Raportti kauppa- ja teollisuusministerion energiaosaston rahoittamasta tutkimuksesta
|
|
- Kari Hyttinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjatteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST-48 Antero Lindberg MINERAALIEN SORPTIO-OMINAISUUKSIEN GEOLOGINEN TARKASTELU - OSA I1 Raportti kauppa- ja teollisuusministerion energiaosaston rahoittamasta tutkimuksesta Abstract: The geological examination of the sorption properties of minerals - Part I1 Espoo, j oulukuu 1985
3 Lindberg, Antero, The geological examination of the sorption properties of minerals - Part 11. Geological Survey of Finland, Nuclear Waste Disposal Research, Report YST-48, 15 pages, 3 tables, 1 figure. ABSTRACT The final disposal of radioactive waste into the Finnish bedrock calls for an analysis of any situation in which a waste canister spills over or is broken and radioactive substances are released into the ground water. One of the most important facts to be considered in the safety analysis is the quantitative sorption capacity of the bedrock. In the 1980s, the distribution coefficients have been intensively determined for Finnish rocks and their main minerals. Quartz, potassium feldspar and plagioclase are the main minerals of granitic rocks. In addition, the geological background of the sorption properties of hornblende is considered here. Some radionuclides, such as Cs and Sr, are observed to be sorbed according to the structure and chemistry of the minerals; in other words, the distribution coefficients vary greatly, depending on the rock sample. The sorption of the actinides (Th, Am, Np) examined seems not to depend on the minerals but to take place uniformly on the surface of samples. Yet the experiments have been made in aerobic conditions and the actinides are more susceptible to the redox conditions than to differences in rock samples. Antero Lindberg Geological Survey of Finland ESPOO, Finland
4 Lindberg, Antero, Mineraalien sorptio-ominaisuuksien geologinen tarkastelu - osa 11. Geologian tutkimuskeskus, ydinjatteiden sijoitustutkimukset, tiedonanto YST-48, 15 sivua, 3 taulukkoa, 1 kuva. Ydinjatteiden loppusijoitus suomalaiseen kallioperaan edellyttaa sellaisen tapauksen analysointia, jossa jatekapseli vuotaa tai sarkyy ja radioaktiiviset aineet vapautuvat pohjaveteen. Eras turvallisuusanalyysin tarkeista lahtotiedoista muodostuu kallioperan pidatyskyvyn eli sorption kvantitatiivisesta maarittamisesta. Suomessa on -80-1uvulla intensiivisesti maaritetty pidatyskertoimia suomalaisille kivilajeille ja niiden paamineraaleille laboratorio-olosuhteissa. Kvartsi, kalimaasalpa ja plagioklaasi ovat graniittisten kivilajien tarkeimmat mineraalit. Niiden lisaksi on tassa tarkasteltu sarvivalkkeen pidatysominaisuuksien geologista taustaa. Eraiden radionuklidien, esimerkiksi Cs ja Sr, on havaittu pidattyvan selvasti mineraalien rakenteen ja kemismin perusteella, toisin sanoen niiden pidatyskerroin vaihtelee suuresti kivinaytteen mukaan. Tutkittujen aktinoidien (Th, Am, Np) pidattyminen ei nayta maaraytyvan mineraalien mukaan, vaan pidattyminen on tasaista naytteen pinnalle. Kokeet on kuitenkin tehty hapellisissa olosuhteissa ja aktinoidit ovat kriittisempia redox-olosuhteille kuin kivinaytteiden eroille. Antero Lindberg Geologian tutkimuskeskus ESP00
