Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa?

Transkriptio

1 Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus mahdollisuutena seminaari Lastensuojelun keskusliitto 75 vuotta Kotka Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, tutkimusprofessori

2 Esityksen tausta Oma kliininen kokemukseni Teoriat lapsen ja nuoren kehityksestä Palvelujen kehittäminen perheille, joissa vanhemmilla on vaikeuksia Toimiva lapsi & perhe hanke Mt- päihde- rikollisuus toimeentulo-ongelmat Tieteelliset tutkimukset

3 Keskustelun pohjaksi Mitä tehdä kun tunnistaa itsessään ennakkoluuloja? Mitä tehdä jos huomaa ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita omassa työyhteisössä? Pitäisikö työyhteisön olla tietoinen asenteista työryhmän sisällä vai kuuluuko se asiaan? Onko mahdollista erottaa omat 'privaatit' asenteet ja työssä toteutettavat asenteet?

4 Stigma - leima Antiikin Kreikasta Orjat ja petturit poltinmerkittiin Alempiarvoisuus välittömästi näkyvissä Vrt hakaristi juutalaisten käsivarsissa Nykyään psykologinen ja sosiaalinen käsite

5 Me ja muut Ryhmään kuuluminen, luokitteleminen, meidän ja muiden erotteleminen on universaalia Meidän perhe, meidän luokka, meidän Stigma: ero määritellään negatiivisesti Ei kuulu meihin Samalla oma arvo korostuu ja kasvaa

6 Stigma Millä erotellaan, vaihtelee kulttuurista toiseen, myös paikallisista olosuhteista toiseen Yhteisö tekee painotukset ja muodostaa stigmoja Psykologinen prosessi ryhmäilmiö kun kaikki ajattelevat niin, on sen oltava totta

7 Stigma Yhteiskunnan rakenteelliset erot oikeutetaan stigmalla Valta, rikkaudet, etuoikeudet jne Ääritilanne: sodat Mahdollisuudet koulutukseen, osallistumiseen jne Syntyy itseään tukevat ennuste ja kierre Pitkittynyt työttömyys nuorella iällä

8 Stigman ulottuvuudet -1 Stereotyyppien luominen Ryhmä nähdään yhden (neg) ominaisuuden kantajana Mustalaiset ovat epäluotettavia Psyykkisesti sairaat ovat väkivaltaisia Lesbot ovat miesmäisiä Homot ovat naismaisia Yksinhuoltajat huonoja vanhempia jne

9 Stigman ulottuvuudet -2 Ennakkoluulot ja ennakkoasenteet Etukäteen tiedetään, miten ryhmän jäsen toimi Varattomien, syrjäytyneiden ihmisten asumisyksikkö varakkaalla alueella

10 Stigman ulottuvuudet -3 Diskriminaatio, syrjäyttäminen Mahdollisuuksia toimia ja käyttää valtaa rajoitetaan Ihmisoikeuksia rajoitetaan Esimerkkejä paljon Psyykkisesti sairaat, rikoksista tuomitut, lesbo-bihomoseks vanhempien perheet jne

11 Stigman uloittuvuudet- 4 Stigman/leiman sisäistäminen ehkä vaikein ja kohtalokkain seuraus leimaamisesta Olen huonompi kuin muut, En ansaitse oikeuksia ja mahdollisuuksia, Minua saa kohdella huonosti Psyyk. sairaitten lasten vanhemmat

12 Leimattuja ryhmiä Muut etniset ryhmät kuin oma Psyk ja päihdeongelmista kärsivät Rikolliset Homoseksuaalit Vanhemmuuden ongelmista kärsivät Yksinhuoltajat Ulkonäöltään poikkeavat

13 Stigman merkitys Mielenterveysongelmat heikko ihminen - sääli Päihdeongelmat huono ihminen - halveksunta Rikollisuus paha ihminen torjunta Ihmisten reaktiot Pelko, epäluuloisuus, vieroksunta, välttely, viha Oma kokemus häpeä, syyllisyys, huonommuus Tytti Solantaus 2012

14 Mielenterveys- ja päihdeongelmat Stigman vahvuus vaihtelee aikakaudesta toiseen yhteiskunnan tilasta toiseen Taloudellisesta tilanteesta toiseen Räikeä rakenteissa oleva syrjintä vähentynyt Entä asenteet? Entä piilosyrjintä?

