1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA"

Transkriptio

1 RAPORTTI KESAN GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA

2 RAP0RTT;I KESAN 1978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA Kesän 1978 geologiset kenttätyöt Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 keskittyivät vuoden 1977 matalalentona suoritettujen sähköisten ja magneettisten anomalioitten selvittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli voimakkaimpien häiriöitten kohdalxa tutkia avokallioitten esiintyminen ja kivilajien laatu sekä ni5hin liittyvät mahdolliset malmiutumisen merkit. Tutkimuskäynteja suoritettiin lehden 3321 pohjoispuolisillekin osille lehdeilä 3322 mm. Lohvalla. Tutkimukseen osalllistuivat FT Erkki Marttila ajalla ja malminetsijä Kalle Kainulainen. Maisteri Tauno Huhtala Outokumpu Oy:n Malminetsinnästä otti itse aktiiivisesti osaa kentällä tutkimustyöhön. Seuraavassa häiriöalueitten yksityiskohtaisemmat selvitykset. 1. Lehti Seikko - Salonlampi. Vuoden 1978 maastossa suoritetut geofysikaaliseen mittausten sähköiset häiriöt näyttävät johtuvan kohdassa / sijaitsevasta avomuuntajasta, josta johdbt kulkevat lähes N-S- ja E-W- suuntiin. Mittausten anomaliat paikalliistuvat samoihin paikkoihin. Kivilaji ympäristön avokallioitten perusteella on karkearakeinen porfyyrigraniitti. Hairiöalue ei näytä antavan aihetta lisätutkimuksiin. 2. Lehti Pitkäkankaan häiriöalue: Rautioneva. Hairiöalue sattuu Pitkäkankaan harjun ja sen rinteen kehdalle, jossa kalliopera on paksun harjuaineksen peitossa. Koska lähimmät avokalliot ovat häiriöstä n. 1.5 kilometrin etäisyydellä, ei ni5sta ole apua syyn selvitwmisessä. Sähköinen häiriö täällä ei voi johtua wkulttuuritekij öistä", siltä asutusta eikä mitään sähkö johto ja ei ole alueella. Selitys sahköisiin häiriöihin on todennäköisesti löydettävissä siitä

3 lohkareistosta, mikä maajaan kulbettamana on kulkeutunut aina 4-tien varteen Haapamäelle ja Hiidenkylaan menevien tienhaarojen väliin seka &tieltä Hiidenkylän tien varteen. Varsinkin sorakaivannoissa (kp / 37.80) on runsaasti isojakin yli kuution kokoisia ruosteisia hieno- ja keskirakeisia migmatiittisia kiille- ja graniiittigneissejä. Ruosteisuus ni5ssa johtuw grafiitin lisänä olevasta vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jatkotoimenpiteistä alueella on vaikea sanoa mitään. Toisaalta -500 ppm:n sähköinen hairiö paksun maapeitteen alta vastaisi melkoista hairieta avokalliona, joten kun viereen sattuu vielä magneettinen häiriö olisi ehkä syytä jatkaa tutkimuksia. Ehkä olisi syytä yrittaa geoseismisin menetelmin mitata harjuaineksen paksuus ja gravimetrisesti yrittää saada selville johtuvatko häiriöt grafiittigneissia raskaamman kivilajin olemassaolosta. Näyttwenottokairaukseen voisi ryhtyä edellisten toimenpiteitten jälkeen, mikäli tulokset antavat siihen aihetta. 3. Lehdet ja 09 Emoniemi ja Katkytniemi Emoniemen kohdalla kesän 1977 lentomittaustuloksissa esiintyy sähköinen ja magneettinen anomaliajakso niemen eteläkärjessä Matoniemen ja Ma- tosaarten valis&. Avokallioita täällä on näkyvissä useassa kohtaa. Kivi- laji on migmatiittista kiilleliuske$ta ja kiillegneissia, joissa on havaittavissa primäarisesta kerroksellisuudesba johtuvaa raitaisuuctta erikoisesti Matolahden etelärannalla. Täa1iitä raidoissa erottuvat tummemmat 5-30 cm paksut hienorakeiset kiilleliuskemaiset peliittikerrokset selvästi vaaleammisth hieman karkeampirakeisista gneissisistä psammiittikerroksista. Kalimaasälpa-kvartsisuonia on kerrosmyötaisesti, minkä lisäksi karkearakeista usein turmaliinipitoista granilttipegmatiiijtia on sekä kerrosmyötaisena että leikkaavana. Kiilleliuskeassa voi siella täällä nähdä myös granaatikiporfyroblasteja. Sähköiset anomaliat johtuvat voimakkaasta grafiittiipitoisuudesta. Run-

