GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä
|
|
- Juho Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Y30/83/2
2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä Työraportti G Antero Lindberg MINERAALIEN SORPTIO-OMINAISUUKSIEN GEOLOGINEN TARKASTELU - VERKKOSILIKAATIT Selostus kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston rahoittamasta tutkimuksesta Espoo, joulukuu 1983
3 Lindberg, Antero (1983) Mineraalien sorptio-ominaisuuksien geologinen tarkastelu - Verkkosilikaatit. Geologinen tutkimuslaitos, ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä, Espoo. Työraportti G , 16 s. Graniittisten syvakivilajien mineralogia vaihtelee varsin ahtaissa rajoissa. Tärkeimmät kivilajin koostumukseen vaikuttavat mineraalit ovat kvartsi ja maasalvat. Radionuklide ja parhaiten pidättavat verkkosilikaatit, kiilteet ja raontäytesavet, ovat vähemmistönä. Verkkosilikaateista on valittu tarkasteltaviksi graniittisten kivilajien tavallisimmat kiilteet biotiitti ja muskoviitti, alhaiselle metamorfoosiasteelle tunnusomainen kloriitti sekä rapautumista ilmentävät savimineraalit illiitti, kaoliniitti ja montmorilloniitti. Verkkosilikaattien hyvä pidätyskyky perustuu kahteen ominaisuuteen: 1) kerroshilojen rakenne on otollinen diffuusiolle ja mineraaleilla on runsaasti adsorboivaa pinta-alaa. Lisäksi verkkosilikaatit saattavat sisältää vaihtuvia kationeja. 2) Verkkosilikaatit, varsinkin kloriitti ja savimineraalit ovat tyypillisiä rakomineraaleja ja siten paremmin kontaktissa radionuklideja kuljettavan pohjaveden kanssa kuin muut mineraalit. Siksi pienilläkin verkkosilikaattipitoisuuksilla on merkittävä osuus kallion koko sorptiokapasiteetista.
4 MINERAALIEN SORPTIO-OMINAISUUKSIEN GEOLOGINEN TARKASTELU. VERKKOSILIKAATIT SISALLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO TARKEIMMAT VERKKOSILIKAATIT VAALEISSA SYVAKIVILAJEISSA Yleistä Esiintymistavat ja yleisyys ERAITA KIILLEMINERAALEJA JA KLORIITTI Biotiitti Muskoviitti Kloriitti ERAITA SAVIMINERAALEJA Illiitti Kaoliniitti Montmorilloniitti ARVIO VERKKOSILIKAATTIEN MERKITYKSESTA KIVEN SORPTIOKAPASITEETILLE YHTEENVETO... 15
5 1. JOHDANTO Kivilajien ja mineraalien sorptio-ominaisuuksia on tutkittu Suomessa muutamien vuosien ajan ja ensimmäiset kvantitatii- viset, geologisesti tulkitut tulokset on julkaistu Voima- yhtiöiden ydinjatetoimikunnan raporttisarjassa alkuvuodesta 1983 (~indberg, Pinnioja ja Nikula 1983). Laboratoriokokeissa on tutkittu nimenomaan kiteisen kallioperän pidatysominaisuuk- sia, aikaisemmin myös maalajien pidätyskykyä, mutta nykyään radioaktiivisten jätteiden sijoittaminen maaperään ei enää ole ajankohtainen tutkimusalue. Kalliopera tarjoaa maaperää tiiviimmän ja lujemman ympäristön kaikenlaisille ydinjatteille. Hyvän tiiviyden ansiosta jätteitä liuottavan -pohjaveden virtaus on vähäinen ja radionuklidit kulkeutuvat hitaasti kohti biosfaa- ria. Vielä pohjavettäkin hitaammin liikkuvat ne radioaktiivi- set aineet, jotka pidättyvät vettäjohtavien rakojen seinämiin fysikaalis-kemiallisten reaktioiden avulla. Jos pidattyminen on voimakasta, ehtivät radionuklidit hajota vaarattomiksi aineiksi. Kallioperan ja radionuklidien välisiä yleisiä pida- tystekijöita on aiemmin tarkasteltu ydinjätteiden sijoitus- tutkimusten projektiryhmän työraportissa (~indberg 1982). Laboratoriokokeiden alkuvaiheessa havaittiin, että "tummat" mineraalit (biotiitti ja sarvivalke) pidättivät radionuklideja paremmin kuin "vaaleat" mineraalit (kvartsi ja maasälvat ). Kokeita jatkettaessa ja nuklidivalikoimaa laajennettaessa kävi kuitenkin selväksi, etteivät kaikki nuklidit kayttaytyneet yhtä säännönmukaisesti. Oli siis olemassa muitakin pidattymiseen vaikuttavia ominaisuuksia kuin mineraalin rakenne tai kemial- linen koostumus. Useimmat tähän mennessä Helsingin yliopiston Radiokemian laitoksella tutkituista radionuklideista (89 Sr, 134~s, 58~0, 241~m, 125 1, 14c, 6 3~i ja 237~p) ovat kuitenkin osoittaneet merkittävämpää sorboitumista verkkosilikaatteihin (kiille- ja savimineraali t ) kuin muihin mineraaleihin.