15 Mt- ja päihdeongelmat ja rikollisuus 1 Potilaan/asiakkaan leimaaminen Stereotypiat väkivaltaisia, huonoja vanhempia Ennakkoluulot Syrjintä eivät pysty puhumaan lapsistaan Ei oteta mukaan päätöksentekoon Paternalistinen suhtautuminen palveluissa Vahvasti Me ja Ne

16 Mt- ja päihdeongelmat ja rikollisuus 2 Myös lähipiirin leimaaminen lapsi sairas - vanhempi leimataan huonoksi vauvalla kiintymyssuhdeongelma Isä vankilassa vaimo ja perhe epäilyttäviä 'alkoholistiperhe' väkivaltaperhe vankiperhe moniongelmaperhe Päihdeäiti

17 Antonia Ringbom

18 Stigma ja Teoriat lapsen kehityksestä Riskitutkimus Varhainen puuttuminen

19 Teoriat lapsen kehityksestä Äiti-lapsi -suhde ja sen merkityksen problematiikka Kiintymyssuhde, kiintymyssuhdehäiriö Vanhemmuus kysymykset Mother blaming Vertaa: Ekologinen, transaktionaalinen teoria lapsen kehityksestä Kaikkien kehitysympäristöjen merkitys Vanhemmuus on resurssi

20 Maailmantalouden ongelmat Suomen lama Työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Työttömyys ja perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Vanhempien jaksaminen/ mielenterveysongelmat Parisuhde Vanhemmuus Solantaus, Leinonen, Punamäki Dev Psychology 2004:40: Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat

21 Riskitutkimus Riskitekijöiden löytyminen Riskitekijä on tekijä, jonka läsnä ollessa voi kehitykseen tulla ongelmia, Riski ennustaa ongelmia Ennaltaehkäisyn mahdollisuus Tytti Solantaus

22 Riskitutkimuksen riskit Riskitutkimuksen riskit Riskiluettelot Riskilapset Riskiperheet jne Riski stigmatisoi Stigma ohjaa toimintaa

23 Riskitutkimuksen problematiikkaa Riski ennustaa epäsuotuisaa tulosta /kehitystä/ ongelmia Tutkimuksessa mitataan muuttujien välisiä suhteita kahdessa ryhmässä, toisessa on kyseinen tekijä, toisessa ei Saadaan ero lasten selviytymisessä Ja riskitekijä on löytynyt

24 MUTTA no 1 Myös riskiolosuhteissa lasten kehityksen kirjo on suuri Keskiarvoihin perustuva tutkimus ei aina kerro yksittäisen perheen ja lapsen tulevaisuudesta, ts. oman asiakkaan elämästä Epidemiologinen riski kertoo yleisestä asiaan liittyvästä riskistä, palvelee palvelujärjestelmää ym Esim. mielenterveysongelmista kärsivät vanhemmat

25 Mutta no 2 Tutkimuksessa mitataan muuttujien välisiä suhteita Esim perherakenne vs. lapsen oiremittari Tulos: Perherakenne (yksinhuoltajuus) ennustaa oireita, yksinhuoltajuus on riski Mutta riski ei välttämättä ole ongelman syy

26 Yksinhuoltajuus ja avioeron vaikutukset Usein toistuva tulos epidemiologisista tutkimuksista: Yksinhuoltajien lapsilla on enemmän ongelmia kuin muilla. Johtuvatko ongelmat perherakenteesta/ yksinhuoltajuudesta, vai siihen liittyvistä elämäntilanteista ja vanhempien välisestä konfliktista? Tytti Solantaus

27 Avioero ja lasten kehitys Vaikealla konfliktilla on neg. vaikutus, oli eroa tai ei, mutta erolla on neg. vaikutus vain jos mukana on vaikea konflikti Eron jälkeen oireilevien lasten ongelmat alkaneet useimmiten jo ennen eroa Ero voi johtaa myös lasten tilanteen helpottumiseen Vrt. Vanhemman kuolemasta johtuva yksinhuoltajuus Johtuvatko vaikutukset lasten ongelmiin eroa seuraavista vanhemmuuden ongelmista? Vanhemmuuden ongelmat voivat johtaa häiriöihin, oli eroa tai ei Ero ei johda lasten häiriöihin, jos vanhemmuus on ok Eroa seuraavat taloudelliset ym. ongelmat voivat vaikuttaa vanhemmuuden toteutumiseen Tytti Solantaus

28 Lapsiin vaikuttavat vanhempien konfliktit ja vanhemmuuden laatu, mutta ei niinkään avio/avoero tai perherakenne sinänsä. Ero voi myös tukea lapsen kehitystä. Vaikka yksinhuoltajuus näyttäytyy tutkimuksissa riskitekijänä, se ei ole kyseisten ongelmien syy Riski ei lähtökohtaisesti ole syy ennustamaansa ongelmaan