4 safcsti grafiitbia sisältäviä kiillegneissztlohkareita on monissa kohdissa rannalla ja saaressa (Hav. 133/LH-64). Kiviin liittyy aivan vahäisiä rautakiisupirotetta ja magnetiittia, mitkä osaltaan selittanevat magneettiset häiriöt. Kiilleliuske ja -gneissi näyttavat olevan yhteydessä Vuohtoniemen länsirannan raitaisiin kiillegneisseihin ja niihin kiilleliuskeisiin, jotka jatkuvat pohjoiseen Emoniemen länsipuolta Emolahden perukkaan. Nämä liuskeet sisältävät täällä monin paikoin granaatti- ja sillimaniittiporfyroblasteja. Turmaiiinipitoiset pegmatiitttijuonet lävistävät ja migmatisoivat yleisesti näitä kiviä. Röytiönrannan sähköiset häiriöt lienevät "kultuusitekijöista" johtuvia, sillä alueella on asutusta ja sahkölinjoja. Kivilajeissa ei näytä olevan mitään sellaista, mikä aiheuttaisi häiriöitä. Sähköiset ja magneettiset anomaliat tällä jaksolla eivät käsittääkseni aiheuta jatkdt oimenpit eita. Sähköinen häiriö (yli 500 ppm) lehdellä ~uohtoniert%sä Kotilahden pohjoispuolella nevamaastossa kohdassa 51.65/49.30 on mielenkiintoinen, silla ne 1 km etelään Lehtikankaankari on emaksista vulkaniittia vahäisine ruostelaikkuineen. HUOM! Mistä aiheutunee yli -500 ppm:n sähköinen anomalia lehdellä Penkkikankaan ja Kirjavanevan välissä kohdassa 64.40/48.78? Vastaavan kohdan magneettisesta anomaliasua en tiedä, koska kartta puuttuu. Tällä kohdalla paljastumat puuttuvat. Kätkytniemen hairiöt Häiriöalue mitattiin maasta käsin 1978 ja hairiöitten selvittamisek&. kalriopera tutkittik voimakkaimpien anomalioittten kohdalta, ja rakenteen selvittämiseksi vähän laajemmalta alalta. Kalliopera on kivilajiltaan vaihteleva. Voimakkaasti migmat%ittinen graniittigneissi, mitä esiintyy Isonevan SW-osassa tien varressa sekä

5

6 a) Kalttosperan häiriöt Kalttosperan anomaliat sijoitwvat Suonlaidan talosta n 300 m pohjoiseen sekä Koivumäen ja Kivelan (autiotalo) talojen välimaastoon. Aivan anomaliotten kohdalla ei ole nähtävissä avokallioita. Maaperä Suonlaidan talon N-puolella kumpuilevan nevamaaston alla on hiekkamoreenia. Kerrostuman paksuudesta ei ole tietoa. Avokallioita on laheisy~dessä etelä- ja lounaisosassa. Kivilaji on tääila runsaasti graniittisuonten migmatisoimaa kiillegneissipohjaista paragneissia, jonka koostumus lähentelee granodioriittia (granodioriittigneissi). Kiillegneissi, missä se on sailyneempaa, on hienorakeista, melko kiilleköyhää ja siksi vaaleahkoa. Metamorfoituneehat osueet ovat keskirakeista epahomogeenista granodioriittigneissiä. Nämä paragneissit muistut%avat paljon niitä paragneisseja, jotka tavallaan kuuluvat pohjagneissikompleksiin muodostaen niisd varsinaisen pohjagneissin päälle sen rapautumistuotteista syntyneen vaaleahkon kiillegneissihorisontin, mikä jo saattaa sisältää vulkaanista tuffimateriaalia vaihettuessaan varsinaisiksi vnlkaanisiksi kerrostumiksi. Suonlaidan talon pellolla (40.83/58.43) on n 1 m2:n ala kaluota paljastuneena. Se on hienorakeista, selvästi liuskettunutta sarvivalkeamfiboliittia, jonka liuskeisuus ja kerroksellisuus (~=085/85) suuntautuu anomaliaa kohti. Amfibolii%t i saattaa olla vulkaanista alkuperää ja liiwa vaalean kiillegneissin päällä oleviin vulkaanisiin kiviin. Kivelän autiotalon itäpuolella tienvarressa kivilaji on myös voimakkaasti graniittiutunutta raitaista kiillegneissia, jossa osa raidoista sisaltaa biotiit3i.n ohella sarvivalkett'a. Se on hienorakeinen, melko vaalea ja kokonaisuudessaan vain vähän tummia mineraaleja sisältävä gneissi, jota kvartsi-maasälpasuonet rnigmatisoivat. Kiveen on paikoin kehittynyt 1 A x 2 cm:n kalimaasalpahajarakeita, joista osa on deformoitunut silmamäisiksi. Kivessä on havaittavissa selvä isokliininen poimutus, jonka pienoispoimuakseli on pääasiassa 150/45 kaateen vaihdellessa jonkin verran. Etelämpänä kiven raekoko on met amorf oosin ja graniit t iaineksen myötä kasvanut ja kiviopaanut gra-

7 nodioriittigneissin asun, ellei se sitten ole jo pohjagneissia. Pari intermediaarista vulkaniittilohkaretta, joissa on pirotteena ja pie- ninä ryppaiiaa rautakiisuja, löytyi toinen Suonlaidan talon pellon kivirau- niosta ja toinen karsityyppinen teiden risteyksestä (40.10/59.40). Molem- pia lohkareita oli Kalle Kainulainen jo käsitellyt ja ilmeisesti niistä on merkintä hänen paivakirjassaan. Kalttosperan häiriöt näyttävät johtuvan vulkaniittlikerrostumaan liitty- västä rautakiisuuntumasta, mikä lienee kuitenkin melko vaatimaton päätellen vulkaniitttilohkareiston ja kiisupitoisten lohkareitten vähäisyydestä jään kuljetussuunnassa esim. teiden varsilla ja kiviraunioissa. Koska merkkejä kiisuihin sopivista kivilajeista on, alue olisi ehkä kuitenkin syytä mitata magneettisesti että sähköisesti maasta käsin hakumittauksena ja tutkia maa- peitteen paksuus, että anomalioitten todellinen luonne paremmin selviäisi. b ) Mat arankall io Alue on kart~it~ttu 1974 (Jarmo ~ikander). Tänä kesänä en ole käynyt Ma- t arankall ion alueella. c) Maaselanlahden itäpuoli Maaselanlahden itärannan anomaliavyöhyke on jatkoa Matarankallion jaksol- le. Lahden itärannalla on runsaasti avokallioita, joiden kivilajit kuuluvat vulkaniittisarjaan happamista ja intermediaarisistä aina emaksisiin tuffei- hin ja laavoihin. Lähellä lahden perukkaa kivilajit ovat enimmäkseen happamia, leptiitti- sia vulkaniitteja, joihin liittyy agglomeraatte ja ja lapillituffe ja seka intermediaarisiä plagiokltiasi- ja uraliittiporfyriittejä. Ollinniemessa kivilajit vaihtelevat intermediaarisista tuffisista lius- keista agglomeraatteineen ja plagioklaasi- sekä sarvivalkekiteinean emäksi- siin laavoihin (uraliittiporfyriitti, uraiiitt iplagioklaasiporfyriitti, fragmentaarilaava). Tuffi- ja tuffiittikerrosten välissä on laavapatjoja, jotka myös leikkaavat tuffikerroksia. Hapan vulkaniitti puuttuu tai sitä on