5 ABSTRACT 1. JOHDANTO 2. GRANIITTISTEN KIVILAJIEN PAAMINERAALIT 2.1 Esiintymistavat ja yleisyys 2.2 Kvartsi 2.3 Kalimaasalpa 2.4 Plagioklaasi 2.5 Sarvivalke 3 ARVIO PAAMINERAALIEN RAPAUTUMISESTA 4 YHTEENVETO
6 JOHDANTO Vuonna 1983 julkaistiin Geologian tutkimuskeskuksen ydinjatteiden sijoitustutkimusten projektiryhman tyoraporttisarjassa tutkimuksen edellinen osa (Lindberg 1983), jossa tarkasteltiin verkkosilikaattien (kiille- ja savimineraalien) sorptio-ominaisuuksia. Verkkosilikaatit ovat tarkeita kallion rakojen ja rakopintojen mineraaleja, jotka toimivat ensisijaisesti radionuklidien pidattajina. Uudemmat tutkimukset ovat tuoneet tietoa matriisidiffuusion merkityksesta kallion sorboivaa massaa laajentavana tekijana. Matriisidiffuusion ansiosta kalllion pidatysominaisuudet eivat ole seurausta yksin rakomineraaleista, vaan myos kiven paamineraalit voivat osallistua reaktioon radionuklidien kanssa aikaisempia arvioita suuremmassa maarassa. Paamineraalit osallistuvat sorptioreaktioihin myos kallion taytteettomilla rakopinnoilla, joiden osuus on suurin loppusijoitustilojen lahiymparistossa, missa louhinta aiheuttaa kiven halkeilua ja mikrorakoilua. Suomessa todennakoisin loppusijoituskivilaji on vaalea syvakivi, jonka paamineraalit ovat kalimaasalpa, plagioklaasi, kvartsi, biotiitti ja sarvivalke. Biotiitti on kasitelty edellisessa raportissa, muiden pidatysominaisuuksia tarkastellaan tassa raportissa. Kokeellista sorptiotietoa kallioperasta on kertynyt viime vuosien aikana hyvaa vauhtia seka Suomessa etta ulkomailla. Suomessa kokeellinen tutkimus on keskittynyt Helsingin yliopiston radiokemian laitokselle, jonka kanssa Geologian tutkimuskeskus toirnii yhteistyossa kallioperan sorptio-ominaisuuksia koskevissa tutkimuksissa. Tuloksista valtaosa on julkaistu voimayhtioiden ydinjatetoimikunnan raporttisarjassa. Mineraalien sorptio-ominaisuuksien teoreettinen tarkastelu pohjautuu tassa selvityksessa mineralogiseen ja geokemialliseen kirjallisuuteen. Mineraalien fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ei ole tutkittu yleisesti ydinjatteiden loppusijoituksen olosuhteissa, mutta esimerkiksi rapautumistutkimukset antavat tietoa mineraalien stabiilisuudesta alhaisissa paine- ja lampotilaolosuhteissa.
7 2 GRANIITTISTEN KIVILAJIEN PAAMINERAALIT 2.1 Esiintyrnistavat ja yleisyys Graniittisiksi kiviksi on tassa esityksessa varsin vapaasti yleistetty kaikki sellaiset syvakivilajit, jotka koostuvat suurirnrnaksi osaksi kvartsista, kalirnaasalvasta ja plagioklaasista. Naiden paamineraalien keskinaiset paljoussuhteet rnaaraavat kiven tarkernrnan nirnen (vrt. Streckeisen 1973). Luonnossa suuret, kyrnrnenien ja satojen neliokilornetrien laajuiset, graniitti-intruusiot ovat usein heterogeenisia siten, etta intruusion eri osissa kiven rakenne ja rnineraalikoosturnus ovat erilaiset. Tasta seuraa, etta paikoin tarkka kivilajinirni voi olla esirnerkiksi granodioriitti tai jopa tonaliitti, paikoin (kvartsi)syeniitti tai (kvartsi)rnonzoniitti. Graniittiset kivilajit ovat tavallisesti varsin vaaleita ja sisaltavat noin 10-30% turnrnia rnineraaleja, tavallisesti biotiittia ja sarvivalketta. Kansainvalinen luokitus sallii jopa 90% turnrnia rnineraale j a. Graniittisten kivien rakenteelliset erot ovat rnyos suuret. Raekoko on tavallisimrnin 1-10 rnrn, rnutta suuria (# rnrn) hajarakeita sisaltavat porfyyriset rnuunnokset eivat ole harvinaisia. Osa graniiteista on suuntauturnattornia (esirn. rapakivet) osoituksena siita, etteivat ne kiteytyessaan ole olleet