Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Transkriptio

1 Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

2 Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi. Resistenssiä kehittyy silloin, kun mikrobit sopeutuvat ja alkavat lisääntyä mikrobilääkkeen vaikutuksen piirissä Mikrobilääkkeet aiheuttavat resistenttien mikrobien valikoitumista niin ihmisissä, eläimissä kuin ympäristön/luonnon muissa ekosysteemeissä

3 Lyhenteitä MRSA metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille β- laktaamiantibiooteille, mukaan lukien kefalosporiinit ESBL laajakirjoisia β-laktamaaseja tuottavat gram-negatiiviset sauvabakteerit, kuten Eschericia coli, Klebsiella pneumoniae CPE karbapenemaaseja tuottavat gram-negatiiviset enterobakteerit, kuten Eschericia coli, Klebsiella pneumoniae, Salmonella ja nonfermentatatiiviset sauvat kuten Pseudomonas, Acinetobacter VRE vankomysiiniresistentti enterokokki MDR- ja XDR- Mycobacterium tuberculosis MDR multidrug-resistant XDR Extensively drug-resistant PDR pandrug-resistant

4

5 J Travel Med Apr; 24(Suppl 1): S29 S34.

6 Riskitekijät Kantajuuden saamiselle Sairaalahoito matkakohteessa Matkakohde (1. Intia, 2. Muu Aasia, 3. Lähi-itä) Turistiripuli Antibioottien käyttö matkan aikana Matkan kesto, matkan tyyppi Matkakohteen Kontrolloimaton antibioottien käyttö niin ihmisillä kuin eläimillä Suuri ESBL-kantajien määrä väestössä Huono hygienia Ympäristön, ruuan ja juoman laaja kontaminaatio

7 Seuraukset Suurin osa asymptomaattista kantajuutta Infektioita vain vähän, mutta lisää hoitopäiviä ja kuolleisuutta, jos johtaa infektioon Kantajuus suurelta osin tilapäistä 5-35%:lla kantajista kantajuutta edelleen 6 kuukauden jälkeen Antibioottien käytöllä yhteys pidempään kantajuuteen Yhdessä tutkimuksessa Kissan omistajilla ja kasvissyöjillä pidentynyt kantajuus Matkustajan perheenjäsenillä riski kolonisaatioon

8 Esto Turistiripulin välttäminen Hyvä hygienia Helposti pilaantuvien ruokien ym. Riskiruokien välttäminen Antibioottien käytön välttäminen Vain kuin oikeasti välttämätöntä

9

10

11

12

13 MRSA/MSSA-kantajuuden puhdistushoito 5) Jos perheenjäsenet ovat päivittäisessä lähikontaktissa lemmikkieläimiin, hevosiin tai tuotantoeläimiin, he voivat itse ottaa yhteyttä eläinlääkäriin näytteenottoa ja mahdollisia jatkotoimia varten. Koska eläinten MRSAlöydökset ovat meillä harvinaisia, hoitavan eläinlääkärin on hyvä pyytää konsultaatioapua Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta, Yliopistollisesta eläinsairaalasta, Eläintautien torjuntayhdistyksestä tai Evirasta.

14 MRSA eläimillä Suomessa MRSA-bakteeria on todettu tuotantoeläimistä sioilla, lypsylehmillä ja hevosilla. MRSA-löydöksiä sioista on tehty useita ja bakteeria on todettu useammalla sikatilalla. Lypsylehmillä MRSA-löydökset ovat harvinaisia. Koirilla ja kissoilla MRSA -löydökset ovat hyvin satunnaisia.

15 MRSA eläimillä Vuonna 2008 osana EU-laajuista kartoitusta yli 200 suomalaisesta porsastuotantosikalasta otettiin ympäristöpölynäytteitä. MRSA-bakteeria todettiin yhden tilan ympäristönäytteissä. Vuosina selvitettiin MRSA:n esiintymistä teurassioilla; näytteitä tutkittiin 59 teuraserästä, joista MRSA-positiivisia oli 22 %. Vuosina MRSA:n varalta seulottiin kaikki 68 erityistason jalostussikalaa, joista yhdessäkään ei todettu MRSA-bakteeria.

16 MRSA eläimillä tutkituista teuraseristä 77 prosentissa oli MRSA-bakteeria. MRSA-bakteeri oli siis selvästi yleistynyt teurassijoissa. Teurassikojen MRSA löydökset eivät siis tässä seurannassa kuvaa MRSA-tilannetta sikojen lähtötiloilla, koska MRSA-tartunta saattaa tapahtua kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa.

17 MRSA eläimillä MRSA-bakteerin esiintyminen muun muassa sikatiloilla voi tarkoittaa, että tiloilla työskentelevät henkilöt ja teurastamohenkilökunta voivat saada tartunnan. Antibioottien käyttö tuotantoeläintiloilla suosii resistenttien bakteerikantojen yleistymistä ja voi ylläpitää tartunnan lähdettä. Perheen sisällä MRSA voi tarttua ihmisistä lemmikkeihin tai lemmikeistä ihmisiin ja usein onkin vaikea sanoa, kuka oli ensimmäinen tartunnan saaja.

18 Ruokaketjussa Antibioottien käyttö maataloudessa resistenttejä bakteereita eläimeen Kontaminaatio teurastuksessa tai ruuanvalmistuksessa Resistenttejä bakteereita ulosteen mukana ympäristöön Kontaminoitunut vesi Hedelmiin, kasviksiin ym. Ihminen altistuu Kontaminoituneen ruuan käsittely tai syöminen Kontakti eläinten ulosteeseen

19

20

21 ESBL ruokaketjussa ESBL-entsyymiä tuottavia bakteereita eristetään seura- ja lemmikkieläimiltä lisääntyvässä määrin. Suurin osa näistä bakteereista on eläimille tautia aiheuttavia, mutta niitä todetaan myös terveistä eläimistä otetuissa seuranta- tai kartoitusnäytteissä. Tuotantoeläimistä ESBL/pAmpC-entsyymejä tuottavia bakteereita on todettu Suomessa eniten broilereiden kasvatusketjussa. Resistenssientsyymejä tuottavia bakteereita on todettu hyvin satunnaisesti myös teurasnaudoilla ja -sioilla.

22 ESBL ruokaketjussa ESBL-bakteereita todetaan yleisesti lihassa. Vuoden 2014 EU-seurannassa tutkittiin sian- ja vasikanlihaa, joissa ESBL-bakteereita todettiin keskimäärin noin 40 %:ssa tutkittuja näytteitä (EFSA Journal 2017; 15(2): 4694, 212 pp.). Tanskassa vuonna 2015 tanskalaisessa broilerinlihassa ESBL/AmpC-esiintyvyys oli 25 %, ulkomaisessa lihassa 64 % (DANMAP 2015). Alankomaissa vuonna 2014 ESBL/AmpC-esiintyvyys oli tuoreessa lihassa 67 %, ulkomaisessa 84 % (MARAN 2015)

23 ESBL ruokaketjussa vuonna %:ssa tutkituista vähittäismyynnissä olleista kotimaisesta broilerinlihasta todettiin ESBL/pAmpC - entsyymejä tuottavia E. coli -bakteereita, niin vuonna 2013 niitä todettiin enää vain 13 %:ssa. Vuoden 2016 aikana Evira tutki yhteensä 309 kotimaista broilerinlihanäytettä, josta 22 %:ssa todettiin ESBL/AmpC-bakteereita.

24 Esto Tarpeeton ab käyttö minimoitava. Eläinten kasvun edistäjänä Kasvien kasvatus Antibioottikuuri vain kun se on oikeasti tarpeen Mikrobilääkkeiden oikea annostus ja käyttö Β-laktaamien tiheä annostelu (vs. kahdesti päivässä) Hyvä sairaalahygienia Oikeaoppinen käsihygienia Riittävästi henkilökuntaa Yhden hengen huoneet Hyvät eristystilat

25 Tiedosta, että kontaminoitu ruoka voi olla resitentin mikrobin lähde Erityisessä riskissä infektion suhteen lapset, raskaana olevat, vanhukset ja immuunipuutteiset

26 PUHDISTA Pese kädet (20 s saippuapesu) ennen ruuanlaittoa, eri työvaiheiden välissä ja ruuanvalmistuksen jälkeen ja ennen ruokailua Keittiön pintojen, astioiden ja välineiden huolellinen pesu ja kuivatus. Hedelmien ja kasvisten pesu juoksevalla vedellä

27 PIDÄ ERILLÄÄN raaka-aineiden asiamukainen käsittely raaka liha, siipikarjan liha, kala Mm. erilliset leikkuulaudat estä ristisaastuminen raa asta lihasta kypsiin ruokiin tai sellaisenaan syötäviin tuotteisiin kuten salaattiin Säilytä erillään muista ruuista jääkaapissa.

28 KYPSENNÄ Turvallista kun elintarvikkeen lämpötila nousee valmistuksen aikana sisäosissa yli +70 o C:n lämpötilaan ja siipikarjanlihan osalta yli +75 o C:n lämpötilaan. Etenkin paloiteltu ja jauhettu liha tulee kypsentää täysin kypsäksi Ei tuhoa välttämättä kaikkia bakteerien itiömuotoja

29 JÄÄHDYTÄ Bakteerit lisääntyvät huoneenlämmössä nopeasti (Ruoka tarjolla korkeintaan 1-2 tuntia huoneenlämmössä) Pidä jääkaapin lämpötila +6 o C tai alle Älä säilytä ruokia liian pitkään Pakasteiden sulatus jääkaapissa, mikroaaltouunissa tai kylmässä vedessä

30