Ne puhuu skitsofreniasta mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta ja sen hoidosta pidemmän aikaa sairastaneille

Transkriptio

1 Ne puhuu skitsfreniasta mitä se tarkittaa? Tieta skitsfreniasta ja sen hidsta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hitsuhdekeskusteluihin

2 Ne puhuu skitsfreniasta mitä se tarkittaa? Tieta skitsfreniasta ja sen hidsta pidemmän aikaa sairastaneille Opas n tehty Arjen mieli -hankkeessa, jka kuuluu ssiaali- ja terveysministeriön Kaste-hjelmaan. Oppaan asiasisällön n tarkistanut vastaava ylilääkäri Pekka Rppnen. Julkaisija Phjis-Karjalan sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä, 2013 ISBN 95 Työryhmä Liisa Slaranta, Tiina Pääkkönen Kuvitus Mika Parén (kansi ja sivut 10, 18 23) PKSSK:n taideterapia (sivut 5, 9, 12 ja 17) Taitt Tmi Marginaali

3 Sisältö Jhdant... 4 Pahenemisvaihetta edeltäneet tapahtumat...6 Fysilgisia stressitekijöitä Ihmissuhteisiin liittyviä stressitekijöitä Muita stressitekijöitä Skitsfrenia mikä se n?...9 Miksi jku sairastuu? Skitsfrenian hit Lääkehit Psykssiaaliset hitmudt Minun hitkknaisuuteni Varmerkit!...18 Henkilökhtainen timintahje

4 Jhdant Skitsfreniaa vidaan kuvailla jaksittaiseksi sairaudeksi. Tämä tarkittaa sitä, että skitsfrenia n erilainen eri ajankhtina. Kun skitsfrenian ireet vimistuvat tai muuttuvat vaikeammiksi, puhutaan sairauden pahenemisvaiheesta. Oireiden takaisintul tai niiden vimistuminen herättää ihmisissä erilaisia reaktiita. Tiset vat pettyneitä ja tivttmia. Jillakin epävarmuuden tunteet ja pelk vat vimakkaimpina. Jku vi pyrkiä jatkamaan elämää aivan kuin mitään ei lisi tapahtunutkaan. Pahenemisvaiheen jälkeen mielessä vi pyöriä erilaisia kysymyksiä. m m m Mitä ikein tapahtui? Miksi näin kävi? Olisink vinut timia jtenkin tisin? Tiedn puute vi vaikeuttaa tilannetta entisestään. Tämän lehtisen tarkituksena n auttaa sinua ymmärtämään paremmin tilannettasi sekä palauttamaan mieleen hallintakeinja. 4

5 Millaisia ajatuksia, tunteita tai muistja skitsfrenian pahenemisvaihe sinussa herättää? 5

6 Pahenemisvaihetta edeltäneet tapahtumat Jkainen meistä n khdannut elämässään stressaavia tilanteita ja kärsinyt stressin aiheuttamista ireista. Spiva määrä stressiä vi parantaa suriutumiskykyä, mutta liiallinen stressi heikentää sitä. Pahenemisvaihe ei useinkaan tule täysin yllättäen, vaan sitä edeltää tiettyjä ennakk-ireita ja stressaavia elämäntapahtumia. Näiden tekijöiden tunnistaminen auttaa sinua tulevaisuudessa pahenemisvaiheiden ennakinnissa ja ehkäisemisessä. Mitä stressiä aiheuttavia asiita tunnistat ennen viimeisintä pahenemisvaihetta? Fysilgisia stressitekijöitä: Käytin päihteitä En levännyt tai nukkunut riittävästi Liikuin liian vähän tai liikaa Sairastuin Minulla li jatkuvasti kipuja ja särkyjä Laihdutin npeasti tai söin liian vähän Alitin tai lpetin jnkin lääkkeen käytön Jkin muu, mikä? 6

7 Ihmissuhteisiin liittyviä stressitekijöitä: Minulla li riitja ja erimielisyyksiä muiden kanssa Alitin uuden ihmissuhteen Suhteeni läheiseen ihmiseen päättyi Läheiseni sairastui Kihlauduin tai menin naimisiin Sain lapsen Minulle läheinen ihminen menehtyi Vietin humattavasti vähemmän tai enemmän aikaa muiden seurassa Minulla ei llut läheisiä ihmissuhteita En luttanut muihin ihmisiin Minulla li huli läheisistäni En pystynyt lemaan rehellinen läheisilleni Kin, että minulta dtettiin tai vaadittiin liikaa Jkin muu, mikä? 7

8 Muita stressitekijöitä: Minulla li jatkuva kiire Työskentelin ja puuhailin liikaa En saanut asiita hidetuksi Minulla ei llut mitään mielekästä tekemistä Muutin uuteen asuntn tai vaihdin paikkakuntaa Minulla li huli sairastumisesta Olin masentunut tai ahdistunut En pystynyt puhumaan ajatuksistani tai tunteistani Itsetuntni li alentunut Minulla li vaikeuksia raha-asiissa Ajattelin, että minun täytyy selvitä itsenäisesti Odtin tai vaadin itseltäni liikaa Jkin muu, mikä? 8

9 Skitsfrenia mikä se n? Sana skitsfrenia herättää ihmisissä erilaisia reaktiita. Tiset suhtautuvat siihen neutraalisti ja tiset pelkkaasti tai varautuneesti. Tilanne vi entisestään vaikeutua js ihmisellä n väärää tieta skitsfreniasta. Millaisia ajatuksia skitsfrenia sinussa herättää? 9

10 Sinulle n luultavasti j puhuttu psykttisuudesta tai psykttisista ireista. Näiden ireiden tunnistaminen ja hyväksyminen malla khdalla vi kuitenkin lla vaikeaa ja tisinaan raskastakin. Psyksissa ihmisen n vaikea erttaa, mitkä kkemuksista vat man mielen tutsta eli mielikuvitusta ja mitkä sa ulkista tdellisuutta. Ihminen vi esimerkiksi pelätä muiden satuttavan itseään ja nähdä tdisteita tästä, vaikka tdellisuudessa mitään vaaraa ei le. Muita esimerkkejä psyksiireista vat: m m kkemus muiden ihmisten eleiden ja ilmeiden khdistumisesta juuri itseen henkilökhtaisten viestien saaminen esim. tv:n ja radin kautta 10

11 m m kkemus siitä, että muut vainavat eikä keneenkään vi luttaa sellaisten äänien kuuleminen tai näkyjen näkeminen, jita muut eivät vi nähdä Skitsfreniasta puhutaan usein sillin kun psykttiset ireet pitkittyvät tai psykttisia jaksja tulee tistuvasti. Skitsfrenia n nykykäsityksen mukaan aivperäinen, keskushermstn kehitykseen liittyvä sairaus, jka ilmenee psyykkisinä ireina. Näitä ireita vat esimerkiksi ajattelun häiriöt, tdellisuudentajun häiriöt sekä tunteiden ja käyttäytymisen muutkset. Skitsfrenian psitiiviset ireet vat tulleet sairauden myötä. m Näitä vat esimerkiksi harhaluult, aistiharhat, vainharhat, suuruuskuvitelmat Skitsfrenian negatiiviset ireet vat jtakin, mitä sairaus n vienyt pis. m Näitä vat esimerkiksi tunteiden latistuminen, kiinnstuksen puute, puheen köyhtyminen, ssiaalinen vetäytyminen, alitekyvyttömyys Skitsfrenian hajanaiset ireet. m Näitä vat esimerkiksi hajanainen puhe, timinnan ja tunneilmaisun epälgisuus ja/tai epäspivuus 11

12 Mitä skitsfrenian ireita tunnistat itselläsi? Mitä ireita muut vat humanneet? (Perheenjäsenet, kaverit, lääkäri, mahitaja jne.) 12

13 Miksi jku sairastuu? Ihmisen sairastuessa vakavasti hänen vi lla vaikea uska, että juuri hän n sairastunut. Hän vi pyrkiä jatkamaan elämää aivan kuin sairautta ei lisi lemassakaan Sairaus ei kuitenkaan häviä minnekään ja hiljalleen ihmisen n khdattava tapahtunut muuts itsessä ja elämässä. Tämän jälkeen mieleen vi nusta kysymys siitä, miksi juuri minä len sairastunut. On hyvä muistaa, ettei skitsfreniaan sairastuminen le sinun eikä kenenkään muunkaan syytä. Skitsfreniaan sairastumista vidaan selittää stressi-haavittuvuusmallin avulla. Mallin mukaan jillakin ihmisillä n j syntyessään aivperäinen alttius skitsfreniaan sairastumiseen. Yksinään tämä alttius ei kuitenkaan aiheuta sairastumista. Nykykäsityksen mukaan ihminen vi sairastua js hänellä n tämä bilginen alttius ja lisäksi hän jutuu khtaamaan vimakasta, man sietkyvyn ylittävää stressiä. Millaisia ajatuksia ja tunteita sairastuminen n herättänyt sinussa? 13

14 Skitsfrenian hit Skitsfrenia n sairaus ja sitä vidaan myös hitaa. Hit perustuu lääkehitn ja muihin sitä tukeviin hitmutihin. Jkaiselle rakennetaan juuri hänelle spiva hitkknaisuus. On tärkeää, että let itse mukana suunnittelemassa hita ja että situdut tehtyihin suunnitelmiin. Lääkehit Skitsfrenian hidssa käytetään niin santtuja antipsykttisia lääkeaineita, jilla pyritään pistamaan tai lieventämään psykttisia ireita. Suuri sa antipsykttista lääkitystä käyttävistä hyötyy lääkehidsta. Parhaan mahdllisen tulksen saamiseksi lääkettä tulee ttaa säännöllisesti ja juuri sillä annstuksella, mitä lääkäri n määrännyt. Jskus lääkityksestä vi aiheutua sivuvaikutuksia. On tärkeää, että juttelet mahitajasi ja/tai lääkärin kanssa mikäli epäilet lääkityksen aiheuttavan sivuvaikutuksia. Omin päin muutksia lääkitykseen ei le turvallista tehdä. Psykssiaaliset hitmudt Keskusteluapu tarkittaa luttamuksellista ja tukea antavaa hit- tai terapiasuhdetta. Keskustelujen tavitteena n ppia ymmärtämään sairautta paremmin sekä ppia tunnistamaan ja hallitsemaan siihen liittyviä ireita. Tärkeänä tavitteena n 14

15 myös se, että vit sairaudesta hulimatta elää hyvää ja täysipainista elämää. Psykedukaati n kulutuksellinen työskentelytapa, jnka tarkituksena n sairautta kskevan tiedn ja ymmärryksen kartuttaminen. Mitä enemmän tiedät sairaudestasi, sitä enemmän tiedät myös niistä asiista, jilla vit itseäsi auttaa. Jensuussa timii skitsfrenian psykedukaatiryhmä. Ryhmään hakeutuminen tapahtuu psyksityöryhmään suunnatulla lähetteellä. Selvitä mahitajasi kanssa seuraavan ryhmän alkamisajankhdat! Mnet hyötyvät timinnallisuutta sekä ssiaalisia ja kgnitiivisia taitja khentavista ryhmä- ja yksilöterapiista. Näitä vat esimerkiksi erilaiset käsityö- ja liikuntaryhmät sekä kuvataidetyöskentely. Myös ssiaalisten taitjen ryhmästä ja kgnitiivisesta kuntutuksesta n mnille hyötyä. Kgnitiivisella kuntutuksella pyritään vahvistamaan tarkkaavaisuutta, muistitimintja sekä suunnittelutaitja ja sitä kautta parantamaan timintakykyä. 15

16 Minun hitkknaisuuteni Antipsykttinen lääkitykseni: Ajatuksiani lääkehidsta: Muut hitmudt: Mikä hidssa n minulle tärkeää? Millaisia tiveita minulla n hitni suhteen? 16

17 Mitkä asiat itsessäni ja/tai elämässäni auttavat minua pärjäämään ja vimaan hyvin? 17

18 Varmerkit! Skitsfrenian pahenemisvaihe ei usein tule täysin yllättäen, vaan sitä edeltää tiettyjä ennakk-ireita eli varmerkkejä. Varmerkit vat yksilöllisiä, ja js kykenet tunnistamaan mitkä vat juuri sinun varmerkkisi, vit ennaltaehkäistä uudelleen sairastumista tehkkaammin. Jskus sinun vi lla hankala humata varmerkkejä itse. Tällöin ympärilläsi levat läheiset ihmiset vat hyvä apukein varmerkkien humaamiseen. Mitä muutksia tapahtui käytöksessäsi? Jin enemmän alkhlia tai käytin huumeita Olin aggressiivinen Söin hyvin vähän Nukuin erityisen paljn Tuhlasin rahaa Suutuin helpsti Usknt li minulle tärkeää Puhuin niin, että muut eivät ymmärtäneet minua 18

19 Millaisia muutksia sinä humasit tapahtuvan mielialassasi? Tunsin itseni masentuneeksi Olin kiihtynyt Pelkäsin, että tulen hulluksi Olin hermstunut ja jännittynyt Minulla li paha l ilman erityistä syytä Halusin vahingittaa itseäni Näin pahja unia En llut enää kiinnstunut seksistä En nauttinut mistään En usknut tulevaisuuteen 19

20 Mitä muutksia tapahtui timintakyvyssäsi? Minulla li kipuja ja särkyjä En saanut unta En saanut tehtyä mitään Minun li vaikea muistaa asiita Minun li vaikea päättää tavallisista asiista Pelkäsin tilanteissa, jissa en ennen pelännyt Valvin, mutta en llut väsynyt Ympäristö tuntui udlta Kuvittelin, että minulla n erityisiä kykyjä tai taitja 20

21 Mitä muutksia tapahtui ihmissuhteissasi? Pelkäsin, että vahingitan tai tapan jnkun Tapasin ystäviäni vain harvin Eristäydyin Tunsin, että etäännyn läheisistäni Kuvittelin, että muut tietävät, mitä ajattelen Riitaannuin ihmisten kanssa Tunsin, että muut eivät välitä minusta Tunsin, että muut nauravat minulle tai puhuvat minusta pahaa Tunsin, että muut yrittävät lukata tai vahingittaa minua 21

22 Mitä muutksia tapahtui ajatuksissasi? Ajattelin seksuaalisia asiita En ymmärtänyt mia ajatuksiani Ajattelin itsemurhaa En pystynyt keskittymään tai ajattelemaan selkeästi Kuvittelin, että minua tarkkaillaan En päässyt ern ajatuksistani 22

23 Mitä muutksia tapahtui ulknäössäsi? Kuvittelin, että ruumiinsani muuttuvat tai vat utja Lihin Ulknäöllä ei llut minulle väliä Laihduin Ihmiset sanivat, että näytän erilaiselta kuin ennen 23

24 Henkilökhtainen timintahje Varmerkkien tunnistamisen lisäksi n hyvä laatia timintasuunnitelma sen suhteen, miten timit js sinä tai jku läheisistäsi humaa varmerkkejä. Minä, situdun seuraavaan, mikäli henkilökhtaiset sairauden varmerkkini aktivituvat tai läheiseni tai itse len hulissani vinnistani. Tärkeimmät varmerkkini vat:

25 Ensisijaisesti tan yhteyttä mahitajaani. Omahitajan nimi: Puhelinnumer: Ellen tavita mahitajaa (ilta-/yöaika, viiknlppu, lma-aika) tan yhteyttä muihin tahihin alla esitetyssä järjestyksessä. Minne? Yhteystiedt Minne? Yhteystiedt Minne? Yhteystiedt Vin lla myös yhteydessä läheisiini tai muihin tukihenkilöihin 25

26 Keinja, jilla vin helpttaa vintiani 26

27 Lisätieta internetissä Vit myös itse etsiä tieta skitsfreniasta. Internetistä löydät itsehitmateriaaleja ja neuvja selviytymiseen. Muistathan kuitenkin, että internetistä löytyy myös paljn virheellistä tieta. Js haluat, vit käydä tutustumassa esimerkiksi seuraaviin sivuihin:

28 Ne puhuu skitsfreniasta mitä se tarkittaa? Tämän lehtisen tarkituksena n auttaa sinua ymmärtämään paremmin maa tilannettasi. Se antaa tieta skitsfreniasta ja sen hidsta. Lähdemateriaalina n timinut Liisa Slarannan pinnäytetyö Psykedukaatiryhmän työkirja psyksi- ja skitsfreniaptilaille ratkaisukeskeisen psykterapian menetelmiä hyödyntäen.