Opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma

Transkriptio

1 Opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma VV07 / Opetuksen suunnittelu ja arviointi / Opsa / 6op / 160h Opintojakson tavoitteena on suunnitella erilaisille opiskelijoille sopiviin oppimisympäristöihin oman ammattialan opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma. Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 2 opintoviikkoa tai 3 opintopistettä (80h opiskelijan työnä). Opintojakso voi olla myös joko kokonaan tai osin verkkototeutuksena. Opintokokonaisuuden toteutussuunnitelmassa kuvattu opetus toteutetaan sitten käytännössä Opetusharjoittelu oppilaitoksessa, 8op -opintojaksolla. Vaihe 1. Opetussuunnitelmien / tutkintojen perusteiden työelämälähtöisyyden arviointi Analysoi oman ammattialasi opetussuunnitelmaa / tutkintojen perusteita seuraavista näkökulmista: - miten opetussuunnitelmassa / tutkintojen perusteissa näkyy työelämälähtöisyys, vai näkyykö? Perustele! - ovatko opintojaksot / tutkinnon osat työtehtävälähtöisesti nimettyjä ja määriteltyjä? Perustele! - ovatko kuvattu ammattitaito, tavoitteet, sisällöt ja arviointikohteet työelämälähtöisiä? Perustele! - avautuuko ops / tutkintojen perusteet kaikille lukijoille samalla tavalla - onko se yksiselitteinen ja selkeä? Perustele! Analyysi: Sähköalan perustutkinto, automaatioasentaja -Työelämäläheisyys näkyy siten että osa opintojakson / jaksojen opinnoista totetutetaan työssäoppimisen yhteydessä. Opintojen edetessä opiskeljat antavat näyttöjä osaamisestaan, ja osa näytöistä on tarkoitettu annettavaksi työssäoppimisen yhteydessä työelämässä. -Opintojaksot on nimetty lähinnä sen todellisen tekemisen perusteella. Esimerkiksi Releohjaukset ja ohjelmoitavan logiikan ohjelmointi opintojaksolla harjoitellaan ohjelmoitavan logiikan ohjelmointia sekä releohjauksia. -Mielestäni on. Ensinnäkin oppilaitoksella on melko tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Oppilaitoksessa on paljon työssäoppimisyhteistyötä, mutta myös henkilöstökoulutusta. Mielestäni oppilaitoksessa pyritään pysymään kiinni tämän päivän tilanteessa, eikä OPS:t tässä mielessä ole mielestäni kovinkaan pielessä. -Ops määrittelee pääpiirteittäin sisällön sekä sen mihin opiskelijan olisi pystyttävä opintojakson suoritettuaan. Voi syntyä tulkintaeroja painotuksessa, koska opsit ovat myös ainakin joidenkin jaksojen kohdalla hieman ihanteellisia, kun määritellään mitä kaikkea opiskelijan sitten tulisi hallita. Aika ja välineet eivät aina riitä, ja toisaalta myös työssä ei aina kohdennu 100% siten että kaikkea tarvittavaa voitaisiin siellä oppia. Vaihe 2a. Opintokokonaisuuden taustatiedot, analysointi ja jäsentäminen Mille kouluasteelle ja mihin tutkintoon opintokokonaisuus liittyy? Keskiasteen koulutus, sähköalan perustutkinto (automaatioasentaja) Mikä on opintokokonaisuuden nimi ja laajuus? Teollinen rakentaminen ja tuotannon sähköiset perusohjaukset / Rele- ja logiikkaohjaukset (2ov) Mitkä ovat opintokokonaisuuden osaamistavoitteet (opetussuunnitelmasta)? Opiskelijan on osattava laatia pieni relepiirikaavio, kuten moottorinohjauskaavio, joka sisältää käynnistyskytkimen, lämpösuojat, turvakytkimet, suunnanvaihtokytkimet ja niiden apureleet tai toimintaselostuksen avulla logiikkaohjelman valitsemallaan esitystavalla. Opiskelijan on osattava pienen ohjelman syöttäminen logiikkapiirille logiikan

2 ohjelmointiympäristöä käyttäen. Hänen on osattava tehdä yksinkertainen ohjelmamuutos, kuten lukituksen lisääminen, poistaminen tai vakioarvon muuttaminen ja kenttäväylään liittyvät muutokset, kuten laitteen lisääminen ja osoitteen muuttaminen. Kuvaa opiskelijoiden taustoja (ikä, peruskoulutus, työkokemus, )? o Opiskelijat ovat toisen vuoden opiskelijoita keskiasteella, iän ollessa pääsääntöisesti vuotta. Opiskelijoilla on siis takanaan peruskoulu, ja yksi kokonainen vuosi sähköalan perustutkinnon perusopintoja. o Kurssi ajoittuu toisen vuosiluokan keskimmäiselle opintojaksolle. o Opintojaksolla on mukana myös yksi yhdistelmäopintoja suorittava (lukio+ammatillinen) sekä yhdellä opiskelijalla on takanaan jo toinen ammattitutkinto. o Työkokemusta ei opiskelijoilla alalta ole, mutta joillakin on ollut jotain pieniä kesätöitä. Toisen vuosiluokan lopussa opiskelijoilla on työssäoppimisjakso. Kuvaa lyhyesti, miten opetus on tarkoitus toteuttaa (lähiopetus, yhdistetty lähi- ja etäopiskelu, verkko-opiskelu, )? o Opiskelu toteuteaan lähiopetuksena luokka- ja työsalitiloissa. Opiskelijat tekevät käytännön harjoitteita siten että niiden vaatimukset nousevat opintojen edetessä. Kurssin lopussa on käytännön opetuksen ja teoriaopetuksen osaamisen testaava koe. o Tämä opintojakso on osa laajempaa kokonaisuutta, ja tämä kahden opintoviikon jakso keskittyy logiikkaohjelmointiin. Vaihe 2b. Määrittele opintokokonaisuuden teemat ja ydinsisällöt (Kts. Koli & Silander. Verkko-opetuksen työkalupakki. 2003) Opintokokonaisuuden osatavoitteet (opsista) Osatavoitteeseen liittyvät teemat (osaamiskokonai- Osatavoitteeseen liittyvien teemojen ydinsisällöt (osaamisosaamiskokonaisuuden 1. Opiskelija tuntee 2. Opiskelija osaa suus) Teema 1: Mikä on ohjelmoitava logiikka Teema 2: Ohjelmoitavan logiikan kytkennät Teema 3: Ohjelman kirjoitus Teema 4: Ohjelman seuranta Teema 5: Dokumentointi Teema 1: Opiskelija ymmärtää mikä logiikka on Teema 2: Sähköiset kytkennät Teema 3: Ohjelmoinnin perusteet Teema 4: Ohjelman lata- konkreettinen osaamisena) Teeman 1 ydinsisältö: Ohjelmoitavan logiikan perusperiaatteet Teeman 2 ydinsisältö: Kytkentöjen perusperiaatteet Teeman 3 ydinsisältö: Miten logiikan ohjelmointi tehdään, ohjelmoinnin perusteet Teeman 4 ydinsisältö: Ohjelman kulun seuranta ja muutoksen tekeminen Teeman 5 ydinsisältö: Muutosten dokumentointi ja tallennukset Teeman 1 ydinsisältö: Opiskelija tietää yleiset toimintaperiaatteet ja mihin logiikka käytetään ja miksi Teeman 2 ydinsisältö: Opiskelija tuntee sähköisten kytkentöjen perusperiaatteet ja osaa kytkeä yhden valmistajan logiikan Teeman 3 ydinsisältö: Opiskelija osaa käyttää yhden valmistajan logiikkaohjelmointi-ohjelmaa ja tuntee ohjelmmoinnissa käytettävät peruskäskyt Teeman 4 ydinsisältö: Opiskelija osaa teh-

3 us ja ohjelman kulun seuraaminen Teema 5: Dokumentoinnin ja arkistoinnin perusteet dä pienen ohjelmamuutoksen, osaa ladata sen ohjelmointilaitteelta logiikkaan ja osaa seurata ohjelman suoritusta Teeman 5 ydinsisältö: Opiskelija osaa tallentaa ohjelman, ymmärtää tallennuksen merkityksen ja tietää yleiset dokumentoitavat Täydennä ja laajenna taulukkoa opintokokonaisuuden ja oman jäsennyksesi mukaan Vaihe 3. Opintokokonaisuuden pedagogiset mallit Valitse, kuvaa ja perustele oman ammatillisen opintokokonaisuutesi toteutuksessa käytettävä (käytettävät) pedagogiset mallit. Seuraavanlaisia pedagogisia malleja olen ajatellut opintojaksoni sisältävän. Mielestäni mikään malleista ei ole yksinään käytössä, vaan malleista sekoittuu tietynlainen yhteinen malli. 1) Ongelmakeskeinen Opiskelijoiden eteen tulee ongelmia joista heidän täytyy päästä eteenpäin. Vierustoverillakin voi olla samantyyppinen ongelma, mutta ei välttämättä samaa ulospääsyä. Ohjelmoinnissa, kun sitä harjoitellaan tekemään, harvoin syntyy aivan samanlaisia ratkaisuja ja sitäkautta ihan identtisiä ongelmia. Opiskelijat joutuvat jäsentelemään ongelmaansa ja sitäkautta osattava soveltaa opittuja tietoja ongelman ratkaisussa. Tärkeä osa on opiskelijan lopputuloksen tarkastelu ja arviointi siten että opiskelija pyrkii myös itse omaa tekemistään arvioimaan On pyrittävä saamaan kaikki opiskelijat itsenäiseen ja luovaan työskentelyyn, ja pyrittävä välttämään sitä että opiskelija jättäytyy ulkoisen ohjauksen varaan Opiskelijoiden on sallittua myös toinen toistaan auttaa ja toimia aivoriihien lailla, jolloin yleensä syntyy ratkaisuja myös hieman omanlaisiin ongelmiin kun opiskelijat väittelevät ja tavallaan opettavat toinen toistaan. He muokkaavat omia käsityksiään muilta saamiensa käsitysten ja tietojen pohjalta. 2) Tähän liittyy hieman edellinen, eli mielestäni eri mallit tavallaan yhdistyvät oppituntien aikana. Oppilaille tulee eteen selvä ongelma, jonka he joutuvat kriittisesti analysoimaan ja sen jälkeen soveltamaan uutta opittua tietoa ongelman ratkaisuun Opiskelijat joutuvat keskenään keskustelemalla hakemaan ymmärrystä ongelman ratkaisuun ja muodostamaan omien kasitystensä julkituomisen avulla uusia käsityksiä. Olennaista on että opiskelijoille tulee kysymyksiä miten, miksi, mutta vastauksia ei saakaan suoraan keneltäkään. He joutuvat käymään eräänlaisen tutkimusprosessin läpi jossa hankitaan tietoa, keskustellaan, analysoidaan ja saadaan lopputulos joka myös analysoidaan.

4 Vaihe 4a. Opintokokonaisuuden opetus- ja oppimisprosessi Suunnittele ja kuvaa ammattialakohtaisen opintokokonaisuutesi toteutusprosessi oppimistilanteittain, piirrä oppimistilanteiden toteutuskuvaaja ja suunnittele opiskelija-arviointi Oppimistilanne Nimeä, määritä ja kuvaa: oppimistilanne, pedagoginen malli, aika/kesto, 1. Mikä on logiikka, oppinen 2. Oppimistilanne Logiikan kytkennät oppinen Aika: 8h Oppimisympäristö Millaisessa ympäristössä opetus- ja tapahtuu (tarvikkeet, työkalut, oppimisalusta, )? Oppimistehtävät Mitä oppijat (yksilö-pari-ryhmä) tekevät oppiakseen tavoitteen mukaisia asioita? Opetus alkaa ensin pienellä historian perehdytyksellä, ja samalla opiskelijat johdatetaan aiheeseen aikaisemmin opetetun tiedon kautta. Oppimistilanteen jälkeen oppilailla tulisi olla käsitys miksi logiikka on kehitelty ja miksi sitä käytetään Opiskelijat kirjaavat ylös muistiinpanoja ja tutustuvat logiikan kytkentöihin myös oikeaan logiikkaan kytkemällä. Oppilaat saavat kytkennöistä tehtävän jossa he joutuvat soveltamaan tietoaan. Opiskelijat tutustuvat Siemens S7 MicroWin ohjelmaan, sen perustoimintoihin Oppimateriaalit Mitä oppimateriaaleja ja aineistoja käytetään (kirjallisuus, www, itse tuotettu aineisto, )? Materiaali: Itse sekä joidenkin valmistajien ohjeita Materiaali: Itse sekä joidenkin valmistajien ohjeita Oppimisen ohjaus ja palaute Miten oppimista ohjataan (mitä opettaja tekee) ja miten oppimistehtävistä palautetta? Aluksi opetus on perinteisen luokkaopetuksen kaltaista, käytän kuitenkin enemmän taulua kuin videotykkiä, josta oppilaat tekevät omat muistiinpanot. Välillä opettaja kiertää pistokoemaisesti katsomassa muistiinpanojen etenmistä ja tekee välikysymyksiä kertausluontoisesti Opettaja kiertää luokassa ja huolehtii että kaikki pääsevät eteenpäin. Oppilaat saavat lopuksi logiikan kytkettyä ja toimintakuntoon joten he havaitsevat etenemisensä käytännössä. Aiheesta tulee myös osia tenttiin. 3. Ohjelmointiohjelman käyttö Aika 2h Materiaali: Itse sekä ohjelmointiohjelman käyttöohjeet Ohjelman toimintoja käydään opettajan opastuksella ja oppilaiden aina välillä kokeillessa omilla tietokoneillaan. Ei varsinaista palautetta, ohjelma on hallittava jatkossa riittävästi 4. Opettaja johdat- Aiheesta ei anneta

5 Ohjelmointikielet Aika: 2h 5. Loogiset peruspiirit AND, OR XOR, negaatio 6. Peruspiirit: Signaalitilan reunan tunnistus, Asetus ja nollaus 7. Peruspiirit: Ajastimet 8. Soveltava harjoitus Ongelmakeskeinen taa kolmeen IECohjelmointikielen perusteisiin lyhyesti. Ohjelmointikieliä verrataan seuraavien oppituntien aikana harjoitusten yhteydessä Opiskelijat tekevät muistiinpanoja. He tekevät loogisista peruspiireistä harjoituksia ensin paperille, ja sen jälkeen kokeilevat ohjelmallisesti Opiskelijat kirjaavat muistiinpanot kun opettaja käy piirien toiminnan läpi. Tämän jälkeen he koittavat peruspiirien toiminnan logiikassa Opiskelijat kirjaavat muistiinpanot kun opettaja käy piirien toiminnan läpi. Tämän jälkeen he koittavat peruspiirien toiminnan logiikassa tähän asti opittujen tietojen soveltamista vaativan pienen harjoituksen. Oppilaat opettelavat seuraamaan ohjelmankulkua ja käyttämään ohjelman toimintoja. Harjoitus on pyritty rakentamaan tuetettua varsinaista palautetta. Opiskelijan on kurssin lopussa hallittava yhdellä ohjelmointikielellä toimiminen Tehtävät tarkistetaan yhteisesti. Aiheesta osio myös tenttiin. keskustella myös toistensa kanssa harjoituksen ratkaisuun liittyvistä asioista. Suoraa

6 9. laskurit 10. Soveltava harjoitus Pedagogiset mallit:, ongelmakeskeinen Aika: 8h käytäntöä muistuttavaksi Opiskelijat kirjaavat muistiinpanot kun opettaja käy piirien toiminnan läpi. Tämän jälkeen he koittavat peruspiirien toiminnan logiikassa tähän asti opittujen tietojen soveltamista vaativan pienen harjoituksen. Harjoitus on pyritty rakentamaan käytäntöä muistuttavaksi (Kuljetinkäyttö). kopiointia ei sallita. Opiskelijat tekevät ja testaavat ja opettaja auttaa pahimpien ongelmakohtien yli. Vastauksia ei kuitenkaan kerrota kerralla ennalta arvattavan syklin mukaisesti, vaan opettaja pyrkii antamaan hieman apua joka johtaisi oppilaan ja oppilaiden oman ratkaisun löytymiseen. Palautetta pyritään mahdollisuuksien mukaan antamaan tehtävien edetessä eikä vain lopussa. 11. Käyttöönotto : Aika 4h 12. Dokumentointi Aika: 2h valmiiksi tehdyn ohjelman joka heidän tulee ottaa käyttöön. Heidän tulee myös osata opastaa toista henkilöä käyttämään laitetta Oppilaat tulostavat ja tekevät tarvittavat merkinnät mm. muutostöistä. Oma materiaali 13. Oma materiaali palautetta opastuksesta tehtävien tekemisen vaiheessa. Dokumentoinnista tulee osio tenttiin

7 Tentti Ongelmakeskeinen 14. Palaute ja kertaus tentin jossa oppilaan on hallittava logiikan perusteet, osattava lukea kytkentäkuva sekä tehdä pieniä muutoksia ohjelmaan ja ottaa se käyttöön. Muutokset tulee myös dokumentoida Käydään läpi tenttitehtävät ja vastaukset, sekä missä oli yleisesti ottaen puutteita. Mahdollisesti kerrataan sellaisia asioita joissa oppilailla joko omasta mielestään tai tentissä oli eniten puutteita Oma materiaali Täydennä yllä olevaa taulukkoa opintokokonaisuuden ja oman jäsennyksesi mukaan Vaihe 4b. Opintokokonaisuuden opetus- / oppimistilannekuvaaja Piirrä ammattialakohtaisen opintokokonaisuutesi oppimistilanteiden toteutuskuvaaja (esim. aikajana, Mindmap, ) Viikko Opetuksen aihe / opetuskerta (4h) Mikä on logiikka Logiikan kytkennät Ohjelmointiohjelman käyttö Ohjelmointikielet Loogiset peruspiirit Peruspiirit: Signaalitilan reuna, asetus ja nollaus Peruspiirit: Ajastimet Soveltava harjoitus Peruspiirit: Laskurit Soveltava harjoitus Käyttöönotto Dokumentointi tentti Palaute ja kertaus Vaihe 4c. Opintokokonaisuuden opiskelija-arviointi Suunnittele ja kuvaa ammattialakohtaisen opintokokonaisuutesi opiskelija-arviointi: mitä arvioidaan =

8 arviointikohteet, millä menetelmillä arvioidaan = arviointimenetelmät ja miten osaamisen taso (opiskelijan saama arvosana) määräytyy = arviointikriteerit? Arviointikohteet: -Kytkentöjen ymmärtäminen -Logiikan perusperiaatteen ymmärtäminen -Peruspiirien ymmärtäminen ja osaaminen -Ohjelmointiohjelman käyttö, ohjelman lataus ja seuranta -Ulkopuolisen henkilön opastaminen -Muutosten merkitseminen ja ohjelman kommentointi Arviointimenetelmät: -Tuntiseuranta, osallistuminen, tentti Arviointikriteerit: Ohjelmointiohjelmalla pitää pystyä seuraamaan ohjelmaa, tekemään pieniä muutoksia ja ottamaan ne käyttöön. Logiikan kytkennät on ymmärrettävä perustasolla Arvosana muodostuu tuntiosallistumisesta ja tenttiarvosanasta. Arvosanat E0 (hylätty), T1, T2, H3, H4, K5 (kiitettävä)