Mineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma"

Transkriptio

1 Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista koostuvan kivikehän. Sen paksuus on km. Kivilajit Kivilajit ovat mineraalien seoksia. Tavallisesti kivilajit koostuvat noin 3-6 eri mineraalista. Esimerkiksi graniitin päämineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja kiille. Joskus vain yksi mineraali voi muodostaa kivilajin. Tällainen on esimerkiksi kvartsiitti. Mineraalit Mineraalit ovat kivilajien rakenneosia. Ne koostuvat atomeista ja molekyyleistä, jotka ovat järjestyneet säännölliseksi kolmiuloitteiseksi rakenteeksi. Rakenne on jokaiselle mineraalilajille ominainen ja kuvastuu yksilöllisenä kidemuotona. Mineraaleja tunnetaan noin 3700, mutta vain kymmenkunta on merkittäviä kivilajien muodostajia. Mineraalien synty Aineen suuri kiertokulku Maapallon pintaosa muuttuu jatkuvasti. Vuoristot kuluvat ja tasoittuvat. Niiden aines kulkeutuu kohti merta. Merestä kohoaa uusia vuoristoja, jotka taas aikoinaan tasoittuvat. Vuoristojen synty liittyy kivikehän laattojen liikkeisiin ja törmäyksiin, tasoittuminen maapallon vesi- ja ilmakehän ilmiöiden ja painovoiman yhteisvaikutukseen. Tapahtumaketju, jonka aikamittakaava on satoja miljoonia vuosia, kierrättää maan pintaosan ainesta. Ilmiöstä käytetään nimitystä aineen suuri kiertokulku. Kaikki siihen liittyvät prosessit ovat jatkuvasti käynnissä. Aineen suuresta kiertokulusta voidaan erottaa kolme mineraalien ja kivilajien synty-ympäristöä. Ne ovat kivisulan kiteytyminen (1), maan pinnalla etenevä rapautuminen ja kerrostuminen (2), sekä kivilajien hidas muuttuminen korkean paineen ja/tai lämpötilan vaikutuksesta (3). Seuraavassa kiertokulun vaiheita käsitellään mineraalien synnyn näkökulmasta. 1) Kivisulan kiteytyminen Kivisulan eli magman jäähtyessä se kiteytyy mineraaleiksi. Lämpötilan laskiessa kukin mineraalilaji kiteytyy vuorollaan sille ominaisessa lämpötilassa. Kiteytymisen edetessä muu osa magmasta säilyy

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [ASIAKIRJAN NIMI] 2 (8) sulassa tilassa. Lopulta kaikki magman ainekset on kulutettu ja on syntynyt monista mineraalilajeista koostuvia kivilajeja. Varhain, siis korkeassa lämpötilassa kiteytyvät mineraalilajit saavat helpoimmin esille oman kidemuotonsa, sillä ympäristö ei rajoita niiden kasvua. Alhaisessa lämpötilassa kiteytyvillä mineraaleilla kidemuoto ei pääse kehittymään. Ne täyttävät aiemmin kiteytyneiden rakeiden rajaamia tiloja. Magman jäähtymisnopeus vaikuttaa rakeiden kokoon. Mitä hitaammin kivisula jäähtyy, sitä suuremmiksi mineraalikiteet ehtivät kasvaa. Maan pinnalle purkautuva laava jähmettyy nopeasti. Laavakivien mineraalirakeet erottuvat joskus vasta suurennuslasin avulla. Maan pinnalle purkautuva laava jähmettyy nopeasti ja mineraalirakeet jäävät pieniksi. Syvällä kiteytyvät magmakivet, esimerkiksi graniitit, ovat karkearakeisia kivilajeja. Yksittäiset mineraalirakeet erottuvat helposti kiven pinnalta. 2) Rapautuminen ja kerrostuminen Maan pinnalla kova kallioperä altistuu rapautumiselle. Kemiallisessa rapautumisessa vesi ja siihen liuenneet aineet vaikuttavat kiveen. Mineraalien koostumus muuttuu ja syntyy savimineraaleja. Maasälvän rapautuessa syntyvä kaoliniitti on tyypillinen savimineraali.. Rapautumien yhteydessä mineraalien aineosia liukenee veteen. Ne kulkeutuvat vesiliuoksessa ja saostuvat toisaalle muodostaen uusia mineraalilajeja. Näin syntyy esimerkiksi karbonaattiryhmän mineraaleja, limoniittia, kvartsia ja kalsedonia. Tippukiviluolien rakenteet ja onkaloiden sisäpintoja peittävät kidesikeröt ovat syntyneet vesiliuoksista hitaan saostumisen tuloksena. Suolaisten vesien haihtuessa syntyy kipsiä ja haliittia eli vuorisuolaa. Onkaloiden kiteet kasvavat hitaasti vapaaseen tilaan. 3) Muuttuminen eli metamorfoosi Maankuoren liikunnoissa kivilajit voivat joutua olosuhteisiin, joissa paine ja lämpötila kohoavat. Seurauksena kiven mineraalit kiteytyvät uudelleen ja myös mineraalikoostumus voi muuttua. Muutokset tapahtuvat kiinteässä tilassa kiviaineksen sulamatta. Syntyvät mineraalit kertovat niistä olosuhteista, joissa kivi on muuttunut. Esimerkiksi kolmen metamorfisen mineraalin, andalusiitin, kyaniitin ja sillimaniitin kemiallinen koostumus on sama. Paine ja lämpötila ratkaisevat sen, miksi Al 2 O(SiO 4 ) muutosprosessissa kiteytyy. Kiteet

