1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA"

Transkriptio

1 RAPORTTI KESAN GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA

2 RAP0RTT;I KESAN 1978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA Kesän 1978 geologiset kenttätyöt Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 keskittyivät vuoden 1977 matalalentona suoritettujen sähköisten ja magneettisten anomalioitten selvittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli voimakkaimpien häiriöitten kohdalxa tutkia avokallioitten esiintyminen ja kivilajien laatu sekä ni5hin liittyvät mahdolliset malmiutumisen merkit. Tutkimuskäynteja suoritettiin lehden 3321 pohjoispuolisillekin osille lehdeilä 3322 mm. Lohvalla. Tutkimukseen osalllistuivat FT Erkki Marttila ajalla ja malminetsijä Kalle Kainulainen. Maisteri Tauno Huhtala Outokumpu Oy:n Malminetsinnästä otti itse aktiiivisesti osaa kentällä tutkimustyöhön. Seuraavassa häiriöalueitten yksityiskohtaisemmat selvitykset. 1. Lehti Seikko - Salonlampi. Vuoden 1978 maastossa suoritetut geofysikaaliseen mittausten sähköiset häiriöt näyttävät johtuvan kohdassa / sijaitsevasta avomuuntajasta, josta johdbt kulkevat lähes N-S- ja E-W- suuntiin. Mittausten anomaliat paikalliistuvat samoihin paikkoihin. Kivilaji ympäristön avokallioitten perusteella on karkearakeinen porfyyrigraniitti. Hairiöalue ei näytä antavan aihetta lisätutkimuksiin. 2. Lehti Pitkäkankaan häiriöalue: Rautioneva. Hairiöalue sattuu Pitkäkankaan harjun ja sen rinteen kehdalle, jossa kalliopera on paksun harjuaineksen peitossa. Koska lähimmät avokalliot ovat häiriöstä n. 1.5 kilometrin etäisyydellä, ei ni5sta ole apua syyn selvitwmisessä. Sähköinen häiriö täällä ei voi johtua wkulttuuritekij öistä", siltä asutusta eikä mitään sähkö johto ja ei ole alueella. Selitys sahköisiin häiriöihin on todennäköisesti löydettävissä siitä

3 lohkareistosta, mikä maajaan kulbettamana on kulkeutunut aina 4-tien varteen Haapamäelle ja Hiidenkylaan menevien tienhaarojen väliin seka &tieltä Hiidenkylän tien varteen. Varsinkin sorakaivannoissa (kp / 37.80) on runsaasti isojakin yli kuution kokoisia ruosteisia hieno- ja keskirakeisia migmatiittisia kiille- ja graniiittigneissejä. Ruosteisuus ni5ssa johtuw grafiitin lisänä olevasta vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jatkotoimenpiteistä alueella on vaikea sanoa mitään. Toisaalta -500 ppm:n sähköinen hairiö paksun maapeitteen alta vastaisi melkoista hairieta avokalliona, joten kun viereen sattuu vielä magneettinen häiriö olisi ehkä syytä jatkaa tutkimuksia. Ehkä olisi syytä yrittaa geoseismisin menetelmin mitata harjuaineksen paksuus ja gravimetrisesti yrittää saada selville johtuvatko häiriöt grafiittigneissia raskaamman kivilajin olemassaolosta. Näyttwenottokairaukseen voisi ryhtyä edellisten toimenpiteitten jälkeen, mikäli tulokset antavat siihen aihetta. 3. Lehdet ja 09 Emoniemi ja Katkytniemi Emoniemen kohdalla kesän 1977 lentomittaustuloksissa esiintyy sähköinen ja magneettinen anomaliajakso niemen eteläkärjessä Matoniemen ja Ma- tosaarten valis&. Avokallioita täällä on näkyvissä useassa kohtaa. Kivi- laji on migmatiittista kiilleliuske$ta ja kiillegneissia, joissa on havaittavissa primäarisesta kerroksellisuudesba johtuvaa raitaisuuctta erikoisesti Matolahden etelärannalla. Täa1iitä raidoissa erottuvat tummemmat 5-30 cm paksut hienorakeiset kiilleliuskemaiset peliittikerrokset selvästi vaaleammisth hieman karkeampirakeisista gneissisistä psammiittikerroksista. Kalimaasälpa-kvartsisuonia on kerrosmyötaisesti, minkä lisäksi karkearakeista usein turmaliinipitoista granilttipegmatiiijtia on sekä kerrosmyötaisena että leikkaavana. Kiilleliuskeassa voi siella täällä nähdä myös granaatikiporfyroblasteja. Sähköiset anomaliat johtuvat voimakkaasta grafiittiipitoisuudesta. Run-

4 safcsti grafiitbia sisältäviä kiillegneissztlohkareita on monissa kohdissa rannalla ja saaressa (Hav. 133/LH-64). Kiviin liittyy aivan vahäisiä rautakiisupirotetta ja magnetiittia, mitkä osaltaan selittanevat magneettiset häiriöt. Kiilleliuske ja -gneissi näyttavat olevan yhteydessä Vuohtoniemen länsirannan raitaisiin kiillegneisseihin ja niihin kiilleliuskeisiin, jotka jatkuvat pohjoiseen Emoniemen länsipuolta Emolahden perukkaan. Nämä liuskeet sisältävät täällä monin paikoin granaatti- ja sillimaniittiporfyroblasteja. Turmaiiinipitoiset pegmatiitttijuonet lävistävät ja migmatisoivat yleisesti näitä kiviä. Röytiönrannan sähköiset häiriöt lienevät "kultuusitekijöista" johtuvia, sillä alueella on asutusta ja sahkölinjoja. Kivilajeissa ei näytä olevan mitään sellaista, mikä aiheuttaisi häiriöitä. Sähköiset ja magneettiset anomaliat tällä jaksolla eivät käsittääkseni aiheuta jatkdt oimenpit eita. Sähköinen häiriö (yli 500 ppm) lehdellä ~uohtoniert%sä Kotilahden pohjoispuolella nevamaastossa kohdassa 51.65/49.30 on mielenkiintoinen, silla ne 1 km etelään Lehtikankaankari on emaksista vulkaniittia vahäisine ruostelaikkuineen. HUOM! Mistä aiheutunee yli -500 ppm:n sähköinen anomalia lehdellä Penkkikankaan ja Kirjavanevan välissä kohdassa 64.40/48.78? Vastaavan kohdan magneettisesta anomaliasua en tiedä, koska kartta puuttuu. Tällä kohdalla paljastumat puuttuvat. Kätkytniemen hairiöt Häiriöalue mitattiin maasta käsin 1978 ja hairiöitten selvittamisek&. kalriopera tutkittik voimakkaimpien anomalioittten kohdalta, ja rakenteen selvittämiseksi vähän laajemmalta alalta. Kalliopera on kivilajiltaan vaihteleva. Voimakkaasti migmat%ittinen graniittigneissi, mitä esiintyy Isonevan SW-osassa tien varressa sekä

5

6 a) Kalttosperan häiriöt Kalttosperan anomaliat sijoitwvat Suonlaidan talosta n 300 m pohjoiseen sekä Koivumäen ja Kivelan (autiotalo) talojen välimaastoon. Aivan anomaliotten kohdalla ei ole nähtävissä avokallioita. Maaperä Suonlaidan talon N-puolella kumpuilevan nevamaaston alla on hiekkamoreenia. Kerrostuman paksuudesta ei ole tietoa. Avokallioita on laheisy~dessä etelä- ja lounaisosassa. Kivilaji on tääila runsaasti graniittisuonten migmatisoimaa kiillegneissipohjaista paragneissia, jonka koostumus lähentelee granodioriittia (granodioriittigneissi). Kiillegneissi, missä se on sailyneempaa, on hienorakeista, melko kiilleköyhää ja siksi vaaleahkoa. Metamorfoituneehat osueet ovat keskirakeista epahomogeenista granodioriittigneissiä. Nämä paragneissit muistut%avat paljon niitä paragneisseja, jotka tavallaan kuuluvat pohjagneissikompleksiin muodostaen niisd varsinaisen pohjagneissin päälle sen rapautumistuotteista syntyneen vaaleahkon kiillegneissihorisontin, mikä jo saattaa sisältää vulkaanista tuffimateriaalia vaihettuessaan varsinaisiksi vnlkaanisiksi kerrostumiksi. Suonlaidan talon pellolla (40.83/58.43) on n 1 m2:n ala kaluota paljastuneena. Se on hienorakeista, selvästi liuskettunutta sarvivalkeamfiboliittia, jonka liuskeisuus ja kerroksellisuus (~=085/85) suuntautuu anomaliaa kohti. Amfibolii%t i saattaa olla vulkaanista alkuperää ja liiwa vaalean kiillegneissin päällä oleviin vulkaanisiin kiviin. Kivelän autiotalon itäpuolella tienvarressa kivilaji on myös voimakkaasti graniittiutunutta raitaista kiillegneissia, jossa osa raidoista sisaltaa biotiit3i.n ohella sarvivalkett'a. Se on hienorakeinen, melko vaalea ja kokonaisuudessaan vain vähän tummia mineraaleja sisältävä gneissi, jota kvartsi-maasälpasuonet rnigmatisoivat. Kiveen on paikoin kehittynyt 1 A x 2 cm:n kalimaasalpahajarakeita, joista osa on deformoitunut silmamäisiksi. Kivessä on havaittavissa selvä isokliininen poimutus, jonka pienoispoimuakseli on pääasiassa 150/45 kaateen vaihdellessa jonkin verran. Etelämpänä kiven raekoko on met amorf oosin ja graniit t iaineksen myötä kasvanut ja kiviopaanut gra-

7 nodioriittigneissin asun, ellei se sitten ole jo pohjagneissia. Pari intermediaarista vulkaniittilohkaretta, joissa on pirotteena ja pie- ninä ryppaiiaa rautakiisuja, löytyi toinen Suonlaidan talon pellon kivirau- niosta ja toinen karsityyppinen teiden risteyksestä (40.10/59.40). Molem- pia lohkareita oli Kalle Kainulainen jo käsitellyt ja ilmeisesti niistä on merkintä hänen paivakirjassaan. Kalttosperan häiriöt näyttävät johtuvan vulkaniittlikerrostumaan liitty- västä rautakiisuuntumasta, mikä lienee kuitenkin melko vaatimaton päätellen vulkaniitttilohkareiston ja kiisupitoisten lohkareitten vähäisyydestä jään kuljetussuunnassa esim. teiden varsilla ja kiviraunioissa. Koska merkkejä kiisuihin sopivista kivilajeista on, alue olisi ehkä kuitenkin syytä mitata magneettisesti että sähköisesti maasta käsin hakumittauksena ja tutkia maa- peitteen paksuus, että anomalioitten todellinen luonne paremmin selviäisi. b ) Mat arankall io Alue on kart~it~ttu 1974 (Jarmo ~ikander). Tänä kesänä en ole käynyt Ma- t arankall ion alueella. c) Maaselanlahden itäpuoli Maaselanlahden itärannan anomaliavyöhyke on jatkoa Matarankallion jaksol- le. Lahden itärannalla on runsaasti avokallioita, joiden kivilajit kuuluvat vulkaniittisarjaan happamista ja intermediaarisistä aina emaksisiin tuffei- hin ja laavoihin. Lähellä lahden perukkaa kivilajit ovat enimmäkseen happamia, leptiitti- sia vulkaniitteja, joihin liittyy agglomeraatte ja ja lapillituffe ja seka intermediaarisiä plagiokltiasi- ja uraliittiporfyriittejä. Ollinniemessa kivilajit vaihtelevat intermediaarisista tuffisista lius- keista agglomeraatteineen ja plagioklaasi- sekä sarvivalkekiteinean emäksi- siin laavoihin (uraliittiporfyriitti, uraiiitt iplagioklaasiporfyriitti, fragmentaarilaava). Tuffi- ja tuffiittikerrosten välissä on laavapatjoja, jotka myös leikkaavat tuffikerroksia. Hapan vulkaniitti puuttuu tai sitä on

8 hyvin vähän. Intermediaaristen plagioklaasi- ja plagioklaasiuraliittiporfyriittien luonne on sellainen, että ne saattavat olla joko laavoja tai kerrosjuonia. Hienorakeinen ofiittinen diabaasi esiinty~ leikkaavana, mutta saattaa kuulua samoihin purkauksiin kuin hienorakeiset emaksiset laavatyypit, jotka ovat tuffi- ja tuffiittilkerrosten välissä. Vulkaniitteja leikkaavat karkearakeiset pegmatiittijuonet useimmiten kerrosmyötaisesti, mutta myös diagonaalisesti. Pegmatiittijuonien mineraaleina on kalimaasalvan ja kvartsin lisäksi tavallisesti muskoviit t ia ja turmaliinia, Kalimaasälpa ja kvartsi muodostavat useissa juonissa kirjorakenteen. Rannikosta sisämaahan avokalliot vähenevät, mutta ilmeista on, että vul- kaniittijakson leveydeksi tulee km, koska Hiidenniemen ja Pullosuon valimaaston paljastumat (hav. 391/~~-63) ovat happamia tuffeja (lepsiitteja), joihin liittyy myös agglomeraatteja. Samoin Hiekkanevan NE-osassa (hav. 398/ EM-63) on hienorakeista hapanta tuffiittista leptiittia, jossa on paikoin plagioklaasihajarakeita ja epidoottipitoisia laikkuja ja kerroksia. Grafiittipitoisuutta on tavattu Ollinlahden ja Raivionlahden valimaaston montutuksista. Tämän alueen vulkaanisiin kiviin, etenkin happamiin leptiittisiin kerros- tumiin liittyy rautakiisuja. Ruosteisuutt'a rautakiisujen johdosta on nahta- vissa Maaselanlahden perukassa (hav. 402:sta etelään) ja Ollinlahden itapuolella olevassa leptiitissa (hav. 391 ). Talla anomaliajaksolla on suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauk- sia -60-luvulla ja niiden perusteella on suoritettu montutuksia Ollinlahden ja Raivionlahden välissä seka syvakairaus (Py0-76) Pullosuon ja Hiidennie- men puolivälin anomaliaan. Koska kivilajit erikoisesti suosivat sulfidimal- mien esiintymistä, mitä osoittavat rautakiisuista ruosteiset rantakalliot- kin, olisi jaksolla suoritettava tutkimuksia maapeitteen paksuudesta suoalu- eilla ja ehkä uudistettava geofysikaalisia mittauksia niiden perusteella syvemmällä olevien mahdollisten malmiutumien esille saamiseksi, Maaselän- lahdella anomalioihin vaikuttaa vesipeitteen paksuus, Jbten niiden todelli-

9 nen luonne matalalentomittauksissakaan ei pääse esiin. d) Suutarinmäen seka e) Jokelaisnevan ja Hautakankaan välinen maasto. Pesolaisrameen (Ison Suutarinmäen W-puolella) ja Hautakankaan anomalia- jaksolla avokallioita on näkyvissä vain Jokelaisnevan NW-osassa (hav. 366 ja 367). Kivilajit ovat paljastuma-alan länsipuolella intermediaarisia ja emäksi- siä tuffiliuskeita ja emaksisia laavoja. Tuffiliusket muodostavat pohjois- osassa vuorottelevia kerroksia, joita lavistaa usein kerrosmyötaisesti sar- vivalkedioriitti lahettaen apofyyseja tuffiliuskeisiln. Eteläosassa esiin- ty~ emaksihia laavoja, joiden koostumus vaihtelee uraliittiporfyriitistä hornblendiittiin. Myöskin laavoja lavistaa sarvivalkedioriitti. Sarvivalke- diori5ttia on paljastuma-alan itäpuolella. Se on keskirakeista (5-6 mm) ja suuntautumatonta. Tummana mineraalina siinä on sarvivalketta ja paikoin li- säksi vähän biotiittia antamassa kivelle vaaleanharmaan värin. Sarvivalke- dioriitti muistuttaa naöltaän Ison Suutarinmäen sarvivälkedioriittia. Seka vulkaniitteja että sarvivalkedioriittia leikkaavat eri levyiset karkeara- keiset pegmatiittijuonet, joiden mineraaleina ovat kalimaasalpa, kvartsi ja muskovi5tti tai biotiit%i. Emäksisissa vulkaniiteissa on pieniä ruosteisia laikkuja, jotka aiheutu- vat vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jokin kuparikiisurae löytyi lisäksi lupilla tarkastettaessa. Jakso on jatkoa Waaselaniahdelta tuleville vulkaniiteille. -60-luvulla on myös täällä suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauksia ja niiden pe- rusteella on suoritettu syvakairausta (kairanreiät Py lehdellä 10 ja Py lehdellä 11). Myöskin taalla varsinaie8brhairiöt sattuvat paljastumattomalle alueelle, jossa maaperän laatu ja paksuus osaltaan mäaraavat myös anomalioftten todelliset vbimakkuudet ja siten mahdollisten uusien kairausten suorittamisen oikeissa paikoissa. Ison Suutarinmäen kautt!a Ollinniemen suuntaan tehdyn metsäajotien oja-

10 penkoista löytyi rnnsaasti vulkaanista alkuperaa olevia irtokiviä, jotka osoittavat selvästi, että Suutarinmäen länsipuolelta kulkee vulkaanisten kivilajien vyöhyke. Kivissa koostumus vaihtelee leptiiteista tuffi- ja laavaperaisiin plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitteihin ja happamiin agglomeraatteihin seka breksioihin ja intermediaarisiin seka emäksisiin vulkaanisiin kiviin. Kivilajiyhteisö näyttää hyvin mielenkiintoiselta malmimuodostuksen kannalta, kun oletetaan että lohkareet ovat lähtöisin mainitusta anomaliajaksosta. Kivilajeiltaan tämä häiriöjakso Matarankalliolta Herttuarameelle näyttää olevan kaikin puolin sopiva Fe-Cu-Zn-sulfidimalmien esiintymiselle. Happamien ja intermediaäristen pyroklastien ja laavojen vyöhyke on melkoisen leveä ja pituutta vyöhykkeellä on useita kilometrejä. Tektoonisten havaintojen perusteella vyöhyke saattaa olla terävästi sivulta taipunut poimu, jon- ka akselitaso kaatuu melko jyrkästi (60-70') itään. Rakennelma tukee län- silaidalla rantakallioissa poh jansuuntahavainnot, jotka osoittavat pohjan olevan länteen. Rakennelma olisi syntynyt siten, että Maaseläniahden SW- puolen porfyyrigraniitti kohotessaan on kalxistanut vulkanii~ttikerrostuman jyrkästi NE- ja E-suuntaan, jolloin kerrostuma on taipunut terävaän poimuun itäpuolen graniitti-granodioriittigneissia vasten, mikä ilmeisesti muodos- taa vulkaniittien kerrostumisalustan. Suutarinmäen dioriitti lienee poimu- tuksessa syntynyttä anatektista magmaa. Vulkaanisia purkauskanavia tässä tektonisoituneessa vyöhykkeessa on todennäköisesti ollut useita, joten kal- liopera on deformoitunut helposti. Toisaalta karkea porfyyrigraniitti, mika ulottuu Herttuarameen pohjoispuolelta Pyhajarven saarien kautta Pyhäsalmelle katkaisee ja haaroittaa vulkaniittijakson, mika suuntautuu Ruotaselle, kaivokselle.

11 Kivilajihavaintoja Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 Lehti Leptiittijakso Valkeislammelle menevän $ien varrella on kartoitettu jo 1966 (Päiväkirja Erkki Marttila 1966). Suoritin kesällä 1978 tarkistuksia erikoisesti leptiitin ja granodioriitin kontaktikohdissa. Murtomäessä hav. 2/EM-66 paljastuman W-reunalla on kontakti leptiitin ja granodioriitin valilla. Kontakti on jyrkkä ja näyttää selvästi, et ta leptiitti on tullut granodioriitin päälle. Kontakti on särmikas ja tuffiaines on asettunut konformisti granodioriitin päälle. Granodioriitissa on n cm tiiviimpi muuttumisreunus, jossa on hieman porfyyrisyytta. Granodioriitista ei pistä apofyyseja leptiittiin, eika granodioriitti näytä myöskään kauempana kontaktista leikkaavan leptiittiä. Murtonevalla hav. 49/E~-66 paljastuma-alueen W- laidalla on nähtävissä myös leptiitin ja granodioriitin välinen kontakti. Kontakti on terävä eika mitään reaktiosaumaa ole havaittavissa. Leptiitin aines on erittäin hienorakeinen, tiivis ja massamainen. Ilmeista on, että vulkaaninen tuffimateriaali on tullut rapautumistuotteista puhtaan granodioriitin päälle kuivalla maalla. Leptiitissa on paikoin pieniä plagioklaasiporfyriittisia alaja kuten on havaittavissa hav. 4/EM-66 kohdassa. Paljastumassa oli lupilla havaittavissa magnetiittipirotetta, minkä proxan ilmaisi. Leptiitti vyöhykkeessä on vaaleapintaista sisältä tummaa kvatsimaaaälpaa. Hav. 56/EM-66:n eteläpaljastumassa on intermediaaristä tuffiittiliuskebta, jossa on emäksisia tuffiraitoja. Lehti Rättavuoren paljastuma-alalla kivilaji on kokonaisuudessaan vaaleaa hienorakeista leptiittia, jossa on tuffimateriaalia sedimentin yhteydessä. Leptiittia lävistävät länsilaidalla keskirakeiset hornblendiittijuonet viistosti liuskeisuuteen ja sen suuntaan seka pieninä pahkuina työntäen apofyyseja leptiittiin. Seka leptiittia että hornblendiittia leikkaavat apliitti- ja

12 graniittisuonet ja -juonet. Epidooktipitoisia pesakkeita on siellä taal1a. Rattävuoren lounaisosassa kivi on punertavaa ja keskirakeista silmämäista 5-5 mm raekooltaan olevaa kaligraniittia muistuttavaa. Ilmeisesti voimakas kalimetasomatoosi on muut'tanut kiven graniittisemmaksi. Liuskeisuus on sailynyt samana kuin leptiitissa. Kolmiomittaustornista n 50 m etelään kivi on harmaata ja tuhkamateriaalia enemmän sisältävää. Valikerroksina on lisaksi kapeina raitoina sarvivalkeamfiboliittia. Riitavuoren itä- ja koillisosassa on hienorakeista pinnalta vaaleaa ja sisältä harmaata leptiittia. Sitä breksioi hienorakeinen vaaleanpunainen apliitti pieniksi sarmikkaiksi palasiksi. Breksiavyöhyke on n 10 m leveältä nakyvissa. Apliitti muodostaakin paljastua-alan paakiven. Varsinkin koillisosassa on runsaasti kapeita cm leveitä ja vähän leveampia m uraliitttiporfyriittisuikaleita, joita apliitti leikkaa terävin kontaktein. Osa uraliittiporfyriitistä on hiertynyt ja muuttunut kloriittiliuskemaiseksi. Riitavuoren luoteisosassa on nakyvissa melko tasarakeista, keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia. Pilsteistä keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia (tai -granodioriittia) on taasen lounaisosassa. Luoteisosassa on lisäksi n 4 m pitkä ja 60 cm leveä hienorakeinen kiilleliuskesulkeua apliitissa. Näyttää silta, että sarvivalkekvartsidioriitti muodostaisi pohjan vulkaniittikerrokselle, mutta mikä on sitten kiilleliuskeen asema, kuuluuko se vulkaniitin ala- vaiko yläpuolelle. Kokkokankaan kivilaji on keskirakeista, vaaleanharmaata heikosti suuntautunutta tai pilsteista sarvivalkebiotiittigranodioriittia. Kivessä on hornblendiittisia suikaleita kuten Riitavuoressa ja Rattavuoressa. Samoin graniitti- ja apliittijuonet leikkaavat granodioriittia. Granodioriitti on taal- 1a alueen todennäköistä pohjaa.

13 E&s vähäisempi mielenkiintoinen jakso lehdellä Hav. 83-E~/64: N-osassa maantienojassa paljastuma on pilsteistynyt kes- kirakeinen sarvivalkegranodioriitti, jossa rautakiisuista (Fek, Sk) joh- tuvaa ruosteisuutta. Hieman etelään kivi muuttuu hienompirakeiseksi sar- vivalkegneissiksi, jota migmatisoivat sarvivalkedioriitti ja apliitti- graniitti. Apliitissa oh havaittavissa leptiittisia suikaleita, jotka ovat sulautuneet reunoiltaan apliittiin ja plastisoituneina vaantyilleet. S-osassa kivi on heikosti suuntautunutta sarvivalkedioriittia, jota leik- kaavat apliittiosuect. W-puolella (hav. 84-EM/64) kivi on suuntautunutta sarvivalke$ranodioriittia, jossa on sarvivalkegneissi-suikaleita. Hav. 86-EM/64, kohdassa 57.64/58.34, maantien etelapuolen ojaa_/ 62evmmm~ paljastumassa on W-puolella harmaa raekooltaan n. 2 mm oleva sarvivalke- biotiittigneissi, jota leikkaa granii5tiii-pegmatiitfti. E-puolella on har- maata hienorakeista leptiittia, jossa on pintaruosteisuutta. Ruosteisuus johtuu rakopinnoilla ja hienona pirottecna olevasta rautakiisusta (~k). Hav. 134-E~/64 on monttu Nurkkalan talosta n 170 m SSE. Kivi on kvartsiu- tunut grafiittipitoinen biotiittigneissi, jossa on runsaasti Fek-pirotetta. Hav. 133-EM/64 on monttu Heikkilän talosta n 120 m SE. Kivilaji on taalla grafiittigneissi ja serisiitt.iliuske. Hav. 132-EM/64 on mont-tini Karvosenmaes&i. Kivilaji on grafiittigneissi ja mustaliuske, jossa on hieman kiisuainesta. Jakson kulku on edelleen pohjoiseen Rättavuorelle (hav. 122-~~/64), missä on hapanta tuffiliusketta, leptiittia. Turussa Erkki Marttila

14

15

16

17

18

19

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1: 001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty

Lisätiedot

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta, I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta - Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, simpukkamurroksiin O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika .,., ;;'?*;i:. ',. ',.>. :.,..!..' ;.#::.* ;.",. ;-,* :" SELOSTUS LEHDEN 2114 04D N-OSAN KARTOITUKSESTA Havainnot 500-694 - ITH - 84 Työaika 6.6. - 13.7.1984 SYVAKIVET Gabrot Kvartsidioriitit, Graniitit

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,

Lisätiedot

PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA Alueella on tehtv lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geof~sikaalisia hakumittauksia, svstemaattisia

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia.

Kotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia. O U T O K U M P U OY Malminetsinta YLEISKATSAUS KARTTALEHDEN 3314 09 KIVILAJEIHIN KGN (prismalo 161) Alueen E-osassa on laaja alue kiillegneisseja, jotka yleisesti ovat graniittisen aineksen migmatisoimia

Lisätiedot

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3323/-93/1/1 0 Kylmälahti Jarmo Nikande r 1.2.199 3 SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ 3323 01, VUOSINA 1991-1992. TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.

Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Paljastumasuhteet. Paljastumia on yleensä suhteellisen viihän ja usein ne ovat kooltaan pieniä. Sensijaan lohkareita, joiden 3 koko

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio 31.05.2016 Arkistoraportti 35/2016 Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä 16.-27.5.2016 Perttu Mikkola & Esa Heilimo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 : Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva 2434 08 Sijainti 1 : 400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORT'I' 1 RANTSILA, Peur,ineva 2434 08 Suoritetut tutkimukset

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS

S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN

Lisätiedot

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot

nr 37 nr 45 Löyttipaikka pellon reunassa oleva kivikasa. Alueella nr 43 Kyseessa olevalta alueelta lähetettyjen kansannaytteiden

nr 37 nr 45 Löyttipaikka pellon reunassa oleva kivikasa. Alueella nr 43 Kyseessa olevalta alueelta lähetettyjen kansannaytteiden Malminetsintä I Haga/TIH Alue Ryhma Tehtävä Uurteet Lohkareet nr 35 nr 37 nr 39 Karttalehdet 1232 04-12 1231 05, 06, 08, 09 1241 03-12 1242 04, 07 Ingmar Haga (IEH), Sirpa Koponen (SAK) ja Gottfrid Pisto1

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983

OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983 OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983 0 K MALMINETSINTX ENLKI IPU GEOFYSIIKAN TESTIPROFIILI JOKIOISTEN KIIPUSSA TARKOITUS TIIVISTELMA Ta11a raportilla kootaan yhteen eri menetelmin saadut testinittaukset profiililta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/3/10 Sodankylä Puilettilampi Tapani Mutanen 5.12.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

Venetekemän malmitutkimuksista

Venetekemän malmitutkimuksista ~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2

Lisätiedot

VIHANNIN SINKKI-KUPARIMALMIVYÖHYKKEEN GEOMATEMAATTISEN ARVIOINNIN PERUSTEELLA TEHTY KENTTÄKÄYNTI

VIHANNIN SINKKI-KUPARIMALMIVYÖHYKKEEN GEOMATEMAATTISEN ARVIOINNIN PERUSTEELLA TEHTY KENTTÄKÄYNTI GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2433/-82/1/10 Haapavesi Vatjusjärvi-Etelälahti Mikko Tontti, Esko Koistinen ja Matti K.A. Lehtonen 4.1.1982 VIHANNIN SINKKI-KUPARIMALMIVYÖHYKKEEN GEOMATEMAATTISEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL 16.02.1976 1 (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki (3243 01) Nurrnes, Kynsinierni (4321 10) Lieksan, Nurrneksen,

Lisätiedot

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN C Kajoossa 01.09.1977 Turussa 20.09.1977 seka Esa Sandberg v Aikataulu ---------- Ja -- xleinen toteutus ---------.------- Työaika oli 25.07. - 03.09.1977 eli yhteensä 31

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN JA PAAKUN TUTKIMUSKOHTEISSA KARTTALEHDELLÄ VUOSINA

MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN JA PAAKUN TUTKIMUSKOHTEISSA KARTTALEHDELLÄ VUOSINA J HKKI`iI,_;i\~~r, \L J GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/24$4/-97/5/10 VIHANTI Vuorisaari, Paakku Jarmo Nikander 26 9 1997 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA. GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

TiP-GABROJEN ETSINTÄOHJELMA LAUHAVUOREN GRANIITIN YMPÄRIS- TÖSSÄ: korkealentomagneettiset häiriöt ja Kauhajoen Hyypän intruusion tutkimukset

TiP-GABROJEN ETSINTÄOHJELMA LAUHAVUOREN GRANIITIN YMPÄRIS- TÖSSÄ: korkealentomagneettiset häiriöt ja Kauhajoen Hyypän intruusion tutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto M19/1234/94/1/10 HANKE 11211 1231,1232,1233,1234,1241,1242 Honkajoki, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Merikarvia, Teuva Matti Huuskonen, Niilo Kärkkäinen

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

VIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ VUOSINA

VIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ VUOSINA Itä-Suomen yksikkö M19/2434/2005/2/10 Kuopio 15.12.2005 VIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ 2434 05 VUOSINA 2004-2005 Jarmo Nikander, Jouni Luukas, Aimo Ruotsalainen

Lisätiedot