1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA"

Transkriptio

1 RAPORTTI KESAN GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA

2 RAP0RTT;I KESAN 1978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA Kesän 1978 geologiset kenttätyöt Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 keskittyivät vuoden 1977 matalalentona suoritettujen sähköisten ja magneettisten anomalioitten selvittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli voimakkaimpien häiriöitten kohdalxa tutkia avokallioitten esiintyminen ja kivilajien laatu sekä ni5hin liittyvät mahdolliset malmiutumisen merkit. Tutkimuskäynteja suoritettiin lehden 3321 pohjoispuolisillekin osille lehdeilä 3322 mm. Lohvalla. Tutkimukseen osalllistuivat FT Erkki Marttila ajalla ja malminetsijä Kalle Kainulainen. Maisteri Tauno Huhtala Outokumpu Oy:n Malminetsinnästä otti itse aktiiivisesti osaa kentällä tutkimustyöhön. Seuraavassa häiriöalueitten yksityiskohtaisemmat selvitykset. 1. Lehti Seikko - Salonlampi. Vuoden 1978 maastossa suoritetut geofysikaaliseen mittausten sähköiset häiriöt näyttävät johtuvan kohdassa / sijaitsevasta avomuuntajasta, josta johdbt kulkevat lähes N-S- ja E-W- suuntiin. Mittausten anomaliat paikalliistuvat samoihin paikkoihin. Kivilaji ympäristön avokallioitten perusteella on karkearakeinen porfyyrigraniitti. Hairiöalue ei näytä antavan aihetta lisätutkimuksiin. 2. Lehti Pitkäkankaan häiriöalue: Rautioneva. Hairiöalue sattuu Pitkäkankaan harjun ja sen rinteen kehdalle, jossa kalliopera on paksun harjuaineksen peitossa. Koska lähimmät avokalliot ovat häiriöstä n. 1.5 kilometrin etäisyydellä, ei ni5sta ole apua syyn selvitwmisessä. Sähköinen häiriö täällä ei voi johtua wkulttuuritekij öistä", siltä asutusta eikä mitään sähkö johto ja ei ole alueella. Selitys sahköisiin häiriöihin on todennäköisesti löydettävissä siitä

3 lohkareistosta, mikä maajaan kulbettamana on kulkeutunut aina 4-tien varteen Haapamäelle ja Hiidenkylaan menevien tienhaarojen väliin seka &tieltä Hiidenkylän tien varteen. Varsinkin sorakaivannoissa (kp / 37.80) on runsaasti isojakin yli kuution kokoisia ruosteisia hieno- ja keskirakeisia migmatiittisia kiille- ja graniiittigneissejä. Ruosteisuus ni5ssa johtuw grafiitin lisänä olevasta vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jatkotoimenpiteistä alueella on vaikea sanoa mitään. Toisaalta -500 ppm:n sähköinen hairiö paksun maapeitteen alta vastaisi melkoista hairieta avokalliona, joten kun viereen sattuu vielä magneettinen häiriö olisi ehkä syytä jatkaa tutkimuksia. Ehkä olisi syytä yrittaa geoseismisin menetelmin mitata harjuaineksen paksuus ja gravimetrisesti yrittää saada selville johtuvatko häiriöt grafiittigneissia raskaamman kivilajin olemassaolosta. Näyttwenottokairaukseen voisi ryhtyä edellisten toimenpiteitten jälkeen, mikäli tulokset antavat siihen aihetta. 3. Lehdet ja 09 Emoniemi ja Katkytniemi Emoniemen kohdalla kesän 1977 lentomittaustuloksissa esiintyy sähköinen ja magneettinen anomaliajakso niemen eteläkärjessä Matoniemen ja Ma- tosaarten valis&. Avokallioita täällä on näkyvissä useassa kohtaa. Kivi- laji on migmatiittista kiilleliuske$ta ja kiillegneissia, joissa on havaittavissa primäarisesta kerroksellisuudesba johtuvaa raitaisuuctta erikoisesti Matolahden etelärannalla. Täa1iitä raidoissa erottuvat tummemmat 5-30 cm paksut hienorakeiset kiilleliuskemaiset peliittikerrokset selvästi vaaleammisth hieman karkeampirakeisista gneissisistä psammiittikerroksista. Kalimaasälpa-kvartsisuonia on kerrosmyötaisesti, minkä lisäksi karkearakeista usein turmaliinipitoista granilttipegmatiiijtia on sekä kerrosmyötaisena että leikkaavana. Kiilleliuskeassa voi siella täällä nähdä myös granaatikiporfyroblasteja. Sähköiset anomaliat johtuvat voimakkaasta grafiittiipitoisuudesta. Run-