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [ASIAKIRJAN NIMI] 3 (8) Kiteessä atomit ovat järjestyneet säännönmukaiseksi rakenteeksi, joka kuvastuu ulkoisesti kiteen tasaisina pintoina. Kiteen perusyksikkö on alkeiskoppi. Se on pienin mahdollinen samansuuntaisten sivujen rajaama kolmiulotteinen osa kidehilaa. Alkeiskoppia pitkittäin, poikittain ja päällekkäin latomalla voidaan rakentaa koko kide. Kiteet voidaan jakaa symmetriaominaisuuksien mukaan seitsemään luokkaan eli kidejärjestelmään. Jokaista luokkaa vastaa alkeiskoppimalli, jota monistamalla kyseisen kidejärjestelmän kiteet voidaan rakentaa. Akseliristikot kertovat alkeiskoppien pintojen keskinäisistä suhteista ja kulmista. Kidejärjestelmä antaa puitteet kiteen muodolle. Kiteytymisolosuhteet määräävät, mitkä pintamuodot voivat kulloinkin kehittyä, eli millainen kidemuoto mineraaleille niissä olosuhteissa muodostuu. Onteloihin kiteytyvät mineraalit voivat saavuttaa lähes täydellisen kidemuodon. Kiteen ulkomuoto voi poiketa paljonkin alkeiskopin muodosta Edullisissa olosuhteissa jokainen mineraalilaji kiteytyy sille ominaiseen kidemuotoon, jonka geometrian määrää kidehilan alkeiskoppi ja sen symmetriaominaisuudet. Haliitin kahdeksan massapisteen (atomin) rajaaman alkeiskopin muoto kuvastuu suoraan kiteen muodoissa. Kullakin mineraalilajilla on sille luonteenomainen kidemuoto, joka poikkeaa muiden mineraalien vastaavasta. Tästä johtuen kidemuoto on mineraalin tärkeä tuntomerkki. Kidejärjestelmät 1. Kuutiollinen kidejärjestelmä Kolme kideakselia, jotka ovat kaikki yhtä pitkiä ja kohtisuorassa toisiaan vasten. 2. Tetragoninen kidejärjestelmä Kolme toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa akselia, joista kaksi on keskenään yhtä pitkiä. 3. Heksagoninen kidejärjestelmä Akseliristikko on kuten trigonisella kiteellä, mutta yksinkertaisen heksagonisen kiteen poikkileikkaus on kuusikulmio. 5. Rombinen kidejärjestelmä Kolme eripituista akselia ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. 6. Monokliininen kidejärjestelmä Kolme eripituista akselia, joista kaksi leikkaa toisensa vinosti ja kolmas on kohtisuorassa niiden tasoa vastaan. 7. Trikliininen kidejärjestelmä Kolme eri pituista akselia, jotka leikkaavat toisiaan vinosti. Esimerkkejä Mineraalien tunnistus ja luokittelu