rnukana tektonisissa rnaankuoren liikunnoissa. Muut graniitit ovat Suornessa joko heikosti tai selvasti suuntautuneita, liuskeisia, aina sen rnukaan rninkalaisissa rnaankuoren prosesseissa ne ovat tunkeutuneet kallioperaan ja kiteytyneet. Rakoilu aiheutuu lahinna kahdesta tekijasta, rnaankuoren liikkeista, jotka ovat rnuovanneet intruusiota sen kiteytyrnisen jalkeen seka intruusion jatyrnista seuranneesta kutisturnisesta. Graniitissa viirnernainittu on yleensa kuutiollista, rnuodostuen kolrnesta toisiaan lahes kohtisuorasti leikkaavasta rakosuunnasta. Tektoninen rakoilu on suunnaltaan vaihtelevarnpaa ja rakopinnat voivat olla sekundaarirnineraalien peittarnat. Raoissa pohjaveden rnukana kulkevat radioaktiiviset aineet voivat tunkeutua diffuusion avulla sellaisiin
8 kiven rnikrorakoihin ja huokosiin, joissa oleva vesi ei ole liikkeessa. Viirneaikaisten sorptiokokeiden perusteella nayttaa rnyos silta, etta jotkin radionuklidit diffundoituvat itse rnineraalirakenteessa, havaintoja on tehty ainakin strontiurnin ja kesiurnin diffuusiosta biotiitissa ja rnuuttuneessa (serisiittiytyneessa) kalirnaasalvassa (Pinnioja et al. 1984, Muuronen et al. 1985). Naita rnineraaleja on alettu ehka hiernan virheellisesti kutsua "huokoisiksi rnineraaleiksi", silla rnineraaleissa tapahtuvan diffuusion rnekanisrnia ei tunneta. 2.2 Kvartsi Kvartsia on totuttu pitamaan sorption kannalta tehottornana mine- raalina. Kokeissa kaytettyjen radionuklidien valikoimaa laajen- nettaessa on kuitenkin havaittu, etta eraiden heikosti pidattyvien nuklidien pidattaj ana kvartsi on aivan rnuiden rnineraalien luokkaa. Taulukossa 1 on vertailtu rnineraaleja rnuutarnien radionuklidien avulla. Maaritykset on tehty ohuthieilla. Taulukko 1. Mineraaleille rnaaritettyja K -arvoja. Kokeet on tehty a ohuthienaytteilla hapellisissa olosuhteissa. 134cs, 85, 8gSr 63Niz 241Arn 234~h3 237 ~p~ kvartsi ' 56 28' plagioklaasi ' kalirnaasalpa biotiitti '' 28 65' sarvivalke ' 32 42' Lindberg, Pinnioja ja Nikula Pinnioja et al Koskinen et al Taulukosta on nahtavissa: 1) Mineralogian vaikutus sorptioon on havaittava kesiurnilla ja strontiurnilla, 2) nikkelilla, arnerikiurnilla, thoriurnilla ja neptuniurnilla pidattyrnisessa ei ole rnerkittavia eroja rnineraalien valilla, 3) thorium on pidattynyt selvasti rnuita radionuklideja tehokkaarnrnin. Thoriurnin rnaaritykset on tehty erittain pienilla pitoisuuksilla saosturnisen valttarniseksi. Kvartsin rakenne on yksinkertainen: piiatorni sijaitsee neljan happiatornin keskella. On ilrneisesti rnahdollista, etta kiteen
9 pinnalla vallitsee negatiivinen varaus, joka helpottaisi kationien adsorptiota. Toisaalta thorium saattaa olla liuoksessa ionimuodossa, jolloin sen varaus on +4 kuten piinkin. Talloin thorium voisi kiinnittya loyhasti kvartsin pintaan sellaiseen kohtaan, josta Si 4+ puuttuu. Thorium on kuitenkin huomattavasti Si:ta kookkaampi, joten se ei voi korvata piita kvartsin hilassa. Muut tarkastellut nuklidit eivat vastaa piita edes varauksensa puolesta (Cs, Ni, Sr, Am, 5+ Np ). Kvartsi on erittain stabiili mineraali, johon radionuklidit eivat voi pidattya ioninvaihdon avulla. Kvartsin pidatysominaisuudet onkin havaittu heikoiksi tyypillisilla vaihtuvilla kationeilla (Cs, Sr). Toisaalta aktinoidien pidattymista hapettomissa olosuhteissa on vasta alettu tutkia. Muutarnan vuoden kuluttua voi kvartsin pida- tysominaisuuksista olla tasmallisempaa tietoa. 