Asiakkaaseen viittaaminen kotihoidon hoitokertomuksissa

Transkriptio

1 Asiakkaaseen viittaaminen ktihidn hitkertmuksissa Miten asiakkaaseen viitataan hitkertmusten kirjausteksteissä? Miten hänet nimetään? Millaisissa rleissa asiakas teksteissä esiintyy? Miten ja miksi asiakkaan ääni nstetaan teksteissä esille? (Näkyykö kirjaamisessa eri ammattiryhmien välisiä erja?)

2 Lakien vaatimukset Ptilasasiakirjihin tulee merkitä ptilaan hyvän hidn järjestämisen, suunnittelun, tteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedt. Merkintöjen tulee lla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. Ptilasasiakirjaan tulee merkitä tietjen lähde, js tiet ei perustu ammattihenkilön miin tutkimushavaintihin (STM 99/2001) Viranmaisen n käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä (Hallintlaki 434/2003, 9. ).

3 Kirjaamishjeistukset kuvailua, mutta myös arviintia ja perustelua hiljainen tiet esiin ptilaan mat käsitykset esiin yksilölähtöisyys

4 Hittyön tekstien kielentutkimus tutkimus vähäistä keskittyy ptilaan ja lääkärin suhteeseen hittieteessä kielen analyysi yleisellä taslla

5 Aineistni Helsingin ktihidsta 2 tiimiä, jilla yhteinen hjaaja 21 asiakkaalta 41 sivua, 8465 sanaa 26 kirjittajaa, jista lähi- ja perushitajia 18.

6 Ktihidn hitkertmus tekstinä Osa teksteistä n kertmusmaisesti rakentuneita: Ruva li syönyt aamiaisen ja ttanut lääkkeet, vasemman jalan ihrikn hit hjeen mukaan. Vinti khtalainen. Osa n kuvailevia ja nminatiivipaintteisia: Ruan lämmitys, lääkkeet p.. Kuvailevuus ja kertmusmaisuus vaihtelevat ja limittyvät. Esim. tennimisubstantiivit vivat lla ajallisesti timintaa kuvaavassa järjestyksessä: Suihkuavut, jalkjen rasvaus, hiusten laitt, vinti khtalainen.

7 Aineistssa myös eri tavin arviivia ja perustelevia tekstejä esim. Vasen jalkapöytä turvksissa enempi kuin ikea., ei rintakipua eikä hengenahdistusta. Vinti n entisenlainen. Edellisiin käyntiteksteihin verrattuna tilanne n sama.. esim. Tukisidkset ja tukisukat jätetty pis kska tänään jalkahit kl Tukisukat vi laittaa sunnuntaina. Turvtuksia ei nyt le. Reiden ih siisti, mutta ihpimussaihrikk. Laitettu duderm kska niin kipeä ja kirvelevä. Vinti khtuullinen.mieliala hieman masentunut.

8 Raprttimainen kerrnta Usein tekstit vat raprttimaisia, bjektiivisuuden vaikutelmaan pyrkiviä: runsaasti passiivikuvailua, nminaalistuksia ja ilmipanemattmia asiakasviittauksia. VS 7.4 aamupalan jälkeen. Jalat rasvattu, ei turvtusta. San yskivänsä ja limaa nusee ylös. Muuten vinnissa ei erityistä.

9 Osa teksteistä tyyliltään melk teknisiä ja luettelmaisia Esim. INR pikalaitteella 2.1, seur. kntrlli 4 vk. XX-sairaalan url.pkl 11.12, pe 1.12 lab.kkeet ktna, myös PLV. Lääkeasiat k. Jtkin työtehtävät, esim. mittaukset, hjaavat helpmmin tekniseen kirjaamistyyliin.

10 Epämudllisia ilmauksia yhdistyvät jskus hyvin khteliaisiin sanavalintihin Herra söi hyvin. Wc:n lattia taas pissanen. Pesty.

11 Kahden eri rganisaatin kirjittamistapjen erja? erja nähtävissä jnkin verran, esim. kertvuus vs. kuvailevuus entisen ktipalvelun työntekijät lleet kirjaajina tietynlaisessa nviisiasemassa

12 Nimeäminen ruva ja rva yleisimpiä nimeämistapja (yhteensä 139 esiintymää, 42, 2 % ilmipannuista viittauksista) myös herra yleinen asiakas-nimitys paljn harvinaisempi etunimiviittaus myös harvinainen, vain asiakaskunnan nurimmista asiakkaista

13 Ketaank ruva ja herra sävyltään khteliaammiksi kuin asiakas? kenties tiimien sisäinen, knventinaalistunut kirjaamistapa? varsinkin haastavissa tilanteissa runsaasti ruvittelua, tsin kuvaukset näissä muutenkin yksityiskhtaisempia.lääkkeet p., paitsi lääke XX:ää ruva ei sustunut ttamaan edelleenkään. Unilääke esille.

14 Yleisin viittaustapa kuitenkin ilmipanematn eli elliptinen viittaus! Ilmipanematn viittaaminen n tunnusmerkittömämpää kuin määräkhteeseen viittaaminen. Ilmipanematn viittaus ei painta viittauksen khdetta samalla tavin kuin jatkuva eksplisiittinen viittaaminen. Tekstilajille elliptisyys n tyypillistä (kherenttiuden tuntu?)

15 Semanttinen rlianalyysi Nimeämisen lisäksi tarkastelin asiakasviittausten saamia rleja. Kielitieteellinen rlianalyysi mahdllistaa asiakasviittausten mnipulisen tarkastelun. Pelkkä lauseenjäsenanalyysi ei riitä. Asiakas vi esim. lausepillisesta bjektiasemastaan hulimatta lla melk aktiiviseksi ajateltavassa kkijarlissa.

16 Rlianalyysin phjana tiettyihin prttyyppipiirteisiin njautuva jattelu Rlit eivät le selkeärajaisia ja tarkkja, vaan pikemminkin liukuvia ja sumearajaisia. Keskeisimmät vat timinnallinen prtagentti ja timinnan khde prtpatientti.

17 Agenttirli Ilmipannuista viittauksista agentteja n 41,4 %. Rva valittaa kipujaan. Aamupala maistui. Lääkkeet annettu. Silmätipat. Ilmipanemattmista viittauksista agentteja n 49,7 %..Söi lämpimän aterian. Iltalääkkeet tti.

18 Agenttiviittauksista pulet puheaktiverbin yhteydessä esim. sana-, valittaa- ja kkea-verbit tavallisia varsinkin tiettyjen asiakkaiden kertmuksissa Suihkussa avustettu ja iha rasvattu. Ruva valitteli väsymystä, kerti ettei le nukkunut kahteen yöhön.. Muuten vinti entisenlainen.

19 Puheaktiverbeillä vi sittaa tiedn evidentiaalisuuden Huminarvista n, että runsas referinti pikkeaa laknisemmista humiista (esim. vinti hyvä) -> tilanteiden haastavuus lisää usein referintia epäsura referinti tyypillistä, surat lainaukset harvinaisempia

20 Patienttirli yllättävän harvinainen vi lla muutakin kuin perinteinen bjekti Nrmaalit aamutimet väsyneelle ruvalle. Lääkkeet annettu. Käytetään, kun asiakas tilanteensa takia tdella n avustettava tai kehtettava sapuli Ruva kaatunut njatulin kanssa iltapäivällä, turvapalvelu auttanut, ei llut sattunut. Iltaavut, iltapala ja lääkkeet. Saateltu vuteeseen.

21 Teemarli yleinen, kun kuvaillaan asiakkaan tilaa tai minaisuutta esim..lääkkeet tti. Tukisukat jalkaan. [asiakkaan nimi] väsyneen linen ilmipanemattmista viittauksista vastaanttaja agentin jälkeen yleisin (vaiht- ja antamistilanteista kirjitettaessa) esim. Ruka maistui. Lääkkeet annettu. Väsynyt.

22 Verbilausetta krvaavat nminaalistukset yleisiä esim. rasvaukset, suihkuavut, pesut, pukeutuminen, lääkejak tai lj esim. dtuksenmukaisesti sujuneita tai usein tistuvia rutiinitimintja kuvattaessa

23 Hitajan ma timinta yleensä passiivissa Aktiivimudilla krstetaan maa timintaa, perustellaan ja vahvistetaan sanmaa..puhutaan tilanteesta ensi vklla lääkärille. Js [asiakkaan etunimi] sustuu kysyn seurakunnasta keskustelu apua.. Ruva ei le viime aikina ttanut lääke XX:ää, san sen pissattavan häntä. Yritin selittää mihin tarkitukseen lääke n määrätty, mutta en tiedä ymmärsikö hän.

24 Teksteille tyypillisiä piirteitä passiivit tennimisubstantiivit mudllisesti epätäydelliset lauseet yksityiskhtainen kuvailu, runsas (epäsura) referinti ja hitajan man timinnan aktiivikuvailu erttuvat!

25 Tutkimani tekstit yksilölähtöisiä Asiakkaan yksilöllisiä elämisen tapja ja tilannetta kuvattiin melk hyvin. Vain muutama asiakas jäi ikään kuin (fyysiseen) terveyteen liittyvän ngelmansa taustaksi.

26 Kielelliset valinnat hiljaisen tiedn välittäjinä Teksteissä tehdyt kielelliset valinnat timivat strategisina tekstintuttamisen välineinä (esim. suppean ja yksityiskhtaisen kuvauksen vaihtelu). Pienten kielellisten valintjen avulla vi antaa hienvaraista tieta esimerkiksi asiakastilanteiden ngelmallisuudesta ja perustella tehtyjä valintja.

27 Tekstintuttamisen haasteita Asiakkaalla n ptilaslain (785/92) mukaan ikeus saada tieta hidstaan (5. ). Hitkertmukset timivat tdisteina tehdystä hittyöstä. Kirjaamistekstien tulisi lla mahdllisimman ymmärrettäviä myös tekstintuttajayhteisön ulkpulisille. Asiakkaasta tai maisesta tekstit saattavat tuntua vaikeasti tulkittavilta. Ktihidn työtekstien tuttaminen n haastavaa välineet, aika, kulutus? Kiire saattaa hjata hyvin tiiviiseen ilmaisuun.

28 Tekstitaidt kehittyvät tekstejä kirjittamalla Kska vajaat rakenteet ja passiivin käyttö vivat hämärtää ilmaisua, edellyttää selkeiden ja timivien tekstien tuttaminen hyviä kirjittamisen taitja tulisi saada j alalle kuluttautuessa. Strategisesti timivien tekstien tuttaminen vaatii kuitenkin lisäksi tekstintuttajayhteisöön ssiaalistumista ja kirjaamiskkemusta.

29 Hyvät käytännöt Ktihidn tekstintuttamistavat palvelevat käytännön työtä. Kielenhulln ihanteet eivät välttämättä aina timi tällaisissa teksteissä (esim. susitukset passiivin välttämisestä tai täydellisten virkerakenteiden käyttämisestä). Esim. passiivi-aktiivi-vaihtelu välittää hienvaraisesti hitajien näkökulmia. Ilmipanemattmat eli elliptiset ilmaukset timivat tunnusmerkittöminä valintina. Myös ajan ja tilan säästäjiä!

30 Sveltamismahdllisuudet kielitietisuus tärkeää: kielellisten valintjen merkitysten ja tehtävien tunnistaminen esim. passiivi vi hämärtää tulkintaa, js asiakkaan hidssa mukana esim. maisia tavitteena kielellisten valintjen riskien tiedstaminen ja tunnistaminen sekä selkeiden ja tiednvälityksessä timivien tekstien tuttaminen. Hyvät käytännöt näkyviksi!