Yhteinen alueellinen ennakointi - avaimia osaavan työvoiman turvaamiseen

Transkriptio

1 Yhteinen alueellinen ennakointi - avaimia osaavan työvoiman turvaamiseen Elise Tarvainen Artikkeli julkaistu teoksessa Ahmaniemi, Riikka & Panhelainen, Mauri (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu tulevaisuuden tekijänä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 95/2009.

2 Sisältö 1. Tavoitteena toimivat työmarkkinat - osaavaa työvoimaa ja työpaikkoja Ennakoinnin käsitteestä Ennakoinnin kirjava käytäntö Kuinka Keski-Suomi ennakoi? Maakunnan yleiseen kehittämiseen liittyvä ennakointi Alueellinen koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi Ajantasainen alueellinen talouden ja työllisyyden kehityskuva Eheyttä alueelliseen ennakointiin... 8 LÄHTEET

3 1. Tavoitteena toimivat työmarkkinat osaavaa työvoimaa ja työpaikkoja Hallitusohjelma korostaa osaamisen merkitystä maamme menestykselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Työmarkkinat Suomessa ovatkin lähivuosina demografisista syistä johtuen suuren murroksen edessä. Yksi keskeisimmistä muutoksista on väestön samalla myös työvoiman ikärakenteen muutos. Työvoimasta poistuu vuosittain enemmän ihmisiä kuin sinne siirtyy. Vuonna 2030 työmarkkinoilla ennakoidaan olevan noin ihmistä vähemmän kuin nyt. Keski- Suomen osalta kehitys tarkoittaa, että työelämän tarpeisiin tarvitaan maakunnassa vuosittain uutta osaavaa työvoimaa vuosi-ikäluokan verran eli noin henkilöä. Työvoiman niukkuus ja uhkaava työvoimapula edellyttävät huolellista paneutumista osaamistarpeiden ennakointiin sekä kansallisesti, alueellisesti että paikallisesti (Valtion tarkastusvirasto 2008, 35). Elinkeinoelämän keskusliitto (2006) arvioi, että pulaa tulee olemaan entistä enemmän varsinkin ammattitaitoisista ja kokeneista työntekijöistä. Eläkkeelle siirtymisen lisäksi osaavan työvoiman saatavuutta vaikeuttavat muun muassa kouluttamattomien nuorten suuri osuus, koulutusaikojen pidentyminen, rakenteellinen työttömyys ja työmarkkinoilta poistuminen ennen vanhuuseläkeikää. Osaamisresurssien puutetta onkin alettu pitää yhtenä kaikkein oleellisimmin yritystoiminnan kasvumahdollisuuksia rajoittavista tekijöistä. Myös uuden yritystoiminnan syntymisen ja sijoittumisen näkökulmasta osaava työvoima on kriittinen tekijä. Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus, markkinoiden läheisyys ja liikenneyhteydet vaikuttavat eniten yritysten sijaintiin. Yritykset haluavat sijoittua alueille, joilla on ja joissa tulevaisuudessa myös voidaan turvata hyvin koulutettua työvoimaa yrityksen tarpeisiin. (Keskuskauppakamari 2007, 5.) Osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto on keskeinen kysymys kun tarkastellaan työmarkkinoiden toimivuutta. Työelämän osaamistarpeet ja vastavalmistuneiden osaaminen työpaikat ja osaajat eivät aina kohtaa toisiaan. Ominaista työmarkkinoille on, että ne ovat paikallisia, työnantajia on rajallinen määrä ja myös työntekijöiden liikkuvuus on rajallista. Näin ollen myös alueelliset ratkaisumallit ja toimenpiteet osaavan työvoiman turvaamisessa korostuvat. Työmarkkinoiden kehittämishaasteisiin vastataan tehokkaimmin alueellisella, aidolla yhteistyöllä - kumppanuudella, jossa organisaatioja hallinnonalarajat ylittyvät ja toimijoiden yhteistyö tiivistyy (kuvio 1). Aluepolitiikka Yritys- ja elinkeinoelämän järjestöt Julkiset työnantajat Yritykset Elinkeino- & innovaatiopolitiikka Sosiaali- & Terveyspolitiikka Yhteistoimintarakenteet Yritysverkostot Alueviranomaiset Kehittäjäkumppanit Kunnat Opetus ja koulutus Toimintamallit Opiskelijat Työntekijät Työvoimareservi Koulutuspolitiikka Työvoimapolitiikka KUVIO 1. Työmarkkinoiden kehittäminen alueellisena yhteistoimintana 3

