1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA
|
|
- Juho-Matti Lehtonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI KESAN GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA
2 RAP0RTT;I KESAN 1978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA Kesän 1978 geologiset kenttätyöt Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 keskittyivät vuoden 1977 matalalentona suoritettujen sähköisten ja magneettisten anomalioitten selvittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli voimakkaimpien häiriöitten kohdalxa tutkia avokallioitten esiintyminen ja kivilajien laatu sekä ni5hin liittyvät mahdolliset malmiutumisen merkit. Tutkimuskäynteja suoritettiin lehden 3321 pohjoispuolisillekin osille lehdeilä 3322 mm. Lohvalla. Tutkimukseen osalllistuivat FT Erkki Marttila ajalla ja malminetsijä Kalle Kainulainen. Maisteri Tauno Huhtala Outokumpu Oy:n Malminetsinnästä otti itse aktiiivisesti osaa kentällä tutkimustyöhön. Seuraavassa häiriöalueitten yksityiskohtaisemmat selvitykset. 1. Lehti Seikko - Salonlampi. Vuoden 1978 maastossa suoritetut geofysikaaliseen mittausten sähköiset häiriöt näyttävät johtuvan kohdassa / sijaitsevasta avomuuntajasta, josta johdbt kulkevat lähes N-S- ja E-W- suuntiin. Mittausten anomaliat paikalliistuvat samoihin paikkoihin. Kivilaji ympäristön avokallioitten perusteella on karkearakeinen porfyyrigraniitti. Hairiöalue ei näytä antavan aihetta lisätutkimuksiin. 2. Lehti Pitkäkankaan häiriöalue: Rautioneva. Hairiöalue sattuu Pitkäkankaan harjun ja sen rinteen kehdalle, jossa kalliopera on paksun harjuaineksen peitossa. Koska lähimmät avokalliot ovat häiriöstä n. 1.5 kilometrin etäisyydellä, ei ni5sta ole apua syyn selvitwmisessä. Sähköinen häiriö täällä ei voi johtua wkulttuuritekij öistä", siltä asutusta eikä mitään sähkö johto ja ei ole alueella. Selitys sahköisiin häiriöihin on todennäköisesti löydettävissä siitä
3 lohkareistosta, mikä maajaan kulbettamana on kulkeutunut aina 4-tien varteen Haapamäelle ja Hiidenkylaan menevien tienhaarojen väliin seka &tieltä Hiidenkylän tien varteen. Varsinkin sorakaivannoissa (kp / 37.80) on runsaasti isojakin yli kuution kokoisia ruosteisia hieno- ja keskirakeisia migmatiittisia kiille- ja graniiittigneissejä. Ruosteisuus ni5ssa johtuw grafiitin lisänä olevasta vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jatkotoimenpiteistä alueella on vaikea sanoa mitään. Toisaalta -500 ppm:n sähköinen hairiö paksun maapeitteen alta vastaisi melkoista hairieta avokalliona, joten kun viereen sattuu vielä magneettinen häiriö olisi ehkä syytä jatkaa tutkimuksia. Ehkä olisi syytä yrittaa geoseismisin menetelmin mitata harjuaineksen paksuus ja gravimetrisesti yrittää saada selville johtuvatko häiriöt grafiittigneissia raskaamman kivilajin olemassaolosta. Näyttwenottokairaukseen voisi ryhtyä edellisten toimenpiteitten jälkeen, mikäli tulokset antavat siihen aihetta. 3. Lehdet ja 09 Emoniemi ja Katkytniemi Emoniemen kohdalla kesän 1977 lentomittaustuloksissa esiintyy sähköinen ja magneettinen anomaliajakso niemen eteläkärjessä Matoniemen ja Ma- tosaarten valis&. Avokallioita täällä on näkyvissä useassa kohtaa. Kivi- laji on migmatiittista kiilleliuske$ta ja kiillegneissia, joissa on havaittavissa primäarisesta kerroksellisuudesba johtuvaa raitaisuuctta erikoisesti Matolahden etelärannalla. Täa1iitä raidoissa erottuvat tummemmat 5-30 cm paksut hienorakeiset kiilleliuskemaiset peliittikerrokset selvästi vaaleammisth hieman karkeampirakeisista gneissisistä psammiittikerroksista. Kalimaasälpa-kvartsisuonia on kerrosmyötaisesti, minkä lisäksi karkearakeista usein turmaliinipitoista granilttipegmatiiijtia on sekä kerrosmyötaisena että leikkaavana. Kiilleliuskeassa voi siella täällä nähdä myös granaatikiporfyroblasteja. Sähköiset anomaliat johtuvat voimakkaasta grafiittiipitoisuudesta. Run-