29 Varhainen puuttuminen ja mielenterveysongelmien seulonnat lapsilla Problemaattinen ja vahvasti ristiriitainen asia Miten tunnistaa ongelmat varhain? Vastauksena lisääntyvästi oireseulonta

30 Seulonta terveydenhuollossa Seulonta on käytössä terveydenhuollossa rajatuissa, tunnetuissa sairauksissa, joissa on selkeä, todettavissa oleva esiaste ja siihen vaikuttava hoito Rintasyövän seulonta Kohdunkaulan syövän seulonta Psykososiaaliset ongelmat eivät ole samanlaisia selkeästi diagnosoitavia ongelmia esiasteineen Esim. Käytösongelmat eivät ole välttämättä käytöshäiriön esiaste Tytti Solantaus

31 Seulonnan periaatteet (Wilson, Junger, WHO 1968) Kyseessä on tärkeä kansanterveysongelma Häiriön varhaiset oireet tunnetaan On olemassa soveltuva testi asian toteamiseen Testi on julkisesti hyväksytty On olemassa sovittu toimintatapa seulan ollessa positiivinen ja Hyväksytty hoito on olemassa ja saatavilla Seulonta on osa pitempää prosessia Seulonnan kustannukset ja sen seuraamukset (hoidot ym) on taloudellisesti mietitty Tytti Solantaus

32 Ongelmia psykososiaalisten oireiden seulonnassa Merkitsevätkö tietyt oireet selvästi alkavaa häiriötä? Onko olemassa vaikuttava interventio / hoito? Vai onko ratkaisu lähete perhenlaan/ lasten/nuorisopsykiatriaan? Vrt. Rintasyöpäseulonnat: mammografia+, josta seuraa tietty polku diagnoosin varmentamiseksi/poissulkemiseksi ja sitten hoito. Kaikki sovittu ja valmista ennen seulontaa. Onko seulonnasta hyötyä? Voivatko seulaan jääneet paremmin kuin ei seulottu väestö? Onko lasten psykosos. palvelusysteemi valmis laajamittaisiin seulontoihin? Hoidon saatavuus? Tytti Solantaus

33 Vanhemmille tiedoksi ennen seulontaa Tieto seulasta: minkälainen se on, mitä sillä etsitään, miten kyseinen ongelma sillä todetaan ja millä perusteilla, miten paljon on vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia Mitä tapahtuu, jos lapsen seula on positiivinen tai rajalla Miten tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti Mitä hoito on ja miten se järjestyy Mitkä ovat odotettavia hoidon tuloksia Miten voi toimia, jos ei seulota: Seulasta kieltäytyminen ei saa vaikuttaa hoidon saantiin Tytti Solantaus

34 Oma kantani Seulaa ei pidä ottaa käyttöön, ennen kuin on sovittu siitä seuraavat toimenpiteet, jotka on saatavilla ja asianosaisilla tiedossa ja heidän hyväksymiään Lasten psykososiaalisen tilan ja mielenterveyden seulominen ilman vaikuttavaa hoitoa/interventioita on epäeettistä ja voi olla vahingollista Lasten luokitteleminen Stigman merkitys Tytti Solantaus

35 Lapset ja stigma Lapsilla on toisiaan kohtaan stigmatisoivia asenteita (Walker et al JCPP 2008) Verrattu lasten ADHD:tä, depressiota ja astmaa Laiskoja, väkivaltaisempia, ei huumorintajua, Torjunta, ei oteta mukaan, ei kutsuta synttäreille jne Suurimmat ongelmat masentuneilla lapsilla Kaksinkertainen taakka

36 Lasten mielenterveysongelmat ja stigma Myös aikuisilla on stigmatisoivia asenteita erityisesti lapsiin, joilla on mt-ongelmia Depr. lapsiin suhtauduttiin vielä kielteisemmin kuin depr aikuisiin Myös perheen sisällä, häpeä, syyllisyys

37 Lasten ja perheiden leimaaminen palveluissa historia on pitkä Yksinhuoltajalapset Avioerolapset ADHD lapset Masennus-lapset Kiintymyssuhdeongelma-lapset Alkoholistiperheen lapsi Päihdeäidinlapsi Mielenterveysperheen lapsi Vankiperheenlapsi Tytti Solantaus

