Muistilista alkukartoitukseen

Transkriptio

1 Muistilista alkukartitukseen A. Ajankhtainen vinti ja avuntarve Kysymys Ohjeet Työterveyshulln mat muistiinpant Subjektiivisesti haittaavimmat/eniten kärsimystä tuttavat ireet Mitkä ireet tai tuntemukset tuttavat Sinulle eniten kärsimystä? Ahdistusireet ja ahdistuksenhallinta Oletk llut ahdistunut? Js let, niin miten se ilmenee ja millaisissa tilanteissa? Mikä helpttaa ahdistustasi? Oirehallintatyöskentelyssä ptilaan matimisessa ireseurannassa keskitytään haittaavimpaan ireeseen tai 2 3 haittaavimpaan ireeseen (kgnitiiviset työkalut taulukk 11, tehtävä 4). Ptilas hjataan lääkkeettömiin ahdistuksen hallintakeinihin (esim. liikunta, rentutusharjitukset) ja tarvittaessa lääkärin arvin. Tdellisuudentaju Hitamattmana masennus vi pahentua ja haitata vakavasti ajatustimintaa. Onk Sinulla masennus jssain tilanteessa heikentänyt kykyäsi hahmttaa tdellisuutta? Oletk kkenut, kuullut, tuntenut tai nähnyt jtain sellaista, mitä terveenä llessasi pitäisit tai lähipiirisi pitäisi tdellisuudenvastaisena? Pidätkö itseäsi syyllisenä nnettmuuksiin tai asiihin, jihin ulkpulisen arvin mukaan Sinulla ei lisi suutta? Psyksiireet edellyttävät välitöntä lääkärinarvita: lääkäri arvii, täyttyvätkö M1- kriteerit (Mielenterveyslaki /1116: Ensiapua psyksiin (tieta ja tukea, hitn hjaus ja mtivinti, lääkitys) tarjtaan työterveyshullssa tai terveyskeskuksessa, ellei ptilas siirry päivystyksellisesti psykiatriseen erikissairaanhitn. Selvitetään, saak ptilas kyseenalaistaa psykttisia kkemuksiaan ja missä määrin ne hjaavat hänen käyttäytymistään.

2 Itsetuhisuus Masennuksen irekuvaan vi kuulua myös itsetuhiset ajatukset, jista n hyvä sata kerta ajissa. Onk Sinulla llut jskus niin paha l, että lisit tivnut levasi kullut? Entä nk mielessäsi käynyt ajatuksia vahingittaa itseäsi? Onk Sinulla llut suunnitelmia vahingittaa itseäsi? Mikä n auttanut Sinua vastustamaan itsetuhisten aikeiden tteutusta, tai miten let saanut itsetuhiset ajatukset hallintaan? Millaiseksi arviisit nyt riskin, että tteuttaisit itsetuhisia ajatuksiasi? Miten visimme turvata, ettei sellaista tapahtuisi? Ajankhtaiset itsetuhaikeet/suunnitelmat edellyttävät välitöntä lääkärinarvita: lääkäri arvii, nk ptilas vaarassa ja nk hän psykttinen (M1-kriteerit?) tai vik ptilaan hjata tavallisella lähetteellä psykiatriseen erikissairaanhitn. Järjestetään tiivis tuki ja seuranta työterveyshullssa, ellei ptilas siirry päivystyslähetteellä psykiatriseen erikissairaanhitn. Laaditaan yhteistyössä ptilaan ja hänen tukihenkilöverkstnsa kanssa hätätilasuunnitelma, jhn ptilas pystyy situtumaan. Ptilaalle kirjataan mm. kriisipuhelinnumert alueen päivystysyhteystiedt, svitut seurantasitt/käynnit ja hit-hjeet. Yhteistyö avhidssa vi tteutua, js ptilas uskttavasti pystyy asettamaan tavitteekseen lla vahingittamatta itseään ja hyväksyy asianmukaiset hittimet ja avun ja situtuu niihin. BDI-21 pistettä Päivämäärä / 20 BDI-21 Beck Depressin Inventry: > Lääkärin tietkannat > Laskurit ja lmakkeet > Lmakkeet