4 safcsti grafiitbia sisältäviä kiillegneissztlohkareita on monissa kohdissa rannalla ja saaressa (Hav. 133/LH-64). Kiviin liittyy aivan vahäisiä rautakiisupirotetta ja magnetiittia, mitkä osaltaan selittanevat magneettiset häiriöt. Kiilleliuske ja -gneissi näyttavat olevan yhteydessä Vuohtoniemen länsirannan raitaisiin kiillegneisseihin ja niihin kiilleliuskeisiin, jotka jatkuvat pohjoiseen Emoniemen länsipuolta Emolahden perukkaan. Nämä liuskeet sisältävät täällä monin paikoin granaatti- ja sillimaniittiporfyroblasteja. Turmaiiinipitoiset pegmatiitttijuonet lävistävät ja migmatisoivat yleisesti näitä kiviä. Röytiönrannan sähköiset häiriöt lienevät "kultuusitekijöista" johtuvia, sillä alueella on asutusta ja sahkölinjoja. Kivilajeissa ei näytä olevan mitään sellaista, mikä aiheuttaisi häiriöitä. Sähköiset ja magneettiset anomaliat tällä jaksolla eivät käsittääkseni aiheuta jatkdt oimenpit eita. Sähköinen häiriö (yli 500 ppm) lehdellä ~uohtoniert%sä Kotilahden pohjoispuolella nevamaastossa kohdassa 51.65/49.30 on mielenkiintoinen, silla ne 1 km etelään Lehtikankaankari on emaksista vulkaniittia vahäisine ruostelaikkuineen. HUOM! Mistä aiheutunee yli -500 ppm:n sähköinen anomalia lehdellä Penkkikankaan ja Kirjavanevan välissä kohdassa 64.40/48.78? Vastaavan kohdan magneettisesta anomaliasua en tiedä, koska kartta puuttuu. Tällä kohdalla paljastumat puuttuvat. Kätkytniemen hairiöt Häiriöalue mitattiin maasta käsin 1978 ja hairiöitten selvittamisek&. kalriopera tutkittik voimakkaimpien anomalioittten kohdalta, ja rakenteen selvittämiseksi vähän laajemmalta alalta. Kalliopera on kivilajiltaan vaihteleva. Voimakkaasti migmat%ittinen graniittigneissi, mitä esiintyy Isonevan SW-osassa tien varressa sekä

5

6 a) Kalttosperan häiriöt Kalttosperan anomaliat sijoitwvat Suonlaidan talosta n 300 m pohjoiseen sekä Koivumäen ja Kivelan (autiotalo) talojen välimaastoon. Aivan anomaliotten kohdalla ei ole nähtävissä avokallioita. Maaperä Suonlaidan talon N-puolella kumpuilevan nevamaaston alla on hiekkamoreenia. Kerrostuman paksuudesta ei ole tietoa. Avokallioita on laheisy~dessä etelä- ja lounaisosassa. Kivilaji on tääila runsaasti graniittisuonten migmatisoimaa kiillegneissipohjaista paragneissia, jonka koostumus lähentelee granodioriittia (granodioriittigneissi). Kiillegneissi, missä se on sailyneempaa, on hienorakeista, melko kiilleköyhää ja siksi vaaleahkoa. Metamorfoituneehat osueet ovat keskirakeista epahomogeenista granodioriittigneissiä. Nämä paragneissit muistut%avat paljon niitä paragneisseja, jotka tavallaan kuuluvat pohjagneissikompleksiin muodostaen niisd varsinaisen pohjagneissin päälle sen rapautumistuotteista syntyneen vaaleahkon kiillegneissihorisontin, mikä jo saattaa sisältää vulkaanista tuffimateriaalia vaihettuessaan varsinaisiksi vnlkaanisiksi kerrostumiksi. Suonlaidan talon pellolla (40.83/58.43) on n 1 m2:n ala kaluota paljastuneena. Se on hienorakeista, selvästi liuskettunutta sarvivalkeamfiboliittia, jonka liuskeisuus ja kerroksellisuus (~=085/85) suuntautuu anomaliaa kohti. Amfibolii%t i saattaa olla vulkaanista alkuperää ja liiwa vaalean kiillegneissin päällä oleviin vulkaanisiin kiviin. Kivelän autiotalon itäpuolella tienvarressa kivilaji on myös voimakkaasti graniittiutunutta raitaista kiillegneissia, jossa osa raidoista sisaltaa biotiit3i.n ohella sarvivalkett'a. Se on hienorakeinen, melko vaalea ja kokonaisuudessaan vain vähän tummia mineraaleja sisältävä gneissi, jota kvartsi-maasälpasuonet rnigmatisoivat. Kiveen on paikoin kehittynyt 1 A x 2 cm:n kalimaasalpahajarakeita, joista osa on deformoitunut silmamäisiksi. Kivessä on havaittavissa selvä isokliininen poimutus, jonka pienoispoimuakseli on pääasiassa 150/45 kaateen vaihdellessa jonkin verran. Etelämpänä kiven raekoko on met amorf oosin ja graniit t iaineksen myötä kasvanut ja kiviopaanut gra-

7 nodioriittigneissin asun, ellei se sitten ole jo pohjagneissia. Pari intermediaarista vulkaniittilohkaretta, joissa on pirotteena ja pie- ninä ryppaiiaa rautakiisuja, löytyi toinen Suonlaidan talon pellon kivirau- niosta ja toinen karsityyppinen teiden risteyksestä (40.10/59.40). Molem- pia lohkareita oli Kalle Kainulainen jo käsitellyt ja ilmeisesti niistä on merkintä hänen paivakirjassaan. Kalttosperan häiriöt näyttävät johtuvan vulkaniittlikerrostumaan liitty- västä rautakiisuuntumasta, mikä lienee kuitenkin melko vaatimaton päätellen vulkaniitttilohkareiston ja kiisupitoisten lohkareitten vähäisyydestä jään kuljetussuunnassa esim. teiden varsilla ja kiviraunioissa. Koska merkkejä kiisuihin sopivista kivilajeista on, alue olisi ehkä kuitenkin syytä mitata magneettisesti että sähköisesti maasta käsin hakumittauksena ja tutkia maa- peitteen paksuus, että anomalioitten todellinen luonne paremmin selviäisi. b ) Mat arankall io Alue on kart~it~ttu 1974 (Jarmo ~ikander). Tänä kesänä en ole käynyt Ma- t arankall ion alueella. c) Maaselanlahden itäpuoli Maaselanlahden itärannan anomaliavyöhyke on jatkoa Matarankallion jaksol- le. Lahden itärannalla on runsaasti avokallioita, joiden kivilajit kuuluvat vulkaniittisarjaan happamista ja intermediaarisistä aina emaksisiin tuffei- hin ja laavoihin. Lähellä lahden perukkaa kivilajit ovat enimmäkseen happamia, leptiitti- sia vulkaniitteja, joihin liittyy agglomeraatte ja ja lapillituffe ja seka intermediaarisiä plagiokltiasi- ja uraliittiporfyriittejä. Ollinniemessa kivilajit vaihtelevat intermediaarisista tuffisista lius- keista agglomeraatteineen ja plagioklaasi- sekä sarvivalkekiteinean emäksi- siin laavoihin (uraliittiporfyriitti, uraiiitt iplagioklaasiporfyriitti, fragmentaarilaava). Tuffi- ja tuffiittikerrosten välissä on laavapatjoja, jotka myös leikkaavat tuffikerroksia. Hapan vulkaniitti puuttuu tai sitä on

8 hyvin vähän. Intermediaaristen plagioklaasi- ja plagioklaasiuraliittiporfyriittien luonne on sellainen, että ne saattavat olla joko laavoja tai kerrosjuonia. Hienorakeinen ofiittinen diabaasi esiinty~ leikkaavana, mutta saattaa kuulua samoihin purkauksiin kuin hienorakeiset emaksiset laavatyypit, jotka ovat tuffi- ja tuffiittilkerrosten välissä. Vulkaniitteja leikkaavat karkearakeiset pegmatiittijuonet useimmiten kerrosmyötaisesti, mutta myös diagonaalisesti. Pegmatiittijuonien mineraaleina on kalimaasalvan ja kvartsin lisäksi tavallisesti muskoviit t ia ja turmaliinia, Kalimaasälpa ja kvartsi muodostavat useissa juonissa kirjorakenteen. Rannikosta sisämaahan avokalliot vähenevät, mutta ilmeista on, että vul- kaniittijakson leveydeksi tulee km, koska Hiidenniemen ja Pullosuon valimaaston paljastumat (hav. 391/~~-63) ovat happamia tuffeja (lepsiitteja), joihin liittyy myös agglomeraatteja. Samoin Hiekkanevan NE-osassa (hav. 398/ EM-63) on hienorakeista hapanta tuffiittista leptiittia, jossa on paikoin plagioklaasihajarakeita ja epidoottipitoisia laikkuja ja kerroksia. Grafiittipitoisuutta on tavattu Ollinlahden ja Raivionlahden valimaaston montutuksista. Tämän alueen vulkaanisiin kiviin, etenkin happamiin leptiittisiin kerros- tumiin liittyy rautakiisuja. Ruosteisuutt'a rautakiisujen johdosta on nahta- vissa Maaselanlahden perukassa (hav. 402:sta etelään) ja Ollinlahden itapuolella olevassa leptiitissa (hav. 391 ). Talla anomaliajaksolla on suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauk- sia -60-luvulla ja niiden perusteella on suoritettu montutuksia Ollinlahden ja Raivionlahden välissä seka syvakairaus (Py0-76) Pullosuon ja Hiidennie- men puolivälin anomaliaan. Koska kivilajit erikoisesti suosivat sulfidimal- mien esiintymistä, mitä osoittavat rautakiisuista ruosteiset rantakalliot- kin, olisi jaksolla suoritettava tutkimuksia maapeitteen paksuudesta suoalu- eilla ja ehkä uudistettava geofysikaalisia mittauksia niiden perusteella syvemmällä olevien mahdollisten malmiutumien esille saamiseksi, Maaselän- lahdella anomalioihin vaikuttaa vesipeitteen paksuus, Jbten niiden todelli-

9 nen luonne matalalentomittauksissakaan ei pääse esiin. d) Suutarinmäen seka e) Jokelaisnevan ja Hautakankaan välinen maasto. Pesolaisrameen (Ison Suutarinmäen W-puolella) ja Hautakankaan anomalia- jaksolla avokallioita on näkyvissä vain Jokelaisnevan NW-osassa (hav. 366 ja 367). Kivilajit ovat paljastuma-alan länsipuolella intermediaarisia ja emäksi- siä tuffiliuskeita ja emaksisia laavoja. Tuffiliusket muodostavat pohjois- osassa vuorottelevia kerroksia, joita lavistaa usein kerrosmyötaisesti sar- vivalkedioriitti lahettaen apofyyseja tuffiliuskeisiln. Eteläosassa esiin- ty~ emaksihia laavoja, joiden koostumus vaihtelee uraliittiporfyriitistä hornblendiittiin. Myöskin laavoja lavistaa sarvivalkedioriitti. Sarvivalke- diori5ttia on paljastuma-alan itäpuolella. Se on keskirakeista (5-6 mm) ja suuntautumatonta. Tummana mineraalina siinä on sarvivalketta ja paikoin li- säksi vähän biotiittia antamassa kivelle vaaleanharmaan värin. Sarvivalke- dioriitti muistuttaa naöltaän Ison Suutarinmäen sarvivälkedioriittia. Seka vulkaniitteja että sarvivalkedioriittia leikkaavat eri levyiset karkeara- keiset pegmatiittijuonet, joiden mineraaleina ovat kalimaasalpa, kvartsi ja muskovi5tti tai biotiit%i. Emäksisissa vulkaniiteissa on pieniä ruosteisia laikkuja, jotka aiheutu- vat vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jokin kuparikiisurae löytyi lisäksi lupilla tarkastettaessa. Jakso on jatkoa Waaselaniahdelta tuleville vulkaniiteille. -60-luvulla on myös täällä suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauksia ja niiden pe- rusteella on suoritettu syvakairausta (kairanreiät Py lehdellä 10 ja Py lehdellä 11). Myöskin taalla varsinaie8brhairiöt sattuvat paljastumattomalle alueelle, jossa maaperän laatu ja paksuus osaltaan mäaraavat myös anomalioftten todelliset vbimakkuudet ja siten mahdollisten uusien kairausten suorittamisen oikeissa paikoissa. Ison Suutarinmäen kautt!a Ollinniemen suuntaan tehdyn metsäajotien oja-

10 penkoista löytyi rnnsaasti vulkaanista alkuperaa olevia irtokiviä, jotka osoittavat selvästi, että Suutarinmäen länsipuolelta kulkee vulkaanisten kivilajien vyöhyke. Kivissa koostumus vaihtelee leptiiteista tuffi- ja laavaperaisiin plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitteihin ja happamiin agglomeraatteihin seka breksioihin ja intermediaarisiin seka emäksisiin vulkaanisiin kiviin. Kivilajiyhteisö näyttää hyvin mielenkiintoiselta malmimuodostuksen kannalta, kun oletetaan että lohkareet ovat lähtöisin mainitusta anomaliajaksosta. Kivilajeiltaan tämä häiriöjakso Matarankalliolta Herttuarameelle näyttää olevan kaikin puolin sopiva Fe-Cu-Zn-sulfidimalmien esiintymiselle. Happamien ja intermediaäristen pyroklastien ja laavojen vyöhyke on melkoisen leveä ja pituutta vyöhykkeellä on useita kilometrejä. Tektoonisten havaintojen perusteella vyöhyke saattaa olla terävästi sivulta taipunut poimu, jon- ka akselitaso kaatuu melko jyrkästi (60-70') itään. Rakennelma tukee län- silaidalla rantakallioissa poh jansuuntahavainnot, jotka osoittavat pohjan olevan länteen. Rakennelma olisi syntynyt siten, että Maaseläniahden SW- puolen porfyyrigraniitti kohotessaan on kalxistanut vulkanii~ttikerrostuman jyrkästi NE- ja E-suuntaan, jolloin kerrostuma on taipunut terävaän poimuun itäpuolen graniitti-granodioriittigneissia vasten, mikä ilmeisesti muodos- taa vulkaniittien kerrostumisalustan. Suutarinmäen dioriitti lienee poimu- tuksessa syntynyttä anatektista magmaa. Vulkaanisia purkauskanavia tässä tektonisoituneessa vyöhykkeessa on todennäköisesti ollut useita, joten kal- liopera on deformoitunut helposti. Toisaalta karkea porfyyrigraniitti, mika ulottuu Herttuarameen pohjoispuolelta Pyhajarven saarien kautta Pyhäsalmelle katkaisee ja haaroittaa vulkaniittijakson, mika suuntautuu Ruotaselle, kaivokselle.

11 Kivilajihavaintoja Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 Lehti Leptiittijakso Valkeislammelle menevän $ien varrella on kartoitettu jo 1966 (Päiväkirja Erkki Marttila 1966). Suoritin kesällä 1978 tarkistuksia erikoisesti leptiitin ja granodioriitin kontaktikohdissa. Murtomäessä hav. 2/EM-66 paljastuman W-reunalla on kontakti leptiitin ja granodioriitin valilla. Kontakti on jyrkkä ja näyttää selvästi, et ta leptiitti on tullut granodioriitin päälle. Kontakti on särmikas ja tuffiaines on asettunut konformisti granodioriitin päälle. Granodioriitissa on n cm tiiviimpi muuttumisreunus, jossa on hieman porfyyrisyytta. Granodioriitista ei pistä apofyyseja leptiittiin, eika granodioriitti näytä myöskään kauempana kontaktista leikkaavan leptiittiä. Murtonevalla hav. 49/E~-66 paljastuma-alueen W- laidalla on nähtävissä myös leptiitin ja granodioriitin välinen kontakti. Kontakti on terävä eika mitään reaktiosaumaa ole havaittavissa. Leptiitin aines on erittäin hienorakeinen, tiivis ja massamainen. Ilmeista on, että vulkaaninen tuffimateriaali on tullut rapautumistuotteista puhtaan granodioriitin päälle kuivalla maalla. Leptiitissa on paikoin pieniä plagioklaasiporfyriittisia alaja kuten on havaittavissa hav. 4/EM-66 kohdassa. Paljastumassa oli lupilla havaittavissa magnetiittipirotetta, minkä proxan ilmaisi. Leptiitti vyöhykkeessä on vaaleapintaista sisältä tummaa kvatsimaaaälpaa. Hav. 56/EM-66:n eteläpaljastumassa on intermediaaristä tuffiittiliuskebta, jossa on emäksisia tuffiraitoja. Lehti Rättavuoren paljastuma-alalla kivilaji on kokonaisuudessaan vaaleaa hienorakeista leptiittia, jossa on tuffimateriaalia sedimentin yhteydessä. Leptiittia lävistävät länsilaidalla keskirakeiset hornblendiittijuonet viistosti liuskeisuuteen ja sen suuntaan seka pieninä pahkuina työntäen apofyyseja leptiittiin. Seka leptiittia että hornblendiittia leikkaavat apliitti- ja

12 graniittisuonet ja -juonet. Epidooktipitoisia pesakkeita on siellä taal1a. Rattävuoren lounaisosassa kivi on punertavaa ja keskirakeista silmämäista 5-5 mm raekooltaan olevaa kaligraniittia muistuttavaa. Ilmeisesti voimakas kalimetasomatoosi on muut'tanut kiven graniittisemmaksi. Liuskeisuus on sailynyt samana kuin leptiitissa. Kolmiomittaustornista n 50 m etelään kivi on harmaata ja tuhkamateriaalia enemmän sisältävää. Valikerroksina on lisaksi kapeina raitoina sarvivalkeamfiboliittia. Riitavuoren itä- ja koillisosassa on hienorakeista pinnalta vaaleaa ja sisältä harmaata leptiittia. Sitä breksioi hienorakeinen vaaleanpunainen apliitti pieniksi sarmikkaiksi palasiksi. Breksiavyöhyke on n 10 m leveältä nakyvissa. Apliitti muodostaakin paljastua-alan paakiven. Varsinkin koillisosassa on runsaasti kapeita cm leveitä ja vähän leveampia m uraliitttiporfyriittisuikaleita, joita apliitti leikkaa terävin kontaktein. Osa uraliittiporfyriitistä on hiertynyt ja muuttunut kloriittiliuskemaiseksi. Riitavuoren luoteisosassa on nakyvissa melko tasarakeista, keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia. Pilsteistä keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia (tai -granodioriittia) on taasen lounaisosassa. Luoteisosassa on lisäksi n 4 m pitkä ja 60 cm leveä hienorakeinen kiilleliuskesulkeua apliitissa. Näyttää silta, että sarvivalkekvartsidioriitti muodostaisi pohjan vulkaniittikerrokselle, mutta mikä on sitten kiilleliuskeen asema, kuuluuko se vulkaniitin ala- vaiko yläpuolelle. Kokkokankaan kivilaji on keskirakeista, vaaleanharmaata heikosti suuntautunutta tai pilsteista sarvivalkebiotiittigranodioriittia. Kivessä on hornblendiittisia suikaleita kuten Riitavuoressa ja Rattavuoressa. Samoin graniitti- ja apliittijuonet leikkaavat granodioriittia. Granodioriitti on taal- 1a alueen todennäköistä pohjaa.

13 E&s vähäisempi mielenkiintoinen jakso lehdellä Hav. 83-E~/64: N-osassa maantienojassa paljastuma on pilsteistynyt kes- kirakeinen sarvivalkegranodioriitti, jossa rautakiisuista (Fek, Sk) joh- tuvaa ruosteisuutta. Hieman etelään kivi muuttuu hienompirakeiseksi sar- vivalkegneissiksi, jota migmatisoivat sarvivalkedioriitti ja apliitti- graniitti. Apliitissa oh havaittavissa leptiittisia suikaleita, jotka ovat sulautuneet reunoiltaan apliittiin ja plastisoituneina vaantyilleet. S-osassa kivi on heikosti suuntautunutta sarvivalkedioriittia, jota leik- kaavat apliittiosuect. W-puolella (hav. 84-EM/64) kivi on suuntautunutta sarvivalke$ranodioriittia, jossa on sarvivalkegneissi-suikaleita. Hav. 86-EM/64, kohdassa 57.64/58.34, maantien etelapuolen ojaa_/ 62evmmm~ paljastumassa on W-puolella harmaa raekooltaan n. 2 mm oleva sarvivalke- biotiittigneissi, jota leikkaa granii5tiii-pegmatiitfti. E-puolella on har- maata hienorakeista leptiittia, jossa on pintaruosteisuutta. Ruosteisuus johtuu rakopinnoilla ja hienona pirottecna olevasta rautakiisusta (~k). Hav. 134-E~/64 on monttu Nurkkalan talosta n 170 m SSE. Kivi on kvartsiu- tunut grafiittipitoinen biotiittigneissi, jossa on runsaasti Fek-pirotetta. Hav. 133-EM/64 on monttu Heikkilän talosta n 120 m SE. Kivilaji on taalla grafiittigneissi ja serisiitt.iliuske. Hav. 132-EM/64 on mont-tini Karvosenmaes&i. Kivilaji on grafiittigneissi ja mustaliuske, jossa on hieman kiisuainesta. Jakson kulku on edelleen pohjoiseen Rättavuorelle (hav. 122-~~/64), missä on hapanta tuffiliusketta, leptiittia. Turussa Erkki Marttila

14

15

16

17

18

19

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta - Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983

OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983 OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983 0 K MALMINETSINTX ENLKI IPU GEOFYSIIKAN TESTIPROFIILI JOKIOISTEN KIIPUSSA TARKOITUS TIIVISTELMA Ta11a raportilla kootaan yhteen eri menetelmin saadut testinittaukset profiililta

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN C Kajoossa 01.09.1977 Turussa 20.09.1977 seka Esa Sandberg v Aikataulu ---------- Ja -- xleinen toteutus ---------.------- Työaika oli 25.07. - 03.09.1977 eli yhteensä 31

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL 16.02.1976 1 (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki (3243 01) Nurrnes, Kynsinierni (4321 10) Lieksan, Nurrneksen,

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

1975. Ahlaisten kartoitusryhmiin pemsmngon

1975. Ahlaisten kartoitusryhmiin pemsmngon Kimo HI skanen Yleista Kartoitustyot Ahlaisissa alkoivat 26.5, 1975, jolloin kaynnistyi n, viikon kestava kenttiihrssl. Rokemukaet kurssista olfvat kokonaiauutena mg6nteiset ja sita pidettiin tarpeellisena,

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

OEOLOOINEN YLEISKARITA

OEOLOOINEN YLEISKARITA GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Yleistä ---mm-- Haukivaaran jakso muodostaa Mustavaaran-Porttivaaran jakson läntisen jatkeen. Sen keskeinen kohta on itse Haukivaara. Paikalle

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa

GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa Geologian tutkimuskeskus M19/2024/2004/2/10 Liittyy kl 2123,3124,2342,2112 Niilo Kärkkäinen ja Tapio Lehto GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa Vuorimiesyhdistyksen ekskursio 28.9.2004 29.9.2004

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 3 KUOPIO KIVILAJIKARTAN SELITYS KIRJOITTANUT W. W. WILKMAN 51 KUVAA TEKSTISSÄ JA 2 KARTTALIITETTÄ (WITH AN ENGLISH SUMMARY) HELSINKI 1938

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää 30.11.1999 Raportti M89/99/7 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4575 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960

Lisätiedot

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 18.5.2015 Raportti 12/2015 Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/2015

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA B 2 LEHTI EOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA TAMPERE VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT J. J. SEDERHOLM SUOMENTANUT B. AARNIO 51 KUVAA HELSINKI, 1913 GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

;UC, Y. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 06/-86/2/10 Jyväskylä mlk Riuttamäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986

;UC, Y. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 06/-86/2/10 Jyväskylä mlk Riuttamäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986 ;UC, Y GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 6/-86/2/1 Jyväskylä lk Riuttaäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986 Jyväskylän lk :n Riuttaäen ypäristön arseenikiisuineralisaatioiden tutkiuksista 1981-1983

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1. OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'

Lisätiedot

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 58 SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA KIRJOITTANEET MAX KULONPALO JA VLADI -0 5 KUVAA JA 1 TAULUKKO TBKSTISSX 2 TAULUA ENGLISH SUMMARY ON THE MOLYBDENITB

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Espoon yksikkö M06/2024/2007/1/10/69 30.11.2007 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Niilo Kärkkäinen,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.

Lisätiedot

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian

Lisätiedot

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 025 :4 Ts GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/4323/-89/1/60 Nurmes Näätävaara Olli Äikäs 25. 1. 1989 Koskee : 4323 05 Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 11 sivua 14 kuvaa 3 liitettä 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto

Lisätiedot