38 Leima vaikuttaa suhtautumiseen ja lapsen ja perheen kohteluun Itseään toteuttavat ennusteet Ruotsalainen tutkimus sijoitettujen lasten koulumenestyksestä Ympäristössä systemaattinen aliarviointi lasten kyvyistä suoriutua koulutehtävistä Eikä koulumenestys vastannut lasten kykyjä Tytti Solantaus

39 Entä jos aikuisiakin seulottaisi työpaikoilla Masennustyöntejät Ahdistustyöntekijät Verenpainetyöntekijät Rajatilatyöntekijät Sokeritautityöntekijät Alkoholityöntekijät Tytti Solantaus

40 KOKOUS ALKAMASSA Masennus-Tiina Verenpaine-Pia Masennus-Matti Sten Rajatila-Maija Riitta Ahdistus- Pirkko MINÄ Martti Tytti Solantaus

41 Miten ratkaista ongelma? Riskien varhainen toteaminen vs. Leimaaminen Varhainen puuttuminen vs. Kehitystä edistävä ja ongelmia ehkäisevä (promootio ja preventio) Vastaus: Kunnioittava ja arvostava suhtautuminen vanhempiin (ja lapsiin)

42 Kompastuskiviä Suhde ja asenne vanhempiin ratkaiseva tekijä palveluissa Pitkään vallalla olevat (meille opetetut) teoreettiset näkemykset vanhemman roolista lapsensa häiriön syynä Vrt uudempi tutkimus Ylempi positio, paternalistinen suhtautuminen auktoriteetti Asema ja valta Mitä kysellään, mitä tietoja annetaan, mikä on perheen mahdollisuus olla mukana päättämässä jne Tytti Solantaus

43 Suhde ja asenne vanhempiin ratkaiseva tekijä palveluissa Vanhemmat ovat vahvin resurssi lapsen/nuoren elämässä Kahden asiantuntijatahon kohtaaminen Perheenjäsenet asiantuntijoita omassa asiassaan, työntekijä hallitsee ammattitiedon Tytti Solantaus

44 Tlp -työmenetelmäperhe Lapset puheeksi keskustelu vanhempien kanssa Lapset puheeksi -perheinterventio (Beardslee) Vertti- vertaisryhmät lapsille ja vanhemmille sekä perhekurssit (Söderblom ja Inkinen, 2005) Lapset puheeksi neuvonpito Opaskirjaset perheille Tulevat?

45 Toimiva lapsi & perhe - työmenetelmät purkamassa stigmaa Ymmärrys mielenterveyden häiriöiden vuorovaikutuksellisista seuraamuksista Potilaalle Puolisolle Lapsille ja koko perhekokonaisuudelle Sosiaaliselle verkostolle Työntekijälle Tieto ymmärrys Toiminta

46 Tlp työmenetelmät purkamassa stigmaa Sairaan vanhemman ja perheen syyllistämisen välttäminen ymmärryksen avulla Ymärrys vanhemman häiriön vaikutuksesta vanhemmuuteen Vanhempien ja perheen asiantuntemuksen ja päätösten kunnioittaminen Päätöksenteko vanhemmille Kahden asiantuntijan kohtaaminen

47 Työskentely vanhempien kanssa ennen On parasta lapsille /Lapsille on tärkeää, että toimitte näin = Minä tiedän, että lapsillenne on parasta, että

48 Tl&p -työskentely vanhempien kanssa Monissa perheissä on tehty näin * Mitä luulette, olisiko tästä apua teidän perheessänne?** *Oma ammatillinen asiantuntemus ** Vanhempien asiantuntemus

49 Perustyövälineet monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelu vanhemman kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito Verkoston luominen lapsen ja perheen ympärille Perheen oma sosiaalinen verkosto Erilaiset palvelut Vahvistamaan lapsen vahvuuksia ja tukemaan haavoittuvuuksissa Tytti Solantaus 2012

50 Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp-Neuvonpito monialaisissa palveluissa Lapset puheeksi keskustelussa identifioidaan yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/ koulun kanssa lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee pystyvänsä Tytti Solantaus

51 Vaikeuksia traditionaalisissa verkostokokouksissa -1 Vievät paljon aikaa ja vaikea saada kokoon Painotus kielteisissä asioissa Prosessin hallinta vaikeaa, rönsyilevä keskustelu Frustraatiota ja voimattomuuden tunteita sekä työntekijöillä että perheenjäsenillä Perheenjäsenet: Vaara tulla nöyryytetyksi Avuttomuuden tunne Kieltäytyminen jatkosta? Tytti Solantaus

52 Ongelmia verkostotyössä -1 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut näitä ongelmia ja vielä näitäkin ongelmia Työntekijä 1 Työntekijä Tytti Solantaus

