varhain? Vastauksena lisääntyvästi oireseulonta

30 Seulonta terveydenhuollossa Seulonta on käytössä terveydenhuollossa rajatuissa, tunnetuissa sairauksissa, joissa on selkeä, todettavissa oleva esiaste ja siihen vaikuttava hoito Rintasyövän seulonta Kohdunkaulan syövän seulonta Psykososiaaliset ongelmat eivät ole samanlaisia selkeästi diagnosoitavia ongelmia esiasteineen Esim. Käytösongelmat eivät ole välttämättä käytöshäiriön esiaste Tytti Solantaus

31 Seulonnan periaatteet (Wilson, Junger, WHO 1968) Kyseessä on tärkeä kansanterveysongelma Häiriön varhaiset oireet tunnetaan On olemassa soveltuva testi asian toteamiseen Testi on julkisesti hyväksytty On olemassa sovittu toimintatapa seulan ollessa positiivinen ja Hyväksytty hoito on olemassa ja saatavilla Seulonta on osa pitempää prosessia Seulonnan kustannukset ja sen seuraamukset (hoidot ym) on taloudellisesti mietitty Tytti Solantaus

32 Ongelmia psykososiaalisten oireiden seulonnassa Merkitsevätkö tietyt oireet selvästi alkavaa häiriötä? Onko olemassa vaikuttava interventio / hoito? Vai onko ratkaisu lähete perhenlaan/ lasten/nuorisopsykiatriaan? Vrt. Rintasyöpäseulonnat: mammografia+, josta seuraa tietty polku diagnoosin varmentamiseksi/poissulkemiseksi ja sitten hoito. Kaikki sovittu ja valmista ennen seulontaa. Onko seulonnasta hyötyä? Voivatko seulaan jääneet paremmin kuin ei seulottu väestö? Onko lasten psykosos. palvelusysteemi valmis laajamittaisiin seulontoihin? Hoidon saatavuus? Tytti Solantaus

33 Vanhemmille tiedoksi ennen seulontaa Tieto seulasta: minkälainen se on, mitä sillä etsitään, miten kyseinen ongelma sillä todetaan ja millä perusteilla, miten paljon on vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia Mitä tapahtuu, jos lapsen seula on positiivinen tai rajalla Miten tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti Mitä hoito on ja miten se järjestyy Mitkä ovat odotettavia hoidon tuloksia Miten voi toimia, jos ei seulota: Seulasta kieltäytyminen ei saa vaikuttaa hoidon saantiin Tytti Solantaus

34 Oma kantani Seulaa ei pidä ottaa käyttöön, ennen kuin on sovittu siitä seuraavat toimenpiteet, jotka on saatavilla ja asianosaisilla tiedossa ja heidän hyväksymiään Lasten psykososiaalisen tilan ja mielenterveyden seulominen ilman vaikuttavaa hoitoa/interventioita on epäeettistä ja voi olla vahingollista Lasten luokitteleminen Stigman merkitys Tytti Solantaus

35 Lapset ja stigma Lapsilla on toisiaan kohtaan stigmatisoivia asenteita (Walker et al JCPP 2008) Verrattu lasten ADHD:tä, depressiota ja astmaa Laiskoja, väkivaltaisempia, ei huumorintajua, Torjunta, ei oteta mukaan, ei kutsuta synttäreille jne Suurimmat ongelmat masentuneilla lapsilla Kaksinkertainen taakka

36 Lasten mielenterveysongelmat ja stigma Myös aikuisilla on stigmatisoivia asenteita erityisesti lapsiin, joilla on mt-ongelmia Depr. lapsiin suhtauduttiin vielä kielteisemmin kuin depr aikuisiin Myös perheen sisällä, häpeä, syyllisyys

37 Lasten ja perheiden leimaaminen palveluissa historia on pitkä Yksinhuoltajalapset Avioerolapset ADHD lapset Masennus-lapset Kiintymyssuhdeongelma-lapset Alkoholistiperheen lapsi Päihdeäidinlapsi Mielenterveysperheen lapsi Vankiperheenlapsi Tytti Solantaus

38 Leima vaikuttaa suhtautumiseen ja lapsen ja perheen kohteluun Itseään toteuttavat ennusteet Ruotsalainen tutkimus sijoitettujen lasten koulumenestyksestä Ympäristössä systemaattinen aliarviointi lasten kyvyistä suoriutua koulutehtävistä Eikä koulumenestys vastannut lasten kykyjä Tytti Solantaus

39 Entä jos aikuisiakin seulottaisi työpaikoilla Masennustyöntejät Ahdistustyöntekijät Verenpainetyöntekijät Rajatilatyöntekijät Sokeritautityöntekijät Alkoholityöntekijät Tytti Solantaus

