Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n perustaminen

Transkriptio

1 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n perustaminen Omistajaohjausyksikkö 1

2 Tilatoimintojen uudelleenorganisoituminen, päätökset ja toimenpiteet KV:n asettama tavoite: Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa selvitetään vuoden 2016 aikana Khlija : valmistelua jatketaan siten, että Tilakeskuksen kiinteistöt pysyvät Tampereen kaupungin taseessa ja nykyisen Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen palvelutuotanto yhtiöitetään (vaihtoehto 2.) KV:n asettama tavoite: liikelaitos on valmistautunut toiminnan yhtiöittämiseen luottamuselinten päätösten pohjalta yhdessä omistajaohjausyksikön kanssa Khkoja : esitys Kh:lle ja KV:lle Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittämisestä Kh, KV Esiselvitys Tilakeskuksen erilaisista vaihtoehtoisista toimintamalleista valmistui keväällä Tarkastellut vaihtoehdot: 1) nykytila/liikelaitos, 2) inhouse-osakeyhtiö (palvelutuotanto), kiinteistöt jäävät kaupungin taseeseen, 3) markkinoilla toimiva osakeyhtiö (palvelutuotanto), kiinteistöt jäävät kaupungin taseeseen, 4) inhouse-osakeyhtiö (palvelutuotanto ja kiinteistöt), 5) liikelaitos palvelukeskukseksi Tampereen Tilapalvelut Oy:n liiketoimintasuunnitelma, yhtiöjärjestys ja perustamissopimus laadittu keväällä Tilakeskuksen ja KITIA:n toiminnassa valmistauduttu liikelaitoksen yhtiöittämiseen vuodenvaihteessa 2017/2018. Kiinteistöomaisuuden tasesiirtoa liikelaitoksesta kaupungin palvelualueelle valmisteltu ja toteutetaan Kaupungin toimintamallin uudistaminen uudet lautakunnat ja palvelualueiden organisoituminen / : asunto- ja kiinteistölautakunta <> Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka (KITIA) /Elinvoiman palvelualue Päätös luopua kaupungin sisäisessä toiminnassa tilaaja-tuottaja - mallista Tilakeskus liikelaitoksesta siirtyy n. 10 henkilöä KITIA:an vuodenvaihteessa Tilakeskus liikelaitoksen johtokunnan valitsema uusi toimitusjohtaja aloittaa Asunto- ja kiinteistölautakunta järjestäytyy 8/2017 Tilakeskuksen uusi johtokunta järjestäytyy 8/2017 Tilakeskus liikelaitoksen henkilöstön tiedottaminen, käsittelyt Tilakeskuksen ja kaupungin yhteistyöryhmässä, yhtiöittämiseen liittyvät koulutukset 2

3 Tampereen Tilapalvelut Oy Tampereen kaupungin täysin (100 %) omistama osakeyhtiö Toimii yhtiöjärjestyksen mukaisella toimialalla, in-house-asemassa, jolloin omistaja voi ostaa yhtiöltä palveluja suoraan kilpailuttamatta Tuottaa sopimukseen perustuen Tampereen kaupungin tarvitsemia kiinteistö- ja rakennuttamispalveluja (rakennusten ja tilojen rakennuttaminen, isännöinti-, huoltoja kunnossapitotoiminta) Talouden lähtökohdat: Liikevaihto noin 60 milj. euroa (+kaupungin talonrakennusinvestoinnit), taseen loppusumma noin 20 milj. euroa, vuoden 2018 tavoitteena lievästi positiivinen tulos. Rahoittaa omat investointinsa 3

4 Henkilöstö Tilakeskus Liikelaitoksen henkilöstö siirtyy yhtiöön työsopimuslain ja viranhaltijalain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti Yhtiön henkilöstön määrä vastaa liikelaitosmuodossa tapahtuvan toiminnan arvioitua kehitystä Työehtosopimusjärjestelmästä päättää yhtiön hallitus. Yhtiön liiketoimintasuunnitelman taloudellisten mallinnusten oletuksena on käytetty lähtökohtaa, jonka mukaan yhtiössä on käytössä AVAINTES, joka vastaa henkilöstön kannalta eniten nykytilannetta. Eläkevakuutusyhtiö lähtökohtaisesti Keva Vakuutuskassan mahdollisen jäsenyyden hakemisesta päättää yhtiön hallitus Henkilöstöetuisuuksista päättää yhtiön hallitus henkilöstön kanssa käydyn keskustelun ja arvioinnin pohjalta. Lähtökohtana nykytasoisten etujen säilyminen. 4

5 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Yhtiöittämistä puoltavat tekijät 1/2 Kaupungin uudistetun toimintamallin mukaan tehdyt uudistukset ja Tilakeskuksen toiminnan jako omistamiseen (KITIA) ja palvelutuotantoon (Tilakeskus) on rakennettu oletuksella liikelaitoksen yhtiöittämisestä in-house-yhtiöksi. Uusi asunto- ja kiinteistölautakunta (AKILA) perustettiin myös tästä näkökulmasta. Jatkossa AKILA/KITIA keskittyy kaupungin tilaomaisuuden hallinnointiin ja kehittämiseen ja vastaavasti Tilapalvelut Oy palvelutuotantoon ja sen kehittämiseen. Omistamisen ja palvelutuotannon organisatorinen eriyttäminen palvelee erityyppisten toimintojen johtamista ja kokonaisvaltaista toiminnan kehittämistä. Yhtiömuodossa mahdollisuus kehittää ja tehostaa paremmin toimintaa, arviot 2 %/vuosi viiden vuoden aikana, tarkoittaa kaupungille useiden miljoonien säästöpotentiaalia. Liikelaitosmallissa kustannukset ovat kasvaneet vuosittain. Osakeyhtiömallissa tunnistetut hyödyt ovat: toiminnan painopiste on täysin palvelutuotannon kehittämisessä johtamisjärjestelmän selkeys päätöksenteon suoraviivaisuus ja nopeus hallinnon keventyminen talouden ohjauksen selkeys ja tehostuminen tuotteistus ja sopimusohjaus oman toimialan erityispiireet huomioiva henkilöstöpolitiikka 5

6 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Yhtiöittämistä puoltavat tekijät 2/2 Yhtiön johdolle ja henkilöstölle muodostuu selkeä, yhteisesti rakennettava tulevaisuus - in-house-asema mahdollistaa omistaja-asiakkaan tarpeisiin keskittyvän toiminnan kehittämisen merkittävänä osana Tampereen kaupunkikonsernia Palvelujen tilaajan näkökulmasta yhtiömuotoinen toimija on paremmin vertailtavissa hinnan ja palvelun laadun osalta toimialan muiden toimijoiden kanssa (kirittää toimintaa), myös yhtiön kannalta läpinäkyvyys paranee kun kaikki kustannukset tulevat esille Optio ja mahdollisuus laajentaa toimintaa omistaja-asiakkaiden kautta (naapurikunnat, maakunnan toimijat jne.) Valmistelussa yhtiöittämisen on katsottu perustelluksi ratkaisuksi, eikä yhtiöittämistä estäviä tekijöitä ole havaittu puoltavia tekijöitä sen sijaan on huomattavasti. Liikelaitosmallissa vastaavien hyötyjen saavuttaminen vaatisi merkittävää liikelaitoksen itsenäisyyden lisäämistä erityisesti tietojärjestelmäkehityksessä, henkilöstöpolitiikassa ja johtokunnan vastuiden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä 6

7 Mikä ei ole mahdollista liikelaitosmallissa kuten Oy-muodossa? Osakeyhtiömallissa tunnistetut hyödyt, jotka eivät ole samalla tavalla mahdollisia liikelaitosmallissa: Toiminnan painopiste on täysin palvelutuotannon kehittämisessä Liikelaitosmallissa kunnallinen hallintobyrokratia ohjaa toimintaa myös muuhun kuin organisaation perustehtävän hoitamiseen esim. muodollinen päätösvalmistelu Johtamisjärjestelmän selkeys Liikelaitosmallissa mm. kuntalaki ja kaupungin hallintosääntö, joiden periaatteita ei ole luotu palveluliiketoiminnan harjoittamiseen Päätöksenteon suoraviivaisuus ja nopeus Liikelaitosmallissa johtokunta, kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, kaupunginvaltuusto mm. otto-oikeudet Hallinnon keventyminen Liikelaitosmallissa ei mahdollisuuksia muutoksiin, kaupungin sisäinen tilaaja-tuottaja-malli säilyy, eikä hallinto kevenny Talouden ohjauksen selkeys ja tehostuminen Liikelaitoksen järjestelmissä on ollut tähän mennessä haasteita Tuotteistus ja sopimusohjaus Voidaan kehittää myös liikelaitosmallissa, mutta sopimuskumppanit kaupungin yksikköjä, jolloin sisäisen toiminnan haasteet nousevat ratkaistaviksi Oman toimialan erityispiireet huomioiva henkilöstöpolitiikka Liikelaitosmallissa ei mahdollista, kaupungin henkilöstöpolitiikka ja palkkausjärjestelmä ei mahdollista tiettyjen erityisasiantuntijoitten rekrytointia, jolloin palvelujen ostot ulkoa ovat korkeat (konsulttityö) Seudullisen yhteistyön kasvattaminen 7

8 Taustatekijä Liikelaitos Osakeyhtiö Johtamisjärjestelmän selkeys Ei muutosta/liikelaitoksen johtokunta ja Akila + Khkoja, Kh, Kv Hallitus vastaa kaikesta pl. yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (+ Khkoja), mahdollistaa suoraviivaisen päätöksenteon. Konserniohjeen mukainen kaupungin luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaaminen. Yhtiön hallituksen osaaminen ja lisäarvo yhtiön toiminnan kehittämisessä Hallinnon keventyminen Ei muutosta Keskitytään ydintoimintaan (yhtiöjärjestys); lisäarvon tuottaminen asiakkaalle ja oman toiminnan kehittäminen. Reagointinopeus ja muutosten läpivientikyky Talouden ohjauksen selkeys ja tehostuminen Tuotteistus ja sopimusohjaus Ei muutosta, kaupungin yhteiset linjaukset ja järjestelmät KITIA/Akila-Tike liikelaitos/tikejo = sis. tilaaja-tuottajamalli vrt. kaupungin sis. tilaaja-tuottajamallista luopuminen toimintamallin uudistamisen yhteydessä Toimialakohtainen järjestelmäkehitys palvelutuotannon tarpeisiin, tiedolla johtaminen OyL pakottaa palvelujen tuotteistamiseen ja sopimusten selkeyteen. Kaikelle tekemiselle muodostuu hinta ja asiakas voi valita tarvitsemansa palvelut. Luovutaan palveluista joille ei ole kysyntää tai kehitetään niitä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Ei muutosta, kaupungin yhteiset linjaukset Hankintalain ja yhtiöjärjestyksen sidosyksikköaseman mukaisen toiminnan kautta. Konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen in-house sisters järjestelyn hyödyntäminen Henkilöstöpolitiikka Yhtiömuodon mahdollisuudet kehittää ja tehostaa paremmin toimintaa verrattuna liikelaitosmuotoon säästöpotentiaalin taustatekijöitä Ei muutosta, kaupungin yhteinen henkilöstöpolitiikka Yhtiön toiminnan tukemiseen räätälöity henkilöstöpolitiikka sis. palkitseminen 8

9 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Yhtiön talous Liikevaihto vähenee keskim. noin 1 milj. euroa/v toimintaa kehittämällä = hinnanalennukset kaupungille Merkittävin säästöpotentiaali Tuottavuuden parantaminen, eläköitymisen hyödyntäminen Yhtiön tulos lievästi positiivinen, toiminnan kehittyminen näytetään alentuvissa asiakashinnoissa 9

10 Konsernijaoston jälkeen tapahtunutta Tilakeskuksen henkilöstön kanssa jatkettu keskusteluja yhtiöittämisen vaikutuksista ja siihen liittyvistä kipupisteistä Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi esitetään yhtiön hallitukseen valittavaksi henkilöstön nimeämä hallitusjäsen (eril. dia) Tilakeskuksen uuden puheenjohtajiston (pj, varapj) kanssa käyty läpi yhtiöittämistä Tilakeskuksen uuden johtokunnan kokouksessa käyty läpi yhtiöittämistä Yhtiöittämisen käytännön toteuttamiseen liittyvää valmistelua jatkettu 10

11 Henkilöstön edustajan nimeäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallitukseen Tampereen kaupungin tytäryhtiöiden hallitusten nimeämisessä ei ole ollut käytäntönä nimetä erikseen henkilöstön edustajaa yhtiön hallitukseen. Tilakeskuksen yhtiöittämisen yhteydessä on mahdollisuus hakea kokemuksia henkilöstön edustajan toimimisesta yhtiön hallituksen jäsenenä Mikäli kokemukset ovat hyviä, voidaan käytäntöä laajentaa muutaman vuoden päästä muihin kaupungin tytäryhtiöihin Henkilöstön edustaja toimisi Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallituksessa samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta (esim. toimitusjohtajan valinta, henkilökunnan työehdot) Henkilöstön edustajan valintaan liittyvistä tarkemmista käytännön järjestelyistä ohjeistaisi konsernijohtaja Periaatteita: Henkilöstö valitsisi hallituksen jäsenen keskuudestaan Vaalikelpoisia eivät olisi toimitusjohtajan suorat alaiset, eikä henkilöstön/henkilöstöryhmän luottamusmies Valittu henkilö voisi toimia hallituksen jäsenenä enintään kolme vuotta henkilöstön nimeämänä edustajana Ammattijärjestöt hoitaisivat henkilöstön edustajan valintaan liittyvän prosessin. Mikäli yksimielistä ehdotusta ei olisi, valittaisiin henkilöstön edustaja suljetulla lippuäänestyksellä asetetuista ehdokkaista Äänioikeus vaalissa on yhtiössä palvelussuhteessa olevilla henkilöillä 11