4 Alueellisen kehittämistyön ydin on tulevaisuuden haltuunotto yhteisen ennakoinnin keinoin nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Alueellisen kilpailukyvyn kriittinen menestystekijä on toimijoiden kyvykkyys suunnitelmalliseen yhteistyöhön, jossa nykyistä paremmin tunnistetaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia ja reagoidaan ketterästi työelämätarpeista kumpuaviin osaamisvajeisiin ja tulevaisuuden osaamishaasteisiin. 2. Ennakoinnin käsitteestä Osaavan työvoiman turvaamiseksi ratkaisua haetaan nykyistä paremmasta ja osuvammasta alueellisesta ennakointijärjestelmästä. Vaikka ennakoinnin painoarvo on kasvanut ja enna- kointia koskeva ymmärrys ja keskustelu vahvistunut, ennakoinnin käsite on hyvin eri tavoin eri yh teyksissä käytetty ja ymmärretty. Taulukossa 1 esitetään eräitä lähestymistapoja ennakointiin. TAULUKKO 1. Ennakoinnin käsitteen määritelmiä. Ennakointi yksilön kyvykkyytenä kaukoviisautena Ennakointi prosessina Foresight is a universal human capacity which allows people to think ahead, consider, model, create and respond to future eventualities. Founded on the rich and inclusive environment of the human brain-mind system which, crudely put, has sufficiently complex neural wiring to support an extended mode of perception whose main functions are proactive and facilitating. (Heideg 2006,1) Kaukoviisaus Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomion, sille on maailmanranta kevyt kiertää (Huovinen 1952, ) Ennakointi tarkoittaa järjestelmällistä, osallistavaa prosessia, jossa kerätään, arvioidaan ja analysoidaan tietoa sekä laaditaan perusteltuja kuvia ja visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään parantamaan päätöksenteon tietopohjaa. (Työministeriö 2007, 12; Toivonen & Nieminen 2002, 12) Ennakointi on prosessi, jonka kautta saavutetaan täydellisempi ymmärrys tekijöistä, jotka vaikuttavat pitkä ajan kehitykseen ja jotka pitää ottaa huomioon strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. (Martin & Ervin 1989, 43) Ennakointi tulevaisuuden tutkimuksen synonyymina Ennakointi muutoksenhallinnan välineenä Ennakointia käytetään usein tulevaisuudentutkimuksen synonyymina. Silloin tarkoitetaan tulevaisuutta kohti muuttuvan nykyisyyden hallintaa mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa koskevan tiedon avulla. Ennakointiin katsotaan kuuluvan tulevaisuuden kuvaaminen, analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen ja tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen, hankinta, käsittely, muokkaus, analysointi ja raportointi. (Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu, 2008) Ennakointi on yhteinen nimitys hyvin suurelle määrälle toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman aikaisin olennaiset muutokset ja niiden heikot signaalit toimintaympäristössä sekä hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityspolkuja. Aikaperspektiivi vaihtelee lyhyen aikavälin ennusteista vuosikymmenien päähän ulottuviin vaihtoehtoisiin skenaarioihin. (Katso 4

