Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Transkriptio

1 Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki

2 Sisältö Leviävätkö mikrobit päivystyspisteissä? Esimerkkeinä MRSA, norovirus, SARS Mikrobien leviämistavat Kontaminaation ja transmission ehkäisykeinot Tavanomaiset varotoimet Kosketuseristys Pisaraeristys Ilmaeristys (Resistentin mikrobin kantajan empiirinen hoito)

3 MRSA-kolonisaatio päivystyspisteen henkilökunnassa MRSA:n nenäkantajuus EA:n työntekijöillä 15% Ann Emerg Med 2008;52: ,3% Ann Emerg Med 2008;52: USA 2% Acad Emerg Med 2007;14:S46-9 8,4% J Formos Med Assoc 2004;103:32-6 Väestön MRSA nenäkantajuus USA:ssa 0,84% Ann Intern Med 2006;144: MRSA-kolonisaatio EA-työntekijöillä yleisempää kuin väestössä yleisesti, sen sijaan herkän aureuksen nenäkantajuudessa ei eroja

4 MRSA-infektiot päivystyspisteen USA:lainen yliopistosairaala: MRSA:n aiheuttamien ihoinfektioiden ryvästymä 5:llä EA:n turvamiehellä Epidemiologinen tutkimus ja MRSA tyypitys: indeksipotilaaksi tunnistettiin koditon alkoholisti, joka oli ollut psykiatrisessa tarkkailussa henkilökunnalla

5 Noroviruksen leviäminen EA:ssa Pitkittynyt ryvästymä akuutteja gastroenteriitteja Glascowilaisen sairaalan EA:n henkilökunnassa: 45% sairastui

6 Norovirus EA:ssa Tautia tuli ensiapuun useamman potilaan mukana Taudin leviämistä tapahtui henkilökunnan välillä ja epäsuorana tartuntana pintojen välityksellä

7 SARS päivystyksessä Taiwanilaisen yliopistosairaalan ensiapu 31 SARS:iin sairastunutta EA:ssa tapahtuneen altistumisen jälkeen

8 SARS:n leviäminen EA:ssa

9 SARS:n leviäminen EA:ssa Kolmas ryvästymä: 12 sairastunutta Kaikki sairastuneet EA:n henkilökuntaa 6 työntekijällä ollut kontakti SARSpotilaaseen, lopuilla ei tunnettua kontaktia Ympäristönäytteistä 8%:ssa löytyi SARSvirus RNA:ta Suoran pisara- ja kosketustartunnan lisäksi tartuntoja tapahtui myös ympäristön kontaminaation kautta

10 SARS Singaporelaisesssa EA:ssa Am J Med 2004;116:486-9

11 Mikrobien siirtyminen Kosketustartunta on tavallisin tapa Suurin osa mikrobeista Suora kosketus, välillinen leviäminen pintojen kautta Voi myös tällä mekanismilla siirtyä pitkiäkin matkoja Pisaratartunta Roiskeet 1-2 metrin etäisyydelle yskijästä Yleensä hengitystieinfektioissa Ilmatartunta Pienet partikkelit leijuvat ilmassa pitkienkin matkojen päähän Tubi, vesirokko, tuhkarokko Edellämainittujen yhdistelmät

12 Mikrobikontaminaation ja transmission ehkäisykeinot Tavanomaiset varotoimet Kaiken mikrobien leviämisen ehkäisyn kulmakivi Kunkin mikrobin transmissiotapaan liittyvät erityiset eristyskäytännöt tavanomaisten varotoimien lisäksi Kosketuseristys Pisaraeristys Ilmaeristys

13 Tavanomaiset varotoimet Kaikkien potilaiden kohdalla kaiken aikaa kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä! Suoja työntekijälle ja potilaalle 1. Käsidesinfektio 2. Suojainten käyttö, kun ollaan kosketuksissa limakalvojen, eritteiden, haavojen tai infektiofokusten kanssa Kulloiseenkin toimintaan liittyvän altistuksen mukaan: suojakäsineet, suu-nenämaski, silmäsuojus, esiliina, suojatakki Suojaimet vähentävät työtekijän kontaminaation määrää, mutta eivät poista sitä kokonaan suojaimet eivät korvaa käsidesinfektiota 3. Verivarotoimet 4. Yskimishygienia

14 Mikrobeja on potilaassa ja hänen ympäristössään

15 josta ne leviävät kosketuksen välityksellä

16 terveydenhuollon ammattilaisten käsiin

17 ja käsien välityksellä toisiin potilaisiin

18 Kosketustartunta ja sen tärkein ehkäisykeino A: Käsi maljalle potilaan vatsan koskemisen jälkeen B: Sama juttu, mutta välissä käsidesinfektio

19 Kosketuseristys Tavanomaisten varotoimien lisäksi: Suojainten käyttö kaikessa fyysisessä kosketuksessa potilaaseen tai hänen lähiympäristöönsä Omat tutkimus- ja hoitovälineet Yhden hengen huone, jos mahdollista Kohortti Minimivaatimus potilassijoittelulle kosketuseristyksessä on 1 m välimatkaa seuraavaan potilasvuoteeseen

20 Kosketuseristyksen käyttö Estetään kosketustartuntana leviävien mikrobien transmissio Käyttö potilailla, joilla: Erittävät haavat, absessit, ihoinfektiot Infektioripulit: noro- ja rotavirus, Clostridium difficile Resistentin mikrobin kantajuus: MRSA, ESBL, karbapenemaasien tuottajat, VRE, resistentit pneumokokit, pseudomonakset ja akinetobakteerit, VISA/VRSA RSV, parainfluenssa, metapneumovirus, polio etc. Usein pisara- ja ilmaeristyksen lisäksi

21 Pisaratartunta

22 Pisaratartunnan ehkäisy Yskimishygienia Yhden hengen huone Riittävä etäisyys 1(-2) m Suojaimet lähihoidossa Tavanomaiset varotoimet Usein myös kosketuseristys

23 Pisaraeristyksen käyttö Useissa hengitystieinfektioissa ja infektoissa, joihin liittyy ko. mikrobin nielukantajuus Epiglottiitti, meningiitti, useat hengitystieinfektiot Influenssa, kurkkumätä, meningokokkitaudit, sikotauti, hinkuyskä, mykoplasma, hemofilus, trooppiset virusverenvuotokuumeet jne.

24 Ilmaeristys Yhden hengen huone Alipaineistus Hengityssuojaimet Käyttö: Tartuttava tuberkuloosi, vesirokko, yleistynyt varicella, tuhkarokko, SARS

25 Ilmatartuntana leviävät mikrobit

26 Käytännön ohjeita eristyksestä Jos päivystystilanteessa eristystarve tulee mieleen, mutta et ole varma tarpeesta eristä, jos siihen on mahdollisuus Leviämisen riski pienenee Altistuneiden määrä vähenee Jos et pysty toteuttamaan täysimittaista eristystä (esim. ilmaeristys), tee se mitä voit Muista että eristystarve voi olla myös tavallisissa taudeissa: esim. ripuli-, yskivät hengitystieinfektio-, runsaasti erittävät haava- ja ihoinfektiopotilaat Tarkista riskitiedot: esim. resistentin mikrobin kantajuus? Pieni ajatus profylaksian tarpeesta altistuneille: lähihoitoon osallistuneet, lähiomaiset

27 Päivystyspisteiden ongelmia infektioiden torjunnassa Päivystyspisteet ovat todenäköisesti alihuomioitu mikrobien leviämispaikka Merkittävä risteysasema sairaaloissa, suuri potilasvaihto, kiire, tilanteet alussa lähes aina epäselviä Usein puutteelliset fyysiset eristysmahdollisuudet Ensiapujen osuutta esim. resistenttien mikrobien leviämispaikkana ei saada selville nykyisillä seulontakäytännöillä ja menetelmillä Infektioiden torjuntaohjeet on pääosin suunniteltu sairaaloiden osastojen näkökulmasta, ensiapujen erityispiirteitä ohjeissa käsitellään melko vähän Sairaalahygieniaohjeita noudatetaan puutteellisesti myös (erityisesti?) päivystyspisteissä (esim. käsidesinfektion laiminlyönti, suojakäsineiden yli- ja virhekäyttö)

28 Mitä ongelmille voidaan tehdä? Kosketuseristyksen toteuttamiseen oltava valmiit välineet: Sovitut yhtenäiset eristyspaikan merkintätavat Eristyskärry, jossa aina valmiina käsidesinfektioainetta, suojaimia, tutkimus- ja hoitovälineitä ym. Tiedonkulun parantaminen päivystykseen lähetetystä eristyspotilaasta: Merkinnät eristystarpeesta lähetteeseen Tietojärjestelmien automaattihälytykset Sovitut minimitiedot lähetettävästä potilaasta esim. vanhustenhoitolaitoksista Uusien päivystyspisteiden suunnittelu ja rakentaminen: Infektioiden torjunnankin huomioiminen Ainakin yksi ilmaeristyshuone Jokunen yhden hengen huone Järkevä yksikön koko Riittävästi tilaa

29 Kotiin vietävää Infektioiden torjunta on jokapäiväistä rutiinia myös päivystyksessä Tavanomaisista varotoimista ei voi luistaa edes kiireisessä ensiavussa Tee kosketuseristyksen toteuttaminen mahdollisimman helpoksi