3 B. Arjessa ja työssä selviytyminen Kysymys Ohjeet Työterveyshulln mat muistiinpant Perustarpeista hulehtiminen Millaiset rukailuajat Sinulla n? Mitä yleensä syöt ateriillasi? Mihin aikaan vurkaudesta nukut ja mntak tuntia? Onk vaikeuksia saada riittävästi unta, ja js n, niin miksi? Jaksatk hulehtia itsestäsi riittävästi? Missä asiissa laiminlyöt itseäsi? Läheiset, perhe ja alaikäisistä lapsista hulehtiminen Ovatk läheisesi hulissaan pärjäämisestäsi, ja js vat, niin mistä asiista? Saatk tukea läheisiltäsi? Oletk hulissasi siitä, miten selviydyt lastesi kanssa? Ovatk lapsesi mielestäsi jtenkin reagineet sairastumiseesi? Arviidaan avun tarvetta, kartitetaan tukiverksta ja knkreettisia apukeinja sekä annetaan tukea ja hjausta. Tarvittaessa lääkärin n arviitava avhidssa selviytymistä. Tuetaan vurkausirytmin nrmalisimisessa (unihäiriöiden tai univajeen syiden selvittely, psykedukaati, unihygieniahjeet, rentutumishjeet ja tarvittaessa lääkärin arvi lääkitystarpeesta). Tarvittaessa tetaan ptilaan luvalla yhteyttä tukiverkstn ja selvitetään läheisten näkemys tilanteesta. Tarvittaessa hjataan perheneuvlaan, neuvlaan, terveyskeskukseen, ssiaalipalveluihin, nurten kriisipisteeseen tms. sveltuviin palveluihin. Arkiaskareista selviytyminen ja mien asiiden hit Sujuuk arki? Mitä jaksat tehdä ktna? Mitä jää tekemättä? Oletk jaksanut hitaa asiitasi (talusasiat, velvitteet, etuudet, käynnit ja tapaamiset)? Ssiaalinen aktiivisuus ja harrastaminen, palautumiskeint Tapaatk ihmisiä? Onk Sinulla harrastuksia ja letk viimeaikina tteuttanut niitä? Miten rentudut ja mistä saat vimavarja? Tarvittaessa laaditaan rajattu, ydinasiihin keskittyvä viikkhjelma ja madalletaan ptilaan vaatimustasa. Muistin tueksi mietitään käytännön apukeinja (muistilistat, pririsintilistat), jtta välttämättömimmät asiat tulisivat hidetuiksi. Onk ptilaalla masennukseen liittyvää haluttmuutta ja kiinnstuksen puutetta? (Nämä krjautuvat tipuessa.) Onk muunlaisia esteitä, kielteisiä kkemuksia, pelkja? (Näitä työstetään.) Rhkaistaan ptilasta palaamaan vähitellen aiemmin tyydytystä tuttaneisiin aktiviteetteihin ja alittamaan sellaisesta, mihin lisi mahdllisimman matala kynnys. Edetään pienin välitavittein.

4 Selvitetään ja vahvistetaan ptilaan keinja elpyä rasituksesta. Työssä selviytyminen Onk Sinulla llut pissalja työstä? Oletk hakenut sairauslmaa muualta kuin työterveyshullsta? Miten selviydyt työssä mielestäsi? Millaisia vaikeuksia n? Mikä sujuu hyvin? Mitä mieltä muut vat? Millaista palautetta let saanut? Saatk hidettua tehtäväsi työajalla? Onk vaikeuksia ehtiä ajissa työhön? Js n, niin miksi? Sairauspissaljen krdinaati keskitetään työterveyshultn ja kerätään tiedt muista sairauspissalista. Selvitetään työkykyä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja tarvittavia tukitimia yhteistyössä esimiehen kanssa. Svitaan työterveysneuvttelu (ks s. 77). Onk subjektiivinen arvi yhtenevä bjektiivisen arvin kanssa? Värittääkö masennus itsearviintia kielteiseksi? Sfas-pisteet päivämäärä / 20 Sfas-Scial and Occupatinal Functining Assessment Scale: > Lääkärin tietkannat > Timintakyky (Facultas) > Mielialahäiriöt > Ptilaan timintakyvyn arviinti ja kuvaaminen > Timintakyvyn kuvaaminen SOFAS-asteikn avulla

5 C. Aiemmat masennusjakst Kysymys Ohjeet Työterveyshulln mat muistiinpant Aiemmat diagnsidut masennusjakst ja muu masennusireilu Miten let aiemmin selviytynyt kurmittavista elämäntilanteista? Onk Sinulla llut aiemmin masennusireita, uupumusireita? Entä sairauslmia niiden takia? Onk Sinulla kskaan aiemmin diagnsitu masennus? Js n, niin millin? Miten ket tipuneesi siitä? Mikä edisti tipumista? Minkälaista hita let aiemmin saanut masennukseesi? Mistä li apua? Millin let viimeksi llut mielestäsi täysin kunnssa/terveenä? Humiidaan hit- ja kuntutussuunnitelmaa laadittaessa. Aiempien hittietjen keruu, asiakirjatilauslupalmakkeen allekirjituspyyntö

6 D. Bilgiset tekijät: Smaattinen terveys, mnihäiriöisyys ja perimä Kysymys Ohjeet Työterveyshulln mat muistiinpant Hermstlliset tekijät (kehitykselliset, traumaan ja ikääntymiseen liittyvät) Onk Sinulla llut kuluaikina keskittymis- tai tarkkaavaisuushäiriöitä? Levttmuutta tai ylivilkkautta? ( h t t p : / / w w w. a d h d - l i i t t. f ) Entä ppimisvaikeuksia tai nk Sinulla tdettu lukihäiriö? ( h t t p : / / w w w. l u k i n e u v l a. f > pikalukitesti) Oletk saanut jskus sellaisen iskun päähän, jhn lisi liittynyt tajunnanmenetys? Lääkäri humii perustasn ngelmat arviidessaan irekuvaa ja masennuksenhidssa taviteltavaa timintakykyä. Selvitetään työn haasteiden ja selviytymiskeinjen yhteenspivuutta: vidaank niihin vaikuttaa? Mikä n niiden merkitys työkyvyn ja mielialan kannalta? Masennuksen akuuttivaiheen jälkeen tehdään tarvittaessa kgnitiivisen suriutumisen arvi ja erikisalaknsultaatit. Dementian ja masennuksen ertusdiagnstiikassa kiinnitetään humi sairaudentuntn. Masennuksessa subjektiivinen kkemus muistinheikentymisestä n yleensä suurempi kuin bjektiivinen havaint ja dementiassa päinvastin. Ikääntyneiltä: Ketk, että Sinun n llut vaikea muistaa ja palauttaa mieleen asiita j ennen masennusireita? Ovatk muut hulissaan muististasi? MMSE-seula / 30 pistettä Päivämäärä / 20 MMSE-Mini Mental State Examinatin: h t t p : / / w w w. t e r v e y s p r t t i. f > Lääkärin tietkannat > Laskurit ja lmakkeet > Lmakkeet CERAD-tehtäväsarjan tilaukset: Sumen Alzheimer-tutkimusseura, Kupin ylipist, PL 1027, Kupi.

7 Smaattiset rinnakkaissairaudet, ja mahdlliset elimelliset taustatekijät Onk Sinulla pitkäaikaisia ruumiillisia sairauksia? Käytätkö säännöllisesti Sinulle määrättyjä lääkkeitä? Entä hrmnivalmisteita tai muita luntaistutteita? Humiidaan ertusdiagnstiikassa ja hidssa. Olik Sinulla jkin ruumiillinen sairaus tai uusi lääkitys, kun masennus alki? Mitä sairauksia n suvussasi? Labratrikkeet (esim. PVK, ALAT, ASAT, GT, CDT, La, Gluk, K, Na, Ca, TSH ja tarvittaessa B12-vitamiini, flaatti, ainakin js makrsytsia/ anemiaa esiintyy) Humiidaan ertusdiagnstiikassa ja hidssa. RR / kl päivämäärä / 20 Pain kg Pituus, m BMI pain (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä Elämäntavat Kuinka usein ja kuinka paljn kerralla käytät alkhlia? Käytätkö muita päihteitä? Tupakitk, ja js, kuinka pitkään let tupakinut ja kuinka mnta savuketta/askia/pv? Onk Sinulla säännölliset rukailuajat? Miten usein harrastat liikuntaa? Paina seurataan hidn ajan, js ptilaalla n ylipaina/alipaina ja js lääkitys vaikuttaa painn/rukahaluun. Päihdengelmiin puututaan välittömästi: lääkäri tekee diagnstisen arvin, ja käynnistetään hitinterventi/hitnhjaus. Hitsuunnitelman satavitteeksi asetetaan säännöllinen liikunta ja päihteettömyys. Järjestetään muuta elämäntapahjausta sveliaassa hidn vaiheessa ptilaan vastaanttkyvyn mukaan. AUDIT pisteet: AUDIT-Alchl Use Disrders Indentificatin Test: h t t p : / / w w w. t e r v e y s p r t t i. f > Lääkärin tietkannat > Laskurit ja lmakkeet > Lmakkeet

8 Muut psykiatriset häiriöt Onk Sinulla llut kärsimystä tuttavia pelkja tai jännitystilja? Entä ahdistuskhtauksia tai jatkuvaa ahdistuneisuutta? Entä paknmaisia ajatuksia tai pakktimintja? Onk jnkin traumaattisen tapahtuman jälkeen esiintynyt muutksia vinnissasi? Onk mielialasi jskus khnnut siten, että lisit käyttäytynyt itsellesi pikkeavalla tavalla/tisin kuin nrmaalisti? Entä nk Sinulla kausia, jllin let ärtyisä, unetn ja levtn? Lääkäri tekee ertusdiagnstisen arvin ja tteaa mahdllisen mnihäiriöisyyden. Tehdään diagnsin mukaiset hitlinjaukset (lääkitys, knsultaatit psykiatrille). MDQ kpl ireita esiintynyt yhtaikaa ja haitanneet timintakykyä Kuinka pitkään? (päiviä/viikkja/kuukausia) Millin viimeksi? Mntak tällaista jaksa n llut? MDQ Md Disrder Questinnary: h t t p : / / / w w w. t e r v e y s p r t t i. f > Lääkärin tietkannat > Hitketjut > Helsingin kaupunki > psykiatria