5 Käsitemäärittelyjen valossa ennakoinnille ominaista näyttäsi olevan 1) tulevaisuusorientaatio sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, 2) prosessiluonne, jossa ennakointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä, 3) verkostomainen toimintatapa ja yhteisöllisyys, 4) tavoitteellisuus ja jäsennetty tiedon hankinta sekä 5) yhteys strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. 3. Ennakoinnin kirjava käytäntö Ennakointitoimijoita on paljon. Ennakointia tehdään erilaisiin tarkoituksiin ja hyvinkin erilaisilla menetelmillä. Tietojen yhteensovittaminen on haasteellista erilaisista tiedonintresseistä ja tiedon tuottamistavoista johtuen usein jopa mahdotonta. Opetusministeriön asettama ennakoinnin koordinaatioryhmä on kiinnittänyt selvityksessään huomiota ennakointitoimijoiden suureen määrään (kuvio 2) ja ennakointitoiminnan hajanaisuuteen. Vaikka uudenlaista verkottumista on jossain määrin käytännön tarpeista johtuen jo tapahtunutkin, ennakoinnin kenttä sekä kansallisella että alueellisella tasolla on edelleen varsin kirjava. Koordinaatiota tarvitaan päällekkäisyyksien ja katvealueiden poistamiseksi sekä tiedon ja hyvien ennakointikäytänteiden kokoamiseksi ja levittämiseksi. (Opetusministeriö 2008, 17). Kansallisessa ennakointikeskustelussa kiinnitetään nyt huomiota valtakunnan ja aluetason prosessien selkiyttämiseen sekä eriyttämiseen. Työnjakoa alueellisten verkostojen kesken sekä alueellisten ja valtakunnallisen verkoston välillä peräänkuulutetaan. Alueellisten ennakointiverkostojen ja valtakunnallisen ennakointiverkoston säännöllistä ja tavoitteellista vuorovaikutusta tulisikin kehittää kaksisuuntaisena oppimisprosessina. Samalla on EDUSKUNTA TULEVAISUUS- VALIOKUNTA VALTIONEUVOSTO MINISTERIÖT OPETUS- MINISTERIÖ SITRA TEKES VALTAKUNNALLINEN ALUEELLINEN ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖT YLIOPISTOT YLIOPISTOJEN ALAISET TUTKIMUSLAITOKSET SUOMEN AKATEMIA OPETUSHALLITUS TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT AMMATTI- KORKEAKOULUT MAAKUNNAT TE-KESKUKSET KUNNAT JA KUNTIEN YHTEISTYÖELIMET KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TUTKIMUSLAITOKSET ETLA MTT PT PTT VATT VTT LÄÄNINHALLITUKSET KUVIO 2. Keskeiset ennakointitoimijat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla (Opetusministeriö 2008, 17). 5

6 huolehdittava kansainvälisestä verkottuminen myös ennakoinnin sektorilla ja kehitettävä sekä yksilöiden että organisaatioiden ennakointiosaamista kaikilla tasoilla. Tulokselliseen ja vaikuttavaan ennakointiin päästään toimintaperiaatteella, jossa aina paras asiantuntija vastaa kyseisen ennakointitiedon tuottamisesta yhteiseen käyttöön. Ennakoinnin vaikuttavuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on, kuinka hyvin alueella tuotettu näkemyksellinen ennakointitieto tunnistetaan, tunnustetaan ja käytetään kansallisen päätöksenteon tueksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittää toiminnantarkastuskertomuksessaan (2008, 36) huomiota siihen, että maakuntasuunnitelmien ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien väliset yhteydet ovat yhä varsin kapeita: alueellisia ja kansallisia suunnitelmia ei ole koordinoitu toisiinsa. Aluetason vaikuttavuudesta voidaan puhua kun alueellinen ennakointi tosiasiasiallisesti edistää alueiden, kuntien ja paikallisyhteisöjen strategista suunnittelua sekä käynnistää ennakointitiedon pohjalta yhteisiä toimenpiteitä. Ilmeistä on, että valtakunnallisen koulutustarpeiden ennakoinnin rinnalle tarvitaan yhteistä alueellista ennakointia. Alue-ennakoinnin tehtävä on tuoda valtakunnallisesti tuotettavan tiedon rinnalle ja päätöksentekoon alueiden näkökulma. Alueet eroavat toisistaan mm. hallintomal lien, sosiaalisen ja institutionaalisen pääoman sekä taloudellisen ja yritysrakenteen osalta (Toivonen & Nieminen 2002, 11). Alueellisessa koulutustarpeiden ennakoinnissa oleellista on, että alueen yhteiskunnallisia ja työelämän tarpeita tarkastellaan kokonaisuutena. Yritysten osallisuutta yhteisessä ennakoinnissa tulee selvästi vahvistaa nykyisestään. Elinkeinoelämän järjestöissä ja yrityksessä tehdään koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa arvokasta työtä, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Yhteisen ennakointiprosessin kautta voidaan parantaa elinkeinoelämän ja koulutuksen välistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua. Samalla edistetään koulutuksen sisällöllistä uudistumista ja herkkäliikkeisyyttä osaamistarpeiden suunnassa. 4. Kuinka Keski-Suomi ennakoi? Keski-Suomessa tehdään erilaisia ja eritasoisia alueellisia ennakointeja, joiden tehtävänä on tukea alueellisia suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Ennakointitietoa kerätään maakunnan yleisen kehittämisen tueksi (4.1), alueellisen koulutustarjonnan suuntaamiseksi (4.2) sekä ajantasaisen alueen kehityskuvan muodostamiseksi (4.3). 4.1 Maakunnan yleiseen kehittämiseen liittyvä ennakointi Maakuntien suunnittelujärjestelmä on kolmivaiheinen menettely, jossa maakuntasuunnitelma (MASU), maakuntaohjelma (MAO) ja toteuttamissuunnitelmat (TOTSU) täydentävät toisiaan. Suunnitteluasiakirjojen valmistelu tapahtuu maakunnan toimijoiden tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen liiton ohjauksessa. Keskeisinä yhteistyökumppaneina suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa, tulevaisuuden ennakoinnissa ja tiedontuotannossa ovat TE-keskus, elinkeino - ja työelämän järjestöt, koulutus- ja tutkimuslaitokset, kunnat ja seudut, ympäristökeskus sekä lääninhallitus. Ohjelmien valmisteluprosesseissa käytetään erilaisia ennakoinnin menetelmiä ja työkaluja, joilla pyritään saavuttamaan liikkuvaa tulevaisuutta. Tavoitteena on monipuolinen ja erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja sisältävä tarkastelu, joka luo yhteistä maakuntakuvaa maakuntasuunnittelun tietopohjaksi. 6

7 TAULUKKO 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakuntasuunnitelma (MASU) Aikaväli vuotta Kirkastaa Keski-Suomen pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämislinjaukset pitkällä aikavälillä. Nykyinen maakuntasuunnitelma on vuodelta Maakuntaohjelma (MAO) Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) Aikaväli 4 vuotta Aikaväli 1 vuosi Kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen alueellinen kehittämisasiakirja, joka toteuttaa maakuntasuunnitelman linjauksia ja johon maakuntaa koskeva keskeinen aineisto ja sen pohjalta tehdyt johtopäätökset kootaan. Nykyinen maakuntaohjelma on vuosille Yksityiskohtainen toimenpideohjelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Keski-Suomen kehittämisnäkymistä neuvotellaan vuosittain kuntien, kehittämisja koulutusorganisaatioiden, järjestöjen sekä yksittäisten hanketoimijoiden kanssa. Toimenpiteiden rahoituksesta neuvotellaan alueviranomaisten kanssa. 4.2 Alueellinen koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi Koulutustarpeiden määrällinen ennakointi on noussut otsikoihin kuluvana syksynä (2008), kun Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti, miten nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen vastaavat työelämän tarpeisiin. Raportin mukaan koulutuksen ennakoinnissa tarvitaan jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi keväällä 2008 lu kioon ja ammatilliseen koulutukseen koko maassa haki opiskelijaa enemmän kuin aloituspaikkoja oli tarjolla. Ammatillisen koulutuksen osalta vajaus oli vielä suurempi: valtakunnan tasolla ammatilliseen koulutukseen haki enemmän ja lukioon vähemmän kuin oli paikkoja. Jotta koulutustarjonnalla voidaan vastaa tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin, tulee koulutuksen kehittämissuunnitelmaa ja sen yhteyttä alueelliseen ennakointitietoon merkittävästi vahvistaa. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2008.) Osana aluekehittämisvelvoitettaan maakuntien liitot ovat yhteistyössä valtion aluehallinnon ja keskeisten muiden sidosryhmien kanssa tehneet erilaisia pitkän aikavälin selvityksiä alueen työvoima- ja koulutustarpeesta tarpeesta. Viimeisimmäksi Keski-Suomen koulutustarpeen ennakointilaskelmat on sovitettu yhteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaprosessin (KESU ) kanssa. Ennakointituloksia on käytetty valtioneuvostotasolla koulutusala- ja -astekohtaisen koulutustarjonnan mitoittamisessa ja ohjauksessa ml. korkeakoulujen tulosohjaus. Lääninhallitus on keskeinen ennakointitoimija koulutuksen toimialalla. Yhteistyössä muiden aluehallinnon toimijoiden kanssa lääninhallitus on tehnyt ennakointikatsauksia koulutustarjonnan muutostarpeesta keskipitkällä aikavälillä. Koulutuksen saatavuus -tarkastelut ovat olleet sekä erillisselvityksiä että osana peruspalvelujen arviointia. Aikuiskoulutuksen tarjonta ja tarve selvityksenä on lääninhallitusten ja opetusministeriön yhteistyönä laadittu aikuiskoulutuksen vuosikatsaus. Lyhyen aikavälin koulutus- ja osaamistarveselvityksiä tehdään maakunnassa jatkuvasti. TEkeskukset perustavat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintasuunnitelmansa vuosittain toistettavaan työelämän muutosten lyhyen aikavälin ennakointiin. Vuosina neljän maakunnan alueella toteutettua Yritysharavahanketta voidaan pitää tällaisena lyhyen aikavälin ennakointiprojektina, jossa selvitettiin myös Keski-Suomen yritysten työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeita. Hankkeen seuraajalle, valtakunnalliselle KOTTI-kehittämisohjelmalle, on asetettu suuret odotukset. 7

8 Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ennakoivat koulutustarpeita omassa toimintaympäristössään ja kehittävät koulutustarjontaansa suhteessa havaittuun tarpeeseen. Koulutusorganisaatioilla onkin alueillaan vastuu koulutuksen sisältöjen tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa työvoima- ja osaamistarpeeseen. Koulutuksen järjestäjien tulee olla aktiivisia työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisessa ja alueiden kehittämisessä. Koulutuksen järjestäjillä on merkittävä paikallinen ja alueellinen mutta myös valtakunnallinen koulutus- ja koulutustarpeiden ennakointitehtävä, joka voi toteutua vain avoimessa ja tavoitteellisessa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. (Opetusministeriö 2008, 41.) 4.3 Ajantasainen alueellinen talouden ja työllisyyden kehityskuva Strategista suunnittelua tukevan ennakoinnin ohella maakunnissa tarvitaan jatkuvaa toimintaympäristön analysointia ja heikkojen signaalien tunnistamista, jotta osataan varautua äkillisiin toimintaympäristön muutoksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön muodostavat toimijat entiset työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja sisäministeriön aluekehitysosasto ovat tuottaneet omaa sektorinäkökulmaansa painottavia alueellisia katsauksia. Näiden lisäksi maakunnissa on itse laadittu omia barometrityyppisiä talouden ja työllisyyden tilannetta ja/tai kehitysnäkymiä kuvaavia katsauksia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008, 13.) 5. Eheyttä alueelliseen ennakointiin Yhteinen alueellinen ennakointi osaamisen vahvistamiseksi on aitoon avoimuuteen ja luottamukseen perustuvaa tavoitteellista toimintaa, joka tuottaa konkreettista tietoa ja näkemystä tulevaisuuden osaamistarpeista päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Faktan ja näkemysten yhteinen kokoaminen ja tulkinta edistävät toimintakulttuuria, jossa osaaminen vahvistuu. (Keski-Suomen ennakointiverkoston työpaja ) Ennakoinnissa kaikki yhteinen on omaa, mutta kaikki oma ei ole yhteistä. On selvää, että yhteisen ennakoinnin rinnalla oppilaitosten pitää luoda ja ylläpitää myös omaa ennakointimenettelyänsä, jossa koulutustarjontaa, opetussuunnitelmia ja koulutusohjelmia koskevaa sisäistä kehittämistä ja päätöksentekoa ohjataan tulevaisuustiedon varassa. Eheytyvän alueellisen ennakoinnin rinnalle tavoitteeksi tulee asettaa myös koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen omien ennakointivalmiuksien ja reagointinopeuden parantaminen (Opetusministeriö 2008, 41). Yhteisen alueellisen ennakoinnin toteuttaminen ja ylläpitäminen edellyttävät yhteisesti jaettua ymmärrystä siitä, mitä ennakoinnilla ylipäätään tarkoitetaan, mitkä ovat ennakoinnin tavoitteet ja kuinka ennakointia yhdessä toteutetaan. Projekti- ja kertaluonteisesta ennakoinnista on pyrittävä kehittämisprosessiin, jossa ennakointi on jatkuvaa toimintaa ja tiiviimmin osa organisaatioiden jokapäiväistä työtä ja perustehtävää. Ennakointiverkoston toimijoiden tulee myös yhdessä sopia, kuka on vastuussa alueellisen ennakointiverkoston rakentumisesta, yhteistyön toimivuudesta ja työnjaon toteutumisesta. Verkosto tarvitsee veturin, kehittämisprosessi omistajan. Verkostoveturin roolia tarjotaan maakuntien liitoille. Aluetason työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämistä ja alueellisen yhteistyön tiivistämistä selvittänyt nk. Harjusen työryhmä päätyy loppuraportissaan suosittelemaan, että maakuntien liitot, aluekehittämisvelvoitteensa puitteissa, kokoavat alueellisen ennakointiverkoston tai ylläpitävät ja kehittävät jo olemassa olevaa alueellista ennakointiverkostoa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008.) Myös meneillään olevassa aluehallinnon uudistamis- 8