53 Ongelmia verkostotyössä -2 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Maija on aiheuttanut Paljon ongelmia: ja vielä näitäkin ongelmia: Työntekijä 1 Työntekijä 2 Työntekijä No1 No2:lle: Näin vaikeata minulla on! No2 No1:lle: Mutta minulla on vielä vaikeampaa ja olen tehnyt vielä enemmän Tytti Solantaus

54 Ongelmia verkostotyössä -3 Kommunikaation sudenkuoppia Vanhempi Puolustaa lastaan Työntekijä 1 Työntekijä Tytti Solantaus

55 Timo: 8v, vaikeuksia käydä koulua, vetäytyy itsekseen, pitää leipomisesta, viriävä kiinnostus urheiluun. Äiti masentunut ja voimaton Osallistuja Kouluavustaja Opettaja Äidin psykologi Isovanhempi Eno Äiti Timo Tytti Solantaus Toiminta (seuraavat 3 vko) Hakee Timon kouluun aamuisin Vastaanottaa Timon joka aamu Keskustelee äidin kanssa torstaisin Tapaa äitiä keskiviikkoisin Hoitaa Timon keskiviikko-iltapäivinä Vie Timon urheiluhallille tiistaisin ja torstaisin Leipoo korvapuusteja Timon kanssa sunnuntaisin Keskustelut open kanssa torstaisin Käynnit psykologilla keskiviikkoisin Kutsuu ystävän korvapuusteille su

56 Tutkimustuloksia Lapset puheeksi keskustelua ja perheinterventiota tutkittu Masentuneiden vanhempien perheet (119) Vanhempien ja lasten kokemukset menetelmistä Menetelmien vaikuttavuus lasten oireisiin

57 Tuloksia Vanhemmat kokivat työskentelyn onnistuneena ja pystyivät puhumaan asioistaan (n. 90%) 75% lapsista: Helppo puhua työntekijälle 85% lapsista suosittelisi keskusteluja muillekin lapsille Työntekijät (N=30; Solantaus et al IJMHP 2006) Työstressi lisääntyi kolmanneksella, mutta työssä jaksaminen ei vähentynyt kenelläkään Työnilo ja motivaatio kasvoivat 80-90%:ssa Presentation name / Author 57

58 Vanhempien kokemus n. 60% vanhemmista kertoi voivansa paremmin intervention jälkeen ja n. 50% koki oman hoitonsa entistä tärkeämmäksi Vanhempien ahdistuneisuus väheni, mikä voi johtua myös hoidosta Stigma: Itsensä hyväksyminen lisääntyi (n.60%), syyllisyys (n.70%) ja häpeä itsestä vähenivät (n. 43%) Muutama neg vastaus, mutta samat vanhemmat kertoivat monista muista positiivisista vaikutuksista T. Solantaus / THL, 2010

59 Lasten kokemus (8-16v) Noin 70% lapsista kertoi voivansa paremmin perheintervention jälkeen ja noin 50% kertoi omien huoliensa helpottuneen, yhdellä huolet lisääntyivät. T. Solantaus / THL, 2010

60 SDQ emot SCARED Lasten oireet vanhempien raportoimina Emotionaaliset oireet Ahdistus 2,6 1,8 2,4 1,7 2,2 1,6 2 1,5 1,8 1,6 LT FTI 1,4 1,3 1,2 LT FTI 1,4 1,1 1, , Time Time P for time P for time x group P for time P for time x group Presentation name / Author 60

61 Vanhempaa kunnioittava suhtautuminen on kannustavaa sekä asiakkaille että työntekijöille Luo pohjan luottamukselliselle työskentelylle, josta on iloa sekä perheelle että työntekijälle

62 Lopuksi Meillä kaikilla on ennakkoluuloja ja asenteita Niitä voi tiedostaa ja työstää Oma ja työyhteisön ihmiskäsitys ovat jatkuvassa liikkeessä. Voimmeko vaikuttaa liikkeen suuntaan.

63 Keskustelun pohjaksi Mitä tehdä kun tunnistaa itsessään ennakkoluuloja? Mitä tehdä jos huomaa ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita omassa työyhteisössä? Pitäisikö työyhteisön olla tietoinen asenteista työryhmän sisällä vai kuuluuko se asiaan? Onko mahdollista erottaa omat 'privaatit' asenteet ja työssä toteutettavat asenteet?

64 Kiitos! Antonia Ringbom Solantaus & Ringbom: Opas vanhemmille, 2005