2.3 Kalimaasalpa Kalimaasalpa (KAlSi 0 ) on kvartsia alttiirnpi rapautumaan, mutta 3 8 myos kemiallinen koostumus on ioninvaihtoon nahden suotuisampi. Taulukosta 1 nahdaan, etta kesiumilla ja strontiumilla kalimaasalvan pidatyskertoimet ovat 1-2 kertaluokkaa suuremmat kuin kvartsin. Mielestani ioninvaihtoa ei kuitenkaan tule pitaa ensisijaisena sorptiomekanismina kalimaasalv3n tapauksessa, silla kesiumin sorptio on taulukon 1 rnukaan samaa luokkaa kalimaasalpaan, plagioklaasiin ja sarvivalkeeseen, joista kaksi viimeista ei sisalla lainkaan kaliumia. Kokeissa kaytetylle kalimaasalvalle on ominaista serisiittiytyminen, jolloin osa kalimaasalvasta on muuttunut hienokakoiseksi kiilteeksi, muskoviitiksi. Autoradiogrammeja tulkittaessa (Lindberg, Pinnioja ja Nikula 1983) on voitu nahda kesiumin ja strontiumin sorboituneen erikoisesti pieniin muskoviittikasautumiin (jd 0.1 mm) ja mineraalin lohkorakoihin. Nikkelilla on myos havaittu heikkoa rikastumista kalimaasalvan muuttuneeseen reunavyohykkeeseen (Pinnioja et al. 1984). Sen sijaan aktinoidien autoradiogrammit eivat ole olleet erottelukykyisia.
10 2.4 Plagioklaasi Plagioklaasi on seosmineraali (NaA1Sig08 - CaAl Si 0 ) joka syva kivissa on tavallisesti voimakkaammin muuttunut kuin kalimaasalpa. Plagioklaasin muuttumistuotteet ovat serisiitti ja saussuriitti, hienorakeinen epidootti (koostumukseltaan vaihteleva Ca - A1 - silikaatti). Kesiumin ja strontiumin on todettu sorboituvan myos plagioklaasissa voimakkaammin muuttumistuotteisiin, mutta myos muuttumattomaan mineraaliin. Strontium voi mineraaleissa korvata kalsiumia, ionit ovat varauksensa ja riittavassa maarin kokonsa puolesta samankaltaiset. On epavarmaa tapahtuuko sorptiokokeissa tallaista korvautumista, joka vallitsevassa paineessa ja lampotilassa lienee hidas prosessi. Jos mineraalin pinnassa on vapaita kalsiumin paikkoja, on mahdollista, etta nama tayttyvat strontiumilla. Taulukon 1 mukaan plagioklaasi ei ole kalimaasalpaa etevampi strontiumin pidattajana, joten mainittu korvautuminen ei ole merkittavaa suuruusluokkaa. Aktinoidien on havaittu paaasiassa saostuvan mineraalien pintaan, silla autoradiogrammit ovat tasaisen tummia, mineraalien piirteet puuttuvat (Koskinen et al. 1985). Neptuniumin pidattymista on verrattu kayttamalla suodatettua ja suodattamatonta merkkiaineliuosta. Suodatetulla merkkiaineella sorptioprosentti on vain kymmenesosa suodattamattoman liuoksen sorptioprosentista (Ks. Taulukko 2), mutta mineraalien piirteet (aariviivat, mikroraot, sulkeumat) tulevat yllattaen esille autoradiogrammissa osoittaen, etta pidattyminen on todellista adsorptiota eika saostumista. Taulukko ~p: lla mllritettyja K -arvoja eraille mineraaleille. Kokeessa kaytetty suodatettua ja suoadattamatonta merkkiaineliuosta (Koskinen et al. 1985) Sorptio -% Ka (10 m /m ) Nayte suodatettu ei suodatettu suodatettu ei suodatettu kvartsi plagioklaasi biotiitti
11 On mahdollista, etta polttoainejatteesta vapautuvat aktinoidit suodattuvat yhta tehokkaasti kapselia ymparoivassa bentoniitissa. Silloin vain murto-osa aktinoideista vapautuisi pohjavesikiertoon. Taman murtoosan pidattyminen ei olisi kallioperassa merkittavaa. 