4 safcsti grafiitbia sisältäviä kiillegneissztlohkareita on monissa kohdissa rannalla ja saaressa (Hav. 133/LH-64). Kiviin liittyy aivan vahäisiä rautakiisupirotetta ja magnetiittia, mitkä osaltaan selittanevat magneettiset häiriöt. Kiilleliuske ja -gneissi näyttavat olevan yhteydessä Vuohtoniemen länsirannan raitaisiin kiillegneisseihin ja niihin kiilleliuskeisiin, jotka jatkuvat pohjoiseen Emoniemen länsipuolta Emolahden perukkaan. Nämä liuskeet sisältävät täällä monin paikoin granaatti- ja sillimaniittiporfyroblasteja. Turmaiiinipitoiset pegmatiitttijuonet lävistävät ja migmatisoivat yleisesti näitä kiviä. Röytiönrannan sähköiset häiriöt lienevät "kultuusitekijöista" johtuvia, sillä alueella on asutusta ja sahkölinjoja. Kivilajeissa ei näytä olevan mitään sellaista, mikä aiheuttaisi häiriöitä. Sähköiset ja magneettiset anomaliat tällä jaksolla eivät käsittääkseni aiheuta jatkdt oimenpit eita. Sähköinen häiriö (yli 500 ppm) lehdellä ~uohtoniert%sä Kotilahden pohjoispuolella nevamaastossa kohdassa 51.65/49.30 on mielenkiintoinen, silla ne 1 km etelään Lehtikankaankari on emaksista vulkaniittia vahäisine ruostelaikkuineen. HUOM! Mistä aiheutunee yli -500 ppm:n sähköinen anomalia lehdellä Penkkikankaan ja Kirjavanevan välissä kohdassa 64.40/48.78? Vastaavan kohdan magneettisesta anomaliasua en tiedä, koska kartta puuttuu. Tällä kohdalla paljastumat puuttuvat. Kätkytniemen hairiöt Häiriöalue mitattiin maasta käsin 1978 ja hairiöitten selvittamisek&. kalriopera tutkittik voimakkaimpien anomalioittten kohdalta, ja rakenteen selvittämiseksi vähän laajemmalta alalta. Kalliopera on kivilajiltaan vaihteleva. Voimakkaasti migmat%ittinen graniittigneissi, mitä esiintyy Isonevan SW-osassa tien varressa sekä
5
6 a) Kalttosperan häiriöt Kalttosperan anomaliat sijoitwvat Suonlaidan talosta n 300 m pohjoiseen sekä Koivumäen ja Kivelan (autiotalo) talojen välimaastoon. Aivan anomaliotten kohdalla ei ole nähtävissä avokallioita. Maaperä Suonlaidan talon N-puolella kumpuilevan nevamaaston alla on hiekkamoreenia. Kerrostuman paksuudesta ei ole tietoa. Avokallioita on laheisy~dessä etelä- ja lounaisosassa. Kivilaji on tääila runsaasti graniittisuonten migmatisoimaa kiillegneissipohjaista paragneissia, jonka koostumus lähentelee granodioriittia (granodioriittigneissi). Kiillegneissi, missä se on sailyneempaa, on hienorakeista, melko kiilleköyhää ja siksi vaaleahkoa. Metamorfoituneehat osueet ovat keskirakeista epahomogeenista granodioriittigneissiä. Nämä paragneissit muistut%avat paljon niitä paragneisseja, jotka tavallaan kuuluvat pohjagneissikompleksiin muodostaen niisd varsinaisen pohjagneissin päälle sen rapautumistuotteista syntyneen vaaleahkon kiillegneissihorisontin, mikä jo saattaa sisältää vulkaanista tuffimateriaalia vaihettuessaan varsinaisiksi vnlkaanisiksi kerrostumiksi. Suonlaidan talon pellolla (40.83/58.43) on n 1 m2:n ala kaluota paljastuneena. Se on hienorakeista, selvästi liuskettunutta sarvivalkeamfiboliittia, jonka liuskeisuus ja kerroksellisuus (~=085/85) suuntautuu anomaliaa kohti. Amfibolii%t i saattaa olla vulkaanista alkuperää ja liiwa vaalean kiillegneissin päällä oleviin vulkaanisiin kiviin. Kivelän autiotalon itäpuolella tienvarressa kivilaji on myös voimakkaasti graniittiutunutta raitaista kiillegneissia, jossa osa raidoista sisaltaa biotiit3i.n ohella sarvivalkett'a. Se on hienorakeinen, melko vaalea ja kokonaisuudessaan vain vähän tummia mineraaleja sisältävä gneissi, jota kvartsi-maasälpasuonet rnigmatisoivat. Kiveen on paikoin kehittynyt 1 A x 2 cm:n kalimaasalpahajarakeita, joista osa on deformoitunut silmamäisiksi. Kivessä on havaittavissa selvä isokliininen poimutus, jonka pienoispoimuakseli on pääasiassa 150/45 kaateen vaihdellessa jonkin verran. Etelämpänä kiven raekoko on met amorf oosin ja graniit t iaineksen myötä kasvanut ja kiviopaanut gra-
7 nodioriittigneissin asun, ellei se sitten ole jo pohjagneissia. Pari intermediaarista vulkaniittilohkaretta, joissa on pirotteena ja pie- ninä ryppaiiaa rautakiisuja, löytyi toinen Suonlaidan talon pellon kivirau- niosta ja toinen karsityyppinen teiden risteyksestä (40.10/59.40). Molem- pia lohkareita oli Kalle Kainulainen jo käsitellyt ja ilmeisesti niistä on merkintä hänen paivakirjassaan. Kalttosperan häiriöt näyttävät johtuvan vulkaniittlikerrostumaan liitty- västä rautakiisuuntumasta, mikä lienee kuitenkin melko vaatimaton päätellen vulkaniitttilohkareiston ja kiisupitoisten lohkareitten vähäisyydestä jään kuljetussuunnassa esim. teiden varsilla ja kiviraunioissa. Koska merkkejä kiisuihin sopivista kivilajeista on, alue olisi ehkä kuitenkin syytä mitata magneettisesti että sähköisesti maasta käsin hakumittauksena ja tutkia maa- peitteen paksuus, että anomalioitten todellinen luonne paremmin selviäisi. b ) Mat arankall io Alue on kart~it~ttu 1974 (Jarmo ~ikander). Tänä kesänä en ole käynyt Ma- t arankall ion alueella. c) Maaselanlahden itäpuoli Maaselanlahden itärannan anomaliavyöhyke on jatkoa Matarankallion jaksol- le. Lahden itärannalla on runsaasti avokallioita, joiden kivilajit kuuluvat vulkaniittisarjaan happamista ja intermediaarisistä aina emaksisiin tuffei- hin ja laavoihin. Lähellä lahden perukkaa kivilajit ovat enimmäkseen happamia, leptiitti- sia vulkaniitteja, joihin liittyy agglomeraatte ja ja lapillituffe ja seka intermediaarisiä plagiokltiasi- ja uraliittiporfyriittejä. Ollinniemessa kivilajit vaihtelevat intermediaarisista tuffisista lius- keista agglomeraatteineen ja plagioklaasi- sekä sarvivalkekiteinean emäksi- siin laavoihin (uraliittiporfyriitti, uraiiitt iplagioklaasiporfyriitti, fragmentaarilaava). Tuffi- ja tuffiittikerrosten välissä on laavapatjoja, jotka myös leikkaavat tuffikerroksia. Hapan vulkaniitti puuttuu tai sitä on
8 hyvin vähän. Intermediaaristen plagioklaasi- ja plagioklaasiuraliittiporfyriittien luonne on sellainen, että ne saattavat olla joko laavoja tai kerrosjuonia. Hienorakeinen ofiittinen diabaasi esiinty~ leikkaavana, mutta saattaa kuulua samoihin purkauksiin kuin hienorakeiset emaksiset laavatyypit, jotka ovat tuffi- ja tuffiittilkerrosten välissä. Vulkaniitteja leikkaavat karkearakeiset pegmatiittijuonet useimmiten kerrosmyötaisesti, mutta myös diagonaalisesti. Pegmatiittijuonien mineraaleina on kalimaasalvan ja kvartsin lisäksi tavallisesti muskoviit t ia ja turmaliinia, Kalimaasälpa ja kvartsi muodostavat useissa juonissa kirjorakenteen. Rannikosta sisämaahan avokalliot vähenevät, mutta ilmeista on, että vul- kaniittijakson leveydeksi tulee km, koska Hiidenniemen ja Pullosuon valimaaston paljastumat (hav. 391/~~-63) ovat happamia tuffeja (lepsiitteja), joihin liittyy myös agglomeraatteja. Samoin Hiekkanevan NE-osassa (hav. 398/ EM-63) on hienorakeista hapanta tuffiittista leptiittia, jossa on paikoin plagioklaasihajarakeita ja epidoottipitoisia laikkuja ja kerroksia. Grafiittipitoisuutta on tavattu Ollinlahden ja Raivionlahden valimaaston montutuksista. Tämän alueen vulkaanisiin kiviin, etenkin happamiin leptiittisiin kerros- tumiin liittyy rautakiisuja. Ruosteisuutt'a rautakiisujen johdosta on nahta- vissa Maaselanlahden perukassa (hav. 402:sta etelään) ja Ollinlahden itapuolella olevassa leptiitissa (hav. 391 ). Talla anomaliajaksolla on suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauk- sia -60-luvulla ja niiden perusteella on suoritettu montutuksia Ollinlahden ja Raivionlahden välissä seka syvakairaus (Py0-76) Pullosuon ja Hiidennie- men puolivälin anomaliaan. Koska kivilajit erikoisesti suosivat sulfidimal- mien esiintymistä, mitä osoittavat rautakiisuista ruosteiset rantakalliot- kin, olisi jaksolla suoritettava tutkimuksia maapeitteen paksuudesta suoalu- eilla ja ehkä uudistettava geofysikaalisia mittauksia niiden perusteella syvemmällä olevien mahdollisten malmiutumien esille saamiseksi, Maaselän- lahdella anomalioihin vaikuttaa vesipeitteen paksuus, Jbten niiden todelli-
9 nen luonne matalalentomittauksissakaan ei pääse esiin. d) Suutarinmäen seka e) Jokelaisnevan ja Hautakankaan välinen maasto. Pesolaisrameen (Ison Suutarinmäen W-puolella) ja Hautakankaan anomalia- jaksolla avokallioita on näkyvissä vain Jokelaisnevan NW-osassa (hav. 366 ja 367). Kivilajit ovat paljastuma-alan länsipuolella intermediaarisia ja emäksi- siä tuffiliuskeita ja emaksisia laavoja. Tuffiliusket muodostavat pohjois- osassa vuorottelevia kerroksia, joita lavistaa usein kerrosmyötaisesti sar- vivalkedioriitti lahettaen apofyyseja tuffiliuskeisiln. Eteläosassa esiin- ty~ emaksihia laavoja, joiden koostumus vaihtelee uraliittiporfyriitistä hornblendiittiin. Myöskin laavoja lavistaa sarvivalkedioriitti. Sarvivalke- diori5ttia on paljastuma-alan itäpuolella. Se on keskirakeista (5-6 mm) ja suuntautumatonta. Tummana mineraalina siinä on sarvivalketta ja paikoin li- säksi vähän biotiittia antamassa kivelle vaaleanharmaan värin. Sarvivalke- dioriitti muistuttaa naöltaän Ison Suutarinmäen sarvivälkedioriittia. Seka vulkaniitteja että sarvivalkedioriittia leikkaavat eri levyiset karkeara- keiset pegmatiittijuonet, joiden mineraaleina ovat kalimaasalpa, kvartsi ja muskovi5tti tai biotiit%i. Emäksisissa vulkaniiteissa on pieniä ruosteisia laikkuja, jotka aiheutu- vat vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jokin kuparikiisurae löytyi lisäksi lupilla tarkastettaessa. Jakso on jatkoa Waaselaniahdelta tuleville vulkaniiteille. -60-luvulla on myös täällä suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauksia ja niiden pe- rusteella on suoritettu syvakairausta (kairanreiät Py lehdellä 10 ja Py lehdellä 11). Myöskin taalla varsinaie8brhairiöt sattuvat paljastumattomalle alueelle, jossa maaperän laatu ja paksuus osaltaan mäaraavat myös anomalioftten todelliset vbimakkuudet ja siten mahdollisten uusien kairausten suorittamisen oikeissa paikoissa. Ison Suutarinmäen kautt!a Ollinniemen suuntaan tehdyn metsäajotien oja-
10 penkoista löytyi rnnsaasti vulkaanista alkuperaa olevia irtokiviä, jotka osoittavat selvästi, että Suutarinmäen länsipuolelta kulkee vulkaanisten kivilajien vyöhyke. Kivissa koostumus vaihtelee leptiiteista tuffi- ja laavaperaisiin plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitteihin ja happamiin agglomeraatteihin seka breksioihin ja intermediaarisiin seka emäksisiin vulkaanisiin kiviin. Kivilajiyhteisö näyttää hyvin mielenkiintoiselta malmimuodostuksen kannalta, kun oletetaan että lohkareet ovat lähtöisin mainitusta anomaliajaksosta. Kivilajeiltaan tämä häiriöjakso Matarankalliolta Herttuarameelle näyttää olevan kaikin puolin sopiva Fe-Cu-Zn-sulfidimalmien esiintymiselle. Happamien ja intermediaäristen pyroklastien ja laavojen vyöhyke on melkoisen leveä ja pituutta vyöhykkeellä on useita kilometrejä. Tektoonisten havaintojen perusteella vyöhyke saattaa olla terävästi sivulta taipunut poimu, jon- ka akselitaso kaatuu melko jyrkästi (60-70') itään. Rakennelma tukee län- silaidalla rantakallioissa poh jansuuntahavainnot, jotka osoittavat pohjan olevan länteen. Rakennelma olisi syntynyt siten, että Maaseläniahden SW- puolen porfyyrigraniitti kohotessaan on kalxistanut vulkanii~ttikerrostuman jyrkästi NE- ja E-suuntaan, jolloin kerrostuma on taipunut terävaän poimuun itäpuolen graniitti-granodioriittigneissia vasten, mikä ilmeisesti muodos- taa vulkaniittien kerrostumisalustan. Suutarinmäen dioriitti lienee poimu- tuksessa syntynyttä anatektista magmaa. Vulkaanisia purkauskanavia tässä tektonisoituneessa vyöhykkeessa on todennäköisesti ollut useita, joten kal- liopera on deformoitunut helposti. Toisaalta karkea porfyyrigraniitti, mika ulottuu Herttuarameen pohjoispuolelta Pyhajarven saarien kautta Pyhäsalmelle katkaisee ja haaroittaa vulkaniittijakson, mika suuntautuu Ruotaselle, kaivokselle.
11 Kivilajihavaintoja Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 Lehti Leptiittijakso Valkeislammelle menevän $ien varrella on kartoitettu jo 1966 (Päiväkirja Erkki Marttila 1966). Suoritin kesällä 1978 tarkistuksia erikoisesti leptiitin ja granodioriitin kontaktikohdissa. Murtomäessä hav. 2/EM-66 paljastuman W-reunalla on kontakti leptiitin ja granodioriitin valilla. Kontakti on jyrkkä ja näyttää selvästi, et ta leptiitti on tullut granodioriitin päälle. Kontakti on särmikas ja tuffiaines on asettunut konformisti granodioriitin päälle. Granodioriitissa on n cm tiiviimpi muuttumisreunus, jossa on hieman porfyyrisyytta. Granodioriitista ei pistä apofyyseja leptiittiin, eika granodioriitti näytä myöskään kauempana kontaktista leikkaavan leptiittiä. Murtonevalla hav. 49/E~-66 paljastuma-alueen W- laidalla on nähtävissä myös leptiitin ja granodioriitin välinen kontakti. Kontakti on terävä eika mitään reaktiosaumaa ole havaittavissa. Leptiitin aines on erittäin hienorakeinen, tiivis ja massamainen. Ilmeista on, että vulkaaninen tuffimateriaali on tullut rapautumistuotteista puhtaan granodioriitin päälle kuivalla maalla. Leptiitissa on paikoin pieniä plagioklaasiporfyriittisia alaja kuten on havaittavissa hav. 4/EM-66 kohdassa. Paljastumassa oli lupilla havaittavissa magnetiittipirotetta, minkä proxan ilmaisi. Leptiitti vyöhykkeessä on vaaleapintaista sisältä tummaa kvatsimaaaälpaa. Hav. 56/EM-66:n eteläpaljastumassa on intermediaaristä tuffiittiliuskebta, jossa on emäksisia tuffiraitoja. Lehti Rättavuoren paljastuma-alalla kivilaji on kokonaisuudessaan vaaleaa hienorakeista leptiittia, jossa on tuffimateriaalia sedimentin yhteydessä. Leptiittia lävistävät länsilaidalla keskirakeiset hornblendiittijuonet viistosti liuskeisuuteen ja sen suuntaan seka pieninä pahkuina työntäen apofyyseja leptiittiin. Seka leptiittia että hornblendiittia leikkaavat apliitti- ja
12 graniittisuonet ja -juonet. Epidooktipitoisia pesakkeita on siellä taal1a. Rattävuoren lounaisosassa kivi on punertavaa ja keskirakeista silmämäista 5-5 mm raekooltaan olevaa kaligraniittia muistuttavaa. Ilmeisesti voimakas kalimetasomatoosi on muut'tanut kiven graniittisemmaksi. Liuskeisuus on sailynyt samana kuin leptiitissa. Kolmiomittaustornista n 50 m etelään kivi on harmaata ja tuhkamateriaalia enemmän sisältävää. Valikerroksina on lisaksi kapeina raitoina sarvivalkeamfiboliittia. Riitavuoren itä- ja koillisosassa on hienorakeista pinnalta vaaleaa ja sisältä harmaata leptiittia. Sitä breksioi hienorakeinen vaaleanpunainen apliitti pieniksi sarmikkaiksi palasiksi. Breksiavyöhyke on n 10 m leveältä nakyvissa. Apliitti muodostaakin paljastua-alan paakiven. Varsinkin koillisosassa on runsaasti kapeita cm leveitä ja vähän leveampia m uraliitttiporfyriittisuikaleita, joita apliitti leikkaa terävin kontaktein. Osa uraliittiporfyriitistä on hiertynyt ja muuttunut kloriittiliuskemaiseksi. Riitavuoren luoteisosassa on nakyvissa melko tasarakeista, keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia. Pilsteistä keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia (tai -granodioriittia) on taasen lounaisosassa. Luoteisosassa on lisäksi n 4 m pitkä ja 60 cm leveä hienorakeinen kiilleliuskesulkeua apliitissa. Näyttää silta, että sarvivalkekvartsidioriitti muodostaisi pohjan vulkaniittikerrokselle, mutta mikä on sitten kiilleliuskeen asema, kuuluuko se vulkaniitin ala- vaiko yläpuolelle. Kokkokankaan kivilaji on keskirakeista, vaaleanharmaata heikosti suuntautunutta tai pilsteista sarvivalkebiotiittigranodioriittia. Kivessä on hornblendiittisia suikaleita kuten Riitavuoressa ja Rattavuoressa. Samoin graniitti- ja apliittijuonet leikkaavat granodioriittia. Granodioriitti on taal- 1a alueen todennäköistä pohjaa.
13 E&s vähäisempi mielenkiintoinen jakso lehdellä Hav. 83-E~/64: N-osassa maantienojassa paljastuma on pilsteistynyt kes- kirakeinen sarvivalkegranodioriitti, jossa rautakiisuista (Fek, Sk) joh- tuvaa ruosteisuutta. Hieman etelään kivi muuttuu hienompirakeiseksi sar- vivalkegneissiksi, jota migmatisoivat sarvivalkedioriitti ja apliitti- graniitti. Apliitissa oh havaittavissa leptiittisia suikaleita, jotka ovat sulautuneet reunoiltaan apliittiin ja plastisoituneina vaantyilleet. S-osassa kivi on heikosti suuntautunutta sarvivalkedioriittia, jota leik- kaavat apliittiosuect. W-puolella (hav. 84-EM/64) kivi on suuntautunutta sarvivalke$ranodioriittia, jossa on sarvivalkegneissi-suikaleita. Hav. 86-EM/64, kohdassa 57.64/58.34, maantien etelapuolen ojaa_/ 62evmmm~ paljastumassa on W-puolella harmaa raekooltaan n. 2 mm oleva sarvivalke- biotiittigneissi, jota leikkaa granii5tiii-pegmatiitfti. E-puolella on har- maata hienorakeista leptiittia, jossa on pintaruosteisuutta. Ruosteisuus johtuu rakopinnoilla ja hienona pirottecna olevasta rautakiisusta (~k). Hav. 134-E~/64 on monttu Nurkkalan talosta n 170 m SSE. Kivi on kvartsiu- tunut grafiittipitoinen biotiittigneissi, jossa on runsaasti Fek-pirotetta. Hav. 133-EM/64 on monttu Heikkilän talosta n 120 m SE. Kivilaji on taalla grafiittigneissi ja serisiitt.iliuske. Hav. 132-EM/64 on mont-tini Karvosenmaes&i. Kivilaji on grafiittigneissi ja mustaliuske, jossa on hieman kiisuainesta. Jakson kulku on edelleen pohjoiseen Rättavuorelle (hav. 122-~~/64), missä on hapanta tuffiliusketta, leptiittia. Turussa Erkki Marttila
14
15
16
17
18
19
Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotHavaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotJ. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'
0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L?.. 1 2 ~ 02.. l HAo/-1 J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. 1-(. 0 11:, 10... : ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~' Kentt äty:.:jra:pojttt l kesältä
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotSULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992
Lisätiedot\! pyroklastista ja tarkemmin sanottuna hapanta tuf f ia. OUTOKUMPU OY. sitä rajoittaa gabro. Liuskejakso koostuu lähinnä happamasta
Q 0 K - MALMINETSINTX OUTOKUMPU OY 020/2113/R Aumo/1982 AUMOKOI 6 *! " " -- KENTTARAPORTTI TUTKIMUKSISTA FORSSAN KOIJARVELLÄ KESALLÄ 1982 KARTTALEHDET 2113 08B, D, 09A, C, 11B, 12A AIHE - KARTOITUS ALUE
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
LisätiedotParhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
Lisätiedot2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta
- Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedot- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika
.,., ;;'?*;i:. ',. ',.>. :.,..!..' ;.#::.* ;.",. ;-,* :" SELOSTUS LEHDEN 2114 04D N-OSAN KARTOITUKSESTA Havainnot 500-694 - ITH - 84 Työaika 6.6. - 13.7.1984 SYVAKIVET Gabrot Kvartsidioriitit, Graniitit
LisätiedotTOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05
Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotSINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi
Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA Alueella on tehtv lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geof~sikaalisia hakumittauksia, svstemaattisia
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
LisätiedotARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81
OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotSINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3323/-93/1/1 0 Kylmälahti Jarmo Nikande r 1.2.199 3 SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ 3323 01, VUOSINA 1991-1992. TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotQ OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KENTTARAPORTTI. Kannus, Antinoja , 03, 05 ja 06. E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.1382 1 KENTTARAPORTTI Kannus, Antinoja 2342 02, 03, 05 ja 06 JOHDANTO T Porko lahetti kansannäytteena kesällä -81 Eskolasta,
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia.
O U T O K U M P U OY Malminetsinta YLEISKATSAUS KARTTALEHDEN 3314 09 KIVILAJEIHIN KGN (prismalo 161) Alueen E-osassa on laaja alue kiillegneisseja, jotka yleisesti ovat graniittisen aineksen migmatisoimia
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotEavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.
Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Paljastumasuhteet. Paljastumia on yleensä suhteellisen viihän ja usein ne ovat kooltaan pieniä. Sensijaan lohkareita, joiden 3 koko
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA
M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun
LisätiedotS elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista
Outokumpu Oy Malminetsintäosasto Vihanti 1. Lähtökohta S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v. 1957 suoritetuista tutkimuksista Aihe Reisjärven tutkimuksiin saatiin kevättalvella -57, jolloin
LisätiedotKairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
Lisätiedot5 OKMULM Rovaniemi. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö
- Lapin MalmiE Korvuo Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö 5 OKMULM Rovaniemi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTmSELOS'US LAPN WSSA SODANKYWN KUNNASSA VALTAUSALUELLA KEVTSA 55, kaiv.rek.nro 5818132, KEVTSA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :
Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva 2434 08 Sijainti 1 : 400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORT'I' 1 RANTSILA, Peur,ineva 2434 08 Suoritetut tutkimukset
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotM/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948
M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotPISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET
1 PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET Timo Jussila, Mikroliitti Oy (email: Mikroliitti@dlc.fi, p: 0400-530057) Tutkimukset tehty vuosina 1994-1995 Puumalan kunnan kustannuksella, Puumalan muinaisjäännösten merkinnän
Lisätiedot