40 KOKOUS ALKAMASSA Masennus-Tiina Verenpaine-Pia Masennus-Matti Sten Rajatila-Maija Riitta Ahdistus- Pirkko MINÄ Martti Tytti Solantaus

41 Miten ratkaista ongelma? Riskien varhainen toteaminen vs. Leimaaminen Varhainen puuttuminen vs. Kehitystä edistävä ja ongelmia ehkäisevä (promootio ja preventio) Vastaus: Kunnioittava ja arvostava suhtautuminen vanhempiin (ja lapsiin)

42 Kompastuskiviä Suhde ja asenne vanhempiin ratkaiseva tekijä palveluissa Pitkään vallalla olevat (meille opetetut) teoreettiset näkemykset vanhemman roolista lapsensa häiriön syynä Vrt uudempi tutkimus Ylempi positio, paternalistinen suhtautuminen auktoriteetti Asema ja valta Mitä kysellään, mitä tietoja annetaan, mikä on perheen mahdollisuus olla mukana päättämässä jne Tytti Solantaus

43 Suhde ja asenne vanhempiin ratkaiseva tekijä palveluissa Vanhemmat ovat vahvin resurssi lapsen/nuoren elämässä Kahden asiantuntijatahon kohtaaminen Perheenjäsenet asiantuntijoita omassa asiassaan, työntekijä hallitsee ammattitiedon Tytti Solantaus

44 Tlp -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi keskustelu vanhempien kanssa Lapset puheeksi -perheinterventio (Beardslee) Vertti- vertaisryhmät lapsille ja vanhemmille sekä perhekurssit (Söderblom ja Inkinen, 2005) Lapset puheeksi neuvonpito Opaskirjaset perheille Tulevat?

45 Toimiva lapsi & perhe - työmenetelmät purkamassa stigmaa Ymmärrys mielenterveyden häiriöiden vuorovaikutuksellisista seuraamuksista Potilaalle Puolisolle Lapsille ja koko perhekokonaisuudelle Sosiaaliselle verkostolle Työntekijälle Tieto ymmärrys Toiminta

46 Tlp työmenetelmät purkamassa stigmaa Sairaan vanhemman ja perheen syyllistämisen välttäminen ymmärryksen avulla Ymärrys vanhemman häiriön vaikutuksesta vanhemmuuteen Vanhempien ja perheen asiantuntemuksen ja päätösten kunnioittaminen Päätöksenteko vanhemmille Kahden asiantuntijan kohtaaminen

47 Työskentely vanhempien kanssa ennen On parasta lapsille /Lapsille on tärkeää, että toimitte näin = Minä tiedän, että lapsillenne on parasta, että

48 Tl&p -työskentely vanhempien kanssa Monissa perheissä on tehty näin * Mitä luulette, olisiko tästä apua teidän perheessänne?** *Oma ammatillinen asiantuntemus ** Vanhempien asiantuntemus

49 Perustyövälineet monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelu vanhemman kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito Verkoston luominen lapsen ja perheen ympärille Perheen oma sosiaalinen verkosto Erilaiset palvelut Vahvistamaan lapsen vahvuuksia ja tukemaan haavoittuvuuksissa Tytti Solantaus 2012

50 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp-Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä Tytti Solantaus

51 Vaikeuksia traditionaalisissa verkostokokouksissa -1 Vievät paljon aikaa ja vaikea saada kokoon Painotus kielteisissä asioissa Prosessin hallinta vaikeaa, rönsyilevä keskustelu Frustraatiota ja voimattomuuden tunteita sekä työntekijöillä että perheenjäsenillä Perheenjäsenet: Vaara tulla nöyryytetyksi Avuttomuuden tunne Kieltäytyminen jatkosta? Tytti Solantaus

52 Ongelmia verkostotyössä -1 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut näitä ongelmia ja vielä näitäkin ongelmia Työntekijä 1 Työntekijä Tytti Solantaus

53 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: ja vielä näitäkin ongelmia: Työntekijä 1 Työntekijä 2 Työntekijä No1 No2:lle: Näin vaikeata minulla on! No2 No1:lle: Mutta minulla on vielä vaikeampaa ja olen tehnyt vielä enemmän Tytti Solantaus

54 Ongelmia verkostotyössä -3 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Puolustaa lastaan Työntekijä 1 Työntekijä Tytti Solantaus

55 Timo: 8v, vaikeuksia käydä koulua, vetäytyy itsekseen, pitää leipomisesta, viriävä kiinnostus urheiluun. Äiti masentunut ja voimaton Osallistuja Kouluavustaja Opettaja Äidin psykologi Isovanhempi Eno Äiti Timo Tytti Solantaus Toiminta (seuraavat 3 vko) Hakee Timon kouluun aamuisin Vastaanottaa Timon joka aamu Keskustelee äidin kanssa torstaisin Tapaa äitiä keskiviikkoisin Hoitaa Timon keskiviikko-iltapäivinä Vie Timon urheiluhallille tiistaisin ja torstaisin Leipoo korvapuusteja Timon kanssa sunnuntaisin Keskustelut open kanssa torstaisin Käynnit psykologilla keskiviikkoisin Kutsuu ystävän korvapuusteille su