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [ASIAKIRJAN NIMI] 4 (8) Mineraalien tunnistuksessa arvioidaan mm. näytteen ulkoasua, lohkeavuutta, kovuutta, kiiltoa ja jauheen väriä. Lisäksi useilla mineraaleilla on erityisominaisuuksia, jotka auttavat tunnistuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi magneettisuus ja radioaktiivisuus. Kivilajin mineraalikoostumus voidaan määrittää tarkasti polarisaatiomikroskoopin avulla. Noin 0,03 millimetrin paksuisen kivileikkeen läpi johdettu polarisoitu valo käyttäytyy kunkin mineraalilajin hilassa sen optisten ominaisuuksien määräämällä yksilöllisellä tavalla. Mineraaleja voidaan luokitella esimerkiksi kidekemiallisen rakenteen, koostumuksen, esiintymisympäristön tai synnyn perusteella. Maallikon näkökulmasta selkeä tapa on jakaa mineraalit yleisyyden ja käyttötarkoituksen mukaan neljään ryhmään, joita ovat kivimineraalit, malmimineraalit, teollisuusmineraalit ja jalokivet. Kivimineraalit Kivilajien päämineraaleina esiintyviä mineraalilajeja kutsutaan kivimineraaleiksi. Maankuoren tilavuudesta noin 70% koostuu plagioklaasista, kvartsista ja kalimaasälvästä. Amfibolit, pyrokseenit ja kiilteet mukaanlukien osuus kohoaa yli 90 prosenttiin. Spektroliitti on maankuoren yleisimmän mineraalin, plagioklaasin, harvinainen muunnos. Malmimineraalit Malmimineraalit ovat mineraaleja, joilla on merkitystä metallien tuotannon kannalta. Suomen kannalta tärkeitä malmimineraaleja ovat pentlandiitti, kromiitti, kuparikiisu ja sinkkivälke. Niistä rikastetaan nikkeliä, kromia, kuparia ja sinkkiä. Kultamalmien kulta on usein metallisessa muodossa. Teollisuusmineraalit Teollisuusmineraaleiksi sanotaan mineraaleja, joita itseään joko sellaisenaan tai sopivan käsittelyn jälkeen voidaan käyttää hyväksi. Kalsiitista tehdään esimerkiksi sementtiä, apatiitista lannoitteita ja talkki on arvokas lisäaine monissa teollisuuden tuotteissa. Jalokivet Poikkeuksellisen harvinaisia, kovia ja kauniita mineraaleja kutsutaan jalokiviksi. Eräistä maamme pegmatiiteista on tavattu satunnaisesti jalokiviluokan kordieriittiä, berylliä, turmaliinia ja topaasia. Myös Suomesta löydettyjä timantteja on käytetty korujen raaka-aineena. Kidekemiallinen mineraaliluokitus Luontokokoelma Kiepissä Viljo Nissisen kokoelmassa mineraalit on luokiteltu laajalti käytetyn tavan mukaisesti kiderakenteen ja kemiallisen koostumuksen perusteella. Tärkein ryhmä on silikaatit. Ne

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [ASIAKIRJAN NIMI] 5 (8) muodostavat maankuoresta noin 90-95%. Sulfidit ovat metallin ja rikin yhdisteitä, oksidit metallin ja hapen yhdisteitä. Muita ryhmiä ovat esimerkiksi hydroksidit, karbonaatit, fosfaatit ja halogenidit. Oman luokkansa muodostavat luonnossa vapaana esiintyvät alkuaineet, kuten esimerkiksi kulta. I) Alkuaineet Luonnon rakenneosia, joita ei voida kemiallisesti jakaa yksinkertaisempiin aineisiin. Luonnossa esiintyy puhtaana noin 20 alkuainetta. Esim: Kulta Hopea Kupari Grafiitti Timantti Rikki Alkuaineryhmään kuuluvat myös: * Lejeeringit eli metalliseokset * Karbidit * Nitridit * Fosfidit II) Sulfidiryhmä Metalli + rikki (S) = sulfidi Ulkoisten ominaisuuksien perusteella kiisut, hohteet, välkkeet. Monet tärkeitä malmimineraaleja Esim: Rikkikiisu Magneettikiisu Kuparikiisu Arseenikiisu Sinkkivälke Lyijyhohde Molybdeenihohde Sulfidiryhmään kuuluvat myös selenidit, telluridit, arsenidit, antimonidit, vismuntidit IV) Halogenidiryhmä

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [ASIAKIRJAN NIMI] 6 (8) Metalli + halogeeni = halogenidi (fluori= F-, kloori= Cl-, bromi=br-, jodi=i-, astatiini=at-) Esim: Haliitti (Vuorisuola) Fluoriitti III) Oksidiryhmä IIIa) Oksidit Metalli + happi(o2) = Oksidi Esim: Hematiitti Magnetiitti Kromiitti Limoniitti Kvartsi IIIb) Hydroksidit Metalli + hydroksyyliryhmät (OH-) Esim: Limoniitti V) Karbonaattiryhmä Metalli + CO2-3 = Karbonaatti (Siis hiilihapon yhdisteitä/suoloja) Esim: Kalsiitti, Dolomiitti, Magnesiitti, Sideriitti Karbonaattiryhmään kuuluvat myös nitraatit ja boraatit: NITRAATIT Metalli + NO3 =Nitraatti (Siis typpihapon yhdisteitä/suoloja) BORAATIT Metalli + BO3 = Boraatti (Siis boorihapon yhdisteitä/suoloja)

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [ASIAKIRJAN NIMI] 7 (8) (Karbonaattiryhmän mineraalit ovat yleisiä alunperin meriympäristössä syntyneissä kivissä) VI) Sulfaattiryhmä Metalli + SO2-4 = Sulfaatti (Siis rikkihapon yhdisteitä/suoloja) Esim: Kipsi Sulfaattiryhmään kuuluvat myös telluraatit, kromaatit, molybdaatit ja wolframaatit: Wolframaatit Metalli + WO4 = Wolframaatti (Siis wolframihapon yhdisteitä/suoloja) Esim: Scheeliitti (Sulfaatteja syntyy usein suolaisen meriveden haihtumisprosessin yhteydessä. Niitä esiintyy myös hydrotermisissä suonissa ja sulfidien hapettumisen tuloksena). VII) Fosfaattiryhmä Metalli + (PO2-4) = Fosfaatti (Siis fosforihapon yhdisteitä/suoloja) Esim: Apatiitti Fosfaattiryhmään kuuluvat myös: Arsenaatit Metalli + AsO3-4 Antimonaatit, Metalli + SbO3-4 Vanadaatit: Metalli + VO3-4 VIII) Silikaatit Kaikista mineraalilajeista noin kolmannes on silikaatteja. Silikaatit rakentuvat yhden piiatomin ja neljän happiatomin muodostamista tetraedreistä, jotka liittyvät toisiinsa metalliatomien välityksellä. Kidekemiallisten eroavuuksien perusteella erotetaan toisistaan jalo-, ketju-, nauha-, verkko- ja hohkasilikaatit.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [ASIAKIRJAN NIMI] 8 (8) Piihappitetraedrit ovat silikaattien rakennuspalikoita. Suljettu muoto Laajennettu muoto Tetraedri

MINERALOGIAN PERUSKURSSIN (77102) HARJOITUKSET

MINERALOGIAN PERUSKURSSIN (77102) HARJOITUKSET MINERALOGIAN PERUSKURSSIN (77102) HARJOITUKSET Tämä PDF-tiedosto sisältää mineralogian peruskurssin harjoituksissa käsiteltävän oppimateriaalin. Materiaalin ovat vuosien aikana koostaneet Oulun yliopiston

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Retkeilijän kiviopas. Geologian tutkimuskeskus

Retkeilijän kiviopas. Geologian tutkimuskeskus Retkeilijän kiviopas Geologian tutkimuskeskus Kannen valokuva: Jari Väätäinen, GTK Ulkoasu: Annie Palotie, Mainostoimisto Avenue Oy ISBN 951-960-973-6 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Peruskäsitteitä 4 Mineraalien

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Retkeilijän kiviopas

Retkeilijän kiviopas Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie Retkeilijän kiviopas Geologian tutkimuskeskus 2. painos Kannen valokuva: Ulkoasu: Annie Palotie,

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

MALMINETSIJAN KIVIOPAS

MALMINETSIJAN KIVIOPAS MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLO- GISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS

GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLO- GISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS MERI Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No. 34, 1998 GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLO- GISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Perustietoa mal.minetsijälle.

Perustietoa mal.minetsijälle. Perustietoa mal.minetsijälle. Geologinen tutkimuslaitos. Opas 9 Espoo 1982 Sisältö Maapallo................................... 2 Maan historia............................ 3 Geologiset tapahtulllat.......................

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä

Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä Geologian tutkimuskeskus Mineralogian laboratorio M 19/3813/2002/3 Inari 3813 11 Kari A. Kinnunen 21.11.2002 Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g)

Lisätiedot

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen L U K U 2 G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä 23 Geologiassa tutkitaan Maan ylimpien osien (lähinnä maankuoren ja ylävaipan)

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

V JAKSO KIVENNÄISTUOTTEET 25 RYHMÄ SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI

V JAKSO KIVENNÄISTUOTTEET 25 RYHMÄ SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI V JAKSO KIVENNÄISTUOTTEET 25 RYHMÄ SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI Huomautuksia 1. Jollei toisin määrätä tai tämän ryhmän 4 huomautuksesta muuta johdu, tämän ryhmän nimikkeisiin

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lisätietoja Suomen Kivikeskuksesta: www.kivikeskus.com. Tässä opettajan käsikirjassa on käytetty seuraavia symboleja:

Lisätietoja Suomen Kivikeskuksesta: www.kivikeskus.com. Tässä opettajan käsikirjassa on käytetty seuraavia symboleja: NEED -hanke Kivet ympärillämme -opetuspaketti on tuotettu Joensuun yliopistolla, Northern Environmental Education Development (NEED) -hankkeessa. NEED on kansainvälinen Euroopan Unionin Northern Periphery

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

31 RYHMÄ LANNOITTEET

31 RYHMÄ LANNOITTEET 31 RYHMÄ LANNOITTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 0511 eläimenveri; b) erilliset kemiallisesti määritellyt yhdisteet (lukuun ottamatta niitä, jotka vastaavat 2 huomautuksen a

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Geologia arkipäivässä -visa

Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

XIII JAKSO 68 RYHMÄ VALMISTETUT TAVARAT

XIII JAKSO 68 RYHMÄ VALMISTETUT TAVARAT XIII JAKSO KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA AINEESTA VALMISTETUT TAVARAT; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT 68 RYHMÄ KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA,

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 58 SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA KIRJOITTANEET MAX KULONPALO JA VLADI -0 5 KUVAA JA 1 TAULUKKO TBKSTISSX 2 TAULUA ENGLISH SUMMARY ON THE MOLYBDENITB

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Työ ra po rtti-97-39 Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Aimo Kuivamäki Pasi Nissinen Antero Lindberg Geologian tutkimuskeskus.- Lokakuu 1997 POSI.VA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1

Lisätiedot

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3831/94/1 3831 04 INARI Kari A. Kinnunen, Bo Johansson, Mauri Terho ja Risto Puranen 30.5.1994 Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia,

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI 1 Tekninen tiedote nro 2: Suomalaiset luonnonkivimateriaalit Toinen päivitetty painos, toukokuu 2010 Olavi Selonen ISBN 951-97026-3-6 (nid.) ISBN 951-97026-4-4 (PDF) JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

XIV JAKSO 71 RYHMÄ. a) luonnonhelmistä, viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä, tai

XIV JAKSO 71 RYHMÄ. a) luonnonhelmistä, viljellyistä helmistä tai luonnon-, synteettisistä tai rekonstruoiduista jalo- tai puolijalokivistä, tai XIV JAKSO LUONNONHELMET JA VILJELLYT HELMET, JALO- JA PUOLIJALOKIVET, JALOMETALLIT, JALO- METALLILLA PLETEROIDUT METALLIT JA NÄISTÄ VALMISTETUT TAVARAT; EPÄAIDOT KORUT; METALLIRAHAT 71 RYHMÄ LUONNONHELMET

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 9740 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HHKR 1, HHKR2 ja HHKR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Olavi Taikinaaho Kivitieto Oy ''oulukuu 1997 POSVA

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Keski-Suomen granitoidikompleksin malmiviitteet Hiekkapohjan alueella

Keski-Suomen granitoidikompleksin malmiviitteet Hiekkapohjan alueella Keski-Suomen granitoidikompleksin malmiviitteet Hiekkapohjan alueella Pro gradu -tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2015 Tiivistelmä Tutkielman tutkimuskohteena oli Keski-Suomen granitoidikompleksiin

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Yhteenveto Nunnanlahden Uuni Oy:n MammuttiKivi-kaivoksen materiaalitutkimusten tuloksista vuosilta 1994-2001

Yhteenveto Nunnanlahden Uuni Oy:n MammuttiKivi-kaivoksen materiaalitutkimusten tuloksista vuosilta 1994-2001 Yhteenveto Nunnanlahden Uuni Oy:n MammuttiKivi-kaivoksen materiaalitutkimusten tuloksista vuosilta 1994-2001 Kivitieto Oy Aulis Kärki ja Seppo Gehör Nunnanlahti 1km Sintef, Norway 1994 XRAL, Canada 2000

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kuoren rakenne ja kemia

Kuoren rakenne ja kemia Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja 1 Hienokiteinen ja pehmeä hunaja Hunajan kiteytyminen Hunaja on kemiallisesti ajateltuna sokerien ylikylläinen vesiliuos Hunajassa olevaan veteen on liuennut enemmän sokeria kuin siihen mahtuu. Ylimääräinen

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

Katariinanpalatsin kullatut tornit/ Marita Lempinen

Katariinanpalatsin kullatut tornit/ Marita Lempinen JALOKIVI Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n jäsenlehti, kevät 2013 Mikroskooppikuvia kännykällä; Meripihkan sisältä,/marita Lempinen Pietarin matkalla Virtasen Juha kertoi meille hauskan vinkin;

Lisätiedot