9 E. Työ- ja elämäntilanne: kurmitustekijät ja vimavaratekijät työterveyspsyklgin knsultaati tarvittaessa mahdllisuuksien mukaan Kysymys Ohjeet Työterveyshulln mat muistiinpant Työkurmitus Onk työtä ja työn haasteita spivasti? Js n liikaa tai liian vähän, mitä muutksia tivisit? Onk Sinulla mahdllisuuksia vaikuttaa työhösi? Minkälaisia tistuvasti esiintyviä työnteka haittaavia häiriöitä ja työn sujuvuuden esteitä ket työssäsi? Työilmapiiri Vitk keskustella työasiista työpaikalla? Saatk työtvereilta ja esimieheltä tukea? Ketk khtelun työpaikalla ikeudenmukaiseksi? Epävarmuustekijät Onk työssäsi j tapahtunut tai tulssa paljn muutksia? Pelkäätkö menettäväsi työpaikkasi? Timenpiteet Oletk puhunut näistä ngelmista j esimiehesi kanssa? Onk tilannetta yritetty j krjata? Miten let selviytynyt tähän saakka? BBI-15 pisteet: Pidetään työterveysneuvttelu ja hidetaan työjärjestelyt. Järjestetään tarpeenmukaiset muut yhteistyöneuvttelut asiansaisten kesken ja laaditaan käytännön suunnitelmat tilanteen krjaamiseksi. Tehdään tarvittaessa työpaikkaselvitys, ilmapiirikysely ja/tai työn kurmittavuuden arvi. Selvitetään kurmittuneisuutta ja arviidaan työuupumusta ja työstressiä. Kartitetaan yksilöllisiä selviytymiskeinja, vahvistetaan ja laajennetaan timivia keinja. Tarvittaessa järjestetään työnhjauksellisia timenpiteitä yksilölle/työyhteisölle.

10 Häirintä ja epäasiallinen khtelu Ketk jutuneesi työssäsi häirinnän tai epäasiallisen khtelun khteeksi? Selvitetään esimiehen ja tarvittaessa työsujelun kautta. Järjestetään tukea työterveyshullsta. Työturvallisuuslaki ( /738: h t t p : / / w w w. f n l e x. f) Hun khtelu työssä ( h t t p : / / w w w. t y s u j e l u. f > Timintahjeita ngelmatilanteisiin > Häirintä ja hun khtelu > Lisää tieta Kirjallisuutta > Ssiaali- ja terveysministeriö, Työsujelujulkaisuja 68 Hun khtelu työssä Valvnnan suuntaaminen pdf) Työn psitiiviset minaisuudet Mistä pidät työssäsi? Mitkä vat vahvuutesi tai parhaat saamisalueesi? Mitä kehittymismahdllisuuksia Sinulla n työssäsi? Mitkä asiat työssäsi tuttavat tyydytystä? Mitkä tekijät työssäsi ylläpitävät hyvinvintia? Entä mitkä auttavat palautumaan rasituksista? Muu elämäntilanne: Menetykset ja kriisit Oletk khdannut lähiaikina menetyksiä tai raskaita vastinkäymisiä? Oletk saanut apua tilanteeseesi? Muutkset elämäntilanteessa Onk elämässäsi tapahtunut viimeisen vuden aikana merkittäviä muutksia? Miten let speutunut näihin muutksiin? Pitkäaikaiset kurmittavat elämäntilanteet Oletk kärsinyt ihmissuhdengelmista, ristiriidista tai yksinäisyydestä? Onk lähipiirissäsi sairastamista tai avuntarvetta? Vahvistetaan myönteisiä kkemuksia vastapainksi masentuneen kielteiselle käsitykselle itsestä ja työstä. Kiinnitetään humi työn hyvinvintia vahvistaviin tekijöihin ja palautumismahdllisuuksiin (ks. MIVA-kehys kirjassa Työ, henkinen hyvinvinti ja mielenterveys). Arviidaan kriisiavuntarve ja tarvittaessa hjataan kriisipalveluihin, ssiaalineuvntaan, perheneuvntaan tai muihin tukipalveluihin. Keskustellaan elämänmuutksista ja selviytymiskeinista. Jäsennetään kurmitustekijöitä ja vahvistetaan selviytymiskeinja. Js työterveyshulln tuki ei riitä, hjataan tarpeenmukaisiin palveluihin ja tuetaan avun hakemisessa.

11 Onk lähiympäristössäsi, taludellisessa tilanteessasi tai muilla elämänalueilla kurmittavia tekijöitä? ( Työterveyslaits, Tuisku K, Rssi H, Ahla K, Kivistö S & Virtanen M.)