2.5 Sarvivalke Sarvivalke on yleinen syvakivilajien "turnma" mineraali. Sen koostumus on vaihteleva ja monimutkainen: Ca 2 ~a(mg,fe)~(al,fe,ti)(al,si~0~~)(0,0h)~~. Vari on musta, tumman vih- rea tai ruskea. Sarvivalke rapautuu kloriitiksi, jonka ohessa syntyy hieman titaniittia, hematiittia ja epidoottia. Rapautumisen edistyessa kloriitti muuttuu lopulta vermikuliitiksi (kiille). Nayttaa siis silta, etta kaikki pii ja alumiini seka suuri osa kalsiumista, magnesiumista ja raudasta a sekundaarimineraaleihin (Loughnan 1969). Naiden kyky pidattaa radionuklideja on parempi kuin primaarisen sarvivalkkeen, silla pelkastaan niiden tehokas pinta-ala on huokoisen rakenteen ansiosta suurempi kuin sarvivalkkeen. Radionuklidien pidatyskokeissa on kaytetty lahes muuttumatonta sarvivalketta (Koskinen et al. 1985). Taulukon 1 mukaan sarvivalkkeen pidatyskerroin on kaikille tutkituilla nuklideilla samaa suuruusluokkaa kuin plagioklaasin ja kalimaasalvan. Kesiumin ja strontiumin pidattajana sarvivalke on selvasti biotiittia huonompi, joten ioninvaihto ei liene sarvivalkkeen sorptiomekanismi. Olisiko "turnma" syvakivilaji, esimekiksi gabro, parempi ydinjatteiden loppusijoituskivilaji kuin graniitti? Gabron paamineraalit ovat (tavallisesti) plagioklaasi, sarvivalke ja pyrokseeni, josta ei ole saatavilla kokeellista sorptiotietoa. Kysymykseen ei ole yksikasitteista vastausta, vaikka oletetaan, etta veden virtaus olisi jakaantunut yhta tasaisesti tarkasteltavissa kivilajeissa. Fissiotuotteiden pidattajana biotiitti on omaa luokkaansa muihin paamineraaleihin verrattuna, mutta aktinoidien pidattymisessa hapellisissa olosuhteissa ei eri paamineraalien valilla ole mainittavia eroja.
12 Nain ollen kaikkien radionuklidien kulkeutumista hidastaisi tehokkaimmin sellainen kalliopera, jonka rakopinnoilla paamineraalit helpoimmin rapautuvat kiille- ja sarvimineraaleiksi. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan paamineraalien rapautumisalttiutta. 3 ARVIO P~MINERAALIEN RAPAUTUMISESTA Silikaattimineraalien rapautuminen on Suomen ilmasto-olosuhteissa hidasta. Viimeisen jaakauden jalkeen, noin vuodessa, on syntynyt vahaisia rapakallioita vain erailla rapakivimassiivien alueilla. Tavallisesti kallion pinnassa on vain variltaan poikkeava, noin 1-2 cm vahvuinen llkuori'l, jossa voi havaita kemiallista rapautumista. Kallion raoissa pohjavesipinnan alapuolella on veden liuottava vaikutus jatkuva, joten vettajohtaviin rakoihin saattaa toisinaan liittya hieman taydellisempaa rapautumista, mika ilmenee muutaman millimetrin paksui- sena kiille- tai sarvimineraalipeitteena rakopinnalla seka muutaman sentin levyisena huokoisemman, osittain rapautuneen kiven vyohykkeena. Biotiitti muuttuu rapautumalla olosuhteista riippuen joko kloriitiksi tai vermikuliitiksi, joita esiintyy ensin valikerroksina biotiitissa, mutta muuttuminen saattaa edeta (intensiivisissa olosuhteissa) lapi koko mineraalin. Biotiitin lopullisena muuttumistuloksena on montmorilloniitti, ainakin emaksisissa ja ultraemaksisissa kivilajeissa. Graniitin paamineraalien rapautumisjarjestyksen on havaittu olevan: plagioklaasi (oligoklaasi) ja sarvivalke heikommat + biotiitti - kalimaasalpa (seka mikrokliini etta ortoklaasi), kvartsi kestavin (Loughnan 1969). Rapautumisen varhaisessa vaiheessa liukenevat Na ja Ca jolloin kalium-pitoisuus hieman nousee, mika on seurausta plagioklaasin ja kalimaasavan erilaisesta rapautumiskestavyydesta. Kuitenkin rapautumisen edetessa myos kalimaasalpa muuttuu asteittain kaoliiniksi. Piin vaheneminen johtuu sekin ensin maasalpien rapautumisesta, mutta myos kvartsi liukenee jossain maarin, kun rapautuminen on voimakasta (Kuva 1).