56 Tutkimustuloksia Lapset puheeksi keskustelua ja perheinterventiota tutkittu Masentuneiden vanhempien perheet (119) Vanhempien ja lasten kokemukset menetelmistä Menetelmien vaikuttavuus lasten oireisiin

57 Tuloksia Vanhemmat kokivat työskentelyn onnistuneena ja pystyivät puhumaan asioistaan (n. 90%) 75% lapsista: Helppo puhua työntekijälle 85% lapsista suosittelisi keskusteluja muillekin lapsille Työntekijät (N=30; Solantaus et al IJMHP 2006) Työstressi lisääntyi kolmanneksella, mutta työssä jaksaminen ei vähentynyt kenelläkään Työnilo ja motivaatio kasvoivat 80-90%:ssa Presentation name / Author 57

58 Vanhempien kokemus n. 60% vanhemmista kertoi voivansa paremmin intervention jälkeen ja n. 50% koki oman hoitonsa entistä tärkeämmäksi Vanhempien ahdistuneisuus väheni, mikä voi johtua myös hoidosta Stigma: Itsensä hyväksyminen lisääntyi (n.60%), syyllisyys (n.70%) ja häpeä itsestä vähenivät (n. 43%) Muutama neg vastaus, mutta samat vanhemmat kertoivat monista muista positiivisista vaikutuksista T. Solantaus / THL, 2010

59 Lasten kokemus (8-16v) Noin 70% lapsista kertoi voivansa paremmin perheintervention jälkeen ja noin 50% kertoi omien huoliensa helpottuneen, yhdellä huolet lisääntyivät. T. Solantaus / THL, 2010

60 SDQ emot SCARED Lasten oireet vanhempien raportoimina Emotionaaliset oireet Ahdistus 2,6 1,8 2,4 1,7 2,2 1,6 2 1,5 1,8 1,6 LT FTI 1,4 1,3 1,2 LT FTI 1,4 1,1 1, , Time Time P for time P for time x group P for time P for time x group Presentation name / Author 60

61 Vanhempaa kunnioittava suhtautuminen on kannustavaa sekä asiakkaille että työntekijöille Luo pohjan luottamukselliselle työskentelylle, josta on iloa sekä perheelle että työntekijälle

62 Lopuksi Meillä kaikilla on ennakkoluuloja ja asenteita Niitä voi tiedostaa ja työstää Oma ja työyhteisön ihmiskäsitys ovat jatkuvassa liikkeessä. Voimmeko vaikuttaa liikkeen suuntaan.

63 Keskustelun pohjaksi Mitä tehdä kun tunnistaa itsessään ennakkoluuloja? Mitä tehdä jos huomaa ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita omassa työyhteisössä? Pitäisikö työyhteisön olla tietoinen asenteista työryhmän sisällä vai kuuluuko se asiaan? Onko mahdollista erottaa omat 'privaatit' asenteet ja työssä toteutettavat asenteet?

64 Kiitos! Antonia Ringbom Solantaus & Ringbom: Opas vanhemmille, 2005

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia

Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Tytti Solantaus Stakes Valtakunnnalliset neuvolapäiv ivät 31.10.2006 Dipoli,, Espoo Mielenterveysongelmien esiintyvyys aikuisilla Psyykinen oireilu/ongelmat n.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Lapset puheeksi työmenetelmänä. Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti

Lapset puheeksi työmenetelmänä. Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti Lapset puheeksi työmenetelmänä Marianne Sipilä TtM, Tl&p kouluttaja Lahti 2 Hyvinvoinnin vajeesta kertoo pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen nousuun epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN ALUEELLINEN -TOIMINTA

PIETARSAAREN SEUDUN ALUEELLINEN -TOIMINTA PIETARSAAREN SEUDUN ALUEELLINEN -TOIMINTA MISTÄ LIIKKEELLE? NINNI-projekti psyykkisesti oireilevien vanhempien lasten huomioimiseksi v. 2005-> "esikuvana" Muumitarinoiden NäkymN kymätön n lapsi Ninni,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010

Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010 Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010 Ottawa Charter 1986/WHO Terveyden ja hyvinvoinnin* edellytykset rauha koti/suoja koulutus ravinto taloudellinen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä Raision perheneuvola Meneekö hermot?! Oletko huolissasi lapsesi tottelemattomuudesta ja kiukkukohtauksista? Menetätkö malttisi lapsen kanssa? Onko arki raskasta ja ilo

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot