Mielialojen kiikkulaudalla Tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta

Transkriptio

1 Mielialjen kiikkulaudalla Tieta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hidsta Materiaali hitsuhdekeskusteluihin

2 Mielialjen kiikkulaudalla Tieta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hidsta Opas n tehty Arjen mieli -hankkeessa, jka kuuluu ssiaali- ja terveysministeriön Kaste-hjelmaan. Oppaan asiasisällön n tarkistanut vastaava ylilääkäri Pekka Rppnen. Tekstin lähde n Sanfi Aventisin työkirja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssille, jnka n sumeksi timittanut Jrma Oksanen, Helsingin terveyskeskus. Julkaisija Phjis-Karjalan sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä, 2013 ISBN 95 Timittaja Tiina Pääkkönen Kuvitus Mika Parén (kansi, sivut 17 ja 18) PKSSK:n taideterapia (sivut 5, 13 ja 23) Taitt Tmi Marginaali

3 Sisältö Kaksisuuntainen mielialahäiriö mikä se n?...4 Miksi jku sairastuu?...6 Fysilgiset stressitekijät Ihmissuhteisiin liittyvät stressitekijät Muita stressitekijöitä Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hit...11 Lääkehit Psykssiaaliset hitmudt Minun hitkknaisuuteni Varmerkit!...16 Manian varmerkkini Masennuksen varmerkkini Henkilökhtainen timintahje

4 Kaksisuuntainen mielialahäiriö mikä se n? Ei le lemassa ihmistä, jka ei jskus lisi tuntenut inta, riemua ja nnea. Myös surun, jaksamattmuuden ja tivttmuuden hetket kuuluvat elämään. Näillä muutksilla mielialassa n vaikutusta myös siihen, mitä ajattelemme asiista ja miten käyttäydymme. Sillin kun mieliala vaihtelee suhteettman paljn tai riippumatta siitä mitä elämässä tapahtuu, puhutaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Tavanmaisuudesta pikkeavat mielialan vaihtelut vat selvemmin nähtävissä myös henkilön käyttäytymisessä ja ajatusmaailmassa. Ne vivat aiheuttaa ngelmia ihmissuhteissa ja heikentää timintakykyä. Tisinaan ln vaihtelu nkin helpmpi humata muutksina timeliaisuudessa tai energisyydessä. Ihminen vi esimerkiksi kkea vimakasta uupumusta tai alitekyvyttömyyttä, vaikka hän kkee mielialan nrmaaliksi. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä n vaihtelevasti masennusja maniajaksja. Masennukseen yhdistyy usein mielialan mataluutta sekä energisyyden ja timeliaisuuden vähenemistä. Maniassa mieliala vi pulestaan lla khlla ja l vi tuntua hyvinkin energiseltä. Jillakin ihmisillä maniajaksn aikana esiintyy vimakasta ärtymystä ilman khnnutta mielialaa. Lievempiä maniajaksja kutsutaan hypmaanisiksi jaksiksi. Saman sairausjaksn aikana ihmisellä vi lla myös sekä ma- 4

5 sennusta että maniaa tai nämä tilat vivat vaihdella npeasti samankin päivän aikana. Tällöin puhutaan sekamutisesta jakssta. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ilmenee ihmisillä eri tavin. Jillakin n suurin piirtein yhtä paljn mania- ja masennusjaksja, tisilla taas n enemmän jmpaakumpaa. Jillakin ei le lainkaan maanisia jaksja, vaan mielialan vaihtelut kstuvat hypmaanisista ja depressiivisistä jaksista. Myös sairausjaksjen esiintymistiheys ja kest vaihtelevat eri ihmisillä. 5

6 Miten kuvailisit kaksisuuntaista mielialahäiriötä itsesi khdalla? Millaisia minaispiirteitä tunnistat? Miten läheiset kuvailisivat sairauttasi? Miksi jku sairastuu? Kun ihminen khtaa elämässään suuria muutksia, vi hän aluksi pyrkiä kieltämään kk tapahtuman ja ttaa näin lisäaikaa asian sulattamiselle. Omaa tai läheisen sairastumista vi lla vaikea hyväksyä ja ihminen vi pyrkiä jatkamaan elämää aivan kuin mitään sairautta ei lisi lemassakaan. Sairaus ei kuitenkaan kata ja hiljalleen ihmisen n aika khdata ja hyväksyä tapahtunut muuts. 6

7 Usein ihmisillä n halu tietää, miksi tietyt asiat tapahtuvat. Sairastumisen jälkeen mielessä vi pyöriä erilaisia kysymyksiä. m m m Miksi juuri minä sairastuin? Miksi minun läheiseni sairastui? Mistä sairastuminen jhtuu? Sairastumisen syitä etsiessään ihminen saattaa syyttää tapahtuneesta itseään tai muita ihmisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei sairastuminen le kenenkään syytä. Millaisia ajatuksia ja/tai tunteita sairastuminen n sinussa herättänyt? Millaisia ajatuksia sairastuminen n herättänyt läheisissäsi? 7