8 hyvin vähän. Intermediaaristen plagioklaasi- ja plagioklaasiuraliittiporfyriittien luonne on sellainen, että ne saattavat olla joko laavoja tai kerrosjuonia. Hienorakeinen ofiittinen diabaasi esiinty~ leikkaavana, mutta saattaa kuulua samoihin purkauksiin kuin hienorakeiset emaksiset laavatyypit, jotka ovat tuffi- ja tuffiittilkerrosten välissä. Vulkaniitteja leikkaavat karkearakeiset pegmatiittijuonet useimmiten kerrosmyötaisesti, mutta myös diagonaalisesti. Pegmatiittijuonien mineraaleina on kalimaasalvan ja kvartsin lisäksi tavallisesti muskoviit t ia ja turmaliinia, Kalimaasälpa ja kvartsi muodostavat useissa juonissa kirjorakenteen. Rannikosta sisämaahan avokalliot vähenevät, mutta ilmeista on, että vul- kaniittijakson leveydeksi tulee km, koska Hiidenniemen ja Pullosuon valimaaston paljastumat (hav. 391/~~-63) ovat happamia tuffeja (lepsiitteja), joihin liittyy myös agglomeraatteja. Samoin Hiekkanevan NE-osassa (hav. 398/ EM-63) on hienorakeista hapanta tuffiittista leptiittia, jossa on paikoin plagioklaasihajarakeita ja epidoottipitoisia laikkuja ja kerroksia. Grafiittipitoisuutta on tavattu Ollinlahden ja Raivionlahden valimaaston montutuksista. Tämän alueen vulkaanisiin kiviin, etenkin happamiin leptiittisiin kerros- tumiin liittyy rautakiisuja. Ruosteisuutt'a rautakiisujen johdosta on nahta- vissa Maaselanlahden perukassa (hav. 402:sta etelään) ja Ollinlahden itapuolella olevassa leptiitissa (hav. 391 ). Talla anomaliajaksolla on suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauk- sia -60-luvulla ja niiden perusteella on suoritettu montutuksia Ollinlahden ja Raivionlahden välissä seka syvakairaus (Py0-76) Pullosuon ja Hiidennie- men puolivälin anomaliaan. Koska kivilajit erikoisesti suosivat sulfidimal- mien esiintymistä, mitä osoittavat rautakiisuista ruosteiset rantakalliot- kin, olisi jaksolla suoritettava tutkimuksia maapeitteen paksuudesta suoalu- eilla ja ehkä uudistettava geofysikaalisia mittauksia niiden perusteella syvemmällä olevien mahdollisten malmiutumien esille saamiseksi, Maaselän- lahdella anomalioihin vaikuttaa vesipeitteen paksuus, Jbten niiden todelli-

9 nen luonne matalalentomittauksissakaan ei pääse esiin. d) Suutarinmäen seka e) Jokelaisnevan ja Hautakankaan välinen maasto. Pesolaisrameen (Ison Suutarinmäen W-puolella) ja Hautakankaan anomalia- jaksolla avokallioita on näkyvissä vain Jokelaisnevan NW-osassa (hav. 366 ja 367). Kivilajit ovat paljastuma-alan länsipuolella intermediaarisia ja emäksi- siä tuffiliuskeita ja emaksisia laavoja. Tuffiliusket muodostavat pohjois- osassa vuorottelevia kerroksia, joita lavistaa usein kerrosmyötaisesti sar- vivalkedioriitti lahettaen apofyyseja tuffiliuskeisiln. Eteläosassa esiin- ty~ emaksihia laavoja, joiden koostumus vaihtelee uraliittiporfyriitistä hornblendiittiin. Myöskin laavoja lavistaa sarvivalkedioriitti. Sarvivalke- diori5ttia on paljastuma-alan itäpuolella. Se on keskirakeista (5-6 mm) ja suuntautumatonta. Tummana mineraalina siinä on sarvivalketta ja paikoin li- säksi vähän biotiittia antamassa kivelle vaaleanharmaan värin. Sarvivalke- dioriitti muistuttaa naöltaän Ison Suutarinmäen sarvivälkedioriittia. Seka vulkaniitteja että sarvivalkedioriittia leikkaavat eri levyiset karkeara- keiset pegmatiittijuonet, joiden mineraaleina ovat kalimaasalpa, kvartsi ja muskovi5tti tai biotiit%i. Emäksisissa vulkaniiteissa on pieniä ruosteisia laikkuja, jotka aiheutu- vat vähäisestä rautakiisupirotteesta. Jokin kuparikiisurae löytyi lisäksi lupilla tarkastettaessa. Jakso on jatkoa Waaselaniahdelta tuleville vulkaniiteille. -60-luvulla on myös täällä suoritettu maastossa geofysikaalisia mittauksia ja niiden pe- rusteella on suoritettu syvakairausta (kairanreiät Py lehdellä 10 ja Py lehdellä 11). Myöskin taalla varsinaie8brhairiöt sattuvat paljastumattomalle alueelle, jossa maaperän laatu ja paksuus osaltaan mäaraavat myös anomalioftten todelliset vbimakkuudet ja siten mahdollisten uusien kairausten suorittamisen oikeissa paikoissa. Ison Suutarinmäen kautt!a Ollinniemen suuntaan tehdyn metsäajotien oja-