13 KAOLINITE MINERALOGY 'CUMULATIVE % Kuva 1. Eraan gneissin mineraalikoostumus rapautumisasteen funktiona (Loughnan 1969). Alkuperainen mineraalikoostumus vastaa graniittia, mutta rakenteen vastaavuudesta ei ole tietoa. Rapautumisen ja sekundaarimineraalien vaikutusta kesiumin ja strontium- in pidattymiseen on kuvattu taulukossa 3. Taulukosta 3. voidaan havaita, etta kesium on kaikissa tapauksissa pidattynyt paremmin rapautuneeseen tai sekundaarimineraalien pidattamaan rakopintaan kuin tuoreeseen, muuttumattomaan kivipintaan. Strontiumin kohdalla kalsiittipeitteinen rakopinta muodostaa poikkeuksen. Tama osoittaa, etta ioninvaihto ei ole itsestaan selva pidatysmekanismi, ovathan kalsiitin (CaC03) kalsium ja leimausliuoksen strontium kemiallisesti hyvin laheisia alkuaineita, strontium mm. korvaa eraissa mineraaleissa kalsiumia. On kuitenkin huomattava, ettei ajan funktiona ilmeneva K -arvon a nousu merkitse todellisuudessa pintasorption kasvua, vaan aiheutuu diffuusiosta kivimatriisiin. Diffuusiosyvyys vaihtelee suuresti eri radionuklideilla ja asian tutkimiseksi tarpeelliset pitkaaikaiset (1-2 v) kokeet on kaynnistety mm. Helsingin yliopiston radiokemian laitoksella (Muuronen et al. 1985).
14 Taulukko 3. Strontiumin ja kesiumin pidattyminen muuttumattomille ja sekundaarimineraalien peittamille rakopinnoille (Pinnioja et al. 1985). nayte la kiillegneissi b " 2a kiillegneissi + kalsiitti rakopinnalla b 'I 3a tonaliitti b " 4a tonaliitti + kloriitti rakopinnalla b 'I 5a rapakivi b " 6a rapakivi, rapautunut rakopinta b " a = leimausaika 10 pv b = " 3 kk
15 4 YHTEENVETO Tarkastellut mineraalit, kvartsi, kalimaasalpa, plagioklaasi ja sarvivalke, ovat Suomessa tehdyissa sorptiokokeissa osoittautuneet lahes yhta tehokkaiksi radionuklidien pidattajiksi. Nain siita huolimatta, etta ne mineralogiselta rakenteeltaan ja koostumukseltaan ovat erilaisia. Ioninvaihtoon perustuvan sorption avulla kiinnittyvat kationit, esimerkiksi kesium ja strontium, suosivat biotiittia ja muita kiilteita, mutta muiden ionien pidattyminen nayttaa olevan osaksi tai kokonaan mineraalien rakenteesta tai koostumuksesta riippumatonta tai eri nuklidien pidttymiseen vaikuttavat mineraalien eri ominaisuudet. Nailla nuklideilla on taipumus saostua hapellisissa olosuhteissa (esim. Ni ja Np) jolloin saostuminen on niiden merkittavin pidatystekija, kun taas sorptio mineraaleihin on vaatimatonta. Loppusijoitusolosuhteissa pohjavesi oletetaan pelkistavaksi. Toistaiseksi on mahdotonta sanoa mitka radionuklidit pidattyvat pelkistavissa olosuhteissa paremmin, mitka huonommin. Yleisesti oletetaan, etta pelkistavat olosuhteet vaikuttaisivat aktinoidien migraatiota hidastavasti (aktinoidit voivat olla liukenemattomia), mutta vaikutus kevyempiin nuklideihin olisi vahaista. Pohjaveden suolaisuus vaikuttaa fissiotuotteiden sorptiota vahentavasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan (Pinnioja 1985) veden suolaisuus vahentaa kationien pidattymista, koska pohjavedessa olevat ionit kilpailevat sorptiopaikoista naytteen pinnalla. Eraat fissiotuotteet pidattyvat kiven raoissa paaosin verkkosilikaatteihin, siis kiille- ja savimineraaleihin, mutta huonommin mineraalien kanssa reagoivat nuklidit pidattyvat suunnilleen samassa mitassa kaikkiin mineraaleihin, tosin vahiten kvartsiin. Talla on ilmeista merkitysta ydinjatteiden loppusijoituksen turvallisuudelle: hankalimmillekin nuklideille voidaan laskea hidastuminen, joka ei ole riippuvainen kallioperan ja sen rakopintojen mineraalikoostumuksesta. Pohjaveden virtausmatka loppusijoitustilasta biosfaariin, matka jolla reaktiot nuklidien ja kallioperan valilla tapahtuvat, on merkittavin tekija naiden nuklidien pidattymisessa.
16 Koskinen, A., Alaluusua, M., Pinnioja, S., Jaakkola, T. and Lindberg, A,, (1985). Sorption of iodine, neptunium, technetium, thorium and uranium on rocks and minerals. YJT-85-36, 20 p. Lindberg, A. (1983). Mineraalien sorptio-ominaisuuksien geologinen tarkastelu - verkkosilikaatit. GTK/YST, tyoraportti G , 16 s. Lindberg, A., Pinnioja, S. ja Nikula, A. (1983). Radionuklidien sorptio kallioperaan, mineralogiset tekijat ja autoradiografiamenetelma, YJT-83-02, 66 S. Loughnan, F.C. (1969). Chemical weathering of the silicate minerals. Elsevier, New York, 154 p. Muuronen, S., Kamarainen, E-L., Jaakkola, T., Pinnioja, S. and Lindberg, A. (1985). Sorption and Diffusion of Radionuclides in Rock Matrix and Natural Fracture Surfaces Studied by Autoradiography. IX Scientific Basis for Nuclear Waste Management , Stockholm, 8 p., in print. Pinnioja, S. (1985). Henkilokohtainen tiedonanto. Pinnioja, S., Jaakkola, T., Kamarainen, E-L., Koskinen, A. and Lindberg, A. (1984). Sorption of Carbon, Cobalt, Nickel, Strontium, Iodine, Cesium, Americium and Neptunium in Rocks and Minerals. YJT-84-19, 32 p. Pinnioja, S., Kamarainen, E-L., Jaakkola, T., Siitari, M., Muuronen, S. and Lindberg, A. (1985). Sorption and Diffusion of Cobalt, Strontium, Cesium and Americium in Natural Fissure Surfaces and Drill Core Cups Studied by Autoradiography, I. YJT-85-16, 33 p. Streckeisen, A. (1973). Plutonic rocks. Classification and nomenclature recommended by the IUGS Subcommission on the Systematics of Igneous Rocks. Geotimes, Oct. 1973, p
17
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä
Y30/83/2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä Työraportti G - 1.2.1-2 Antero Lindberg MINERAALIEN SORPTIO-OMINAISUUKSIEN GEOLOGINEN TARKASTELU - VERKKOSILIKAATIT Selostus
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sij~itustutkimusten projektiryhma Työraportti G - 1.2,l - 1
Y30/82/2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sij~itustutkimusten projektiryhma Työraportti G 1.2,l 1 Antero Lindberg KALLIOPERASSÄ TAPAHTUVAN MIGRAATION JA SORPTION GEOLOGISET PERUSTEET Selostus kauppa
LisätiedotTULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14
Y30/90/2 Sivu YLIVIESKAN, RANUAN JA KEMINMAAN KERROSINTRUUSIOIDEN MINERALOGINEN KUVAUS 1 Johdanto 1 YLIVIESKAN KERROSINTRUUSIO Yleistä Kairasydamen R-3 13 kivilajikuvaus Ultraemaksisten kivien mineralogia
LisätiedotNuklidikulkeutuminen
Nuklidikulkeutuminen KYT2014 Loppuseminaari 18.3.2015 Mikko Voutilainen Johdanto Suomessa kiteinen peruskallio on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Peruskallio on radionuklidien viimeinen
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari
Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena GeoChem KYT2010 tutkimusseminaari 26.9.2008 Mira Markovaara-Koivisto Esityksen sisältö Tutkimusryhmä Tutkimuksen perusasetelma
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
Lisätiedotvs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen LOVIISAN HXSTHOLMENIN FLAPAKIVEN PETROGRAFIA JA RAONTAYTE- MINERAALIT KALLIONAYTEE:AIRAUKSIEN Y1
LisätiedotOlkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari
Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjatteiden sijoitustutkimusten projektiryhma
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjatteiden sijoitustutkimusten projektiryhma Tiedonanto 31 G - 1.2.1 Antero Lindberg EmIDEN RADIONUKLIDIEN KULKEUTUMINEN JA PIDATTYMINEN LUONNON POHJAVESIOLOSUHTEISSA Selostus
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotPerustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa pidettyyn esitelmaan.
- r - Ilmari Haapala 1973-04 -25 HAVAINTO JA RAPAKIVIGRANIITTIEN TINA - JA BERYLLIUM- PITOISUUKSISTA Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa 9.11.1972 pidettyyn esitelmaan. On vanhastaan
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotPOROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS
STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS P. Klobes, M. Siitari-Kauppi, K-H. Hellmuth STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotBiotiitin pysyvyys Olkiluodon loppusijoitusolosuhteissa - kirjallisuusselvitys
Työraportti 21-12 Biotiitin pysyvyys Olkiluodon loppusijoitusolosuhteissa - kirjallisuusselvitys Antero Lindberg Huhtikuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228
LisätiedotKaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 21.12.1990 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN NILAKAISESSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotHelsingin kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotSkenaarioita mikrobien vaikutuksesta bentoniitin turvallisuustoimintoihin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Skenaarioita mikrobien vaikutuksesta bentoniitin turvallisuustoimintoihin Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari 24.4.2018, Otaniemi, Espoo Markus
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
Lisätiedotpkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.
RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista
LisätiedotAht irin kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2241 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 2241 Bengt Sjoblom Aht irin kartta-alueen
LisätiedotEnon kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
Lisätiedot13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotRavinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä
Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotBentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio
Bentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio Matti Liukkonen & Markus Olin # # Nykyinen osoite: Science consulting cheq&diff BENTONIITTIPUSKURIN JÄÄKAUSIEROOSIO Jääkausi- eli glasiaalieroosio voi heikentää
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotGEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLO- GISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS
MERI Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No. 34, 1998 GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLO- GISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS
LisätiedotSelvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella
Työ ra po rtti-97-39 Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Aimo Kuivamäki Pasi Nissinen Antero Lindberg Geologian tutkimuskeskus.- Lokakuu 1997 POSI.VA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotPellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3012 ja 3021 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3012 and 3021 Matti
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
Lisätiedot2. Verkkosilikaattiryhmän mineraalit ja niiden kidekemiallinen rakenne.
MINERALOGIAN PERUSKURSSI (771102) 25.9.2009 a) Kiisu c) Parametrisuhde d) Ametisti e) Yhdistetty kidemuoto f) Kaksosviirukkeisuus 2. Verkkosilikaattiryhmän mineraalit ja niiden kidekemiallinen rakenne.
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotRauman kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotMobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geotietovarannon hallinta Kuopio 13.11.2015 Mobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13.11.20158 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä *30
ARKis,roK, AP f ALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä 2.1.1990 95*30 KULTATUTKIMUKSET NIVALAN SARJANKYLÄSSÄ 1985 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMA JOHDANTO 1 1.1. Alueen
LisätiedotRAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN
RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotAlavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotRakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa
Rakoverkkomallinnus KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus/rakosimulointi Kiteisen kallioperän rikkonaisuuden mallintaminen on tärkeää mm. kalliorakentamisessa,
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit
Työraportti 9740 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HHKR 1, HHKR2 ja HHKR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Olavi Taikinaaho Kivitieto Oy ''oulukuu 1997 POSVA
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotGeologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita
Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotVuohijarven kartta-alueen b lliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3114 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3114 Aimo Tyrvainen Vuohijarven
LisätiedotKosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla
Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotMineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma
Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista
LisätiedotSavitaipaleen kartta-alueen kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3132 Ahti Simonen ja Aimo Tyrvainen
LisätiedotLuku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä
Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen L U K U 2 G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä 23 Geologiassa tutkitaan Maan ylimpien osien (lähinnä maankuoren ja ylävaipan)
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotRaportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005
Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
Lisätiedot01\0111 ~~ GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLOGISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS
01\0111 ~~ Merentutkimuslaitos Havsforskninginstitutet Finnish Institute of Marine Research GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLOGISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA)
LisätiedotRÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotEurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit
Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu
LisätiedotROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
- - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
Lisätiedot