8 Ei le lemassa yhtä tekijää, jka selittäisi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen. Tiedetään kuitenkin, että jillakin ihmisillä n perinnöllinen alttius sairastumiseen. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hermimpulssien siirt aivissa n epävakaata. Sekä viestin kulku hermslusta tiseen välittäjäainetiminnissa että hermslun sisällä n häiriintynyt. Tämän bikemiallisen häiriön myötä henkilö n alttiimpi sekä henkiselle että fyysiselle stressille. Stressi pulestaan vi aiheuttaa rauhallista mielialaa ylläpitävien tekijöiden timintahäiriön. Näin sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät vaikuttavat sairastumiseen. Mitä stressiä aiheuttavia asiita tunnistat ennen viimeisintä sairausjaksa? Fysilgisia stressitekijöitä: Käytin päihteitä En levännyt tai nukkunut riittävästi Liikuin liian vähän tai liikaa Sairastuin Minulla li jatkuvasti kipuja ja särkyjä Laihdutin npeasti tai söin liian vähän Alitin tai lpetin jnkin lääkkeen käytön 8

9 Jkin muu, mikä? Ihmissuhteisiin liittyviä stressitekijöitä: Minulla li riitja ja erimielisyyksiä muiden kanssa Alitin uuden ihmissuhteen Suhteeni läheiseen ihmiseen päättyi Läheiseni sairastui Kihlauduin tai menin naimisiin Sain lapsen Minulle läheinen ihminen menehtyi Vietin humattavasti vähemmän tai enemmän aikaa muiden seurassa Minulla ei llut läheisiä ihmissuhteita En luttanut muihin ihmisiin Minulla li huli läheisistäni En pystynyt lemaan rehellinen läheisilleni Kin, että minulta dtettiin tai vaadittiin liikaa Jkin muu, mikä? 9

10 Muita stressitekijöitä: Minulla li jatkuva kiire Työskentelin ja puuhailin liikaa En saanut asiita hidetuksi Minulla ei llut mitään mielekästä tekemistä Muutin uuteen asuntn tai vaihdin paikkakuntaa Minulla li huli sairastumisesta Olin masentunut tai ahdistunut En pystynyt puhumaan ajatuksistani tai tunteistani Itsetuntni li alentunut Minulla li vaikeuksia raha-asiissa Ajattelin, että minun täytyy selvitä itsenäisesti Odtin tai vaadin itseltäni liikaa Jkin muu, mikä? 10

11 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hit Kska kaksisuuntainen mielialahäiriö n sairaus, vidaan sitä myös hitaa. On tärkeää, että sallistut man hitsi suunnitteluun ja situdut laadittuihin suunnitelmiin. Lääkehit Lääkehit n keskeisin sa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hita. Oireiden llessa vimakkaimmillaan lääkehidn avulla pyritään lieventämään ja pistamaan ireita. Sairausjaksjen välillä lääkityksellä pyritään estämään uudelleen sairastuminen. Suurimmalla salla lääkitys vähentää sairastumiskertja tai lieventää sairastumista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hidssa käytetään mielialaa tasittavia lääkeaineita. Jkaiselle etsitään hänelle parhaiten spiva lääkitys. Mielialaa tasittavan lääkityksen lisäksi vidaan tarvittaessa käyttää myös masennuslääkkeitä tai muuta lisälääkitystä. Lääkehit vi aiheuttaa sivuvaikutuksia. On tärkeää, että keskustelet mahdllisista sivuvaikutuksista mahitajasi ja/tai lääkärisi kanssa. Omin päin muutksia lääkitykseen ei le turvallista tehdä. 11

12 Psykssiaaliset hitmudt Keskusteluapu tarkittaa luttamuksellista ja tukea antavaa hit- tai terapiasuhdetta. Keskustelujen tavitteena n ppia ymmärtämään sairautta paremmin sekä ppia tunnistamaan ja hallitsemaan siihen liittyviä ireita. Keskustelujen teemat vivat kskea myös jkapäiväiseen elämään liittyviä asiita, tunteita, aikaisempia elämänkkemuksia tai tulevaisuutta. Tärkeänä tavitteena n myös se, että vit sairaudesta hulimatta elää täysipainista ja hyvää elämää. Psykedukaatin tarkituksena n sairautta kskevan tiedn ja ymmärryksen kartuttaminen. Mitä enemmän tiedät sairaudestasi, sitä enemmän tiedät myös niistä asiista, jilla vit itseäsi auttaa. Psykedukatiivinen työskentely vi tapahtua sekä yksilökeskusteluissa että ryhmämutisesti. Jensuussa timii kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykedukaatiryhmä. Ryhmään vivat sallistua henkilöt, jilla n diagnsitu kaksisuuntainen mielialahäiriö ja jilla n vimassaleva hitkntakti. Tarkista mahitajasi kanssa seuraavan ryhmän aikataulut! Ryhmään hakeudutaan hitajan tai lääkärin lähetteellä. Lähete ei vielä takaa ryhmään pääsyä, vaan ryhmänvetäjät valitsevat sallistujat hakijiden juksta. 12

13 13

14 Minun hitkknaisuuteni Lääkehit: Ajatuksiani lääkehidsta: Muut hitmudt: 14

15 Mikä hidssa n minulle tärkeää? Millaisia tiveita minulla n hitni suhteen? Mitkä asiat itsessäni ja elämässäni auttavat minua pärjäämään ja vimaan hyvin? 15

16 Varmerkit! Sekä masennus- että maniajaksja edeltää usein tiettyjä ennakk-ireita eli varmerkkejä. Tunnistamalla mat varmerkkisi vit paremmin hallita sairautta ja tilannettasi. Varmerkkien löytäminen yksin vi kuitenkin lla vaikeaa. Tällöin läheiset ihmiset vivat timia apunasi. Manian varmerkkini Olin kiihtynyt ja levtn Nukuin vähemmän enkä tarvinnut niin palja unta Tuhusin ja tein kaikenlaista Mitä? Olin ärtynyt Hakeuduin tavanmaista vimakkaammin muiden seuraan Ajatukseni kulkivat npeasti aiheesta tiseen hyppien Ajattelin kaiken nnistuvan Kin itseni erityisen hyväksi Olin ahdistunut Minun li vaikea keskittyä Ajattelin, että minulla n erityisiä kykyjä ja taitja Olni tuntui erityisen hyvältä ja energiseltä Minusta tuntui, ettei mitään huna tai pahaa vi sattua minulle 16

17 Seksi kiinnsti minua tavanmaista enemmän Olin kvin puhelias Puhuin kvaäänisesti ja npeasti Riitaannuin ihmisten kanssa Ostelin kaikenlaista/tuhlasin rahaa Otin erilaisia riskejä Jkin muu, mikä? 17

18 18

19 Masennuksen varmerkkini: Olin väsynyt En llut kiinnstunut muista ihmisistä tai asiista Ajatukseni plkivat paikallaan ja lin jatkuvasti hulissani Nukuin tavanmaista enemmän tai katknaisesti Itkin paljn ja lin surullinen En jaksanut tai halunnut tehdä enää asiita. Mitä? Kin itseni hunksi ja arvttmaksi Näin helpmmin asiiden hunt pulet Söin tavanmaista enemmän tai vähemmän Minun li vaikea keskittyä Muistini timi hunsti Minun li vaikea tehdä päätöksiä Ajattelin kulemaa tai itsemurhaa Kin itseni pahaksi Kin syyllisyyttä Seksi ei kiinnstanut minua Minun li vaikea lla alillani Asiat jäivät kesken Ajauduin riitihin ihmisten kanssa Jkin muu, mikä? 19

20 Henkilökhtainen timintahje Varmerkkien tunnistamisen jälkeen n hyvä laatia suunnitelma sen suhteen, miten timit js sinä tai jku läheisistäsi humaa varmerkkejä. Minä, situdun seuraavaan, mikäli henkilökhtaiset sairauden varmerkkini aktivituvat tai läheiseni tai itse len hulissani vinnistani. Tärkeimmät varmerkkini maniassa/hypmaniassa vat: Tärkeimmät varmerkkini masennuksessa vat:

21 Ensisijaisesti tan yhteyttä mahitajaani. Omahitajan nimi: Puhelinnumer: Ellen tavita mahitajaa (ilta-/yöaika, viiknlppu, lma-aika) tan yhteyttä muihin tahihin alla esitetyssä järjestyksessä. Minne? Yhteystiedt Minne? Yhteystiedt Minne? Yhteystiedt Vin lla myös yhteydessä läheisiini tai muihin tukihenkilöihin 21

22 Keinja, jilla vin helpttaa vintiani 22

23 Omaa hyvinvintia tukevia keinja: m m m m m m m m Asianmukaisen ja riittävän lääkityksen säännöllinen käyttö Stressinhallinta ja liiallisen stressin välttäminen Päihteiden ja humalahakuisen alkhlin käytön välttäminen Sairauden ja uudelleen sairastumisalttiuden hyväksyminen Timivien rauhittumis-, rentutumisja aktivitumiskeinjen käyttööntt Säännöllisen elämänrytmin ylläpit (uni ja valve, liikunta, lep jne.) Matala kynnys ttaa npeasti yhteyttä hittahn ireiden hankalituessa Vertaistuki ja hyvät ihmissuhteet 23

24 Mielialjen kiikkulaudalla Tämän lehtisen tarkituksena n auttaa sinua ymmärtämään paremmin kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Saat tieta sairaudesta ja sen hidsta. Lisäksi lehtisessä kerrtaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön varmerkeistä ja autetaan laatimaan ma henkilökhtainen timintahje.