10 penkoista löytyi rnnsaasti vulkaanista alkuperaa olevia irtokiviä, jotka osoittavat selvästi, että Suutarinmäen länsipuolelta kulkee vulkaanisten kivilajien vyöhyke. Kivissa koostumus vaihtelee leptiiteista tuffi- ja laavaperaisiin plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitteihin ja happamiin agglomeraatteihin seka breksioihin ja intermediaarisiin seka emäksisiin vulkaanisiin kiviin. Kivilajiyhteisö näyttää hyvin mielenkiintoiselta malmimuodostuksen kannalta, kun oletetaan että lohkareet ovat lähtöisin mainitusta anomaliajaksosta. Kivilajeiltaan tämä häiriöjakso Matarankalliolta Herttuarameelle näyttää olevan kaikin puolin sopiva Fe-Cu-Zn-sulfidimalmien esiintymiselle. Happamien ja intermediaäristen pyroklastien ja laavojen vyöhyke on melkoisen leveä ja pituutta vyöhykkeellä on useita kilometrejä. Tektoonisten havaintojen perusteella vyöhyke saattaa olla terävästi sivulta taipunut poimu, jon- ka akselitaso kaatuu melko jyrkästi (60-70') itään. Rakennelma tukee län- silaidalla rantakallioissa poh jansuuntahavainnot, jotka osoittavat pohjan olevan länteen. Rakennelma olisi syntynyt siten, että Maaseläniahden SW- puolen porfyyrigraniitti kohotessaan on kalxistanut vulkanii~ttikerrostuman jyrkästi NE- ja E-suuntaan, jolloin kerrostuma on taipunut terävaän poimuun itäpuolen graniitti-granodioriittigneissia vasten, mikä ilmeisesti muodos- taa vulkaniittien kerrostumisalustan. Suutarinmäen dioriitti lienee poimu- tuksessa syntynyttä anatektista magmaa. Vulkaanisia purkauskanavia tässä tektonisoituneessa vyöhykkeessa on todennäköisesti ollut useita, joten kal- liopera on deformoitunut helposti. Toisaalta karkea porfyyrigraniitti, mika ulottuu Herttuarameen pohjoispuolelta Pyhajarven saarien kautta Pyhäsalmelle katkaisee ja haaroittaa vulkaniittijakson, mika suuntautuu Ruotaselle, kaivokselle.

11 Kivilajihavaintoja Pyhäjärven 01 lehdellä 3321 Lehti Leptiittijakso Valkeislammelle menevän $ien varrella on kartoitettu jo 1966 (Päiväkirja Erkki Marttila 1966). Suoritin kesällä 1978 tarkistuksia erikoisesti leptiitin ja granodioriitin kontaktikohdissa. Murtomäessä hav. 2/EM-66 paljastuman W-reunalla on kontakti leptiitin ja granodioriitin valilla. Kontakti on jyrkkä ja näyttää selvästi, et ta leptiitti on tullut granodioriitin päälle. Kontakti on särmikas ja tuffiaines on asettunut konformisti granodioriitin päälle. Granodioriitissa on n cm tiiviimpi muuttumisreunus, jossa on hieman porfyyrisyytta. Granodioriitista ei pistä apofyyseja leptiittiin, eika granodioriitti näytä myöskään kauempana kontaktista leikkaavan leptiittiä. Murtonevalla hav. 49/E~-66 paljastuma-alueen W- laidalla on nähtävissä myös leptiitin ja granodioriitin välinen kontakti. Kontakti on terävä eika mitään reaktiosaumaa ole havaittavissa. Leptiitin aines on erittäin hienorakeinen, tiivis ja massamainen. Ilmeista on, että vulkaaninen tuffimateriaali on tullut rapautumistuotteista puhtaan granodioriitin päälle kuivalla maalla. Leptiitissa on paikoin pieniä plagioklaasiporfyriittisia alaja kuten on havaittavissa hav. 4/EM-66 kohdassa. Paljastumassa oli lupilla havaittavissa magnetiittipirotetta, minkä proxan ilmaisi. Leptiitti vyöhykkeessä on vaaleapintaista sisältä tummaa kvatsimaaaälpaa. Hav. 56/EM-66:n eteläpaljastumassa on intermediaaristä tuffiittiliuskebta, jossa on emäksisia tuffiraitoja. Lehti Rättavuoren paljastuma-alalla kivilaji on kokonaisuudessaan vaaleaa hienorakeista leptiittia, jossa on tuffimateriaalia sedimentin yhteydessä. Leptiittia lävistävät länsilaidalla keskirakeiset hornblendiittijuonet viistosti liuskeisuuteen ja sen suuntaan seka pieninä pahkuina työntäen apofyyseja leptiittiin. Seka leptiittia että hornblendiittia leikkaavat apliitti- ja

12 graniittisuonet ja -juonet. Epidooktipitoisia pesakkeita on siellä taal1a. Rattävuoren lounaisosassa kivi on punertavaa ja keskirakeista silmämäista 5-5 mm raekooltaan olevaa kaligraniittia muistuttavaa. Ilmeisesti voimakas kalimetasomatoosi on muut'tanut kiven graniittisemmaksi. Liuskeisuus on sailynyt samana kuin leptiitissa. Kolmiomittaustornista n 50 m etelään kivi on harmaata ja tuhkamateriaalia enemmän sisältävää. Valikerroksina on lisaksi kapeina raitoina sarvivalkeamfiboliittia. Riitavuoren itä- ja koillisosassa on hienorakeista pinnalta vaaleaa ja sisältä harmaata leptiittia. Sitä breksioi hienorakeinen vaaleanpunainen apliitti pieniksi sarmikkaiksi palasiksi. Breksiavyöhyke on n 10 m leveältä nakyvissa. Apliitti muodostaakin paljastua-alan paakiven. Varsinkin koillisosassa on runsaasti kapeita cm leveitä ja vähän leveampia m uraliitttiporfyriittisuikaleita, joita apliitti leikkaa terävin kontaktein. Osa uraliittiporfyriitistä on hiertynyt ja muuttunut kloriittiliuskemaiseksi. Riitavuoren luoteisosassa on nakyvissa melko tasarakeista, keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia. Pilsteistä keskirakeista ja harmaata sarvivalkekvartsidioriittia (tai -granodioriittia) on taasen lounaisosassa. Luoteisosassa on lisäksi n 4 m pitkä ja 60 cm leveä hienorakeinen kiilleliuskesulkeua apliitissa. Näyttää silta, että sarvivalkekvartsidioriitti muodostaisi pohjan vulkaniittikerrokselle, mutta mikä on sitten kiilleliuskeen asema, kuuluuko se vulkaniitin ala- vaiko yläpuolelle. Kokkokankaan kivilaji on keskirakeista, vaaleanharmaata heikosti suuntautunutta tai pilsteista sarvivalkebiotiittigranodioriittia. Kivessä on hornblendiittisia suikaleita kuten Riitavuoressa ja Rattavuoressa. Samoin graniitti- ja apliittijuonet leikkaavat granodioriittia. Granodioriitti on taal- 1a alueen todennäköistä pohjaa.

13 E&s vähäisempi mielenkiintoinen jakso lehdellä Hav. 83-E~/64: N-osassa maantienojassa paljastuma on pilsteistynyt kes- kirakeinen sarvivalkegranodioriitti, jossa rautakiisuista (Fek, Sk) joh- tuvaa ruosteisuutta. Hieman etelään kivi muuttuu hienompirakeiseksi sar- vivalkegneissiksi, jota migmatisoivat sarvivalkedioriitti ja apliitti- graniitti. Apliitissa oh havaittavissa leptiittisia suikaleita, jotka ovat sulautuneet reunoiltaan apliittiin ja plastisoituneina vaantyilleet. S-osassa kivi on heikosti suuntautunutta sarvivalkedioriittia, jota leik- kaavat apliittiosuect. W-puolella (hav. 84-EM/64) kivi on suuntautunutta sarvivalke$ranodioriittia, jossa on sarvivalkegneissi-suikaleita. Hav. 86-EM/64, kohdassa 57.64/58.34, maantien etelapuolen ojaa_/ 62evmmm~ paljastumassa on W-puolella harmaa raekooltaan n. 2 mm oleva sarvivalke- biotiittigneissi, jota leikkaa granii5tiii-pegmatiitfti. E-puolella on har- maata hienorakeista leptiittia, jossa on pintaruosteisuutta. Ruosteisuus johtuu rakopinnoilla ja hienona pirottecna olevasta rautakiisusta (~k). Hav. 134-E~/64 on monttu Nurkkalan talosta n 170 m SSE. Kivi on kvartsiu- tunut grafiittipitoinen biotiittigneissi, jossa on runsaasti Fek-pirotetta. Hav. 133-EM/64 on monttu Heikkilän talosta n 120 m SE. Kivilaji on taalla grafiittigneissi ja serisiitt.iliuske. Hav. 132-EM/64 on mont-tini Karvosenmaes&i. Kivilaji on grafiittigneissi ja mustaliuske, jossa on hieman kiisuainesta. Jakson kulku on edelleen pohjoiseen Rättavuorelle (hav. 122-~~/64), missä on hapanta tuffiliusketta, leptiittia. Turussa Erkki Marttila

14

15

16

17

18

19

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta - Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3323/-93/1/1 0 Kylmälahti Jarmo Nikande r 1.2.199 3 SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ 3323 01, VUOSINA 1991-1992. TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL 16.02.1976 1 (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki (3243 01) Nurrnes, Kynsinierni (4321 10) Lieksan, Nurrneksen,

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio 31.05.2016 Arkistoraportti 35/2016 Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä 16.-27.5.2016 Perttu Mikkola & Esa Heilimo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt 1 Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt Kustantaja: Tottijärven vesiosuuskunta/pajulahti 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Maastokartta...

Lisätiedot

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä

Lisätiedot

VIHANNIN SINKKI-KUPARIMALMIVYÖHYKKEEN GEOMATEMAATTISEN ARVIOINNIN PERUSTEELLA TEHTY KENTTÄKÄYNTI

VIHANNIN SINKKI-KUPARIMALMIVYÖHYKKEEN GEOMATEMAATTISEN ARVIOINNIN PERUSTEELLA TEHTY KENTTÄKÄYNTI GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2433/-82/1/10 Haapavesi Vatjusjärvi-Etelälahti Mikko Tontti, Esko Koistinen ja Matti K.A. Lehtonen 4.1.1982 VIHANNIN SINKKI-KUPARIMALMIVYÖHYKKEEN GEOMATEMAATTISEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I

- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I Outokumpu Oy Malminetsintä Malminetsintä H Ost e rrnan/hims 22.11.1976 1(7) Raportti koskee lohkare-etsintää, kallioperakartoitusta sekä muuta- mien aeromagneettisten häiriöiden selvittämistä Suonenjoen

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

VAMMALA Kaukola Juvela

VAMMALA Kaukola Juvela VAMMALA Kaukola Juvela Koekaivaus rautakautisella röykk iöa 1uee11 a Matti Bergström 1986 VAMMALA Kaukola Juvela Kunta: Vammala (ent. Tyrvää) Ky l ä : Kauko l a Tila: Määräala tilasta Juvela RNo 17, omistaa

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Yleistä ---mm-- Haukivaaran jakso muodostaa Mustavaaran-Porttivaaran jakson läntisen jatkeen. Sen keskeinen kohta on itse Haukivaara. Paikalle

Lisätiedot

Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä.

Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä. 66 MUONIO 10 KIRKKOPAHTA Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä. ajoittamaton palvonta: seita Kartta: 2714 11 x: 7501 22 y: 2493 22 z: 230 p: 7504 64 i: 3365 62 Pakasaivoon

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Hans-Peter Schulz Timo Jussila Kustantaja: Toholammen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

I "lrtaa )KS. liiteluettelo. l I 1 TUTKIMUSALUE 1 LAATIJA 1 JAKELU RAUTARUUKKI OY. Ou k. Kivivaara. Pudasjarvi. Ou k

I lrtaa )KS. liiteluettelo. l I 1 TUTKIMUSALUE 1 LAATIJA 1 JAKELU RAUTARUUKKI OY. Ou k. Kivivaara. Pudasjarvi. Ou k RAUTARUUKKI OY MALMINETSI NTA KIVIVAARAN kairaus$a edeltgneet tutkimukset Pudasjarven Jaalangan asutusalueella N:o 4/65 1 TUTKIMUSALUE 1 LAATIJA 1 JAKELU Kivivaara KUNTA l Pudasjarvi HYV. V Makkonen Ou

Lisätiedot

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys 1 Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys Huhtikuu 2004 Timo Jussila 2 Sisältö: Esipuhe... 2 Lukkonokan varustukset:... 3 Länsikärjen varustus... 3 Länsityven

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

ARKI,TOKAPPALE. M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander

ARKI,TOKAPPALE. M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander ARKI,TOKAPPALE M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander 1.10.1984 SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VIITASAAREN KUNNAN MAKKARALAHDESSA VUONNA 1983 SISÄLTÖ SIJAINTI 1 KULKUYHTEYDET JA YMPÄRISTÖNSUOJELU

Lisätiedot

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32. 1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON ALUEIDEN KAIRAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2004 KARTTALEHDELLÄ

RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON ALUEIDEN KAIRAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2004 KARTTALEHDELLÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö M19/2434, 3412/2005/1/10 Koskee 2434 08, 3412 05 RANTSILA, VIHANTI Nikander, Jarmo Luukas, Jouni Ruotsalainen, Aimo RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON

Lisätiedot

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää 30.11.1999 Raportti M89/99/7 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4575 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000

Lisätiedot

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta Raportti konekaivuun valvonnasta, jonka tutkija Heljä Brusila suoritti 25.8.999 Perniön Kirjakkalan ruukin alueella näytteenottokuoppien kaivuun yhteydessä. PERNIÖ, KIRJAKKALA Näytteenottokuoppien kaivuun

Lisätiedot

1975. Ahlaisten kartoitusryhmiin pemsmngon

1975. Ahlaisten kartoitusryhmiin pemsmngon Kimo HI skanen Yleista Kartoitustyot Ahlaisissa alkoivat 26.5, 1975, jolloin kaynnistyi n, viikon kestava kenttiihrssl. Rokemukaet kurssista olfvat kokonaiauutena mg6nteiset ja sita pidettiin tarpeellisena,

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX... vosti ~uotanen/phm Karsamaki, Saviselkä Keitele Pihtipudas , 12,

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX... vosti ~uotanen/phm Karsamaki, Saviselkä Keitele Pihtipudas , 12, Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX... vosti ~uotanen/phm 29.10.1986 Keitele Pihtipudas 3312 11, 12, 3314 02 Karsamaki, Saviselkä 3411 10 Sijainti 1:400 000 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTÄ Kvösti Ruotanen/~HM

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään.

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään. 25 Tiellä suurin kvartsikeskittymä oli kohdassa N 7334944 E 453695. Siitä länsilounaaseen kvartseja oli vaihtelevasti, mutta ilman 10 m pitempiä taukoja noin 70 m matkalla pisteeseen N 7334900 E 453638,

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot