Infektioiden torjunta teho-osastolla
|
|
- Tuomas Seppälä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pekka Ylipalosaari, Tero Ala-Kokko ja Hannu Syrjälä KATSAUS Infektioiden torjunta teho-osastolla Tehohoidon aikana kehittyvä infektio pitkittää hoitoaikaa, lisää kustannuksia ja suurentaa kuoleman riskiä. Koska kaikki kriittisesti sairastuneet ovat alttiita saamaan hoitoon liittyviä infektioita, niiden torjunnan menetelmät kuuluvat jokaisen tehohoitopotilaan hoidon kulmakiviin. Infektioiden torjunnan perustana on kunkin yksikön infektioiden järjestelmällinen seuranta, jolloin saadaan torjunnan painopisteille selvä pohja. Torjunnassa käytetään yhä useammin monen tutkittuun tietoon perustuvan menetelmän kokonaisuutta. Tavoitteena pidetään nollatoleranssia, jolloin kaikki hoidon aikaiset infektiot pystyttäisiin torjumaan. Käytännössä tähän päämäärään on vaikea päästä. Infektioiden torjunnan keskeiset periaatteet ovat käsihuuhteen käyttö aina potilasta hoidettaessa, asianmukainen suojainten käyttö ja todettujen mikrobien edellyttämä tilaeristys. Haastavaan mikrobilääkeresistenssiin voidaan vaikuttaa järkevällä lääkkeiden käytöllä, jossa huomioidaan yksikön mikrobien herkkyystilanne. Yli 48 tuntia teho-osastolle tulon jälkeen ilmenevien infektioiden esiintyvyys on vähintään kaksinkertainen verrattuna esiintyvyyteen tavallisella vuodeosastolla vastaavaan aikaan. Kaikista hoitoon liittyvistä infektioista viidennes todetaan tehohoitopotilailla. Eurooppalaisessa vallitsevuustutkimuksessa tehoosaston potilaista 51 %:lla oli infektio ja 71 % sai mikrobilääkehoitoa (Vincent ym. 2009). Aiemmassa EPIC-tutkimuksessa (European Prevalence of Infection in Intensive Care Study) vuodelta 1991 selvisi, että teho-osastojen potilaista 44,8 %:lla oli infektio ja viidesosalla (20,6 %) se oli kehittynyt tehohoidon aikana (Vincent ym. 1995). Ilmaantuvuustutkimuksien mukaan tehohoidossa olevista potilaista % saa hoitojaksonsa aikana hoitoon liittyvän infektion ja infektioiden ilmaantuvuus on 13 56/1 000 hoitopäivää ( Januel ym. 2010). Tehohoidon aikana kehittyvän infektion on raportoitu lisäävän tehohoitopotilaiden kuolleisuutta % ( Januel ym. 2010). Tehohoidon aikana kehittyvä infektio lisää hoidon kustannuksia, kasvattaa tehohoidon resurssien käytön kolmin- tai nelinkertaiseksi ja pidentää hoitojaksoa (Eggimann ja Pittet 2001, Ylipalosaari ym. 2006). Omassa sairaalassamme tehdyssä tutkimuksessa tehohoidon aikana kehittyvä infektio oli itsenäinen sairaalakuolleisuuden riskitekijä (Ylipalosaari ym. 2006). Eri tutkimusten tulkintaa ja vertailua vaikeuttaa potilasaineistojen heterogeenisuus mikrobietiologian, diagnostisten kriteerien ja hoitokäytäntöjen osalta. Riskitekijät infektioiden kehittymiselle tehohoidon aikana Riskitekijät voidaan jakaa kolmeen luokkaan: potilaaseen ja hänen perustauteihinsa kytkeytyviin sisäsyntyisiin tekijöihin, akuuttiin sairausprosessiin liittyviin seikkoihin sekä kajoavista hoito- ja tutkimustoimenpiteistä johtuviin tekijöihin. Infektioiden torjunnan toimenpitein ei sisäsyntyisiin riskitekijöihin voi käytännössä vaikuttaa. Näitä ovat immuunipuolustusta heikentävät perussairaudet kuten diabetes ja syöpäsairaudet sekä niiden hoidot, ikääntyminen ja aliravitsemus. Tehohoidon aikana suurin infektioriski on vakavimmin sairailla sekä erityisesti traumapotilailla. Sepsiksen patofysiologiaan kuuluu keskeisesti soluvälitteisen immuniteetin häiriintyminen, mikä altistaa infektioille ja vaikeuttaa niiden paranemista. Huomattava osa infektioiden riskitekijöistä tehohoitopotilailla on ulkoisia, ja ne liittyvät 1449 Duodecim 2011;127:
2 KATSAUS 1450 muun muassa kajoaviin hoitoihin ja valvontalaitteisiin. Näihin seikkoihin on mahdollista puuttua infektiontorjunnan keinoin. Yhdysvaltalaisen hoitoon liittyvien infektioiden seurantajärjestelmän (National Nosocomial Infection Surveillance, NNIS) mukaan 86 % tehohoidon aikaisista keuhkokuumeista liittyy hengityslaitehoitoon (ventilator-associated pneumonia, VAP), 87 % bakteremioista keskuslaskimokatetriin ja 95 % virtsatieinfektioista virtsatiekatetrin käyttöön (Richards ym. 2000). Tehohoidon aikana kehittyvää infektiota edeltää potilaan kolonisoituminen mikrobeilla, joista osa on potilaan omaa mikrobiflooraa mutta osa hoitohenkilökunnan käsien välityksellä joko toiselta potilaalta tai kontaminoituneesta hoitoympäristöstä saatuja. Tehohoitopotilaat saavat usein pitkäkestoisia ja toistuvia mikrobilääkehoitoja, jotka muuttavat ihon ja ruoansulatuskanavan mikrobistoa valikoiden siihen resistenttejä kantoja (Barsanti ja Woeltje 2009). Lääkitykset voivat myös auttaa mahalaukun kolonisaatiota mikrobeilla tai lisätä aspiraatioriskiä. Kiire, osaston ylikuormitus tai hoitajien vähäinen määrä suhteessa hoidettaviin potilaisiin lisäävät myös infektioita (Hugonnet ym. 2007). Tehohoidon aikana kehittyvien infektioiden torjunnan tavoite Infektioiden torjunnan tavoitteiden toteutumisen kannalta on oleellista, että teho-osaston infektioita seurataan järjestelmällisesti. Etenkin Yhdysvalloissa on 2000-luvulla omaksuttu hoitoon liittyvien infektioiden nollatoleranssi, jonka mukaan jokainen hoidon aikana saatu infektio olisi estettävissä. Hyviä tuloksia on saavutettu yhdistämällä parhaat hoitokäytännöt nipuiksi, joiden toteutumista seurataan päivittäin. Myös säännöllinen palaute tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista puutteista kuuluu seurantaan. Lupaavimpia tuloksia on saatu keskuslaskimokatetreihin liittyvien bakteremioiden estossa. Toisaalta tavoitetta estää kaikki kriittisesti sairaan potilaan teho-osastohoidon aikana kehittyvät infektiot on pidetty epärealistisena ( Januel ym. 2010). Infektiontorjunnan yleiset periaatteet Oikein toteutettu käsihygienia kuuluu jokaisen potilaan perusoikeuksiin. Henkilökunnan oikealla toiminnalla estetään mikrobien leviäminen potilaasta toiseen tai potilaan ympäristöstä potilaaseen. Infektiontorjunnan kulmakivet ovat käsihygienia, asianmukaisten suojainten käyttö, pisto- ja viiltovahinkojen esto sekä hoidossa käytettävien laitteiden huolto ja puhdistus. Hoitohenkilökunnan käsien välityksellä tapahtuva mikrobien siirtyminen potilaasta toiseen on yleistä: tehohoitopotilaista yli viidenneksen on hoidon aikana todettu kolonisoituneen metisilliinille resistentillä Staphylococcus aureuksella (MRSA) tai kefalosporiineille resistenteillä gramnegatiivisilla sauvoilla. Tuoreimmissa tutkimuksissa kolonisoitumisluvut ovat olleet tätäkin suurempia (32 40 %) (Bloemendaal ym. 2009). Tehohoidon aikana kehittyvän infektion aiheuttajan on jopa 40 %:lla todettu olevan peräisin toiselta samanaikaisesti tehohoidossa olleelta potilaalta. Vaikka oikea käsihygienia käytännössä alkoholikäsihuuhdehieronta katkaisisi tehokkaasti tämän tartuntatien, käsihygienia toteutuu teho-osastollakin alle puolessa niistä tilanteista, joissa se olisi tarpeen (Edmond ja Wenzel 2010). Useamman tutkimuksen yhteenvedon perusteella käsihygienia toteutuu teho-osastoilla huonommin kuin tavallisilla vuodeosastoilla (30 40 % vs %) ja eri ammattiryhmistä lääkäreillä heikoimmin, vain 32 %:ssa sitä edellyttävistä tilanteista (Erasmus ym. 2010). Oikein toteutettu käsihygienia estää myös potilaan lähiympäristön pinnoilta tapahtuvan mikrobien leviämisen. Teho-osastolla kosketellaan pintoja potilaan ympäristössä useammin kuin vuodeosastolla. Yleisimmät kosketuspinnat ovat potilasvuoteen reunat, infuusiopumput ja potilasmonitori. Niihin kosketaan yli seitsemän kertaa useammin kuin potilaaseen. Mikrobit voivat säilyä elinkykyisinä ympäristön pinnoilla jopa viikkoja ja siirtyä käsien välityksellä edelleen toisiin potilaisiin. Tosin ympäristöstä tapahtuvan tartunnan todellinen merkitys on vielä epäselvä. Myös sii- P. Ylipalosaari ym.
3 Taulukko 1. Tilaeristämistä vaativien eristystyyppien vertailua. Eristystyyppi Leviäminen Mikrobeja Torjunnassa keskeistä Kosketus Kosketustartuntana työntekijöiden käsien välityksellä: Potilaasta toiseen, pinnoista tai hoitovälineistä potilaaseen. Työntekijöiden käsien merkitys oleellinen. Moniresistentit mikrobit (kuten MRSA, VRE, ESBL)Clostridium difficile norovirus Yhden hengen huone käsihygienia, suojainten käyttö: suojakäsineet ja lähikontaktissa suojatakki Pisara Suuret pisarat (> 5 µm), leijailevat alle kahden metrin päähän. Influenssa, kurkkumätä H. influezae (bakteremia, meningiitti, epiglottiitti, keuhkokuume) N. meningitides (bakteremia, meningiitti, keuhkokuume) Yhden hengen huone, kirurginen suu-nenäsuojus Ilma Pienet mikropartikkelit ilmassa. Leviävät ilmaan potilaan hengittäessä, yskiessä, aivastaessa ja erityisesti aerosolia muodostavien toimenpiteiden kautta. Värjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosi (vähintään kaksi viikkoa hoidon alusta), vesirokko, yleistynyt vyöruusu Alipaineistettu huone, hengityssuojaimen käyttö huoneessa vouksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota järjestelmälliseen kosketuspintojen puhdistukseen (Goodman ym. 2008). Henkilökunnan määrä ja henkilökunnan rokotussuoja. Oikein mitoitettu henkilökunnan määrä teho-osastolla on oleellista, koska osaston ylikuormitukseen ja hoitajien vähäiseen määrään suhteessa potilaisiin liittyy infektioiden lisääntyminen. Kun hoitajien ja potilaiden lukumäärän suhde on yli 2,2, arvioitiin tehohoidon aikana kehittyvien infektioiden määrää voitavan vähentää 26,7 % (Hugonnet ym. 2007). Myös henkilökunnan kokemuksella ja koulutustasolla on merkitystä: esimerkiksi primaarin bakteremian esiintyvyys todettiin pienemmäksi, jos potilaita hoitivat vakituiset teho-osaston hoitajat. Hyvä hoitokäytäntö paitsi estää mikrobien leviämisen potilaasta toiseen, myös vähentää patogeenisten mikrobien siirtymistä potilaasta henkilökuntaan. Teho-osastoilla työskentelevillä tulisi olla myös kattava rokotussuoja. Erityisen tärkeää on vuosittainen kausi-influenssarokotus, joka vähentää ennen kaikkea influenssan leviämistä henkilökunnasta puolustuskyvyltään heikentyneisiin teho-osaston potilaisiin. Potilaan eristäminen. Eristystoimilla pyritään tehostamaan infektiontorjuntaa TAU- LUKOSSA 1 mainituissa tilanteissa. Keskeisintä on tällöin potilaan sijoittaminen omaan huoneeseen eli niin sanottu tilaeristäminen, joka parantaa infektiontorjunnan perusedellytysten toteuttamista. Eristyksen tarkoituksesta ja käytännön toteuttamisesta on annettava selkeät ohjeet. Henkilökunnan tietämys esimerkiksi kosketuseristyksen periaatteista oli hyvä vain alle 40 %:lla, ja vain hieman yli puolet toimi oikein kosketuseristyspotilaan hoidossa. Keskeinen ongelma eristyksen järjestämisessä on vuosikymmeniä sitten suunniteltujen tehoosastojen riittämätön eristyshuonekapasiteetti. Kosketuseristyksen lisäksi moniresistenttien mikrobien torjunnassa pidetään tärkeänä niiden varhaista toteamista. Koska kantajista vain osa on ennalta tiedossa, kannattaa tehohoitoon tulevista riskipotilaista ottaa seulontanäytteitä. Riskipotilaiksi katsotaan esimerkiksi aiemman sairaalahoitonsa aikana näille mikrobeille altistuneet tai pitkäaikaislaitoksesta tulevat potilaat, mikäli laitoksessa on ollut moniresistentin mikrobin aiheuttama epidemia. Kasvavan riskiryhmän muodostavat ulkomailta sairaalasiirtona tulevat potilaat, jotka on syytä hoitaa kosketuseristyksessä, kunnes viljelyvastaukset ovat valmistuneet. Kaikkien teho-osastolle tulevien potilaiden seulomisesta moniresistenttien mikrobien varalta on ristiriitaisia tietoa. Saavutettuun hyötyyn vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon näitä mikrobeja alueella esiintyy ja käytetäänkö kosketuseristystä, kunnes näytevastaus on käytössä (Cepeda ym. 2005) Infektioiden torjunta teho-osastolla
4 KATSAUS Taulukko 2. Yleisimpien moniresistenttien bakteerien osuudet kahdessa tehohoitopotilasaineistossa. Potilaat Resistentti mikrobi Resistentin kannan osuus (%) Viite teho-osastoa 125 maata (EPIC II -tutkimus) 6 MRSA 1 50 Vincent ym VRE 2 34,5 ESBL 3 3,0 173 teho-osastoa 25 maata MRSA 84 Rosenthal ym (INICC 4 -rekisteri) 5 VRE 9 ESBL, Klebsiella pneumoniae 76 karbapeneemiresistentti Acinetobacter baumannii 46 1 MRSA = metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus 2 VRE = vankomysiinille resistentti enterokokki 3 ESBL= laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava kanta 4 INICC = International Nosocomial Infection Control Consortium 5 resistenttien kantojen osuus kaikista ko. mikrobin kannoista keskuslaskimokatetriin liittyvissä bakteremioissa 6 resistenttien kantojen osuus kaikista ko. mikrobin kannoista 1452 Teho-osaston rakenteelliset vaatimukset. Infektioiden torjunnan kannalta on eduksi, jos tarjolla on yhden hengen huoneita. Potilaspaikkaa kohti pitäisi olla tilaa vähintään m 2, ja potilaiden välisen etäisyyden tulisi olla vähintään 2,5 3 metriä (Bartley ja Streifel 2010). Hoitopaikan ympärillä on oltava riittävästi tilaa potilaan valvonta- ja hoitolaitteille, elvytysvälineistölle ja röntgenlaitteistolle. Käsihuuhteen ja terävien jätteiden keräysrasian on hyvä olla jokaisella potilaspaikalla helposti saatavissa. Pintamateriaalien tulee olla helposti puhdistettavia, ja huoneessa on oltava riittävästi suljettua kaappitilaa. Varastotilojen on sijaittava riittävän lähellä, jotta potilaspaikan säilytystiloissa voidaan pitää vain potilaan hoidon edellyttämät tarvikkeet. Ilmaeristyshuoneessa pitää olla mahdollisuus sekä alipaineeseen (varsinainen ilmaeristys) että ylipaineeseen (immunosuppressio- ja palovammapotilaat). Eristyshuoneiden tarpeeseen vaikuttaa sairaalan koko, toiminnan luonne ja väestöpohja. On suositeltu, että vähintään puolet teho-osaston paikoista olisi sellaisia, joissa eristyspotilaan hoito olisi mahdollista, ja vähimmilläänkin eristyspaikkoja pitäisi olla yksi kuutta potilaspaikkaa kohden (Bartley ja Streifel 2010). Ravitsemus ja veren glukoosipitoisuus. Aliravitsemus heikentää immuunipuolustusta, joten tehohoitopotilaan riittävä ravitsemus on tärkeää myös infektioiden estämisessä. Parenteraalisen ravitsemuksen aikana suolen seinämän läpäisevyys lisääntyy. Tämä johtaa bakteerien translokaatioon. Parenteraalinen ravitsemus edellyttää yleensä myös keskuslaskimokatetria, jonka käyttöön liittyy infektioriski. Varhaisen enteraalisen ravitsemuksen on osoitettu vähentävän esimerkiksi haimatulehduspotilaiden infektioita. Hyperglykemia lisää infektioiden esiintymistä muun muassa heikentämällä neutrofiilien toimintaa. Veren glukoosipitoisuuden tavoitearvosta on ristiriitaisia tuloksia, mutta nykyisin pyritään käytännössä siihen, että glukoosipitoisuus on pienempi kuin 8 mmol/l. Tiukan veren glukoosipitoisuuden kontrolloimisen (4,4 6,1 mmol/l) todettiin vähentävän kuolleisuutta 34 %:lla tavanomaisesti hoidettuihin potilaisiin verrattuna (van den Berghe ym. 2001). Meta-analyysissä tätä kuolleisuuseroa ei kuitenkaan ole saatu esiin (Barsanti ja Woeltje 2009). Liian tiukan veren glukoosipitoisuuden kontrolloimisen haittana ovat toistuvat hypoglykemiaepisodit. Alaryhmäanalyyseissä kirurgiset ja sepsispotilaat ovat P. Ylipalosaari ym.
5 hyötyneet tiukasta veren glukoosipitoisuuden seurannasta. Mikrobilääkkeet ja mikrobilääkeresistenssi. Ruoansulatuskanavan selektiivisellä dekontaminaatiolla (SDD) pyritään vähentämään hoidon aikaista gramnegatiivisten bakteerien, S. aureuksen ja hiivojen aiheuttamaa suunielun ja ruoansulatuskanavan kontaminaatiota. Meta-analyysissä paikallinen mikrobilääkkeen käyttö vähensi VAP:n ilmaantuvuutta ja paikallisen ja systeemisen antibiootin yhdistelmä hengitystieinfektioiden lisäksi myös kuolleisuutta (Liberati ym. 2009). Tuoreessa hollantilaistutkimuksessa oraalisen ja parenteraalisen dekontaminaation yhdistelmällä ja myös pelkällä oraalisella dekontaminaatiolla bakteremioiden ilmaantuvuus ja 28 vuorokauden kuolleisuus pienentyi merkitsevästi tavanomaiseen hoitoon verrattuna (de Smet ym. 2009). Silti uusimpienkaan tutkimusten perusteella ei voida yksiselitteisesti päätellä, mitkä potilasryhmät hyötyisivät kiistatta SDD-hoidosta. SDD:n on myös pelätty lisäävän resistenttien mikrobien esiintyvyyttä. Yli 85 % tehohoitopotilailla esiintyvistä sieni-infektioista on hiivasienten aiheuttamia. Tehohoidon aikana kehittyvään kandidemiaan liittyy bakteremioita suurempi kuolleisuus ja pitempi hoitoaika. Kandidemian riskiä lisäävät esimerkiksi parenteraalinen ravitsemus, edeltävä leikkaus, vaikea sepsis sekä laaja-alainen kandidakolonisaatio. Kandidemioiden syntyä on pyritty estämään riskipotilailla profylaktisella sienilääkityksellä, vaikka selkeää tutkimusnäyttöä profylaksin käytöstä on niukalti. Profylaksista hyötyvät ne potilaat, joilla on ruoansulatuskanavan perforaatio tai lekaasi tai joille on tehty toistuvia vatsan alueen leikkauk sia, sekä neutropeniset potilaat (Pappas ym. 2009). Teho-osastoilla esiintyvien resistenttien bakteerikantojen osuus kahden laajan aineiston mukaan on esitetty taulukossa 2. Viime aikoina etenkin gramnegatiivisten bakteerien resistenssitilanne on hankaloitunut. ESBLkantojen (laajakirjoista beetalaktamaasia tuottavat kannat) osuus on yleistymässä kaikkialla Euroopassa. Vaikka tilanne Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa on ollut parempi, ESBL-kantojen osuus on lisääntynyt myös YDINASIAT 88Tehohoidon aikana kehittyvä infektio pitkittää tehohoitoa, lisää kustannuksia ja suurentaa potilaan kuoleman riskiä. 88Asianmukainen infektiontorjunta on keskeinen osa jokaisen tehohoitopotilaan hoitoa. 88Tehohoidon aikana kehittyvien infektioiden järjestelmällinen seuranta luo pohjan infektioiden torjunnalle ja todettujen puutteiden korjaamiselle. 88Infektioiden torjunnan kulmakivi on hyvä käsihygienia. 88Infektioiden torjunnassa käytetään usean tutkittuun tietoon perustuvan menetelmän nippua, jonka toteutumista tulee seurata järjestelmällisesti. täällä (Coque ym. 2008). Lisäksi kasvava ongelmamikrobiryhmä ovat karbapeneemeille resistentit gramnegatiiviset sauvat kuten Acinetobacter baumannii (MAB) sekä karbapenemaasia tuottavat enterobakteerit kuten Klebsiella pneumoniae kannat (KPC). Järkevällä mikrobilääkkeiden käytöllä voidaan hidastaa resistenssin kehittymistä (Lawrence ym. 2009) Mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan optimoida kirjallisilla ohjeilla, tietokoneohjatuilla malleilla, infektiolääkärin päivittäisellä osallistumisella tehopotilaan hoitoon sekä mikrobilääkkeiden käytön seurannalla ja säännöllisellä palautteella (Dellit ym. 2007). Mikrobilääkkeen aloituksen tulee tapahtua viivytyksettä, ja annoksen pitää olla riittävä ja sisältää tarvittaessa kyllästysannoksen. Lääkkeen tulisi tehota todennäköisimpiin hoidettavaa infektiota aiheuttaviin mikrobeihin, ja kohdekudokseen on saatava riittävä pitoisuus. Hoitoa on arvioitava päivittäin mikrobiologisten tulosten ja saadun hoitovasteen mukaan. Hoidon kesto pyritään rajaamaan mahdollisimman lyhyeksi. Mikrobilääkkeiden kierrättämisen (cycling, suositeltujen lääkeryhmien vaihtaminen sovituin väliajoin) hyödystä puuttuu edelleen lopullinen näyttö (Gandhi ym. 2010). Onnistuneella infektioi Infektioiden torjunta teho-osastolla
6 KATSAUS 1454 den torjunnalla vähennetään myös mikrobilääkkeiden käyttöä ja siitä aiheutuvaa resistenttien mikrobien kehittymistä. Yleisimpien tehohoitoon liittyvien infektioiden torjunta VAP on yleisin tehohoitoon liittyvä infektio. Se käsittää niistä % ( Januel ym. 2010). VAP:n torjuntatoimien suunnittelua ja eri toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa yksiselitteisen VAP-diagnoosin standardin puuttuminen (Klompas 2010). Kliinisiin kriteereihin ja keuhkojen röntgenkuvaan perustuva diagnoosi johtaa vääriin positiivisiin diagnooseihin. Toisaalta kajoavien, bronkoskopian yhteydessä otettavien kvantitatiivisten viljelyiden tuloksiin perustuvan diagnostiikan ei ole todettu vaikuttavan kuolleisuuteen ja myös tähän lähestymistapaan liittyy menetelmällisiä virhelähteitä. VAP:n torjunnassa pyritään korvaamaan invasiivinen ventilaatio mahdollisimman nopeasti kajoamattomalla hengityksen tukihoidolla. Hengityslaitehoidon keston lyhentämisessä päivittäinen sedaation keskeyttäminen ja hengityslaitehoidosta vieroittamisen harkinta on tärkeää. VAP:n patogeneesissä oleellista nenänielun kolonisaatiota potentiaalisilla patogeeneilla on pyritty vähentämään muun muassa suun klooriheksidiinipastalla (Koeman ym. 2006). Nenänielun eritteiden kulkeutumista alempiin hengitysteihin on pyritty vähentämään potilaan puoli-istuvalla asennolla, jossa pää on :n kulmassa. Jatkuvan imun käyttö intubaatioputken mansetin yläpuolelle kerty vien eritteiden vähentämiseksi pienensi VAP:n riskiä jopa puoleen muttei vaikuttanut kuolleisuuteen. Imu aiheuttaa lisäksi hengitysteiden limakalvovaurioita. Ultraohuesta polyuretaanikalvosta valmistetun intubaatioputken mansetin on todettu vähentäneen ääniraonalaisten eritteiden aspiraatiota alempiin hengitysteihin. Tutkimuksessa, jossa interventioryhmässä käytettiin lisäksi jatkuvaa ääniraonalaista imua, VAP:n esiintyminen väheni jopa kolmannekseen alkuperäisestä (Lorente ym. 2007). Hopealla päällystettyjen intubaatioputkien on todettu vähentävän VAP:n esiintyvyyttä, mutta rutiinikäytössä ne eivät vielä ole (Coffin ym. 2008). VAP:n torjumiseksi kehitettyjen hoitopakettien (ventilator bundle) on raportoitu vähentäneen VAP:n esiintyvyyttä jopa % (Craven ja Chroneou 2010). Näiden yhteydessä seurataan esimerkiksi potilaan puoliistuvan asennon toteutumista, päivittäistä sedaation keskeyttämistä ja hengityslaitteesta vieroittamisen harkintaa sekä ulkus- ja laskimotrombiprofylaksia. Näistä kolme ensimmäistä liittyy suoraan VAP:n ehkäisyyn. Eurooppalaisissa tutkimuksissa hoitopaketteihin on kuulunut myös hyvä käsihygienia, klooriheksidiinipastan käyttö ja riittävä koulutettu henkilökunta (Rello ym. 2010). VAP:n torjunnassa haasteena on hyvien hoitokäytäntöjen jatkuva ylläpito (Morrow ja Kollef 2010). Ennen kalliiden teknisten menetelmien käyttöönottoa tulisi huolehtia tässä mainittujen yksinkertaisten infektiontorjunnan perusmenetelmien mahdollisimman hyvästä päivittäisestä toteutumisesta (Boudama ym. 2010). Verisuonikatetreihin liittyvien infektioiden estämisessä on oleellista hyvän käsihygienian toteutuminen sekä katetrien asentamisessa että myöhemmässä katetrin käsittelyssä. Keskuslaskimon kanyloinnissa steriliteetin tulee vastata leikkaussalitasoa pesuineen ja peittelyineen (Ala-Kokko ja Syrjälä 2005). Kanylointi tulisi suorittaa kaikuohjauksessa toistuvien ihopunktioiden ja katetri-infektioiden vähentämiseksi (Manian 2009, Frasca ym. 2010, Peris ym. 2010). Henkilökunnan koulutuksella on katetriinfektioiden määrä saatu merkittävästi vähenemään. Kirjallinen ohjeistus ja tarkistuslista ohjeiden noudattamisesta vähensivät katetriinfektioiden ilmaantuvuuden lähtötilanteesta (15 tapausta 1 000:ta katetripäivää kohden) noin puoleen. Katetri-infektiot on saatu jopa häviämään useiden vuosien ajaksi hyvin organisoidun ohjelman avulla (Pronovost ym. 2006, 2010). Määrävälein tehtäviä katetrien vaihtoja ei suositella. Keskuslaskimokatetrin tarve tulee arvioida päivittäin, ja verisuonikatetrit on syytä poistaa heti, kun niitä ei tarvita. Mikrobien kulkeutumista iholta tai pistoporteista katetriin P. Ylipalosaari ym.
7 on pyritty vähentämään käyttämällä antibiooteilla pinnoitettua katetria. Niiden käyttöä on pidetty kustannustehokkaana, jos katetreihin liittyvien infektioiden määrä on yksikössä suuri (3,3/1 000 hoitopäivää) huolimatta muiden torjuntatoimenpiteiden optimaalisesta toteutumisesta (Marschall ym. 2008). Virtsatieinfektioista valtaosa liittyy virtsatiekatetrin käyttöön teho-osastolla. Virtsatieinfektion torjunnassa on keskeistä välttää turhaa katetrointia ja poistaa katetri heti kun se on tarpeeton. Käytettävissä on myös kalliita antiseptisellä aineella, kuten hopeayhdisteillä, päällystettyjä katetreja sekä antibioottipäällysteisiä katetreja. Jo yli viikon jatkuvissa hoidoissa niiden teho on kyseenalainen, ja niiden käyttöalueet ovat vielä vakiintumattomia (Shuman ja Chenoweth 2010). Ripuli. Tehohoitopotilaan ripuli johtuu useimmiten muista syistä kuin infektioista. Yleisimmät ripulia aiheuttavat mikrobit ovat Clostridium difficile ja norovirus, jotka voivat levitä myös muihin potilaisiin ja henkilökuntaan. C. difficile koliittien määrä on lisääntynyt muun muassa hypervirulentin 027-kannan (NAP1-kannan) leviämisen myötä (Riddle ja Dubberke 2009). Suolistoinfektioiden torjunnassa teho-osastolla on oleellista, että infektioepäillyt sijoitetaan heti kosketuseristykseen. C. difficile infektion diagnostiikassa viljely on herkin menetelmä, mutta tulos valmistuu 2 3 vuorokauden viiveellä. Sen vuoksi on siirrytty käyttämään toksiininerityksen osoittamiseksi nopeampia, esimerkiksi PCRpohjaisia, tekniikoita. Infektioripulia sairastava potilas hoidetaan kosketuseristyksessä oireiden ajan ja kaksi vuorokautta niiden loppumisesta. Osa potilaista erittää ulosteessaan ripulia aiheuttavaa mikrobia tämän jälkeenkin, mutta silti vähemmän kuin oireisessa vaiheessa. Koska sekä C. difficilen itiöt että norovirus häviävät suhteellisen huonosti käsihuuhteella, kädet pestään ensin vedellä ja saippualla ja kuivataan huolellisesti. Vasta sen jälkeen kuiviin käsiin hierotaan alkoholihuuhdetta muiden mikrobien tartuntatien katkaisemiseksi. Koska itiöt säilyvät pitkään pinnoilla, suositellaan potilaan huoneen loppusiivouksessa etenkin epidemiatilanteissa klooripohjaisia puhdistusaineita (Bobo ja Dubberke 2010). Lopuksi Tehohoitoon liittyvien infektioiden merkityksen havaitseminen ja ongelman laajuuden ymmärtäminen edellyttävät systemaattista infektioiden seurantaa. Jos infektioiden esiintyvyys joko kaikkien infektioiden tai jonkun yksittäisen infektiotyypin osalta poikkeaa selvästi kirjallisuudessa esitetyistä luvuista, on aiheellista arvioida yksikön infektioiden torjunnan toteutumista ja korjata siinä mahdollisesti havaittavat puutteet. Infektioiden esiintymisluvut ovat yhä tärkeämpi hoidon laadun mittari. PEKKA YLIPALOSAARI, LT OYS, operatiivinen tulosalue, infektioiden torjuntayksikkö PL 21, OYS TERO ALA-KOKKO, professori OYS, operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue, anestesiologian klinikka HANNU SYRJÄLÄ, dosentti OYS, operatiivinen tulosalue, infektioiden torjuntayksikkö Sidonnaisuudet Pekka Ylipalosaari: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Tero Ala-Kokko: Luentopalkkio (Pfizer) Hannu Syrjälä: Luentopalkkiot (lähes kaikki Suomessa mikrobilääkkeitä markkinoivat lääkeyritykset). Summary Infection control in the intensive care unit The basis of infection control is systematic monitoring of infections in the patient care units, whereby a clear-cut basis for focusing of the control is obtained. An entity of several distinct evidence-based methods, i.e. treatment bundle, is increasingly utilized. Though difficult in practice, the goal is zero tolerance, whereby all infections during the treatment should be prevented. Central principles of infection control include use of antimicrobial hand rinse in all patient care, appropriate use of protective devices and contact isolation as required by the detected microorganisms Infektioiden torjunta teho-osastolla
8 KATSAUS 1456 KIRJALLISUUTTA Ala-Kokko T, Syrjälä H. Keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisy. Duodecim 2005;121: Barsanti MC, Woeltje KF. Infection prevention in the intensive care unit. Infect Dis Clin North Am 2009;23: Bloemendaal A, Fluit A, Jansen W, ym. Acquisition and cross transmission of Staphylococcus aureus in European intensive care units. Infect Control Hosp Epidemiol 2009;30: Bobo LD, Dubberke ER. Recognition and prevention of hospital-associated enteric infections in the intensive care unit. Crit Care Med 2010;38:S Bouadma L, Mourvillier B, Deiler V, ym. A multifaceted program to prevent ventilator-associated pneumonia: impact on compliance with preventive measures. Crit Care Med 2010;38: Cepeda JA, Whitehouse T, Cooper B, ym. Isolation of patients in single rooms or cohorts to reduce spread of MRSA in intensive-care units: prospective twocentre study. Lancet 2005;365: Coque TM, Baquero F, Canton R. Increasing prevalence of ESBL-producing Enterobacteriaceae in Europe. Euro Surveill 2008;13: Coffin SE, Klompas M, Classen D, ym. Strategies to prevent ventilator-associated pneumonia in acute care hospitals. Infect Control Hosp Epidemiol 2008;28 Suppl 1:S Craven DE, Chroneou A. Chapter 303: Nosocomial pneumonia. Kirjassa: Mandell GM, Bennett JE, Dolin R, toim. Principles and practice of infectious diseases. Philadelphia: Churchill Livingstone Elsevier de Smet AM, Kluytmans JA, Cooper BS, ym. Decontamination of the digestive tract and oropharynx in ICU patients. N Engl J Med 2009;360: Dellit TH, Owens RC, McGowan JE Jr, ym. Infectious Diseases Society of America and the Society for Healthcare Epidemiology of America guidelines for developing an institutional program to enhance antimicrobial stewardship. Clin Infect Dis 2007;44: Edmond MB, Wenzel RP. Chapter 300: Isolation. Kirjassa: Mandell GL, Bennett JE, Dolin R, toim. Principles and practice of infectious diseases. Philadelphia: Churchill Livingstone Elsevier Eggimann P, Pittet D. Infection control in the ICU. Chest 2001;120: Erasmus V, Daha T, Brug H, ym. Systematic review of studies on compliance with hand hygiene guidelines in hospital care. Infect Control Hosp Epidemiol 2010; 31: Frasca D, Dahyot-Fizelier C, Mimoz O. Prevention of central venous catheterrelated infection in the intensive care unit. Crit Care 2010;14:212. Gandhi TN, DePestel DD, Collins CD, Nagel J, Washer LL. Managing antimicrobial resistance in intensive care units. Crit Care Med 2010;38:S Goodman ER, Platt R, Bass R, Onderdonk AB, Yokoe DS, Huang SS. Impact of an environmental cleaning intervention on the presence of methicillin-resistant Staphylococcus aureus and vancomycinresistant enterococci on surfaces in intensive care unit rooms. Infect Control Hosp Epidemiol 2008;29: Hugonnet S, Chevrolet JC, Pittet D. The effect of workload on infection risk in critically ill patients. Crit Care Med 2007; 35: Januel J, Harbarth S, Allard R, ym. Estimating attributable mortality due to nosocomial infections acquired in intensive care units. Infect Control Hosp Epidemiol 2010;31: Klompas M. Ventilator-associated pneumonia: is zero possible? Clin Infect Dis 2010;51: Koeman M, van der Ven AJ, Hak E, ym. Oral decontamination with chlorhexidine reduces the incidence of ventilatorassociated pneumonia. Am J Respir Crit Care Med 2006;173: Lawrence KL, Kollef MH. Anti microbial stewardship in the intensive care unit, advances and obstacles. Am J Respir Crit Care Med 2009;179: Liberati A, D Amico R, Pifferi S, Torri V, Brazzi L, Parmelli E. Antibiotic prophylaxis to reduce respiratory tract infections and mortality in adults receiving intensive care. Cochrane Database Syst Rev 2009, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. Lorente L, Lecuona M, Jimenez A, Mora ML, Sierra A. Influence of an endotracheal tube with polyurethane cuff and subglottic secretion drainage on pneumonia. Am J Respir Crit Care Med 2007;176: Manian F. IDSA Guidelines for the diagnosis and management of intravascular catheter related bloodstream infection. Clin Infect Dis 2009;49: Morrow LE, Kollef MH. Recognition and prevention of nosocomial pneumonia in the intensive care unit and infection control in mechanical ventilation. Crit Care Med 2010;38:S Pappas P, Kauffman C, Andes D, ym. Clinical practice guidelines for the management of candidiasis: 2009 update by the Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2009;48: Peris A, Zagli G, Bonizzoli M, ym. Implantation of 3951 long-term central venous catheters: performances, risk analysis, and patient comfort after ultrasoundguidance introduction. Anesth Analg 2010; 111: Pronovost PJ, Goeschel CA, Colantuoni E, ym. Sustaining reductions in catheter related bloodstream infections in Michigan intensive care units: observational study. BMJ 2010;340:c309. Rello J, Lode H, Cornaglia G, Masterton R; VAP care bundle contributors. A European care bundle for prevention of ventilator-associated pneumonia. Intensive Care Med 2010;36: Richards MJ, Edwards JR, Culver DH, Gaynes RP. Nosocomial infections in combined medical-surgical intensive care units in the United States. Infect Control Hosp Epidemiol 2000;21: Riddle DJ, Dubberke ER. Clostridium difficile infection in the intensive care unit. Infect Dis Clin North Am 2009;23: Rosenthal VD, Maki DG, Jamulitrat S, ym. International Nosocomial Infection Control Consortium (INICC) report, data summary for , issued June Am J Infect Control 2010;38: e2. Shuman EK, Chenoweth CE. Recognition and prevention of healthcare-associated urinary tract infections in the intensive care unit. Crit Care Med 2010;38:S Siegel JD, Rhinehart E, Jackson M, Chiarello L; Healthcare infection Control Practices Advisory Committee. Guideline for isolation precautions: preventing transmission of infectious agents in healthcare settings Atlanta, GA: Centers for Disease Control and Prevention recautions.html. van den Berghe G, Wouters P, Weekers F, ym. Intensive insulin therapy in the critically ill patients. N Engl J Med 2001;345: Vincent JL, Rello J, Marshall J, ym. International study of the prevalence and outcomes of infection in intensive care units. JAMA 2009;302; Vincent J, Bihari DJ, Suter PM, ym. The prevalence of nosocomial infection in intensive care units in Europe: results of the European Prevalence of Infection In Intensive Care (EPIC) study. JAMA 1995; 274: Ylipalosaari P, Ala-Kokko TI, Laurila J, Ohtonen P, Syrjälä H. Intensive care acquired infection is an independent risk factor for hospital mortality: a prospective cohort study. Crit Care 2006;10:R66. P. Ylipalosaari ym.
Turvallinen teho-osasto
Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotInfektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla
Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotTurvalliset työtavat: suojainten käyttö
Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotKäsihygienia -Never ending story
Käsihygienia -Never ending story Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotInfektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS
Infektioiden torjunta tehoosastolla 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Yleistä tehohoitoon liittyvistä infektioista Tehohoitopotilaat ovat suuressa infektioriskissä Perussairaudet, tehohoitoon
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotKOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä
LisätiedotInfluenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet
Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotLIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!
LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena
LisätiedotTARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI
TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.
Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotRIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT
RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotAjankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta
Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta 2011-2012 Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Operatiivinen tulosalue Infektioiden torjuntayksikkö 05.10.2012 Hoitokimppu leikkauksiin liittyvien
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotInfluenssapotilaan eristyskäytännöt
Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotUusia ohjeita ja TK-projektin palaute
Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille
LisätiedotA Toimintayksikön yleistiedot
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotResistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?
Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotMaitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?
Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia
LisätiedotMoniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011
tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotInfektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa
Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan
Lisätiedot11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotKirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotKeskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY
Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Katrine Pesola PHHYKY Luennon rakenne Keskuslaskimokatetrien käyttötarkoitukset Minkä verran keskuslaskimokatetreja
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotSeurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet
Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö ja rokotukset (TEIR), Terveysturvallisuus -osasto (TETO)
LisätiedotMillainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS
Millainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88)
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
LisätiedotMoniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP
Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi.
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotRisto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia?
Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia? Institute of Medicine 1999, USA To Err is Human raportti 44 000-98 000 ihmistä kuolee vuosittain
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotKOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS TEHOHOITAJIEN TIETOIHIN JA TAITOIHIN NOUDATTAA HOITOSUOSITUKSIA VENTILAATTORI PNEUNOMIAN EHKÄISYKSI
KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS TEHOHOITAJIEN TIETOIHIN JA TAITOIHIN NOUDATTAA HOITOSUOSITUKSIA VENTILAATTORI PNEUNOMIAN EHKÄISYKSI Miia Jansson Post doc-tutkija TtT, sh (AMK) OYS, Operatiivinen tulosalue, Anestesia
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotTunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry
Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry 12.5.2017 Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1.3.2017 Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat - Hoitoon liittyvien
LisätiedotPuhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta
Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys
Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
Lisätiedot