9 hankkeessa (ALKU) haetaan kotipesää alueelliselle ennakoinnille. Ennakointiverkoston veturin roolia ollaan myös tämän hankkeen puitteissa tarjoamassa maakuntien liitoille, joilla yhteistyöverkostoineen on keskeinen ja yhteen sovittava kehittämistehtävä maakunnan strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. (Valtiovarainministeriö 2008, 117.) Veturi tai ei, Keski-Suomen liitto on sitoutunut edistämään alueellisten toimijoiden välillä avoimuuteen ja luottamukseen rakentuvaa toimintakulttuuria, jossa yhteinen alueellinen ennakointi kehittyy asiantuntijoiden verkostoissa. Kun yritysten ja elinkeinoelämän usko osaamispääomaan ja työvoiman tarjontaan alueellamme säilyy ja vahvistuu, olemme yhdessä onnistuneet yhteisessä tehtävässämme. LÄHTEET Elinkeinoelämän keskusliitto Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset toimivat_tyomarkkinat_ pdf Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu, Ensti. Enstin ennakointi- ja tulevaisuussanasto. Opetushallituksen ylläpitämä www-palvelu. ( ) Hideg, E Emergence in the foresight. Interdisciplinary Description of Complex Systems 4(2), Huovinen, V Havukka-ahon ajattelija. Keuruu: WSOY. Keskuskauppakamari Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta _files/ /default/15_2_2007_%20alueiden_kilpailukyky.pdf Martin, B.R. & Ervine, J Research Foresight: Priority Setting in Science. Lontoo: Pinter Publications. Opetusministeriö Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittymistarpeista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:5. Helsinki: Opetusministeriö. Toivonen, Marja & Nieminen, Jouko (toim.) Alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi. Euroopan komissio, tutkimuksen pääosasto. Uudenmaan TE-keskus. Työ- ja elinkeinoministeriö Toimenpiteet aluetason työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämiseksi. Työryhmän loppuraportti. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 9

10 Työministeriö Valtioneuvoston ennakointiverkosto Loppuraportti. Helsinki: Työministeriö. ennakointi_loppuraportti2007.pdf Valtiontalouden tarkastusvirasto Koulutuksen määrällinen ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen erityiskohteena nuorten ammatillinen peruskoulutus. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomukset 171/ Valtiovarainministeriö Aluehallinnon uudistamishanke. Väliraportti. 2.p. Valtiovarainministeriön julkaisuja 19a/2008. Helsinki: Valtiovarainminiteriö. 10