6 Tässä raportissa selvitetään mineralogisia syitä verkkosilikaattien hyvään sorptiokykyyn. Lopuksi esitetään arvio verkkosilikaattien merkityksestä kivilajin kokonaissorptiolle, joka on monien tekijöiden, mineralogian, rakoilun, mikrorakoilun, kivilajille luonteenomaisen pohjaveden, pohjaveden virtausnopeuden jne., summa. Miten merkityksellinen tekijä on loppusijoitusympäristön kivilajien mineralogia? Kirjoittajan käsityksen mukaan edullinen mineraalikoostumus saattaa kumota jonkin muun teki jän, esimerkiksi runsaan rakoilun, aiheuttaman haitan.
7 2. TARKEIMMAT VERKKOSILIKAATIT VAALEISSA SYVAKIVILAJEISSA 2.1 Yleistä Suomessa, kuten monissa muissakin ydinjätteiden loppusijoitusta tutkivissa maissa, on suunniteltu käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamista syvälle graniittiseen kallioperaan. Suomessa myös voimalaitosjate aiotaan sijoittaa kalliotiloihin, Loviisassa graniittiin ja Olkiluodossa tonaliittiin. Muita soveliaita vaaleita syvakivilajeja ovat granodioriitti, kvartsidioriitit ja erilaiset monzoniitit. Nämä vaaleat eli felsiset kivilajit sisältävät tavallisesti yli 50 % vaaleita mineraaleja, kvartsia, kalimaasalpaa, plagioklaasia, maasalvansijaisia ja muskoviittia. Felsisissa kivilajeissa yleisimmat tummat mineraalit ovat biotiitti ja sarvivalke, joskus myös pyrokseenit ja granaatit. Savimineraalit ovat rapautumistuotteita, jotka esiintyvät pienina määrinä kallion raoissa ja ruhjeissa seka suurina maalajimassoina. 2.2 Esiintymistavat ja yleisyys Kaikissa vaaleissa syvakivilajeissa on paamineraalien lisäksi aina myös muita mineraaleja, joskin niin pienina pitoisuuksina, ettei niillä ole merkitystä kivilajin koostumukselle. Kallion raoissa nämä hivenmineraalit voivat kuitenkin olla vallitsevia. Biotiitti on tärkein kiillemineraali vaaleissa syvakivilajeissa. Sen osuus kivilajin mineraalisisallösta on tavallisesti 5-20 %. Rapautuneiden ja metamorfoituneiden rakopintojen mineraalina biotiitti ei ole tavallinen, koska "tummana" mineraalina se ei kesta rapautumista kovin hyvin. Muskoviitti on biotiittia harvinaisempi, ylittaen vain satunnaisesti (esim. graniittipegmatiiteissa) 5 % syvakivilajin tilavuudesta. Sen sijaan muiden mineraalien, erityisesti kalimaasalvan ja plagioklaasin, muuttumistuloksena on usein runsaasti
8 serisiittia, joka koostumukseltaan vastaa muskoviittia, mutta on hyvin hienorakeista ja mahdollisesti illiittia sisältävää. Kloriitti, joka graniittisissa kivilajeissa on usein merkityksetön biotiitin muuttumistulos, voi saman kivilajin hiertyneel- 1a rakopinnalla olla tärkein mineraali. Tällöin kloriitti on osoitus rakoa pitkin tapahtuneesta kallioperan liikunnosta, jolloin paine on kiteyttänyt rakopinnan mineraalit kloriitiksi. Illiitti ja kaoliniitti ovat tavallisia raontaytemineraaleja kaikenlaisissa kivilajeissa ja ne todistavat pohjaveden rapauttavasta vaikutuksesta syvallakin kallioperassa. Illiitti on kiilteiden ensimmäinen rapautumistuote, rakenteeltaan ja kemismiltään muskoviitin ja montmorilloniitin seos. Kaoli,niitti on kiilteiden ja maasalvan täydellisen kemiallisen rapautumisen tulos (Taulukko 2-1). Montmorilloniitti ei ole raontaytesavena tavallinen Suomen kallioperassa, mutta bentoniitin paakomponenttina se on otettu tarkasteltavaksi savimineraalien kanssa. Montmorilloniitti on Fe-Mg-mineraalien, Ca-maasalpien ja vulkaanisen lasin rapautumistuote. Montmorilloniitti tarjoaa tunnetusti hyvien ioninvaihto-cjminaisuuksiensa ansiosta hyvän vertailukohdan raportissa esitettaville kiilteille ja savimineraaleille.
9 Taulukko 2-1. Kivilaj ien paamineraalien rapautuminen (~oughnan 1969, Fieldesin ja Swindalen muk.). Vaaleiden syväkivilajien olennaiset rapautumisreaktiot ovat riveillä 3 ja 4. Group Silicate Structure of Primary Mineral Primary Mineral Secondary Minerals 1 Single Chains Double Chains Hornblende 3-Layer Structures with Hexagonal Linkage Diotite Muscovite KiC H hl Dioqtahedral lllite 1 H, Ca Gibbsite 5 Linked Tetrahedra Quartz
10 3. ERAITA KIILLEMINERAALEJA JA KLORIITTI 3.1 Biotiitti Biotiitti (K(Mg,Fe)3(A1,Fe)Si 0 (OH)2) on vaaleiden syväkivi lajien yleinen tumma kiille, suomumainen mineraali, joka muodostaa helposti lohkeavia suomupinkkoja. Biotiitin muoto on seurausta sen hilarakenteesta, jossa SiO -tetraedrit ovat aset- 4 tuneet samaan tasoon hilaverkoksi (ks. kuva 3-1). Atomeja toisiinsa sitova energia on suurempi verkon sisässä kuin rinnak- kaisten verkkojen välillä (Bates and Jackson 1980). Tästä seuraa mineraalin etevä lohkeavuus yhdessä suunnassa sileiksi suomuiksi. Biotiitin rakenne vastaa melko tarkasti jäljempänä esitettävää muskoviittia. Kuva 3-1. Verkkosilikaatin kaavamainen rakenne. Si-atomit ne1 jän happiatomin ympäröimänä (Loughnan 1969, Grimin mukaan). Sorptiokyvyn kanna1 ta mineraalilla on kaksi merkittävää ominai- suutta, kemismi ja rakenne. On ilmeista, että mineraali voi adsorboida pinnalleen sellaisia katione ja, jotka kokonsa ja varauksensa puolesta muistuttavat mineraalihilassa olevia, bio- tiitin tapauksessa siis ~+:n, ~e~+:n ja ~e~+:n sekä Mg2+:n kaltaisia.
11 Rakenne biotiitilla on erittäin suotuisa, sillä radionuklidit voivat pidättyä helposti myös mineraalin sisään hilaverkkojen väliin. Reaktio voi toimia sekä ioninvaihdon että diffuusion avulla. Biotiitti on graniittisen kiven mineraaleista pidätyskykyisen, muskoviitin kanssa ssmaa suuruusluokkaa (Lindberg, Pinnioja ja Nikula 1983, Pinnioja, Jaakkola and Miettinen 1983), laboratoriotutkimusten mukaan jo 5-10% biotiitti-pitoisuus vastaa valtaosaa rapautumattoman kivipinnan sorptiokapasiteetista. 3.2 Muskoviitti Muskoviitti (KA12(A1Si3) 0 (OH)2) on vaalea kiille, jota lähes 10 kaikki graniittiset kivilajit sisältävät pieniä määriä, taval- lisesti biotiitti-suomujen reunoilla ja maasälpien sisässä hienorakeisena muuttumistuotteena, serisiittinä. Muskoviitti saattaa olla kallion rakopinnoilla myös metamorfinen mineraali - osoitus rakoon alhaisen lämpötilan vallitessa kohdistunees- ta kovasta paineesta (Turner and Verhoogen 1960). Muskoviitin hilarakenne on kiilteille tyypillinen kerroshila (Kuva 3-2), jossa kerrokset liittyvät toisiinsa K-atomien välityksellä. On erittäin ilmeistä, että K+ on tässä rakenteessa vaihtuva kationi, joka voi korvautua liuoksessa olevalla kationilla. CS+-ioni pidättyy sorptiokokeiden mukaan erittain tehokkaasti biotiittiin ja muskoviittiin (esim. Andersson and Allard 1983).
12 0 Hydrok- Alumiini 0 Kaliun 0 ja Pii syyli Kuva 3-2. Muskoviitin hilarakenne. Biotiitti on periaatteessa samanlainen ( Loughnan 1969 ). Kivilajinäytteistä tehdyt autoradiogrammit osoittavat, että kalimaasalvassa ja plagioklaasissa pienet serisiittipilkut ja -taplat pidattavat radionuklide ja paremmin kuin mineraalien muuttumattomat osat. Koska maasalvat ovat eri kivilajeissa muuttuneet vaihtelevissa määrin, on luonnollista, ettei maasalpien pidatyskertoimia voida pitää vakioina. Serisiitti on niin hienorakeista maasalvan "epäpuhtautta1', ettei sen mekaaninen erottaminen ole mahdollista. Arvio serisiitin määrästä voidaan kyllä antaa mikroskooppitutkimuksella.
13 3.3 Kloriitti Kloriitti ((Mg,Fe,Fe )6A1Si3010(OH)8) on ryhmänimi kiilteiden kaltaisille, suomuisille ja tavallisesti vihreille mineraaleille. Kloriitti on läsnä monenlaisissa kivilajeissa Fe-Mg -mineraalien muuttumistuotteena tai osoituksena alhaisen asteen metamorfoosista. Kloriitti esiintyy siis usein samassa yhteydessä kuin muskoviitti (~urner and Verhoogen 1960). Kloriittihila koostuu kahdesta erillisesta kerroksesta, jotka kertautuvat säännöllisesti mineraalin rakenteessa (Kuva 3-3). Hilassa vallitsee varaustasapaino (Loughnan 1969). Päinvastoin kuin muskoviitissa, ei kloriitissa ole kerrosten valissa heikosti sitoutuneita kationeja, jotka voisivat vaihtua liuoksen ioneihin. Kerroshilana kloriitilla lienee kuitenkin melko hyvä diffuusioon perustuva pidätyskyky. Kuva 3-3. Kahdesta kerroksesta koostuva kloriittihila. (Loughnan 1969).
14 4. ERAITA SAVIMINERAALEJA 4.1 Illiitti Illiitti on ryhmänimi kiilteen kaltaisille savimineraaleille, joiden yleinen koostumus on: ( H ~ ~, K ) ~ ( A ~ ~ F ~ ~ M ~ ~ M ~ ~ missä ~ ( S y ~ on ~ alle - ~ A 2, ~ ~ ~ O ~ ~ tavallisesti 1-1,5. Illiitin rakenne (Kuva 4-1) on musko- viitin ja motmorilloniitin väliltä ja osa illiitistä voikin olla niiden mekaanista seosta. Illiitti sisältää vähemmän K: a ja enemmän vetta kuin aidot kiilteet, mutta kuitenkin enem- män K: a kuin kaoliniitti ja montmorilloniitti. Kationinvaihto- ja vedenpidätyskyky ovat illiitillä kaoliniitin ja montmoril- loniitin väliltä. Hilassa K+-ionit erottavat kerroksia toi- sistaan samaan tapaan kuin muskoviitissa. Kalsiumin ja magne- siumin tiedetään syrjäyttävän kaliumia hilojen välisestä ase- masta, samoin vetta on usein kerrosten lomassa (Loughnan 1969). Kuva 4-1. Illiitin hilarakenne (~oughnan 1969, Grimin mukaan). Illiitin kyky pidättää radionuklideja on heikosti tunnettu. Eräät tulokset (esim. Skytte-Jensen 1980) ja illiitin raken- ne antavat kuitenkin aiheen olettaa illiitin sorptiokyvyn olevan
15 montmorilloniitin luokkaa. Koska illiitti on yleensä paljon kiilteita hienorakeisempaa, on sen adsorptiokykykin painotai tilavuusyksikköä kohden huomattavasti suurempi kuin kiilteillä. Montmorilloniitin paisumisominaisuus illiittiltä kuitenkin puuttuu, joten sen käyttö tayteaineena ei ole yhtä tehokasta. 4.2 Kaoliniitti Kaoliniitti (A12Si 0 (OH)4) on yleinen kaoliiniryhman mine- 2 5 raali, jota muodostuu erityisesti maasälpien ja kiilteiden rapautuessa (vrt. Taulukko 2-1). Kaoliniitin kaavamaisesta rakennekuvasta (Kuva 4-2) on nähtävissä, ettei hilakerrosten välissä ole vaihtuvia kationeja. Kaoliniitilla onkin huonompi ioninvaihtokyky ja vähäisempi vesipitoisuus kuin illiitillä ja montmoril lonii tilla. Kaoliniitti on kuitenkin tärkeä raontäytesavi, joten sen kyky pidättää radionuklideja tulisi tutkia huolelli- sesti. Toistaiseksi kaoliniitin sorptio-ominaisuuksia on tutkittu vain eräiden aktinoidien yhteydessä (Allard 1982), joiden sorptio ei ole niinkään riippuvainen mineraalin ominai- suuksista kuin pohjaveden kemismistä. Hyvin hienorakeisena mineraalina kaolinii tilla on runsaammin reagoivaa pinta-alaa kuin kiilteillä serisiitti mukaan lukien. (bl o=si OsAL 0.0 0, OH Kuva 4-2. Kaoliniitin hilarakenne (Loughnan 1969, Brindleyn muk.).
16 4.3 Montmorilloniitti Montmorilloniitti on yhteisnimi ryhmälle paisuvahilaisia savimineraaleja. Montmorilloniitin yksinkertaistettu koostumus on R Al2Si4Olo(OH) nh20, missä R on jonkin kationeista ~a', K+, ca2+ joko yksin tai useampia yhdessä. Hilassa (Kuva 4-3) positiivisen varauksen puute korvautuu tavallisesti + ca2+- ja Na -kationeilla, jotka luovat perustan rnineraalin kationinvaihtokyvylle. Lisäksi kerrosten väliin voi imeytyä vaihtelevia määriä vettä. Kuva 4-3. Montmorilloniitin hilarakenne (Loughnan 1969). Kationit ja vesimolekyylit asettuvat hilakerrosten valiin kumoamaan happianionien negatiivista varausta.
17 Bentoniitti on pehmeä ja plastinen savi, joka koostuu pääasiassa montmorilloniittiryhmän mineraaleista ja kolloidisesta piistä. Bentoniitti on tavallisesti tuffin tai vulkaanisen tuhkan kemiallisen rapautumisen ja muuttumisen tulos. Ydinjätteiden loppusijoituksessa bentoniitin merkittävin ominaisuus on sen kyky ottaa vettä hilaansa ja paisua jopa kahdeksankertaiseksi. Samanaikaisesti bentoniitilla on montmorilloniitin hyvät ioninvaihto-ominaisuudet. 5. ARVIO VERKKOSILIKAATTIEN MERKITYKSESTA KIVEN SORPTIOKAPASITEETILLE Geologisen materiaalin, kivilajin tai irtaimen maalajin, sorptiokapasiteettia kuvataan jakautumiskertoimilla K d ja Ka. 3 Massareaktio K (m /kg) soveltuu hyvin irtaimille maalajeille, d joissa pohjavesi ja sen mukana radionuklidit pääsevät koske- tuksiin jokaisen rakeen kanssa. Vastaavasti Suomen kallioperän 3 2 rakoilleille kivilajeille pintareaktio K (m /m ) on kuvaava, a sillä koko kivimassa ei osallistu radionuklidien pidattämiseen. Radionuklidit kulkeutuvat kallion vettäjohtavissa raoissa pohja- veden mukana ja tunkeutuvat diffuusion avulla pienempiin rakoi- hin ja huokosiin. K :n määrittämisen vaikeutena on kallion a rakojen pinta-alan laskeminen. Diffuusion avulla radionuklidit saavuttavat osan "ehjääkin" kiveä, mikrorakoja ja mahdollisesti eräitä verkkosilikaatteja pitkin, mutta tutkimusten mukaan (~indberg, Pinnioja ja Nikula 1983 s. 57) mineraalirakeiden rajapinnat eivat sorboi radionuklideja mineraaleja paremmin. Tämän perusteella voi- daan olettaa, että rajapinnat eivat ole diffuusioreittejä. Tiiviissä graniittisessa kivessä ei diffuusio siten etene kaikissa kohdissa samalla nopeudella, vaan on mikrorakojen li- säksi merkittävää vain kiven kiillemineraaleissa, joiden hila- kerrosten välissä jotkut radionuklidit voivat edetä.
18 Mineraalin kationinvaihtokapasiteetti on tavallisesti mainittu eräänä tärkeimmistä mineraalin sorptiokykyyn vaikuttavista tekijöistä. Eräät radionuklidit pidattyvatkin runsaimmin suuren kationinvaihtokapasiteetin mineraaleihin - parhaimpana esi- merkkinä Cs (Allard, Ittner and-~orstenfelt 1983). Verkkosilikaattien pidätysominaisuuksiin kuuluu hyvän kationin- vaihtokapasiteetin lisäksi rakenne, johon radionuklidit pystyvät diffundoitumaan. Taulukkoon 5-1 on koottu eraiden verkkosili- kaattien NaBr: lla mäaritettyja kationinvaihtokapasiteetin arvo ja verrattuna vaaleiden syväkivilajin päamineraaleihin, kvartsiin, kalimaasalpaan (mikrokliini), plagioklaasiin (albiitti ja anortiitti). Läheskään kaikki radionuklidit eivät vastaa + Na : a, mutta maaritetty kationinvaihtokapasiteetti antaa vertai- lulukuna kuvan mineraalien välisistä eroista. Taulukko 5-1. Graniitin päämineraalien (1-5) ja eraiden tärkeiden raontaytemineraalien (6-8) kationinvaihtokapasiteetit maaritetty NaBr: lla ph: ssa 5 ja 8 (Allard, Karlsson, Tullborg and Larson 1983). - CEC, meq/kg mineraal i PH 5 PH 8 1. kvartsi 2. mikroliini 3. albiitti 4. anortiitti 5. biotiitti 6. muskoviitti 7. kloriitti 8. kaoliniitti 9. montmorilloniitti
19 Eräät radionuklidit, joista useimmat ovat fissiotuotteita, adsorboituvat mineraaleihin selvästi paremmin kuin aktinoidit, joiden sorptio riippuu pääasiassa pohjaveden ominaisuuksista. Mineraaleihin sorboituvat radionuklidit suosivat kiilteitä tavallisesti kertaisesti kiven maasälpiin ja kvartsiin verrattuna. Tästä voidaan päätellä, että jo 10 % kiilletai savimineraalipitoisuus niillä kiven pinnoilla, jotka ovat kosketuksissa pohjaveden kanssa, vastaa pidätyskyvyltään kaikkien muiden mineraalien yhteenlaskettua pidätyskykyä. Geologisin perustein voidaan väittää, että ainakin kivilajien vettajohtavien rakojen pinnoilla mainittu 10 % verkkosilikaattimaara useimmiten ylittyy. Rapautuneet tai muutoin rapautumistuotteiden peittämät rakopinnat ovat hyvien sorptio-ominaisuuksien tarkein edellytys. 6. YHTEENVETO Vaaleiden syväkivilajien mineraalikoostumus ei ole radionuklidien sorption kannalta niin edullinen kuin esimerkiksi kiilleliuskeiden tai -gneissien, joissa kiilteitä ja niiden muuttumistuotteita, lahinna kloriittia ja savimineraaleja on runsaasti. Graniittisissa kivilajeissa on silti mahdollisuus parempaan pidätyskykyyn kuin kiven kiillepitoisuus näyttäisi edellyttävän. Sillä sorption kannalta tärkeimmät mineraalit, raontäytemineraalit, ovat radionuklidien tavoitettavissa. Pohjaveden rapauttavan vaikutuksen tai rakoon kohdistuneen paineen vaikutuksesta rakojen pinnoilla olevat mineraalit - lahinna maasälvät ja kiil tee t ovat muuttuneet suuren sorptiokyvyn omaaviksi kiille-, kloriitti- ja savimineraaleiksi. Näin tarkein alue, jolla sorptiota kallioperässä tapahtuu, rakopinnat ja raontäytteet, poikkeavat eri kivilajeissa melko vähän toisistaan. Rapautumis- ja muuttumistuotteiden maara vaihtelee kivilajin tektonisen ja hydrogeologisen kehityksen perusteella, mutta on määritettävissä kairatuista kallionäytteistä. Myös vettajohtavien rakojen täytemateriaalit voidaan tunnistaa ja niiden pidätyskyky tutkia laboratorio-olosuhteissa.
20 Allard, B. (1982) Sorption of actinides in granitic rock. KBS TR-82-21, 61 p. Allard, B., Ittner, T. and Torstenfelt, B. (1983) Migration of frace elements into water exposed natural fissure surfaces of granitic rock. Department of nuclear Chemistry, Chalmers University of Technology, Göteborg. Allard, B., Karlsson, M., Tullborg, E.-L. and Larson, S.A. (1983) Ion exchange capasities and surface areas of some major components and common fracture filling materials of igneous rocks. KBS Technical report Andersson, K. and Allard, B. (1983) Sorption of radionuclides on geologic media - a literature survey. 1 fission products. KBS, TR-83-07, 98 p. Bates, Robert L. and Jackson, Julia A. (1980) Glossary of geology. American geological institute, Falls Church Va, 751 p. Lindberg, Antero (1982) Kallioperassa tapahtuvan migraation ja sorption geologiset perusteet. Työraportti G , Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhma, Geologinen tutkimuslaitos, 25 s. Lindberg, A., Pinnioja S. ja Nikula, A. (1983) Radionuklidien sorptio kallioperaan, mineralogiset tekijät ja autoradiografiamenetelma. Voimayhtiöiden ydinjatetoimikunta, raportti YJT-83-02, 66 s., Helsinki. Loughnan, F.C. (1969) Chemical Weathering of the Silicate Minerals. American Elsevier Publishing Company, Inc., New York, 154 p. Pinnioja, S., Jaakkola, T. and Miettinen, J.K. (1983) Comparison of batch and autoradiographic methods in sorption studies of radionuclides in rock and mineral samples. In Scientific Basis for Nuclear Waste Management VII, Boston November, in print. Skytte-Jensen, B. (1980) The Geochemistry of Radionuclides with long Half-Lives. - Their Expected Migration Behavior. Risd-R-430, Roskilde. Turner, F.J. and Verhoogen, J. (1960) Igneous and Metamorphic Petrology. McGraw-Hill Book Company, Inc., New York, 694 p.
21
Raportti kauppa- ja teollisuusministerion energiaosaston rahoittamasta tutkimuksesta
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjatteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST-48 Antero Lindberg MINERAALIEN SORPTIO-OMINAISUUKSIEN GEOLOGINEN TARKASTELU - OSA I1 Raportti kauppa- ja teollisuusministerion
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sij~itustutkimusten projektiryhma Työraportti G - 1.2,l - 1
Y30/82/2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sij~itustutkimusten projektiryhma Työraportti G 1.2,l 1 Antero Lindberg KALLIOPERASSÄ TAPAHTUVAN MIGRAATION JA SORPTION GEOLOGISET PERUSTEET Selostus kauppa
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
Lisätiedot13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotNuklidikulkeutuminen
Nuklidikulkeutuminen KYT2014 Loppuseminaari 18.3.2015 Mikko Voutilainen Johdanto Suomessa kiteinen peruskallio on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Peruskallio on radionuklidien viimeinen
LisätiedotPerustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa pidettyyn esitelmaan.
- r - Ilmari Haapala 1973-04 -25 HAVAINTO JA RAPAKIVIGRANIITTIEN TINA - JA BERYLLIUM- PITOISUUKSISTA Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa 9.11.1972 pidettyyn esitelmaan. On vanhastaan
LisätiedotGEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLO- GISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS
MERI Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No. 34, 1998 GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLO- GISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS
Lisätiedotvs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen LOVIISAN HXSTHOLMENIN FLAPAKIVEN PETROGRAFIA JA RAONTAYTE- MINERAALIT KALLIONAYTEE:AIRAUKSIEN Y1
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotBiotiitin pysyvyys Olkiluodon loppusijoitusolosuhteissa - kirjallisuusselvitys
Työraportti 21-12 Biotiitin pysyvyys Olkiluodon loppusijoitusolosuhteissa - kirjallisuusselvitys Antero Lindberg Huhtikuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 21.12.1990 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN NILAKAISESSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotTULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14
Y30/90/2 Sivu YLIVIESKAN, RANUAN JA KEMINMAAN KERROSINTRUUSIOIDEN MINERALOGINEN KUVAUS 1 Johdanto 1 YLIVIESKAN KERROSINTRUUSIO Yleistä Kairasydamen R-3 13 kivilajikuvaus Ultraemaksisten kivien mineralogia
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotOlkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari
Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotLiite 1 Oppaassa käytetty hydrogeologinen sanasto sekä kaivotyyppi- ja maalajimerkinnät
LIITE 1/1 Liite 1 Oppaassa käytetty hydrogeologinen sanasto sekä kaivotyyppi- ja maalajimerkinnät 1 Maaperä ja maalajit Ablaatiomoreeni (pintamoreeni), moreenikerrostuman ylin osa (pintamoreeni), joka
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotEurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit
Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu
Lisätiedot01\0111 ~~ GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLOGISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA) - KIRJALLISUUSSELVITYS
01\0111 ~~ Merentutkimuslaitos Havsforskninginstitutet Finnish Institute of Marine Research GEOLOGIA, GEOKEMIA JA MINERALOGIA: YLEISET PERUSTEET JA MERIGEOLOGISET SOVELLUTUKSET (ERITYISESTI ITÄMEREN ALUEELLA)
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotEnon kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
Lisätiedoteer,: :.. ;,,,,,-,., Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki MITEN SORANOTTO VAIKUTTAA POHJAVEDEN LAATUUN
;, Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki 26.9.1984 I p......,,,-,>., '.... i :. QS3G eer,: :.. ;,,,,,-,., *. 1 '. ' 2 :.,-'t,a,.,,..-.., rr-n, ; y.; i!.,,!:,.,,~,.,~',.~aj< [;//5k}:-.i,;;..;i;'(
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotLuonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta
Kaivannaisalan ympäristöpäivät 15 16.9.2009 Lappeenranta 1 Luonnonkiven kriteerit - Eheys - Vähän rakoja, suuri blokkikoko - Tasalaatuisuus - Tasavärinen ja rakenteinen - Ulkonäkö - Mahdollisimman vähän
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjatteiden sijoitustutkimusten projektiryhma
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjatteiden sijoitustutkimusten projektiryhma Tiedonanto 31 G - 1.2.1 Antero Lindberg EmIDEN RADIONUKLIDIEN KULKEUTUMINEN JA PIDATTYMINEN LUONNON POHJAVESIOLOSUHTEISSA Selostus
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotMineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma
Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotKaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotHelsingin kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
LisätiedotLuku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä
Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen L U K U 2 G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä 23 Geologiassa tutkitaan Maan ylimpien osien (lähinnä maankuoren ja ylävaipan)
LisätiedotM 89/-73/2 Kauko Puustinen 1973-04-16 KAOLIINI
M 89/-73/2 Kauko Puustinen 1973-04-16 KAOLIINI Hakemisto Esiintyminen 3 Suomen kaoliiniesiintymät 3 Synty 6 Savimine raalit ja niiden tutkiminen 7 Ominaisuudet, käyttö ja laatuvaatimukset 8 Louhinta ja
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotNurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.
17 Nurmes Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä. Selvityksessä keskityttiin lähinnä pääteiden ja rautateiden varsille,
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotPOROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS
STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS P. Klobes, M. Siitari-Kauppi, K-H. Hellmuth STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS
LisätiedotRakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa
Rakoverkkomallinnus KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus/rakosimulointi Kiteisen kallioperän rikkonaisuuden mallintaminen on tärkeää mm. kalliorakentamisessa,
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotVXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA
ARKISTOKAPPALE I / Juho Hyyppa Geologinen tutkimuslaitos Maaperaosasto VXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA 31.8.19 82 Imatran Voima Oy ja Geologinen tutkimuslaitos
LisätiedotKuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa
Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotMALMINETSIJAN KIVIOPAS
MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton
LisätiedotBentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta
KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa
LisätiedotOL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7.
Työ raportti 2002-04 Matalan lämpötilan rakomineraalit Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteissä OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7. ~KRB ja -KR 1 0 Aulis Kärki Tapio Lahdenperä Tammikuu 2002 POSIVA OY Töölönkatu
LisätiedotVIRTASALMEN HYVÄJÄRVEN KAOLIINITUTKIMUKSET VUOSINA Valtausalue Hyväjärvi 1-2, kaivosrekisteri n :ot 4922/1-2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3232/-92/1/82 VIRTASALMI Hyvä järvi Mauri Niemelä 31.5.1992 VIRTASALMEN HYVÄJÄRVEN KAOLIINITUTKIMUKSET VUOSINA 1989-1992 Valtausalue Hyväjärvi 1-2, kaivosrekisteri n :ot 4922/1-2
LisätiedotKalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla
Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio
LisätiedotKainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset
Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille
LisätiedotRavinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä
Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa
LisätiedotGeotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys
Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Your industry, our focus BETONILABORANTTI JA - MYLLÄRIKURSSI JARKKO KLAMI Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan selvittää ja millainen
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotNro 407 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ. Juha Kaija, Tarja Paukola ja Heikki Tanskanen
Nro 47 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ Juha Kaija, Tarja Paukola ja Heikki Tanskanen 1 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 47 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO-
LisätiedotRauman kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotMikrobien kulkeutuminen pohjavedessä, Tuloksia Polaris-hankkeesta
Mikrobien kulkeutuminen pohjavedessä, Tuloksia Polaris-hankkeesta Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari Kuopio 24.4.2013 Backnäs, S., Kauppinen, A., Hyvärinen, N., Pitkänen, T., Hokajärvi,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotRuiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki
Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simuloiesimerkki School of Technology and Management, Polytechnic Institute of Leiria Käännös: Tuula Höök - Tampereen Teknillinen Yliopisto Mallinnustyökalut Jäähdytysjärjestelmän
Lisätiedot